• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Jaa'a, en tiedä. Mutta ne kivihiilivoimalat ovat niitä Suomen saastuttavampia voimalaitoksia, joten hyvä, että niistä päästään eroon. Oikeastaan Suomesta löytyy paljon puhtaampia yhteistuotantolaitoksia kuin nuo kivihiilivoimalat, eli lähtökohtaisesti tuo sun väite on virheellinen.
Esimerkiksi Salmisaari oli varustettu erittäin tehokkaalla savukaasun suodatuksella. Salmisaari oli saastuttava vain, jos miellät kasvilannoitteen nimeltään CO2 saastuttavaksi.
 
Esimerkiksi Salmisaari oli varustettu erittäin tehokkaalla savukaasun suodatuksella. Salmisaari oli saastuttava vain, jos miellät kasvilannoitteen nimeltään CO2 saastuttavaksi.

Totta helvetissä CO2 saastuttaa. Se aiheuttaa suurta tuhoa ympäristölle ja ekosysteemille. Yksi pahimpia saasteita, joita ihmiskunta on historiansa aikana pumpannut ilmakehään.
 
Tuosta on ihan tuore kirjoitus Vantaan energialta.
Jokainen ulkomailta tuotu jätelasti siis tuo rahaa Suomeen.

Ehkä näin, mutta mahtaako olla lopulta nettohyötyä kun mukana tulevat sitten päästömaksut jotka lankeavat Suomen maksettavaksi. Sinällään tuossa touhussa on minusta ideaa, kunhan hoitaisivat välivarastoinnin kiusaamatta paikallisia asukkaita rotilla, paskan hajulla ynnä muilla lieveilmiöillä.
 
Totta helvetissä CO2 saastuttaa. Se aiheuttaa suurta tuhoa ympäristölle ja ekosysteemille. Yksi pahimpia saasteita, joita ihmiskunta on historiansa aikana pumpannut ilmakehään.
Onneksi sitä suurta tuhoa ympäristölle ja ekosysteemille aiheuttavaa CO2:sta pumpataan Suomessa vain kasvihuoneisiin niin ei pääse ilmakehään :whistling:
 
Jätän pohdittavaksi miksi se ei ole halpaa. Ja minkä aatesuunnan puolueet sen aiheuttivat äänestäjiensä tuella :btooth:
Ryssien syyta

1764840716273.png
 
Juu. Tämä on tiedossa. Täysin päästötön rekkaralli jolla puut raijataan polttolaitokselle :rofl: #eriasia
Sanoinko mitään päästöttömyydestä? Lisäksi ei se kivihiilikään sinne voimalan pihaan mitenkään maagisesti ilmesty, vaan senkin logistiikka aiheuttaa niitä päästöjä siinä missä polttopuunkin logistiikka. Mutta sitten se kivihiili vielä aiheuttaa massiiviset nettopäästöt siinä polttovaiheessakin.

Sama "oikealta vasempaan" lakkautti Saksan ydinvoimalatkin ja köyttäytyi aikoinaan Koijärvellä metsäkoneisiin :rolleyes:
Sama "oikealta vasempaan" kyllä lakkautti Saksan ydinvoimalat. Tuossahan oli mukana niin paikallinen SDP kuin CDU:kin, eli vasemmisto ja oikeisto.
 
Esimerkiksi Salmisaari oli varustettu erittäin tehokkaalla savukaasun suodatuksella. Salmisaari oli saastuttava vain, jos miellät kasvilannoitteen nimeltään CO2 saastuttavaksi.
Salmisaaren päästöjen hallinta perustui mm. katalyyttiseen pelkistämiseen, joka optimiolosuhteissa pystyy poistamaan maksimissaan 90 % tietyistä päästöyhdisteistä. Läpi pääsi silti selkeästi mitattavia määriä mm. pienpartikkeleja, raskasmetalleja ja rikin ja typen oksideja.

Se, ettei Salmisaaren voimalaitos olisi saastuttanut, on väärin sanottu vaikka olikin kivihiililaitokseksi erittäin edistyksellinen. Hiilidioksidin rinnastamisen kasvilannoitteeksi sen sijaan hyväksyn. :)
 
Salmisaari oli saastuttava vain, jos miellät kasvilannoitteen nimeltään CO2 saastuttavaksi.

Myöskään maataloudessa käytettäviä fosforia yms sisältäviä kasvilannoitteita ei tarvinne mieltää saastuttavaksi, jos ei ota huomioon että sitä samaa fosforia päätyy itämerta rehevöittämään. Noin niinkuin löyhästi vastaava vertauskuva...
 
Tää on turhin argumentti, mitä voit käyttää ellet siis ole ilmastonmuutosdenialisti.
On se turha argumentti silloinkin, koska ilmastonmuutosdenialistit eivät tule saamaan enemmistöä EU:n energiapolitiikassa. Ilmastonmuutosflegmaatikoilla kyllä voi olla merkittävä vaikutus.
 
Laitoksesta ei löydy tarkempaa tietoa eikä Porissa ole lupapalvelun mukaan vireillä ympäristölupahakemuksia mainitulle laitokselle, joten voimme olettaa, että ainakin alussa datakeskuksen toiminta on vahvasti sähköverkkoa kuormittavaa, ei tukevaa.
Vertailun vuoksi Forssan datakeskuksesta on käynnissä YVA-menettely, ja ohjelmalapusta ilmenee, että vuotuinen sähkönkulutus on 4,5-6,6 TWh ja alueelle rakennetaan varavoimakoneet, joiden teho on 885-1260 MW.
 
Boldatusta Peak Energyn ja Jupiter Powerin välisestä diilistä uutisoitiin äskettäin. Peak Energyn on aluksi tarkoitus toimittaa 720 MWh varastoja vuonna 2027, ja sopimus sisältää option 4 GWh lisätoimituksista vuoteen 2030 mennessä. Peak Energy on startup-tyyppinen toimija, joten uutinen on otettava "with a grain of salt", mutta mainittakoon, että Coloradon osavaltiossa on n. 3 MWh kokoinen pilottilaitos olemassa. Diilin toinen osapuoli, Jupiter, puolestaan on Texasin ykkönen akkuvarastojen kapasiteetilla mitattuna. Erittäin lupaavaa, jos jo ensimmäinen vedos natriumkemiasta pääsisi alle nykyisten kustannusten! Jäädään odottelemaan uutisia Kiinasta, miten CATL:n tehdas pyörähtää käyntiin ja mihin kustannus asettuu.
Sillä välin kun odottelemme natriumakkujen läpimurtoa, myös LFP-akut kehittyvät. CATL:n kerrotaan tuottavan linjat kuumana uutta 587 Ah kennoa seuraavilla spekseillä:
- Hinta 34 €/kWh
- Kesto 10 000 sykliä tai 30 vuotta
- 10 % energiatiheyden parannus

Saa nähdä, tuleeko pukinkonttiin uutisia CATL:n natriumakkutehtaalta.
 
Ei pelkästään Ruotsista vaan myös Suomesta Piiparinmäeltä kuten linkkasin. Lisäksi alla olevan uutisen mukaan ainakin Pohjanmaalle Närpiöön, Etelä-Pohjanmaalle Isojoelle ja Keski-Pohjanmaalle Kannukseen.




Selvä homma jos sovitaan että kaikki muutkin sähkönkäyttäjät velvoitetaan. Minun puolesta vaaditaan suurimmalta ensimmäisenä eli Outokummun Tornion terästehdas pykäämään noin tuotantokapasiteettia 3,5 TWh eli noin kolmanneksen verran Olkiluoto 3:sta jos haluaa jatkossa operoida. /s

E: Täällä ei selvästi kelpaa mikään todellinen vastaus liittyen datakeskuksiin vaan aina kun jotain väitettä todistaa virheelliseksi niin se sivuutetaan ja maalitolpat vaihtuu, oli kyse verojen maksusta, työllisyydestä, sähkönkulutuksesta tai sähköntuotannosta.
Onko google ostanut myös muuta sähköä? Koska jos ei ole, niin eihän ne datakeskukset juurikaan toimi, kun tulee tyyntä.. Vai onko googlelle niissä kuukauden akustot. Diiseliä kaasua tms googlehan ei voi käyttää, ne kun ovat fossiilisia..
 
Diiseliä kaasua tms googlehan ei voi käyttää, ne kun ovat fossiilisia..
Nythän täytyy muistaa, että nämä bisnespäätökset tehdään kvartaaliperusteella ja käsienheiluttelijoiden näkemyksillä ties mistä yhteiskunnallisista käytännöistä. Siispä Googlen käsitys voi olla, että totta kai voi käyttää ja sen maksavat esim. suomalaiset. Tai muuten.
 
Onko google ostanut myös muuta sähköä? Koska jos ei ole, niin eihän ne datakeskukset juurikaan toimi, kun tulee tyyntä.. Vai onko googlelle niissä kuukauden akustot. Diiseliä kaasua tms googlehan ei voi käyttää, ne kun ovat fossiilisia..

Kuten aiemmin mainitsin, maalitolpat vaihtuvat kokoajan ja tietty porukka ei oikeasti ole tyytyväisiä ellei datakeskukset kellu omassa kuplassaan johonkin ydinvoimalaan kytkettynä. En lähde selvittämään tätä uutta väitettä, vastasin vain aiempaan virheelliseen väitteeseen ettei datakeskukset lisää yhtään tuotantoa Suomessa ja vain käyttöä. (Osa datakeskuksista saattaa lisätä vain käyttöä mutta ainakin Google on lisännyt myös tuotantoa sitä mukaan kun kulutus kasvanut).
 
Kiinassa juhlitaan taas, kun Zhangzhoun reaktori 2 kytkettiin verkkoon. Koska rakentaminen käynnistyi syyskuussa 2020, voidaan rakentamista pitää totuttuun kiinalaiseen tapaan menestyksekkäänä.

Miksi Kiina rakentaa nopeasti? Yksi vaihtoehto voisi olla, että Kiinassa tiedetään tasan tarkkaan, mitä työmaalla tapahtuu.
Each welder is required to wear a recording device upon entering the construction site. Prior to commencing welding operations, they must position the camera at a suitable distance to ensure that every action of them is captured.


At the end of their shift, they plug the recorder in and all data are uploaded to an intelligent supervision system for subsequent reviews. Simultaneously, their activities are closely monitored not only by an AI surveillance system, but also by the vigilant oversight of safety officers who closely watch real-time footage of the construction site around the clock.

There are 9,164 workers on the site. Upon clicking on the mouse, the location and movement of each of them will show up in the intelligent supervision system, Zhang said.


Presently, there are 981 surveillance cameras strategically positioned across the construction site to comprehensively monitor different facets of the construction operations, he said, especially highlighting the role of the intelligent system in preventing collisions of tower cranes.
 
Tämä ei välttämättä ole tarinan viimeinen luku. Uudelleenkäynnistyksestä on tulossa kansanäänestys.
Hieman taustoitusta tähän. Vuonna 2016 Taiwanissa valtaanastunut puolue tavoitteli "ydinvoimavapaata Taiwania" vuoteen 2025 mennessä. Tämä kirjattiin lakiin, mutta kansanäänestys vuonna 2018 tyrmäsi "Atomausstiegin". Valtaapitävät eivät kuitenkaan tästä välittäneet, vaan maan kuusi reaktoria suljettiin seuraavasti:
- Chinshan 1 ja 2 2018-2019
- Kuosheng 1 ja 2 2021-2023
- Maanshan 1 ja 2 2024-2025

Elokuussa järjestettiin uusi kansanäänestys, jonka tuloksena oli, että 74 % äänestäneistä antoi tukensa Maanshanin ydinvoimalan reaktori 2:n uudelleenkäynnistykselle. Tämän innoittamana maan ydinvoimaloita operoiva yhtiö teki selvityksen, jonka perusteella vanhempi Chinshanin laitos ei ole käynnistyskelpoinen, mutta sen sijaan Kuosheng ja Maanshan ovat. Tämä kuitenkin vaatii Maanshanissa 1,5-2 vuoden lisätöitä ja Kuoshengissa pidempään.
 
Kiinassa juhlitaan taas, kun Zhangzhoun reaktori 2 kytkettiin verkkoon. Koska rakentaminen käynnistyi syyskuussa 2020, voidaan rakentamista pitää totuttuun kiinalaiseen tapaan menestyksekkäänä.

Miksi Kiina rakentaa nopeasti? Yksi vaihtoehto voisi olla, että Kiinassa tiedetään tasan tarkkaan, mitä työmaalla tapahtuu.
Eiköhän se pääselitys ole, että siellä on päästy FOAK vaiheesta sarjatuotantoon. Hualong one reaktorin rakennusprojekteja käynnistyy joka vuosi pari kappalatta samaa tahtia kuin edelliset valmistuu.
 
Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhdistys on laskenut arvion sähkön riittävyydestä mm. Suomessa:
LOLE arvo: Tuntimäärä vuodessa, jolloin kulutusta ei pystytä kattamaan:
2026 talvi: 0,3 tuntia
2028 4 tuntia
2030 6,5 tuntia
2035 7,9 tuntia

Tilanne pahenee myös Ruotsissa..
Eli siitä vain lisää tuurivoimaan siirtymistä, niin päästään nauttimaan kunnon hinnoista ja katkoksistakin..( Niin.. Kyseinen energiantuotanto on mainittu ongelmanlähteeksi....)


Nuo ovat siis laskennallisia arvioita. Tuurivoiman ollessa kyseessä voi olla, että eivät toteudu tai voi olla, että toteutuvat huomattavasti rajumpina..
 
Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhdistys on laskenut arvion sähkön riittävyydestä mm. Suomessa:
LOLE arvo: Tuntimäärä vuodessa, jolloin kulutusta ei pystytä kattamaan:
2026 talvi: 0,3 tuntia
2028 4 tuntia
2030 6,5 tuntia
2035 7,9 tuntia

Tilanne pahenee myös Ruotsissa..
Eli siitä vain lisää tuurivoimaan siirtymistä, niin päästään nauttimaan kunnon hinnoista ja katkoksistakin..( Niin.. Kyseinen energiantuotanto on mainittu ongelmanlähteeksi....)


Nuo ovat siis laskennallisia arvioita. Tuurivoiman ollessa kyseessä voi olla, että eivät toteudu tai voi olla, että toteutuvat huomattavasti rajumpina..

Sähkön riittävyyden ennustaminen kymmen vuoden päähän on ihan yhtä luotettavaa kuin sään ennustaminen kuukauden päähän, eli ehkä tai sitten ehkä ei. Jos ongelma on noin pieni, niin kustannustehokkain ratkaisu on vaan ajaa teollisuutta alas sen muutoma tunti vuodessa sen verran, että sähkö riittää. Tuulivoimaa kannattaa rakentaa niin kauan kun se kustannustehokkain ratkiasu. Jos ydinvoimasta saadaan Euroopassa kustannustehokasta, niin sitten rakennetaan ydinvoimaa.
 
Enpä jaksa uskoa että tuollaisia muutaman tunnin vajauksia ei akuilla saataisiin helposti katettua kymmenen vuoden päästä. Tosin Entsoe arvioi että fossiiliset voimalaitokset ei kannata enää 2030 jälkeen. Mistähän ihmeestä me taiotaan sitten tyynen paukkupakkasviikon sähköt?
 
Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhdistys on laskenut arvion sähkön riittävyydestä mm. Suomessa:
LOLE arvo: Tuntimäärä vuodessa, jolloin kulutusta ei pystytä kattamaan:
2026 talvi: 0,3 tuntia
2028 4 tuntia
2030 6,5 tuntia
2035 7,9 tuntia

Tilanne pahenee myös Ruotsissa..
Eli siitä vain lisää tuurivoimaan siirtymistä, niin päästään nauttimaan kunnon hinnoista ja katkoksistakin..( Niin.. Kyseinen energiantuotanto on mainittu ongelmanlähteeksi....)


Nuo ovat siis laskennallisia arvioita. Tuurivoiman ollessa kyseessä voi olla, että eivät toteudu tai voi olla, että toteutuvat huomattavasti rajumpina..
Suomi ei vaikuta kartalla poikkeukselta. Esim. ydinvoimaan luottavilla Slovakialla ja Ranskalla tilanne on paljon pahempi tilanne ensi vuonna. Sitten taas Portugali, jossa reilu 80 % sähköstä tulee uusiutuvilla, ei kärsi koskaan yli 0,1 tunnin sähköpulasta. Toisaalta Bosniassa päälle 60 % sähköstä fossiilista, eikä myöskään yli 0,1 tunnin pulaa. Entso-E:hän ehdottaa lääkkeeksi samaa asiaa, josta minä olen paasannut jo kauan:
Europe must accelerate the deployment of flexibility solutions and infrastructure, including cross-border electricity transmission network to direct RES electricity where it is most needed, as well as storage and other sources of flexibility, while safeguarding security of supply at all times.
 
Vertailun vuoksi Forssan datakeskuksesta on käynnissä YVA-menettely, ja ohjelmalapusta ilmenee, että vuotuinen sähkönkulutus on 4,5-6,6 TWh ja alueelle rakennetaan varavoimakoneet, joiden teho on 885-1260 MW.
Ja jos kaivataan muutamaksi tunniksi vuodessa fossiilista lisäkapasiteettia, niin sitä taitaa olla tulossa piakkoin ja runsaasti. Ei ole ainakaan syytä rakentaa niitä Wärtsilöitä, vaan varmistaa, että olemassaolevia vehkeitä voidaan tarvittaessa käyttää.
 
Totta helvetissä CO2 saastuttaa. Se aiheuttaa suurta tuhoa ympäristölle ja ekosysteemille. Yksi pahimpia saasteita, joita ihmiskunta on historiansa aikana pumpannut ilmakehään.
CO2 ei ole saaste. Sitä hengittää ihminenkin ulos.. Toki voihan joku mieltää ihmisenkin saastaiseksi.. tuleehan peräaukostakin jätettä.. vai lannoitetta?

Hieman taustoitusta tähän. Vuonna 2016 Taiwanissa valtaanastunut puolue tavoitteli "ydinvoimavapaata Taiwania" vuoteen 2025 mennessä. Tämä kirjattiin lakiin, mutta kansanäänestys vuonna 2018 tyrmäsi "Atomausstiegin". Valtaapitävät eivät kuitenkaan tästä välittäneet, vaan maan kuusi reaktoria suljettiin seuraavasti:
- Chinshan 1 ja 2 2018-2019
- Kuosheng 1 ja 2 2021-2023
- Maanshan 1 ja 2 2024-2025

Elokuussa järjestettiin uusi kansanäänestys, jonka tuloksena oli, että 74 % äänestäneistä antoi tukensa Maanshanin ydinvoimalan reaktori 2:n uudelleenkäynnistykselle. Tämän innoittamana maan ydinvoimaloita operoiva yhtiö teki selvityksen, jonka perusteella vanhempi Chinshanin laitos ei ole käynnistyskelpoinen, mutta sen sijaan Kuosheng ja Maanshan ovat. Tämä kuitenkin vaatii Maanshanissa 1,5-2 vuoden lisätöitä ja Kuoshengissa pidempään.
Halpaa hommaa, kun valtaapitäjäien idelogia vähän kääntyy ja aletaan tekemään tällaisia päätöksiä, jotka sitten joudutaan myöhemmin perumaan.

Varmaan järkevää olisi tuollaisten tärkeiden miljardilaitosten suojaaminen lainsäädännöllä, kaikenlaisilta hörhöiltä . Toki järkeväähän on vanhimpien laitosten kohdalla arvioida onko laitoksen operoiminen ja modernisointi vielä järkevää jne.

Tilanne pahenee myös Ruotsissa..
Eli siitä vain lisää tuurivoimaan siirtymistä, niin päästään nauttimaan kunnon hinnoista ja katkoksistakin..( Niin.. Kyseinen energiantuotanto on mainittu ongelmanlähteeksi....)
Tuulivoima ei tule olemaan ikinä mikään ongelma.. ainakin jos luottaa muutamaan täälläkin kirjoittelevaan :)

Tuulivoimaa kannattaa rakentaa niin kauan kun se kustannustehokkain ratkiasu. Jos ydinvoimasta saadaan Euroopassa kustannustehokasta, niin sitten rakennetaan ydinvoimaa.
Joo mutta tuo kustannustehokkain ratkaisu ikävästi syö jatkuvaa kapasiteettia tulevaisuudesta. Varsinkin jos energian käyttö kasvaa, niinkuin on ennustettu, niin tuulettomat hetket aiheuttavat aina vaan isompia ongelmia. Ja kummasti tuota ydinvoimaakin vaan rakennellaan ja suunnitellaan lisää vaikka on olevinaan niin kovin kallista.
 
Viimeksi muokattu:
Joo mutta tuo kustannustehokkain ratkaisu ikävästi syö jatkuvaa kapasiteettia tulevaisuudesta. Varsinkin jos energian käyttö kasvaa, niinkuin on ennustettu, niin tuulettomat hetket aiheuttavat aina vaan isompia ongelmia. Ja kummasti tuota ydinvoimaakin vaan rakennellaan ja suunnitellaan lisää vaikka on olevinaan niin kovin kallista.

No sitten sen jatkuvan kapasiteetin pitää varmaan parantaa kustannustehokkuutta, että on kilpailukykyistä. Näin se markkinataloudessa menee. Joo niin rakennetaan, UK Hinkley Point C yli 50 miljardia kaksi OL3 kokoista reaktoria. Siitä voi laskeskella vähän mitä tulee tuotetun sähkön hinnaksi. Se, että Kiinassa voidaan rakentaa halvalla ei tarkoita, että Suomessa voidaan rakentaa halvalla.
 
Ja jos kaivataan muutamaksi tunniksi vuodessa fossiilista lisäkapasiteettia, niin sitä taitaa olla tulossa piakkoin ja runsaasti. Ei ole ainakaan syytä rakentaa niitä Wärtsilöitä, vaan varmistaa, että olemassaolevia vehkeitä voidaan tarvittaessa käyttää.
Ei ole mitään olemassaolevia vehkeitä. Fingridin varavoimalat on tarkoitettu verkkovikatilanteisiin ja niillä ei ajeta sähkön korkean hinnan vuoksi.
 
No sitten sen jatkuvan kapasiteetin pitää varmaan parantaa kustannustehokkuutta, että on kilpailukykyistä. Näin se markkinataloudessa menee. Joo niin rakennetaan, UK Hinkley Point C yli 50 miljardia kaksi OL3 kokoista reaktoria. Siitä voi laskeskella vähän mitä tulee tuotetun sähkön hinnaksi. Se, että Kiinassa voidaan rakentaa halvalla ei tarkoita, että Suomessa voidaan rakentaa halvalla.
Kyllä tarkoittaa. Euroopassa ydinvoima on kallista, koska sitä ei rakenneta pitkinä sarjoina ja koska joka maan STUK keksii omat vaatimuksensa voimaloille. Osaksi myös yliregulointi on ongelmana.

Artesaanirakentaminen on kallista.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Kyllä tarkoittaa. Euroopassa ydinvoima on kallista, koska sitä ei rakenneta pitkinä sarjoina ja koska joka maan STUK keksii omat vaatimuksensa voimaloille. Osaksi myös yliregulointi on ongelmana.

Artesaanirakentaminen on kallista.

Ei tarkoita, Kiinassa on kaikessa ihan erihintaso kun meillä. Yhtään mitään et pysty Suomessa rakentamaan samalla hinnalla kuin Kiinassa. Syyt on monenlaiset (palkat, verot, työturvallisuus, ympäristö, ym. lainsäädäntö), mutta fakta on ettei samalla hinnalla voi rakentaa. Jos tehtäisiin sarjoina kuten Kiinassa, niin toki se oli halvempaa, mutta ei se silti saman hintaista olisi kuin Kiinassa. Siihen on syynsä, miksi länsimaista tuotantoa on siirretty Kiinaan vuosikymmeniä.
 
Ei tarkoita, Kiinassa on kaikessa ihan erihintaso kun meillä. Yhtään mitään et pysty Suomessa rakentamaan samalla hinnalla kuin Kiinassa. Syyt on monenlaiset (palkat, verot, työturvallisuus, ympäristö, ym. lainsäädäntö), mutta fakta on ettei samalla hinnalla voi rakentaa. Jos tehtäisiin sarjoina kuten Kiinassa, niin toki se oli halvempaa, mutta ei se silti saman hintaista olisi kuin Kiinassa. Siihen on syynsä, miksi länsimaista tuotantoa on siirretty Kiinaan vuosikymmeniä.
Totta kai hintataso on täällä korkeampi kuin Kiinassa. Mutta sama korkeamman hintatason ongelma koskee meillä kaikkea rakentamista - myös niitä tuulimyllyjä. Kaikessa rakentamisessa pitkät sarjat auttavat ja suhteellinen hintataso on se mikä tässä merkitsee.
 
Viimeksi muokattu:
Totta kai hintataso on täällä korkeampi kuin Kiinassa. Mutta sama korkeamman hintatason ongelma koskee meillä kaikkea rakentamista - myös niitä tuulimyllyjä. Kaikessa rakentamisessa pitkät sarjat auttavat ja suhteellinen hintataso on se mikä tässä merkitsee.
Tottakai, mutta silti ero tuulivoiman ja ydinvoiman välillä on niin suuri ainakin tällä hetkellä ettei uusi ydinvoima ole kilpailukykyistä Suomessa. Kiinassa tuota ydinvoiman rakentamisen prosessia on hierottu jo useita vuosikymmeniä. Euroopassa ydinvoiman rakentaminen hiipui, niin ollaan todella kaukana Kiinan hintatasosta. Vaikka nyt päätettäisiin aloittaa projekti ydinvoiman sarjatuonnosta Euroopassa, niin meni vuosikymmeniä, että prosessi olisi hierottu yhtä sulavaksi kuin Kiinassa. Saksa ei ole kiinnostunut ydinvoimasta ja Ranskalaiset nyt ei vaan selvästi osaa rakentaa kustannustehokkaasti ydinvoimaa, niin tilanne on mikä on eikä muutosta ole näköpiirissä. Kustannustehokkainta lie olisi aloittaa yhteisprojekti jonkun toimijan kanssa, jolla homma onnistuu kustannustehokkaasti. Tämä tuskin kelpaa Ranskalle, joten tämäkään tuskin toteutuu.
 
Kyllä tarkoittaa. Euroopassa ydinvoima on kallista, koska sitä ei rakenneta pitkinä sarjoina ja koska joka maan STUK keksii omat vaatimuksensa voimaloille. Osaksi myös yliregulointi on ongelmana.

Artesaanirakentaminen on kallista.
Ei tämä valhe sarjarakentamisen autuaaksi tekemisestä muutu todeksi toistamalla, vaan siitä pitäisi löytyä ihan konkreettisia todisteita. 2 kpl OL3-tyyppisiä voimaloita rakennettiin Kiinaan kustannusarviolla 2,1 miljoonaa/MW. Huhtikuussa Kiinassa hyväksyttiin kahdeksan Hualong Onea ja kaksi CAP1000:ta kustannusarviolla 2 miljoonaa/MW. Kustannukset ovat siis pudonneet korkeintaan marginaalisesti kokemuksen myötä.

Muistamme myös tarinan APR-1400:sta. Shin-Kori 3:n rakentaminen aloitettiin ensimmäisenä, ja se on myös nopeimmin valmistunut APR-1400.

Kolmas esimerkki on arvio Kanadan neljästä BWRX-300-reaktorista. Ensimmäisen reaktorin on arvioitu maksavan 13,9 miljoonaa/MW ja neljännen 9,6 miljoonaa/MW. Ihan kohtuullinen suoritus, mutta eipä tuolla henkseleitä paukutella, jos Hinkley Pointin arvioidaan maksavan 11,7 miljoonaa/MW.
 
Ei ole mitään olemassaolevia vehkeitä. Fingridin varavoimalat on tarkoitettu verkkovikatilanteisiin ja niillä ei ajeta sähkön korkean hinnan vuoksi.
Viestini viittasi Entso-E:n laskelmiin, joiden mukaan sähköä ei riitä x tunnille vuodessa, ei sähkön korkeaan hintaan. Datakeskukset ovat varautumassa tällaisiin tilanteisiin:
Flex Power -käyttö vastaa sähköverkon kysyntäjoustoon siten, että tilanteissa, joissa kantaverkon operaattori, käytännössä Fingrid, pyytää suuria sähkönkuluttajiaan leikkaamaan kulutustaan tilapäisesti, jolloin noin 30 % osuus datakeskuksen sähköstä tuotetaan varavoimageneraattoreilla. Tällaisia tilanteita arvioidaan olevan enintään 50 kpl vuodessa ja kestävän enintään noin 2 h per tapahtuma. Flex Power -käytön tekniset vaatimukset eivät ole tässä vaiheessa täysin selviä. Näin ollen käyttö kuvataan tarkemmin YVA-selostusvaiheessa.
 
Tottakai, mutta silti ero tuulivoiman ja ydinvoiman välillä on niin suuri ainakin tällä hetkellä ettei uusi ydinvoima ole kilpailukykyistä Suomessa. Kiinassa tuota ydinvoiman rakentamisen prosessia on hierottu jo useita vuosikymmeniä. Euroopassa ydinvoiman rakentaminen hiipui, niin ollaan todella kaukana Kiinan hintatasosta. Vaikka nyt päätettäisiin aloittaa projekti ydinvoiman sarjatuonnosta Euroopassa, niin meni vuosikymmeniä, että prosessi olisi hierottu yhtä sulavaksi kuin Kiinassa. Saksa ei ole kiinnostunut ydinvoimasta ja Ranskalaiset nyt ei vaan selvästi osaa rakentaa kustannustehokkaasti ydinvoimaa, niin tilanne on mikä on eikä muutosta ole näköpiirissä. Kustannustehokkainta lie olisi aloittaa yhteisprojekti jonkun toimijan kanssa, jolla homma onnistuu kustannustehokkaasti. Tämä tuskin kelpaa Ranskalle, joten tämäkään tuskin toteutuu.
Siitä saadaan kilpailukykyistä Euroopassa tekemällä EPR-voimalaa yksinkertaisempi design (ja hieman pienempi teholtaan), tyyppihyväksymällä se Eurooppa-tasolla ja alkamalla rakentaa sitä sarjassa. Ja oppimalla jokaisesta rakennuskerrasta. Kiina on tehnyt näin ja ydinvoimalan rakentamisen hinta laskee koko ajan. Pidemmän päälle meillä ei ole vaihtoehtoa, sillä pelkällä sääriippuvalla tuotannolla ei Euroopan sähköjärjestelmää rakenneta.

Viime viikolla oli jossain juttu, että Kiinassa ydinvoimalan rakentajilla (ainakin jossain tapauksessa) on jokaisella henkilöllä kamera päässä, joka tallentaa mitä siellä tehdään. Tätä tietoa analysoidaan, jotta saadaan selville mihin aika menee. Ja näin parannetaan sekä voimala-designia, että se seuraavalla kerralla saataisiin rakennettua paremmin sekä parannetaan itse projektin työtapaa.
 
Viimeksi muokattu:
Siitä saadaan kilpailukykyistä Euroopassa tekemällä EPR-voimalaa yksinkertaisempi design (ja hieman pienempi teholtaan), tyyppihyväksymällä se Eurooppa-tasolla ja alkamalla rakentaa sitä sarjassa. Ja oppimalla jokaisesta rakennuskerrasta. Kiina on tehnyt näin ja ydinvoimalan rakentamisen hinta laskee koko ajan. Pidemmän päälle meillä ei ole vaihtoehtoa, sillä pelkällä sääriippuvalla tuotannolla ei Euroopan sähköjärjestelmää rakenneta.

Viime viikolla oli jossain juttu, että Kiinassa ydinvoimalan rakentajilla (ainakin jossain tapauksessa) on jokaisella henkilöllä kamera päässä, joka tallentaa mitä siellä tehdään. Tätä tietoa analysoidaan, jotta saadaan selville mihin aika menee. Ja näin parannetaan sekä voimala-designia, että se seuraavalla kerralla saataisiin rakennettua paremmin sekä parannetaan itse projektin työtapaa.
Niin Kiina on tuota tehnyt määrätietoisesti jo vuosikymmeniä, eli ollaan useampi vuosikymmen takamatkalla, vaikka tänään päätettäisiin aloittaa. Kuka on valmis ne kustannukset maksamaan, että päästään siihen tilanteeseen, että ydinvoiman rakentaminen on järkevän hintaista? Ranskalaiset ei ainakaan selvästi kykene siihen. Ovat kuitenkin noita ERP reaktoreita jo useita rakentaneet ja tuntuu vaan hinnat kokoajan nousevan laskemisen sijaan (viimeisin eli Hinkley Point C on tähän mennessä kallein). EPR2 suunnitelmiakin ovat vuosikymmenen tehneet, mutta ei taida vielä olla yhtään niitäkään heillä rakenteilla.

Näkisin, että tähän projektiin pitäisi ottaa joku valmistaja, jolla on näyttöjä siitä, että homma onnistuu. Tälläistä valmistajaa ei Euroopasta löydy ja en usko, että ranskalaiset siihen suostuu, että joku muu kuin he tekisivät sen Eurooppalaisen reaktorityypin. Tämä tarkoittaisi, että projektin ulkopuolelle jäisi Saksa & Ranska, joten eipä taida tuosta projektista tulla mitään.
 
Niin Kiina on tuota tehnyt määrätietoisesti jo vuosikymmeniä, eli ollaan useampi vuosikymmen takamatkalla, vaikka tänään päätettäisiin aloittaa. Kuka on valmis ne kustannukset maksamaan, että päästään siihen tilanteeseen, että ydinvoiman rakentaminen on järkevän hintaista? Ranskalaiset ei ainakaan selvästi kykene siihen. Ovat kuitenkin noita ERP reaktoreita jo useita rakentaneet ja tuntuu vaan hinnat kokoajan nousevan laskemisen sijaan (viimeisin eli Hinkley Point C on tähän mennessä kallein). EPR2 suunnitelmiakin ovat vuosikymmenen tehneet, mutta ei taida vielä olla yhtään niitäkään heillä rakenteilla.

Näkisin, että tähän projektiin pitäisi ottaa joku valmistaja, jolla on näyttöjä siitä, että homma onnistuu. Tälläistä valmistajaa ei Euroopasta löydy ja en usko, että ranskalaiset siihen suostuu, että joku muu kuin he tekisivät sen Eurooppalaisen reaktorityypin. Tämä tarkoittaisi, että projektin ulkopuolelle jäisi Saksa & Ranska, joten eipä taida tuosta projektista tulla mitään.
Pelkästään sillä rahalla, jonka Saksa on käyttänyt Energiewendeen (summa taitaa kohta ylittää jo triljoonan euroa), olisi tämä tehty moneen kertaan. Kuka oli "valmis" maksamaan tämän Energiewenden?
 
Pelkästään sillä rahalla, jonka Saksa on käyttänyt Energiewendeen (summa taitaa kohta ylittää jo triljoonan euroa), olisi tämä tehty moneen kertaan. Kuka oli "valmis" maksamaan tämän Energiewenden?
No kyllähän Ranskakin on työntänyt ties kuinka paljon rahaa ydinvoimaan eivätkä vieläkään osaa rakentaa kustannustehokkaasti ydinvoimaa. Eli sinne työntämällä lisää rahaa ole mitään takeita, että sitä halpaa ydinvoimaa saataisiin seuraavan 50v aikana. Ilmastotoimiin löytyy innokkaitta rajoittajia, mutta missä ne ydinvoiman innokkaat rahoittajat on? Aika hiljaista taitaa olla. Saksalaiset sai kohtuu ajassa tuulivoimasta kustannustehokasta ja Ranskalaiset sai samassa ajassa aikaan vain ydinvoimalatyypin jonka rakentaminen myöhästyy todella paljon joka reaktorin kohdalla ja kustannukset pomppaa arvioiduista.
 
No kyllähän Ranskakin on työntänyt ties kuinka paljon rahaa ydinvoimaan eivätkä vieläkään osaa rakentaa kustannustehokkaasti ydinvoimaa. Eli sinne työntämällä lisää rahaa ole mitään takeita, että sitä halpaa ydinvoimaa saataisiin seuraavan 50v aikana. Ilmastotoimiin löytyy innokkaitta rajoittajia, mutta missä ne ydinvoiman innokkaat rahoittajat on? Aika hiljaista taitaa olla. Saksalaiset sai kohtuu ajassa tuulivoimasta kustannustehokasta ja Ranskalaiset sai samassa ajassa aikaan vain ydinvoimalatyypin jonka rakentaminen myöhästyy todella paljon joka reaktorin kohdalla ja kustannukset pomppaa arvioiduista.
Ranska (poliitikot) päätti ajaa ydinvoiman Ranskassa osaksi alas. Tämä johti vuosien ajanjaksoon, jolloin olemassa olevien voimaloiden pitkän aikavälin elinkaarta jatkavat huollot laiminlyötiin ja uusien voimaloiden rakentaminen keskeytettiin. Kun päätös sitten peruttiin, oli vahinko jo tapahtunut. EPR-voimalaa he suunnittelivat ennen Saksan ydinvoima-exittiä Saksan kanssa. Se, että EPR on aivan liian monimutkainen johtuu pitkälti saksalaisten vaatimuksista.

EPR on niin monimutkainen, että sen rakentaminen on todella vaikeaa ja kallista. EPR2 on selvästi paranneltu design, jossa helpotettu voimalan rakentamista.
 
Viimeksi muokattu:
EPR on niin monimutkainen, että sen rakentaminen on todella vaikeaa ja kallista. EPR2 on selvästi paranneltu design, jossa helpotettu voimalan rakentamista.
Voi olla, mutta mitään takeita ei ole, ettei tuosta ERP2 tule ihan samanlaista katastrofia kuin EPR:stä. Kyllähän se OL3 piti paperilla olla halpa ja nopea, totuus oli toinen. Alkuperäisen kustannusarvion taisi lopulta saada kertoa viidellä. Itsellä luotto siihen, että ranskalaiset saa tuosta EPR2 kilpailukykyisen hinnaltaan muiden valmistamiin reaktoreiden verrattuna on aikalailla nolla. Kuten sanoin pitäisi ostaa joku valmiiksi kustannustehokkaaksi todettu reaktori ei mitään ranskalaisten protoja, joita ei ole vielä mihinkään yhtään rakennettu. Toki jos samanlaisen diilin tekisivät kuin OL3, niin tilataan vaan. Mutta ei todellakaan sellaisella diilillä kuin Hinkley Point C.
 
Siitä saadaan kilpailukykyistä Euroopassa tekemällä EPR-voimalaa yksinkertaisempi design (ja hieman pienempi teholtaan), tyyppihyväksymällä se Eurooppa-tasolla ja alkamalla rakentaa sitä sarjassa. Ja oppimalla jokaisesta rakennuskerrasta. Kiina on tehnyt näin ja ydinvoimalan rakentamisen hinta laskee koko ajan. Pidemmän päälle meillä ei ole vaihtoehtoa, sillä pelkällä sääriippuvalla tuotannolla ei Euroopan sähköjärjestelmää rakenneta.

Viime viikolla oli jossain juttu, että Kiinassa ydinvoimalan rakentajilla (ainakin jossain tapauksessa) on jokaisella henkilöllä kamera päässä, joka tallentaa mitä siellä tehdään. Tätä tietoa analysoidaan, jotta saadaan selville mihin aika menee. Ja näin parannetaan sekä voimala-designia, että se seuraavalla kerralla saataisiin rakennettua paremmin sekä parannetaan itse projektin työtapaa.

Niin tarvitaan vain ”joku” taho, joka on valmis polttamaan kymmeniä tai satoja miljardeja sillä toiveella, että jossain vaiheessa homma muuttuu kannattavaksi, jos ei itselle niin muille, eikä mikään muu tuotantotapa kiri edelle ja tee tuota investointia turhaksi.

Lisäksi jos ydinvoimaa on valmiita rakentaan vain muutamat maat EU:ssa, niin aika vaikeaa nähdä pointtia tuolle EU:n tasoiselle tyyppihyväksynnälle. Meinaan tuossa hyväksynnässä pitäisi ottaa huomioon myös kaikkien sellaisten maiden tarpeet, jotka eivät edes aio rakentaa niitä voimaloita. Joka taaskin lisää sitä tarvittavaa byrokratiaa, etenkin vielä jos noita maita ei itseään kiinnosta olla mukana tuossa prosessissa.
 
Edelleenkin, ei ole mitään todisteita sille, että sarjatuotanto laskisi ydinvoiman kustannuksia merkittävästi. Datan mukaan hinta voi pudota vähän, mutta ei missään nimessä sieltä tasolta 10 snt/kWh kannattavalle 5 snt/kWh tasolle. Meidän pitäisi puolittaa infrarakentamisen kustannukset (=palkkataso), jotta ydinvoimasta saataisiin kannattavaa.

Sarjatuotanto voi jopa hankaloittaa rakentamista, kun ne vähäiset ydinvoimatietäjät joutuvat hanskaamaan useita projekteja samanaikaisesti ja ne harvat ja valitut pajat ovat kädet täynnä hommia.

Edes SMR-reaktorit tuskin tuovat tähän helpotusta. Tehtaassa on paljon halvempaa tehdä kuin paikan päällä, mutta tavara ei voi olla kovin suurta, jotta se saadaan tehtaasta saitille. Ja kun koko pienenee, kasvaa materiaalin suhteellinen pinta-ala ja sitä kautta tarvittavan materiaalin määrä.
 
Akkuvarastojen rakentamisesta sen sijaan on kovaa dataa ja numeroita. Tongliao, Kiina:
- 500 MW/2000 MWh
- 91 €/kWh (182 miljoonaa euroa)
- Rakentaminen alkoi 28.6.2025 ja laitos vastaanotettiin 28.11.2025.
- Kiinan suurin standalone-varasto.
 
Edelleenkin, ei ole mitään todisteita sille, että sarjatuotanto laskisi ydinvoiman kustannuksia merkittävästi. Datan mukaan hinta voi pudota vähän, mutta ei missään nimessä sieltä tasolta 10 snt/kWh kannattavalle 5 snt/kWh tasolle. Meidän pitäisi puolittaa infrarakentamisen kustannukset (=palkkataso), jotta ydinvoimasta saataisiin kannattavaa.

Sarjatuotanto voi jopa hankaloittaa rakentamista, kun ne vähäiset ydinvoimatietäjät joutuvat hanskaamaan useita projekteja samanaikaisesti ja ne harvat ja valitut pajat ovat kädet täynnä hommia.

Edes SMR-reaktorit tuskin tuovat tähän helpotusta. Tehtaassa on paljon halvempaa tehdä kuin paikan päällä, mutta tavara ei voi olla kovin suurta, jotta se saadaan tehtaasta saitille. Ja kun koko pienenee, kasvaa materiaalin suhteellinen pinta-ala ja sitä kautta tarvittavan materiaalin määrä.

Ydinvoimassa on myös erittäin suuri teknologisen umpikujan riski.
Tuulivoima ja aurinkovoima eivät ole menossa mihinkään ja todennäköisesti vain halpenevat tulevaisuudessa.
Akut kehittyy, i.e. halpenee, jatkuvasti ja tuon driverit ovat muualla kuin siinä perinteisessä sähköntuotannossa.
Vetyteollisuudenkin päädriverit ovat muualla kuin perinteisessä sähköntuotannossa, joten tuokin voi alkaa halventumaan reippaasti sitä mukaa, kun tuotanto muita tarkoituksia varten alkaa kasvamaan. Eli elektrolysaattoreista todennäköisesti alkaa tulemaan halvempia. Lisäksi on se olemassa oleva voimalat ja muu infra maakaasulle, joten jos nuo tuosta alkavat halpenemaan, niin voidaan alkaa käyttämään noissa hiilineutraalia metaania.

Mutta ydinvoimalle ei ole oikein muita drivereita kuin tuo sähköntuotanto (ja pienessä määrin lämmöntuotanto, mutta siellä kilpailutilanne on vielä heikompi kun lämmön varastointi on helpompaa). Eli on aika hemmetin suuri riski laittaa suuret määrät rahaa sen vääntämiseen kannattavaksi edes nykytilanteessa, kun on suuret riskit siitä, että noi muut tulevat vielä siitä ohi sellaisella kehityksellä, jota ei edes aja tuo sähköntuotanto.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
294 624
Viestejä
5 037 411
Jäsenet
80 725
Uusin jäsen
Karemitto

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom