- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 2 203
(profiilikuvani ollut jo pitkään Valo Nihtilä, jota pidetään yleisesti yhtenä Asekätkennän ja sitä kautta myös itsenäisen Suomen takuumiehenä.)
Joten avaukseni kuuluu, miten te tekisitte vastaavan toiminnan 2020-luvun Suomessa? Siis jos moinen tulisi tarpeelliseksi, varautumisestahan ei KOSKAAN ole haittaa - päinvastoin. Veli venäläisellehän on syytä tehdä jo hyvissä ajoin selväksi jottei kannata edes yrittää.
Reserviläisenä ja sotahistorian harrastajana asia alkoi (taas) vaivata samalla sekunnilla kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Toivon/oletan jotta Ukrainassakin on varauduttu myös pahimpaan, ja toivon jotta näin on tehty meilläkin jatkuvasti sitten vuoden 1945. Toivottavasti suunnitelmia on taas päivitetty? Ukraina eroaa toki sikäli jotta on pinta-alaltaan liki tuplat Suomeen, eikä maaperältään niin rikkonainen (mm. järvien myötä) kuin varsinkin keski/itä-Suomi.
Saatika mitä kaikkea moiseen tarvittaisiin ja miten se järjestettäisiin?
Suoraan Wikipedian Asekätkentä-artikkelia lainaten;
"Kaiken kaikkiaan materiaalia oli tarkoitus varata noin 8 000 sotilaan varustamiseen, yhdelle pataljoonalle eli 900 miehelle kutakin suojeluskuntapiiriä kohti. Lopulta aseita oli suojeluskuntapiireissä noin 35 000 sotilaan käyttöön.[10] Alkuperäinen aseiden hajavarastointisuunnitelma laajeni käsittämään aseiden ohella myös muita tarvikkeita ja varusteita, joiden käsittely organisoitiin omiksi "linjoikseen".[11] Tällaisia linjoja olivat esimerkiksi pioneeri-, viesti- ja lääkintälinja. "
Muutama huomio edellämainittuun.
- 8.000 sotilaan alkuperäinen tavoite oli vaatimaton ilmeisesti siksi koska tilanne sodan lopussa oli kaikin puolin sekava eikä tiedetty paljonko ehditään/pystytään keräämään mm. aseita. Lopullinen 35.000 on jo paljon lähempänä edes jotenkin käyttökelpoista.
- Erillisten toiminta/tuki-linjojen valinta oli mielestäni ok. Nykytekniikalla unohtaisin erillisen viesti-linjan ja liittäisin viestipuolen kaikkiin.
Tekisin kenties linjat;
- jalkaväki
- pioneeri (joka sisältäisi myös raskastuki-ase/AT/räjähteet/miinoitteet)
- lääkintä/huolto
Em. linjat sen perusteella koska moiset ovat sellaisia joihin SA-INT on meitä jo kouluttanut.
Ja hajauttaisin kaikki linjat Todella reilusti, käytännössä lähettäisin satoja kontillisia tavaraa sadoille vastaanottajille pitkin Suomea kirjaamatta/kysymättä vastaanottajaa jottei niistä jäisi jälkia. Asekätkentähän kaatui ilmeisesti hätäiseen järjestelyyn ja sitä kautta suorastaan naurettaviin vuotoihin. Vai tarvitaanko esim. erillistä Huolto-linjaakaan enää lainkaan ja luotetaan vain siihen jotta paikallisjoukot saavat huoltonsa ainakin tovin kuten 30-Vuotisessa sodassa konsanaan eli paikallisväestöltä? Joka tuskin toimisi kovin pitkään jos aluetta miehittää vihamielinen valtio = Venäjä.
Joten avaukseni kuuluu, miten te tekisitte vastaavan toiminnan 2020-luvun Suomessa? Siis jos moinen tulisi tarpeelliseksi, varautumisestahan ei KOSKAAN ole haittaa - päinvastoin. Veli venäläisellehän on syytä tehdä jo hyvissä ajoin selväksi jottei kannata edes yrittää.
Reserviläisenä ja sotahistorian harrastajana asia alkoi (taas) vaivata samalla sekunnilla kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Toivon/oletan jotta Ukrainassakin on varauduttu myös pahimpaan, ja toivon jotta näin on tehty meilläkin jatkuvasti sitten vuoden 1945. Toivottavasti suunnitelmia on taas päivitetty? Ukraina eroaa toki sikäli jotta on pinta-alaltaan liki tuplat Suomeen, eikä maaperältään niin rikkonainen (mm. järvien myötä) kuin varsinkin keski/itä-Suomi.
Saatika mitä kaikkea moiseen tarvittaisiin ja miten se järjestettäisiin?
Suoraan Wikipedian Asekätkentä-artikkelia lainaten;
"Kaiken kaikkiaan materiaalia oli tarkoitus varata noin 8 000 sotilaan varustamiseen, yhdelle pataljoonalle eli 900 miehelle kutakin suojeluskuntapiiriä kohti. Lopulta aseita oli suojeluskuntapiireissä noin 35 000 sotilaan käyttöön.[10] Alkuperäinen aseiden hajavarastointisuunnitelma laajeni käsittämään aseiden ohella myös muita tarvikkeita ja varusteita, joiden käsittely organisoitiin omiksi "linjoikseen".[11] Tällaisia linjoja olivat esimerkiksi pioneeri-, viesti- ja lääkintälinja. "
Muutama huomio edellämainittuun.
- 8.000 sotilaan alkuperäinen tavoite oli vaatimaton ilmeisesti siksi koska tilanne sodan lopussa oli kaikin puolin sekava eikä tiedetty paljonko ehditään/pystytään keräämään mm. aseita. Lopullinen 35.000 on jo paljon lähempänä edes jotenkin käyttökelpoista.
- Erillisten toiminta/tuki-linjojen valinta oli mielestäni ok. Nykytekniikalla unohtaisin erillisen viesti-linjan ja liittäisin viestipuolen kaikkiin.
Tekisin kenties linjat;
- jalkaväki
- pioneeri (joka sisältäisi myös raskastuki-ase/AT/räjähteet/miinoitteet)
- lääkintä/huolto
Em. linjat sen perusteella koska moiset ovat sellaisia joihin SA-INT on meitä jo kouluttanut.
Ja hajauttaisin kaikki linjat Todella reilusti, käytännössä lähettäisin satoja kontillisia tavaraa sadoille vastaanottajille pitkin Suomea kirjaamatta/kysymättä vastaanottajaa jottei niistä jäisi jälkia. Asekätkentähän kaatui ilmeisesti hätäiseen järjestelyyn ja sitä kautta suorastaan naurettaviin vuotoihin. Vai tarvitaanko esim. erillistä Huolto-linjaakaan enää lainkaan ja luotetaan vain siihen jotta paikallisjoukot saavat huoltonsa ainakin tovin kuten 30-Vuotisessa sodassa konsanaan eli paikallisväestöltä? Joka tuskin toimisi kovin pitkään jos aluetta miehittää vihamielinen valtio = Venäjä.