No sulle se on vaiva, minulle se järjestelmä on etu. Vaikka olen ihan hyvin toimeentuleva, niin vien mielelläni ne pantit kauppaan ja sitten vähennän loppusummasta pois. Toki on niitäkin, joilla on tietyn asteinen alkoholiongelmia ja he eivät kehtaa kuskata sitä hylsymäärää kauppaan mitä heille syntyy.
Tätä kokonaisuuttahan ei kannata arvioida pelkästään henkilökohtaisen mieltymyksen perusteella vaan myös objektiivisin suurein. Palautusrituaali kuluttaa valtavan määrän työtunteja, vaikka lasketaan vain ne, jotka tekevät asiakkaat talkoilla. Sillä on kansantaloudellinen hinta, jota ei vähennä se, että jonkun subjektiivinen kokemus on, että kuuden tölkin palauttamisessa menee vain hetki.
Kuten sanoin pois leikkaamassasi osassa, kannatan silti panttijärjestelmää - sehän parantaa ympäristön siisteyttä ja viihtyvyyttä sekä vähentää paskaantumista eli on meille kaikille etu. Monen tekee vähemmän mieli hylätä pakkauksia koska siinä menettää rahaa, ja joillekin syntyy kannustin omalla ajallaan kerätä toisten roskia.
Se, että joutuu näpertelemään turhaan taas ei ole etu vaan homman kääntöpuoli. Tätä siis en hahmotettavassa tulevaisuudessa Suomessa korjaisi poistamalla panttijärjestelmän vaan kehittämällä itsepalvelun tehokkuutta, kuten jatkuvasti on tehty. Panttisummia olisi kenties myös roskaamisen vähentämiseksi syytä hieman korottaa. Ne olisi ainakin pienellä ennakoinnilla varaa suunnilleen tuplata jo indeksikorotuksen nimessä. Tämä onnistuu nykytekniikalla myös siten, että uudistus koskee vain uusia myytäviä pakkauksia.
Se, että hylsyistä saa rahaa, ei ole etu. Se on omaa rahaa joka palautuu taskuun ilmaisesta lainasta pienellä hävikillä. Ellet siis ole niin hyvin toimeentuleva, että keräät toisten pulloja ansiomielessä. Kun asioita asian vierestä on tärkeää nostaa esiin, niin mainittakoon että vaikka minäkin olen kohtalaisen hyvin toimeentuleva ja lisäksi melko juoppo, niin ei se hylsymäärä minua hävetä. Tästä huolimatta sen roudaaminen on hieman vaivalloista mutta hyväksyttävää, kun taas koneen palvominen on kohtalaisen raivostuttavaa. Sitäpaitsi suurin osa pakkauksista on silti muita kuin alkoholipakkauksia, eli ei niiden määrä ratkaisevasti johdu juoppoudesta. Tämänkin voisi tietysti ratkaista juomalla vain hanavettä ja roskiin heitettävissä pakkauksissa myytäviä juomia, mutta mitenkäs sitten kävisi poloisten suuryhtiöiden virvoitusjuomabisnekselle?
Sama vaiva olisi etsiä metallin keräyspiste kuin viedä kauppaan.
Pitää paikkansa ja asiaa jo sivusinkin. Minulle se ei tällä hetkellä olisi ongelma kun kaupunkiasunnolla on taloyhtiön jätepisteellä mm. metallinkeräysastia ja tiluksilta toimitan eri lajien jätteitä mukaanlukien metallia muutenkin omatoimisesti. Kuitenkin koska edelleenkin harvaan asutussa maassa jätelogistiikka on suurelta osin samaa kuin 90-luvulla, niin panttijärjestelmällä(tai ylipäänsä kauppaan palauttamisella) on hyviä puolia. Itse asiassa aina parempi, ettei liikaa muutettaisi systeemiä nykyisestä ja palkattaisi tarkastajia tutkimaan, että joka talon pihassa on muovinen kaupunkilaisten eläkeläisten kompostoripönttö. Aika suuri osa skeidasta kelpaa aivan hienosti poltettavaksi isossa hornassa sekajätekeräyksen kautta, ja pantin avulla estetään jormia kovin laajasti heittämästä tölkkejä ja pulloja sinne sekaan. Tai hautaamasta alumiinitölkkejä ja polttamasta tynnyrissä muovipulloja.
Jossain muualla Suomea urbanisoituneemmassa paikassa joka paikkaan ripotellut keräysastiat voivat olla realistinen ratkaisu lähes koko väestölle, johon käyttäjä
@zepi edellä viittasikin. Panttipalautusrituaalin järkevyys perustuu sen korkean kierrätysasteen lisäksi siihen, miten hyviä ovat muut vaihtoehdot kussakin yhteiskunnassa, infrassa ja kulttuurissa.
Ei tämäkään asia ole mustavalkoinen. On eittämättä sivistyksen merkki, tärkeä työ ja peräti itsestäänselvyys huolehtia skeidan käsittelystä - yksilötasolla edes omista paskoistaan - ja täten jättää mm. vesistöt vaille jätekerrosta. Samaan aikaan on myös ongelma ja huutava vääryys jos ns. oppineen aikaa tuhlataan ja jokaisen kansalaisen pitää tarpeettoman paljon näperrellä jätteiden kanssa. Sama kuin jokainen kasvattaisi oman perheen perunat, koska eihän siihen nyt niin paljon aikaa mene.
