Uusien kerrostaloasuntojen äänieristys

[tietokonerikki]

Kaipa se niissä ympäristöministeriön palomääräyksissä on, että kerrostaso-ovi ei saa aueta huoneistoon sisään ja ilmeisesti väliovi ulko-oven takana lasketaan kerrostaso-oveksi myös. Ja jos palomääräyksiä rikkoo niin kai siitä jotain ongelmaa voisi tulla, jos vaikka joku kyttääjä soittaa palotarkastajan paikalle. En tiedä miten todennäköistä se on, mutta en viitsisi ruveta vänkäämään ja aiheuttamaan ongelmia.

Isännöitsijällä oli asiasta sen verran kokemusta, että toisessa kohteessa olisivat tällaiset ovet halunneet asentaa, mutta paloviranomaisen mukaan täytyy tehdä tuulikaappi väliin, sen jälkeen ovi saa aueta huoneistoon sisään.

Vaikuttaa siltä, että ko. paloviranomainen on ollut samaa mieltä kanssani ton riskin suuruudesta. Pääasia, että "pykäliä" noudatetaan.
Palotarkastuksessa annetaan ensisijaisesti kehoitus korjata tilanne, jos sellaiseen aihetta on. Vakuutusyhtiöt voivat sitten tapauskohtaisesti yrittää vastuitaan vähentää?

 

[Ho Lee Fuk]

Mahtaakohan täällä muuten olla uusissa kerrostaloissa asuvia? Mitkä äänet kuuluu ja mitkä ei? Ylin, alin vai keskikerros? Pääty vai keskeltä? Putkiääniä vai ei?

Joitakin foorumeita lukeneena porukka väittää, että osassa uusissakin taloissa kuuluisi kaikki äänet. En millään itse jaksaisi tätä uskoa. Mahdollisesti yleistä trollausta tai sitten ei ole asunut elementtitalossa, jossa oikeasti kuuluu kaikki.

Muutin vastavalmistuneeseen, 07 / 2023 lopputarkistettuun kerrostaloasuntoon 1.9. Ylin kerros (5), ei varsinaista porraskäytävää vaan eräänlainen luhtitaloportaikko. Eli ns. läpitalon asunto.

Olen odotuksiini nähden pettynyt miten huono äänieristys täällä on, makuuhuone on vasten naapurin olohuonetta ja sieltä kuuluu kaikki vähänkään KOVEMPAAN ääneen tai puolihuutoon puhuminen niin hyvin läpi, että jos siihen keskittyy niin erottaa sanoja, jopa kokonaisia lauseita? Sama alakerrasta kaikenlainen "elämisen ääni" vaikka suoraan makuuhuoneeni alapuolella on makuuhuone.

Tätä ennen asuin 2017 valmistuneessa 4-kerroksisessa pienkerrostalossa ja se oli paljon hiljaisempi, naapurista saattoi kuulua "elämisen ääniä" mutta puheesta ei kyllä saanut ikinä selvää, ei edes kuuntelemalla. Siinä tosin oli vesikiertoinen lattialämmitys kun nykyisessä on patterit, jotain osuutta asiaan? Entisessä asunnossa oli myös ns. "lämmön talteenottokone", sellainen ison pahvilaatikon kokoinen LTO-yksikkö. Tässä ei sellaista ole. Mutta mielestäni äänet eivät tule ilmanvaihtohormien kautta (ritilöitä katonrajassa), vaan ilmeisesti rakenteita pitkin.

Harmittaa koska olen huonouninen ja äänille herkkä. Korvatulpat päässä nukkuminen on ainakin minulle sitä, etten pysty nukkumaan ne päässä kuin selälläni. Lisäksi herään keskellä yötä repimään niitä pois. Ja jos yritän nukkua tulpat päässä useampana yönä putkeen, korvat tulevat kipeiksi. Olen kokeillut useita erilaisia, markettien tulpista ihan Elacin "korviin valettuihin", yli 200 euron korvatulppiin.

Helppoja keinoja eristää ääniä otetaan vastaan, paksu matto tulossa makuuhuoneeseen mutta entä seinälle?

 

[tietokonerikki]

Helppoa tuskin on, mutta seinän paksuntaminen auttaa parantamaan tilannetta. => laitat/ laitatat naapurin olohuonetta vasten olevaan seinään, siitä irti olevan, Gygrog seinän jonka sisällä pehmyttä villaa ja tiivistät sen ilmatiiviisti kaikkiin ympäröiviin rakenteisiin. Paksu verho seinään päälle saattaa myös auttaa vähän? kerännee pölyä.

 

[Blixen45]

Juurikin ilmanvaihtojärjestelmän putket kuljettaa ääntä tehookkaasti pitkin seiniä.Vaikka olisi asuntokohtainen koneellinen ilmanvaihto,on poisto kanavat kuitenkin yhteiset.Minkään talon katolla ei ole 50kpl poistokanavia

 

[Hyrava]

Juurikin ilmanvaihtojärjestelmän putket kuljettaa ääntä tehookkaasti pitkin seiniä.Vaikka olisi asuntokohtainen koneellinen ilmanvaihto,on poisto kanavat kuitenkin yhteiset.Minkään talon katolla ei ole 50kpl poistokanavia

Jep, itse asun 70-luvulla rakennetussa betonibunkkerissa jossa ei yleensä juurikaan naapureiden äänet kuulu mutta tänään vessassa käydessäni pystyin päättelemään varsin hyvin mitä kerrosta ylempänä asuva nuori neiti oli tekemässä... Ensin kuului suihkun äänen joukosta epämääräistä hurinaa ja sen jälkeen huokailuksi luokiteltavaa ääntä joten jokainen voi itse päätellä mitä yläkerran teini oli tekemässä

Tosiaan meillä ei oikeastaan mikään muu kuulu toisiin asuntoihin kuin nuo vessan äänet, toista se oli esim kun olin joku aika sitten yötä kaverin joskus 2010-2015 välillä rakennetussa kerrostaloasunnossa jossa tuntui kuuluvan liki kaikki naapuriin. Puhetta ei sentään varsinaisesti kuulunut mutta jos joku huusi jotain tai kolautti jotain seinään tms niin se kuului ihan selvästi.

 

[miksu8]

Totuttelun jälkeen mä onnistuin käyttämään 3M:n 1100 -korvatulppia aikanaan kuukausiakin putkeen ennenkuin korvat väsyivät. Korvaan laitossa on myös tietty tekniikka mikä kannattaa opetella.

 

[Zelll]

Silikoonitulpat toimii itselle ainakin hyvin ja helppo laittaa korviin.

 

[NikokiN]

Halvalla saa hyvää. Tiedän kerrostalon missä asuntojen väliset seinät on kevytrakenteisia, en nyt paksuutta muista mutta tuplakipsi molemmin puolin ilman villaa. Siis ilman villaa. Ei kannata ihmetellä miksi kuulee kaiken mitä naapuri sanoo.

 

[tietokonerikki]

Halvalla saa hyvää. Tiedän kerrostalon missä asuntojen väliset seinät on kevytrakenteisia, en nyt paksuutta muista mutta tuplakipsi molemmin puolin ilman villaa. Siis ilman villaa. Ei kannata ihmetellä miksi kuulee kaiken mitä naapuri sanoo.

Enemmän se seinän paksuus merkitsee kuin se min. villa ja varsinkin miten äänen sivusiirtymät on estetty ja liitokset tiiviitä. Hyvä se min. villakin siellä on olla (vaimentaa joitain taajuukisa ). Kovaääninen puhe on jotain 70dB (olen testatusti huutanut 105dB) ja noilla ns. hyvillä levyrakenteisilla seinillä päästään muistaakseni jonnekin 66dB tasolle. Siinä on paljon parantamisen varaa, eli kannattanee katsella ostaessa mitkä tilat naapurissa on omia hiljaiseksti toivomiaan tiloja vastaan.

 

[Lare]

Tämähän on ihan mielenkiintoinen ketju. Asuin ensimmäistä kertaa omillani 1952 rakennetussa kerrostalossa, jonka seinät olivat paperia. Naapurista erotti puheen ja oli kiusallista puhua omia henkilökohtaisia puheluita. Lisäksi yläpuolen naapurin kävely sai tämän lattian ja oman sisäkaton narisemaan. Itsekin heräsi siihen, jos naapuri käveli yöllä vessaan. Lisäksi omaan kylppäriin kuului todella selvästi naapurin pierut ja lorinat.

Toinen asunto oli 2005 rakennettu luhtitalo. Seinien välinen äänieristys oli kehno, eli puhe kuului häiritsevänä muminana. Kerrosten välillä tilanne oli vähän parempi, mutta silti esim. naapurin illanvietto pakotti nukkumaan korvatulpilla. Ylin kerros ja päätyasunto olivat toki optimaalisia tuossa.

Nyt muutin 1997 rakennettuun kerrostaloon, jonka äänieristys vaikuttaisi olevan hyvä. Väitteen perustan siihen, että naapurina on lapsiperhe täynnä pieniä lapsia ja seinän takaa ei kuulu ikinä mitään. Käytävään kyllä kuuluu huutoa ja kiukuttelua. Sen sijaan kaikenlaisia kolahduksia kuuluu pientä luhtitaloa enemmän ja naapurin koiran takia välillä tarvitsee korvatulppia. Haukkuminenkin toisaalta on yllättävän vaimeaa ja itse olen todella herkkäuninen.

 

[_Tee]

En ole akustiikko(?), mutta voin kuvitella minkälaisia haasteita asiaan lakeihin, standardointiin ja toteutukseen liittyykään...

Asiasta tarvitsisi olla hyvinkin tarkat standardoinnit liittyen
- rakennuttamiseen (materiaalit, standardoinnit, remontointi/uudisrakentaminen)
- mittaukseen (standardoitu laitteisto, kalibrointi, mittaustavat, koulutus, olosuhteet, mistä mitata = rakennuspohjat hyvin vaihtelevat...)
- mitattavat äänilähteet ( standardoitu äänen tuottamisen mekanismit (mekaaninen,akustinen?), ilmaääni, rakenneäänet...
- ulkopuolisten häiriöäänien eristäminen/poistaminen (mittaukset yöaikaan, muita rakennustyömaita, ympäristön vuorokausimelu?)
- ...

Ei se riitä että tilataan Sitowiseltä joku kesäkallu kännykän dB apin kanssa pyörimään rakennustyömaalle vartiksi.
Sen verran itse ollut akustiikan tutkijoiden kanssa tekemisissä että tiedostan alan monimutkaisuuden. Hankala kuvitella että ala/lainsäätäjät haluaisivat koskea tuohon matolaatikkoon kovinkaan yksityiskohtaisesti, vaikka asukkaiden etu olisikin huomattava.

En ole akustikko itsekään mutta olen muutamia äänimittauksia teettänyt. Ymmärtääkseni äänilähteet, mittaustavat yms ovat jo hyvinkin standardoidut. Ulkopuolisten äänien hallinta voi olla haasteellisempaa, mutta sisäinen prosessi lienee vakioitu.

Äänimittauksessa on se ikävä puoli rakentajan näkökulmasta että niitä ei voi oikein tehdä ennen kuin rakennus on melko lailla täysin valmis. Ja jos mittaustulos on kehno niin ei välttämättä ole lainkaan selvää mistä johtuu. Eli pitäisi hiukan summamutikassa lähteä purkamaan, tekemään uudestaan ja uusintamittaus. Selvät raot ja reiät on eri juttu.

Rakennusvalvonnan puolelta äänimittausvaateet liittyvät usein ulkopuolisen meluun, tyypillisesti liikennemelu. Kerrostalon sisäisiä mittauksia ei ole edellytetty, ainakaan minulle ei ole tullut vastaan.

 

[Zelll]

Jos rs-kohteessa kuuluu askelääniä ja vikaa ei voi korjata, niin saako silloin ostaja hinnanalennusta?

 

[Seese]

Jos rs-kohteessa kuuluu askelääniä ja vikaa ei voi korjata, niin saako silloin ostaja hinnanalennusta?

Varmaan riippuu täyttyykö askeläänimittauksessa määräykset? Vuonna 2018 ne tiukentui 100Hz -> 50Hz, eli pitäisi matalankin töminän kattaa nykyään.

 

[Masteri]

Vuoden nyt asunut syyskuussa 2018 valmistuneessa "kerrostalossa, jossa on kaksi asuinkerrosta ja käytävä eli ei ole luhtitalo.

Talo on onteloelementti-talo ja asun ensimmäisessä kerroksessa. Lämmitystyyppinä on vesikiertoinen lattialämmitys ja kämpissä tammiparketti-lattiat. Kohde sijaitsee myös vilkkaasti liikennöidyn tien vieressä eli on sanottu että on panostettu ikkunoiden ja julkisivun äänieristykseen.

Ulkoa ei pahemmin ääniä sisälle kantaudu paitsi moottoripyörien äänet ja tuunattujen bemareiden, mutta sekin vaimeasti. Valitettavasti koska on kyseessä onteloelementti, yläkerran töminä kuuluu hyvin tänne alas ensimmäiseen kerrokseen.

En tiedä itse sitten miten lujaa mekastavat yläkerrassa mutta sellainen "töms töms" kuuluu ja sitten on taas hiljaista, tämä asunto on kulma-asunto eli keittiön toisella puolella on yksiö ja yläkerrassa samankokoinen kaksio. Oman vessan toisella on kolmio mutta sieltä ei kuulu mitään ja makkarin toisen puoleinen seinä on julkisivua.

Puhe ei kuulu, ei ilmeisesti kovaäänisempikään mutta musan soitto suhkoht kovalla alkaa jo kuulumaan mutta yllättävän vähän. Oman makkarin toisella puolella on sopivasti naapurin keittiö ja sieltä kuuluu matala-äänisesti töms töms kun keittiön kaapinovia paiskotaan. Periaatteessa tässä talossa muuta kuule kun töminät ja kolinat mutta ne kolinat on ilmeisesti jo sitä kun tiputetaan kovalle parketille jotain. Myös koska 2018 valmistunut kohde, ei ole väliovea vaan pelkästään palo-suojattu ulko-ovi käytävälle. Joillakin naapureilla tosin ovet jo vääntyneet ylhäältä ja alhaalta eli äänet vuotavat käytävälle.

Kokonaisuutena ihan ok kämppä asua mutta ei ole siltikään miellyttävin. Tietenkin vaikea määritellä esim uudemmassa 2019 valmistuneessa talossa äänieristyksen tasoa. Onteloelementin tunnistaa heti ja kaikki uudetkin (2024 valmistuneet) ovat myös samalla tavalla "rakennettu".

 

[VilEko]

Juurikin ilmanvaihtojärjestelmän putket kuljettaa ääntä tehookkaasti pitkin seiniä.Vaikka olisi asuntokohtainen koneellinen ilmanvaihto,on poisto kanavat kuitenkin yhteiset.Minkään talon katolla ei ole 50kpl poistokanavia

Eihän niitä katolla olekaan, kun jokaisen huoneiston oma poisto on seinästä läpi. Eli ei yhteisiä kanavia

 

[_Tee]

Eihän niitä katolla olekaan, kun jokaisen huoneiston oma poisto on seinästä läpi. Eli ei yhteisiä kanavia

Onko näin?
Yleensä seinästä tulo, katolle poisto. Oikein vilkkaiden katujen varrella tuloilmatkin katolta.

 

[weebee]

Onko näin?
Yleensä seinästä tulo, katolle poisto. Oikein vilkkaiden katujen varrella tuloilmatkin katolta.

Näin ne nykyään usein on. Seinässä tulo ja poisto vierekkäin.
Itse asun 2003 valmistuneessa talossa, jossa jokaisella oma poisto katolle. Korvausilma seinän läpi.

 

[VilEko]

Jep, seinässä vierekkäin. Ohjattu vain sillä tavalla etteivät sekoitu keskenään.

 

[Seese]

Vuoden nyt asunut syyskuussa 2018 valmistuneessa "kerrostalossa, jossa on kaksi asuinkerrosta ja käytävä eli ei ole luhtitalo.

Talo on onteloelementti-talo ja asun ensimmäisessä kerroksessa. Lämmitystyyppinä on vesikiertoinen lattialämmitys ja kämpissä tammiparketti-lattiat. Kohde sijaitsee myös vilkkaasti liikennöidyn tien vieressä eli on sanottu että on panostettu ikkunoiden ja julkisivun äänieristykseen.

Ulkoa ei pahemmin ääniä sisälle kantaudu paitsi moottoripyörien äänet ja tuunattujen bemareiden, mutta sekin vaimeasti. Valitettavasti koska on kyseessä onteloelementti, yläkerran töminä kuuluu hyvin tänne alas ensimmäiseen kerrokseen.

En tiedä itse sitten miten lujaa mekastavat yläkerrassa mutta sellainen "töms töms" kuuluu ja sitten on taas hiljaista, tämä asunto on kulma-asunto eli keittiön toisella puolella on yksiö ja yläkerrassa samankokoinen kaksio. Oman vessan toisella on kolmio mutta sieltä ei kuulu mitään ja makkarin toisen puoleinen seinä on julkisivua.

Puhe ei kuulu, ei ilmeisesti kovaäänisempikään mutta musan soitto suhkoht kovalla alkaa jo kuulumaan mutta yllättävän vähän. Oman makkarin toisella puolella on sopivasti naapurin keittiö ja sieltä kuuluu matala-äänisesti töms töms kun keittiön kaapinovia paiskotaan. Periaatteessa tässä talossa muuta kuule kun töminät ja kolinat mutta ne kolinat on ilmeisesti jo sitä kun tiputetaan kovalle parketille jotain. Myös koska 2018 valmistunut kohde, ei ole väliovea vaan pelkästään palo-suojattu ulko-ovi käytävälle. Joillakin naapureilla tosin ovet jo vääntyneet ylhäältä ja alhaalta eli äänet vuotavat käytävälle.

Kokonaisuutena ihan ok kämppä asua mutta ei ole siltikään miellyttävin. Tietenkin vaikea määritellä esim uudemmassa 2019 valmistuneessa talossa äänieristyksen tasoa. Onteloelementin tunnistaa heti ja kaikki uudetkin (2024 valmistuneet) ovat myös samalla tavalla "rakennettu".

2018 rakennetussa "teräsbetoniholvivalu" tms. ei kuulunut askeleet yhtään mistään ilmansuunnasta. Vaikka oli bileet jossain alakerrassa niin kuului vaan vaimeaa musiikkia ehkä joskus mutta ei mitään muuta.

Mutta sitten kaikki mikä oli yhteydessä seiniin jostain syystä kuului suoraan täysin vaimentamattomana kuin omassa kämpässä olisi joku, todella häiritsevää. Esim. kaapit ilman hidastimia, sipulin pilkkominen keittiötasolla.

 

[GGoljatti]

Oorait, taidampa siis etsiä jonku ylimmän kerroksen nurkkakämpän missä mahdollisimman vähän naapureita

Täällä moinen, 2019 rakennettu, uutena ostettu. Lattialämmitys ja huoneistokohtainen ilmanvaihto. Ainut ääni mitä naapurista ikinä kuulunut on pora. Mitä lie seinälle vedetty muutamaan kertaan. Itsekkin samaa tehnyt vissiin 8 reiän verran.

 

[_Tee]

Näin ne nykyään usein on. Seinässä tulo ja poisto vierekkäin.

Tarkemmin kun muistelen niin olen näitä toteutuksia kyllä nähnytkin.
Ei vaan ole sattunut omalle työmaalle koskaan osumaan.

 

[Masteri]

2018 rakennetussa "teräsbetoniholvivalu" tms. ei kuulunut askeleet yhtään mistään ilmansuunnasta. Vaikka oli bileet jossain alakerrassa niin kuului vaan vaimeaa musiikkia ehkä joskus mutta ei mitään muuta.

Mutta sitten kaikki mikä oli yhteydessä seiniin jostain syystä kuului suoraan täysin vaimentamattomana kuin omassa kämpässä olisi joku, todella häiritsevää. Esim. kaapit ilman hidastimia, sipulin pilkkominen keittiötasolla.

Täällä 2021-valmistuneessa "ei raidallisessa" sisäkatollisessa kämpässä ei muuten kuulu pahemmin muuta kuin kovat tömähdykset yläkerrasta, tiedä mitä lie ylhäällä tehdään mutta joku kaapisto ehkä jota paiskotaan ja kuulostaa kuin oltaisi samassa kämpässä. Taitaa seuravaaksi omakotitalo kutsua.

 

[tietokonerikki]

Täällä 2021-valmistuneessa "ei raidallisessa" sisäkatollisessa kämpässä ei muuten kuulu pahemmin muuta kuin kovat tömähdykset yläkerrasta, tiedä mitä lie ylhäällä tehdään mutta joku kaapisto ehkä jota paiskotaan ja kuulostaa kuin oltaisi samassa kämpässä. Taitaa seuravaaksi omakotitalo kutsua.

Rakenteisiin (tässä lattiaan) kohdistuvia ääniä on hyvin vaikea estää etenemästä. Ei noissa tarvitse kuin kanta-astuja korkokengissä tai puiset sisäkengät.

OK-taloissa ne äänet vasta kuuluvatkin (ellet todella panosta suunnittelussa niiden ehkäisyyn). Tietysti sitten voinee paremmin sopia niistä käytöstavoista ja meluajoista perheen sisällä? Tosin murrosikäisten kanssa saattaa tulla haasteita siinäkin

 

[GGoljatti]

Täällä moinen, 2019 rakennettu, uutena ostettu. Lattialämmitys ja huoneistokohtainen ilmanvaihto. Ainut ääni mitä naapurista ikinä kuulunut on pora. Mitä lie seinälle vedetty muutamaan kertaan. Itsekkin samaa tehnyt vissiin 8 reiän verran.

Toisessa ketjussa vähän peruuttelin tästä. Sattui naapuriin nuori pelaamista harrastava vuokralle. Vaimo ihmetteli että mikä karjaisu tai parin sekunnin vittusaatana sieltä välillä, hyvin vaimeasti, kuului. Kysyi miulta niin siellähän oli selkeästi minä 20-30v. Pelaa jotain netissä ja hermo menee. Muuten kyllä kohtelias ja kaikkea, ja tuokin kuului sen verran vaimeana vain yhteen huoneeseen että lähinnä nauratti. Kuinka huono pelaaja se sitten olikaan, minulla hyvänä iltana ei kuulunut yhtään huutoa kun kaikki sujui.

 

[Seese]

Rakenteisiin (tässä lattiaan) kohdistuvia ääniä on hyvin vaikea estää etenemästä. Ei noissa tarvitse kuin kanta-astuja korkokengissä tai puiset sisäkengät.

OK-taloissa ne äänet vasta kuuluvatkin (ellet todella panosta suunnittelussa niiden ehkäisyyn). Tietysti sitten voinee paremmin sopia niistä käytöstavoista ja meluajoista perheen sisällä? Tosin murrosikäisten kanssa saattaa tulla haasteita siinäkin

Ei kai se vaadi kuin enemmän pehmustetta lattian alle. Tai rivarissa jonkinlainen äänikatko alapohjaan, vähän kuin pattereissakin nykyään ne kumiset läpiviennit.

 

[GGoljatti]

Ei kai se vaadi kuin enemmän pehmustetta lattian alle. Tai rivarissa jonkinlainen äänikatko alapohjaan, vähän kuin pattereissakin nykyään ne kumiset läpiviennit.

Luulisin että kerrostaloissa nykyään yleisempi lattialämmitys vaimentaa aika paljon tuota kantapää-astumista.

 

[tietokonerikki]

Ei kai se vaadi kuin enemmän pehmustetta lattian alle. Tai rivarissa jonkinlainen äänikatko alapohjaan, vähän kuin pattereissakin nykyään ne kumiset läpiviennit.

Toi ei aina riitä, kaikki läpimenot ja se lattia pitää olla irti rakenteista ns. uivana rakenteena ja sittenkin siinä pitää olla paksuutta, painoa ja pehmeitä eristeitä. Mutta tietysti tilalle siinä paranee, jos laitat esim. pehmeän kokolattiamaton. Yläkerrassa kävellään sukkasillaan jne...

 

[Alfredson]

Mitenhän sitä pieni ihminen uskaltaa ostaa sokkona kerrostaloasuntoa. Olen todellakin sen kannalla, että ainakin uusissa kämpissä pitäisi satunnaismitata käytännön äänieristys jonka pohjalle koko talon luokitus perustuu. Olisi ainakin rakentajalla\tilaajalla motivaatiota satsata.

Itsellä mahd. muutto edessä, mutta pelkään että äänieristystakapakki on liian iso. Asun omassa, mutta harkitsen vakavasti, että siirryn vuokralle, otan sellaisen vuokra-asunnon jonka avaimet voi palauttaa 3vrk kuluessa jos ei miellytä. Vien sinne taittosängyn ja vietän niin paljon aikaa kun pää tyhjässä asunnossa kestää viettää ja jos kuuluu liikaa ääniä niin avaimet takaisin.

EDIT: Otetaan tähän kysely lisäksi. Teen usein yövuoroja, joka on itselle se heikko lenkki kämppien suhteen. Mikä on teidän kanta, millä todennäköisyydellä 2000 luvun kerrostalokämpässä korkealla asuessa herkkäuninen (lue: ei saa kuulua juuri mitään ääniä) saa nukuttua kun käytetään hyviä korvatulppia. Referenssiksi voin sanoa että erittäin kovaääninen askeljunttaus kuuluu tulppien läpi, tai vaikka erittäin kovaääniset autot. (siis poikkeuksellisen äänekkäät, että seinät tärisee). Tai polttomoottorilehtipuhallin seinän vieressä jos asuu matalalla vanhassa talossa. Seinän piikkaaminen ja poraaminen tietysti myös. Eli aika kovahko ääni saa olla että tulppien läpi herää. Välttyykö tuollaiselta melulta isolla todennäköisyydellä modernissa kerrostaloarjessa, normaalit remontit tietysti erikseen? Taatahan mitään ei voi, mutta heittäkää nyt jotain ...

 

[ZZRX]

Mitenhän sitä pieni ihminen uskaltaa ostaa sokkona kerrostaloasuntoa. Olen todellakin sen kannalla, että ainakin uusissa kämpissä pitäisi satunnaismitata käytännön äänieristys jonka pohjalle koko talon luokitus perustuu. Olisi ainakin rakentajalla\tilaajalla motivaatiota satsata.

Itsellä mahd. muutto edessä, mutta pelkään että äänieristystakapakki on liian iso. Asun omassa, mutta harkitsen vakavasti, että siirryn vuokralle, otan sellaisen vuokra-asunnon jonka avaimet voi palauttaa 3vrk kuluessa jos ei miellytä. Vien sinne taittosängyn ja vietän niin paljon aikaa kun pää tyhjässä asunnossa kestää viettää ja jos kuuluu liikaa ääniä niin avaimet takaisin.

EDIT: Otetaan tähän kysely lisäksi. Teen usein yövuoroja, joka on itselle se heikko lenkki kämppien suhteen. Mikä on teidän kanta, millä todennäköisyydellä 2000 luvun kerrostalokämpässä korkealla asuessa herkkäuninen (lue: ei saa kuulua juuri mitään ääniä) saa nukuttua kun käytetään hyviä korvatulppia. Referenssiksi voin sanoa että erittäin kovaääninen askeljunttaus kuuluu tulppien läpi, tai vaikka erittäin kovaääniset autot. (siis poikkeuksellisen äänekkäät, että seinät tärisee). Tai polttomoottorilehtipuhallin seinän vieressä jos asuu matalalla vanhassa talossa. Seinän piikkaaminen ja poraaminen tietysti myös. Eli aika kovahko ääni saa olla että tulppien läpi herää. Välttyykö tuollaiselta melulta isolla todennäköisyydellä modernissa kerrostaloarjessa, normaalit remontit tietysti erikseen? Taatahan mitään ei voi, mutta heittäkää nyt jotain ...

Ei noihin ole olemassakaan mitään varmaa tapaa millä voisi "välttää" metelit kerrostalossa. Lähtökohtaisesti kannattaa suosia ylintä/ylimpiä kerroksia jotka on yleensä hiljaisempia ja jos saa päätyhuoneen lisäks niin on taas vähemmän häiriötekijöitä. Asunnon äänieristystä voi vähän koittaa päätellä ihan sillä kun kävelee käytävillä ja toki jos sinne asuntoon pääsee esim 4:n jälkeen päivällä niin saa hyvän käsityksen kun sen jälkeen on yleensä äänekkäämpää kun porukka tulee töistä.

Jos talon iästä puhutaan niin vältä alle 1980 rakennettuja taloja. Vanhat tiilitalot on usein pahimpia ja niissä ei välttämättä ole mitään äänieristyksiä. 1980+ taloissa on usein paksut betoniset seinät jotka vaimentaa melko tehokkaasti ääniä. Semmoinen hyvä haarukka josta asuntoa kannattaa katella on 1990-2005 joista itse lähtisen etsimään. Niissä on ihan hyvät ratkaisut rakenteellisesti ja ne on tehty vielä siihen aikaan kun ei kaikella ollut aivan niin kova hoppu kuin nykyään työmailla tuntuu olevan jonka takia myös virheet lisääntyy. Viimeistelyn jäljestä voi vähän päätellä miten huolellisesti on aikanaan tehty jos on vielä alkuperäisiä rakenteita nähtävillä.

Jos asuu kovin matalalla ja pihassa ruohoa niin on iso riski että kiinteistönhuolto häiritsee. Tuntuu että niitä ruohoja hinkataan jatkuvasti ja talvella aurat kolisee. Tästäkin syystä siis korkealta se kämppä.

 

[Alfredson]

Joo, asuin aiemmin 80 luvun alun talossa alimmassa kerroksessa ja juurikin se pihanhoito häiritsi vuorotyöläistä eeppisesti. Pahinta oli täysin tarpeeton "lehti"puhallus, joka saattoi kestää elokuun lopusta joulukuuhun. Pahimpana aikana useita kertoja viikossa. Lisäksi lisämausteena saattoi saada kunnon pakokaasunkäryt asuntoon.

 

[perusmaukka]

Itse asun ylimmässä kerroksessa päätyhuoneistossa, jota on täälläkin hehkutettu useaan kertaan. Taitaa tosiaan olla ainut "järkevä" asunto kerrostalossa, jos on yhtään taipumusta äänistä häiriintymiselle.
Oma kokemus pähkinänkuoressa: yhtään mitään ilmaääniä ei kuulu mistään suunnasta, koskaan. Ei kuulu naapureiden WC käynnit, ei lorinoita, ei molskahduksia, ei mitään. Ei edes WCn vedon ääntä. Ainoastaan seinänaapurin WCn vedon jälkeisen säiliön täyttymisen suhinan kuulee, jos omassa kämpässä täysin hiljaista. Ei kuulu suihkut, ei hanat. Ulkoa ei kuulu mitään jos ikkunat ja parvekkeen ovi kiinni. Asunto korkealla TODELLA vilkasliikenteisen risteyksen vieressä. Tässä lienee yksi tekijä asunnon hiljaisuudelle? Oman mutuilun perusteella talon on oltava ns jykevämpi joka suuntaan näin meluisalla paikalla. Rakentajalta olen saanut piirrustukset kun niitä kysäisin mielenkiinnosta. 200 mm betoni väliseinät, 320 mm ontelolaatat, jonka päälle vielä valettu 8cm betonikerros, yhteensä siis 400 mm tavaraa kerrosten välissä. Normisti ratkaisu taitaa olla 370 mm ontelolaatat?

Todella moni täälläkin kirjoittanut runkoäänistä. Noh, ne kuuluvat tässäkin talossa. Kuulen kun naapureissa tiputellaan jotain raskasta ja kovaa lattialle. Kuulen myös kun lähimmäisin seinänaapuri löntystää kantapäillään menemään kirjaimellisesti seinän takana. Joskus kuuluu imuroinnista syntyvää kolinaa ja lattialistojen hakkaamista, hankala sanoa mistä kuuluvat milloinkin. Varmaan jommasta kummasta seinänaapurista. Taitaa kyseiset äänet tulla läpi yhteistä seinää pitkin? Alakerrasta ei mielestäni kuulu koskaan mitään. Kaikki edellä mainitut äänet siis toki tosi vaimeita. Jos on TV päällä tai musiikkia, niin mitään ei kuulu. Öisin pidän tuuletinta päällä, tämä ikään kuin häivyttää pienen kohinan alle kaikki/suurimman osan mahdollisista runkoäänistä. Kokonaisuudessaan taitaa olla aikalailla niin hiljainen kerrostaloasunto kuin olla ja voi. Monesti mietin, että tämä on kuin asuisi rivarin päädyssä yläilmoissa. Kun tuolta alakerrasta tosiaan ei kuulu mitään, ja toinen seinänaapuri on suht kaukana. Oma kylppärikin on juuri sopivasti heidän keittiötä vasten, jos sieltä jotain kolinaa kuuluukin, niin äänet jäävät kylppäriini.

Olisi kiva tietää, kuinka paljon ja helposti itseltä kuuluu ääntä tuonne alakertaan.

 

[_Tee]

Rakentajalta olen saanut piirrustukset kun niitä kysäisin mielenkiinnosta. 200 mm betoni väliseinät, 320 mm ontelolaatat, jonka päälle vielä valettu 8cm betonikerros, yhteensä siis 400 mm tavaraa kerrosten välissä. Normisti ratkaisu taitaa olla 370 mm ontelolaatat?

Olisi kiva tietää, kuinka paljon ja helposti itseltä kuuluu ääntä tuonne alakertaan.

320mm ontelo ja pintalattia on aika normiratkaisu. Tai 240/270mm paikallavaluholvi ja pintalattia. Pintalattia vain jos käytössä vesikiertoinen lattialämmitys.

Ne samat runkoäänet sinultakin kuuluu alakertaan. Viemäriäänet saattaa kuulua, jos ei ole betonihormeja, ne eristävät ääntä aika hyvin.

 

[Mco]

Asunto korkealla TODELLA vilkasliikenteisen risteyksen vieressä. Tässä lienee yksi tekijä asunnon hiljaisuudelle? Oman mutuilun perusteella talon on oltava ns jykevämpi joka suuntaan näin meluisalla paikalla.

Kaavamääräyksissä on todennäköisesti lisävaatimuksia risteyksen puoleisten ulkoseinien osalta, muttei muuten.

200 mm betoni väliseinät

Muistaakseni tämä on ihan standardin mukainen minimiratkaisu. Nykyistä asuntoa ostaessa muistan rakentajan maininneen, että he tekevät 300 mm seinät huoneistojen väliin parantaakseen äänieristystä.

 

[perusmaukka]

Muistaakseni tämä on ihan standardin mukainen minimiratkaisu. Nykyistä asuntoa ostaessa muistan rakentajan maininneen, että he tekevät 300 mm seinät huoneistojen väliin parantaakseen äänieristystä.

Joo niin onkin. Hain takaa lähinnä sitä, että juurikin nuo ulkoseinät mahdollisesti ovat vieläkin paksummat ja kunnolla lämpöeristetty. Tämä ainakin teoriassa voisi vähentää äänen sivutiesiirtymää? Olen lukenut, että monesti tuo äänien kuuluminen on juurikin tuosta sivutiesiirtymästä johtuvaa. Voihan mulla olla myös vaan hiljaiset naapurit.

 

[ZZRX]

Runkoäänet kuuluu koska jossakin kohti rakenteita on virhe ja rakenne ei olekkaan kelluva vaan ottaa kiinni toiseen rakenteeseen. Ei sinne tarvita kuin yksi virheellinen läpivienti niin siitä ne voi jo mennä eteenpäin.

 

[sampo.666]

Hiljaisuus on pitkälti kiinni naapureista ja ulkoisesta melusta. Kanta-astuminen kuuluu alakerrastakin, mutta loppunee jos aloittaa itse saman. Ei sitä kukaan kehtaa kuunnella.

Musiikki kuuluu herkästi pitkin taloa. Jos naapurilla on ollut hauskaa yöllä, niin hyvää varmistaa että meno jatkuu sitten hiljaisuuden loppuessa. Mahdollisesti miettii kuinka mukavaa olisi saada nukuttua.

Jos talo on junaradan tai moottoritien vieressä, niin huoneisto toiselta puolen taloa, mutta mieluummin reilusti kauempaa. Liikenteen bassot kyllä tulee herkästi ylimpään kerrokseenkin.

Keskitetty ilmanvaihto toimii monesti puheputkena, näitä on vähemmän uudemmissa kohteissa.

Makuuhuoneissa ei kannata olla yhteistä seinää naapurin kanssa. Ja jos on niin ei ainakaan kannata olla paukutettavia kaappeja naapurin seinää vasten.

Korvatulpat auttaa pienempään meluun, muutto tai naapurin kouluttaminen suurempaan.

 

[perusmaukka]

Runkoäänet kuuluu koska jossakin kohti rakenteita on virhe ja rakenne ei olekkaan kelluva vaan ottaa kiinni toiseen rakenteeseen. Ei sinne tarvita kuin yksi virheellinen läpivienti niin siitä ne voi jo mennä eteenpäin.

Tässä talossa ei ole kelluvaa lattiaa. Patterilämmitys, ja laminaatin alla pelkkä tuplex. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, tällaisella ratkaisulla runkoäänien siirtyminen viereisiin huoneistoihin on täysin odotettavissa?

 

[ZZRX]

Tässä talossa ei ole kelluvaa lattiaa. Patterilämmitys, ja laminaatin alla pelkkä tuplex. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, tällaisella ratkaisulla runkoäänien siirtyminen viereisiin huoneistoihin on täysin odotettavissa?

Joo melko todennäköistähän se on tuolloin kun se ääni ei pääse katkeamaan. Menee luultavasti sitä lattialaattaa pitkin naapuriasuntoon jos laattakin on yhtenäinen.

Vissiin joku pienempi talo? Oon aina luullut että jonkinlaiset katkot vaadittaisiin ainakin uudempiin niitä rakennettaessa.

Yhen rivitalon kerran näin jossa selkeesti ei ollut mitään katkoa pohjalaatassa kun kaikki naapureista kuului niin selvästi. Se häiritsi itseeni niin paljon etten olisi kyllä pystynyt äkkiseltään asumaan kyseisessä talossa.

 

[perusmaukka]

Joo melko todennäköistähän se on tuolloin kun se ääni ei pääse katkeamaan. Menee luultavasti sitä lattialaattaa pitkin naapuriasuntoon jos laattakin on yhtenäinen.

Vissiin joku pienempi talo? Oon aina luullut että jonkinlaiset katkot vaadittaisiin ainakin uudempiin niitä rakennettaessa.

Yhen rivitalon kerran näin jossa selkeesti ei ollut mitään katkoa pohjalaatassa kun kaikki naapureista kuului niin selvästi. Se häiritsi itseeni niin paljon etten olisi kyllä pystynyt äkkiseltään asumaan kyseisessä talossa.

2016 rakennettu 6 kerroksinen kerrostalo.
Tosiaan rakennettu ontelolaatoilla. Eikö tällöin äänikatkot synny periaatteessa kuin itsestään? Olen pelkän netistä luetun tiedon varassa, olen mielenkiinnosta lukenut aiheesta aika paljon. Mutta eikö nämä äänisillat synny pääasiassa vain kun tehdään valamalla? Valetaan juuri se yhteinäinen laatta. Olen ajatellut, että runkoäänet kuuluu meidän yhteistä seinää pitkin. Tampataan kantapäillä lattiaa, ja kolistellaan, ääni siirtyy lattian kautta seinään, joka on suoraan kiinni välipohjassa? Toki vaimenee varmasti todella paljon verrattuna, että tulisi suoraan katosta lattian läpi. Kuulen siis kyllä molemmista seinänaapureista näitä erinäisiä tömähtelyjä ja kolahteluja. Jos olisi rakennusvirhe, tuntuisi oudolta, että se olisi molempiin seinänaapureihin. Onko täällä jotain asiantuntijaa, joka voisi sanoa, olenko oikeilla jäljilä? Vai pitäisikö ylimmän kerroksen asunnon olla runkoäänetön, onko tässä kuitenkin jokin rakennusvirhe? Vai vaatisiko se juurikin sen kelluvan rakenteen?

 

[Ernomies]

Vaikka olisi asuntokohtainen koneellinen ilmanvaihto,on poisto kanavat kuitenkin yhteiset.Minkään talon katolla ei ole 50kpl poistokanavia

Tämä on ihan roskaa.

Niitä on se 50 tai ihan niin montako talossa on asuntoja.

Tämä tosin muuttui 2010-luvun loppupuolella kun seinäpuhallus(harhaanjohtava termi) sallittiin ja sen jälkeen yleisemmin otetaan talon julkisivulta sekä tulo -ja poistoilma. Tämä tietenkin aiheuttaa ajottaista naapurin keittiökäryjen tuloa omaan asuntoon päätelaitteiden valmistajien ja insinöörien väitteistä huolimatta.

 

[Ernomies]

Totuttelun jälkeen mä onnistuin käyttämään 3M:n 1100 -korvatulppia aikanaan kuukausiakin putkeen ennenkuin korvat väsyivät. Korvaan laitossa on myös tietty tekniikka mikä kannattaa opetella.

Muillekin vinkkinä että kannattaa tilata 200 parin jättipakkaus(K-Rauta halvin paikka) joita vaihtaa joka yö.

Ennen käytin useamman yön putkeen ja tuloksena tuli bakteeritulehdus joka oli ilmeisesti ollut vuosikausia.

 

[Ernomies]

Osallistun ketjuun:

Vuoden 2018 joulukuussa valmistunut luhtitalo. Välipohjat 200mm ontelo+30mm eriste+80mm pintavalu. Luhtitaloissa käytetään yleisesti ohuempia välipohjia kuin kerrostaloissa. Tämä yhdistelmä on se minimi jolla askeläänimääräykset täyttyvät. Pattereita ei ole vaan vesikiertoinen lattialämmitys. Tämä ei taannut hiljaisuutta kuten monet väittävät tai tuntuvat uskovan.

Eka iltana muuton jälkeen leuka lävähti noin polvien korkeudelle kun yläkerrassa käveltiin. Tai se kuulosti siltä kuin moukarilla ois hakattu lattiaa.

Vedin kovat defenssit päälle ja uskottelin itselleni että siellä käveltiin kengät jalassa.

Olin väärässä. Aika mielenkiintoinen oli kotiinpaluu kun muutto oli juuri ennen joulua ja kun palasin uuteen kotiini kuului heti eteisessä vielä kengät jalassa ollessa ylhäältä sama norsunkävely.

Koska viereistä taloyhtiötä rakensi sama firma menin työnjohtajan puheille työmaakoppiin joka näytti koneelta että viereiseen asuntoon oli tehty rakennusaikainen äänimittaus joka osoitti askeläänitasoksi 49 desibeliä ja ilmaäänitasoksi 60db. Kysyin "oisko se liikaa vaadittu että tulisitte mittailemaan ja joku menisi kävelemään yläkertaan". Ei se ollut.

Noh asuntooni tuli joku toinen insinööri/raksamestari tämän jututtamani hepun mennessä kävelemään yläkertaan. Mukana tällä miehellä oli käsissä pidettävä desibelimittari. Sehän on tähän tarkoitukseen ihan väärä laite. Hän tiesi kertoa saman jo mistä olin itse lukenut ehtinyt lukea: määräykset tiukentuivat 01.01.2018 matalien äänien osalta ja se ei koske tätä taloa, desibelivaikutukseksi hän arveli 2-3db.

Myöhemmin minulle selvisi että talon rakennuslupa oli haettu 5 viikkoa ennen tätä päivää joka ei varsinaisesti helpottanut vitutusta.

Seuraavat 4½ vuotta asumismukavuuden tuhosi lähes täydellisesti jatkuva yläkerrasta kuuluva askelten töminä. TV:n katselu ilman suljettuja kuulokkeita oli käytännön mahdottomuus. Myöhemmin selvisi että kyseessä oli opiskeleva nuoripari. Ja oppilaitoksethan olivat koronan vuoksi etäopetuksessa noin 1½ vuotta. Silloin sain nauttia täysin rinnoin aamusta iltaan opiskelijaelämän ihanuudesta.

2023 kesällä huomasin yläkerran parvekkeen tyhjentyneen tavaroista ja sinne muutti varmaan joku yksinäinen mies joka viettää aikaansa muuten kuin kävelemällä kuin hullu aamusta iltaan koska ensimmäiset viikot mietin että milloinhan sinne muuttaa uusi asukas.

Eli tilanne parani huomattavasti ja nyt on vain toivottava että kyseinen asukas asuu yläpuolellani mahdollisimman pitkään ja/tai uusikin osaa myös kävellä.

Ilmaäänistä sen verran että niiden eristys parasta tasoa mikä tullut vastaan ja taloja on tosiaan tullut paljon asuttua jotka olleet 60-70-80-90 ja 2010-luvulta.

 

[Alfredson]

Osallistun ketjuun:

Vuoden 2018 joulukuussa valmistunut luhtitalo. Välipohjat 200mm ontelo+30mm eriste+80mm pintavalu. Luhtitaloissa käytetään yleisesti ohuempia välipohjia kuin kerrostaloissa. Tämä yhdistelmä on se minimi jolla askeläänimääräykset täyttyvät. Pattereita ei ole vaan vesikiertoinen lattialämmitys. Tämä ei taannut hiljaisuutta kuten monet väittävät tai tuntuvat uskovan.

Eka iltana muuton jälkeen leuka lävähti noin polvien korkeudelle kun yläkerrassa käveltiin. Tai se kuulosti siltä kuin moukarilla ois hakattu lattiaa.

Vedin kovat defenssit päälle ja uskottelin itselleni että siellä käveltiin kengät jalassa.

Olin väärässä. Aika mielenkiintoinen oli kotiinpaluu kun muutto oli juuri ennen joulua ja kun palasin uuteen kotiini kuului heti eteisessä vielä kengät jalassa ollessa ylhäältä sama norsunkävely.

Koska viereistä taloyhtiötä rakensi sama firma menin työnjohtajan puheille työmaakoppiin joka näytti koneelta että viereiseen asuntoon oli tehty rakennusaikainen äänimittaus joka osoitti askeläänitasoksi 49 desibeliä ja ilmaäänitasoksi 60db. Kysyin "oisko se liikaa vaadittu että tulisitte mittailemaan ja joku menisi kävelemään yläkertaan". Ei se ollut.

Noh asuntooni tuli joku toinen insinööri/raksamestari tämän jututtamani hepun mennessä kävelemään yläkertaan. Mukana tällä miehellä oli käsissä pidettävä desibelimittari. Sehän on tähän tarkoitukseen ihan väärä laite. Hän tiesi kertoa saman jo mistä olin itse lukenut ehtinyt lukea: määräykset tiukentuivat 01.01.2018 matalien äänien osalta ja se ei koske tätä taloa, desibelivaikutukseksi hän arveli 2-3db.

Myöhemmin minulle selvisi että talon rakennuslupa oli haettu 5 viikkoa ennen tätä päivää joka ei varsinaisesti helpottanut vitutusta.

Seuraavat 4½ vuotta asumismukavuuden tuhosi lähes täydellisesti jatkuva yläkerrasta kuuluva askelten töminä. TV:n katselu ilman suljettuja kuulokkeita oli käytännön mahdottomuus. Myöhemmin selvisi että kyseessä oli opiskeleva nuoripari. Ja oppilaitoksethan olivat koronan vuoksi etäopetuksessa noin 1½ vuotta. Silloin sain nauttia täysin rinnoin aamusta iltaan opiskelijaelämän ihanuudesta.

2023 kesällä huomasin yläkerran parvekkeen tyhjentyneen tavaroista ja sinne muutti varmaan joku yksinäinen mies joka viettää aikaansa muuten kuin kävelemällä kuin hullu aamusta iltaan koska ensimmäiset viikot mietin että milloinhan sinne muuttaa uusi asukas.

Eli tilanne parani huomattavasti ja nyt on vain toivottava että kyseinen asukas asuu yläpuolellani mahdollisimman pitkään ja/tai uusikin osaa myös kävellä.

Ilmaäänistä sen verran että niiden eristys parasta tasoa mikä tullut vastaan ja taloja on tosiaan tullut paljon asuttua jotka olleet 60-70-80-90 ja 2010-luvulta.

Tollanen kovaääninen yläkerran junttaus on kyllä todella raivostuttavaa. Itsellä asui joskus aiemmassa kämpässä yläkerrassa iso äijä joka käveli niin että asunto tutisi ja natisi. Sitä aiemman asukkaan askelia ei kuulunut ollenkaan. Ilmesesti juuri tälläiset äänet on ainakin suht uusissakin taloissa voimakkaasti läsnä, tai ainakin voi olla. Edelleen kiukuttaa, kun jossain taloyhtiöissä kielletään mm. ILP meteliin vedoten mutta sitten tollanen töminä on vaan NORMAALIA ELÄMISTÄ

 

[Seese]

Osallistun ketjuun:

Vuoden 2018 joulukuussa valmistunut luhtitalo. Välipohjat 200mm ontelo+30mm eriste+80mm pintavalu. Luhtitaloissa käytetään yleisesti ohuempia välipohjia kuin kerrostaloissa. Tämä yhdistelmä on se minimi jolla askeläänimääräykset täyttyvät. Pattereita ei ole vaan vesikiertoinen lattialämmitys. Tämä ei taannut hiljaisuutta kuten monet väittävät tai tuntuvat uskovan.

Eka iltana muuton jälkeen leuka lävähti noin polvien korkeudelle kun yläkerrassa käveltiin. Tai se kuulosti siltä kuin moukarilla ois hakattu lattiaa.

Vedin kovat defenssit päälle ja uskottelin itselleni että siellä käveltiin kengät jalassa.

Olin väärässä. Aika mielenkiintoinen oli kotiinpaluu kun muutto oli juuri ennen joulua ja kun palasin uuteen kotiini kuului heti eteisessä vielä kengät jalassa ollessa ylhäältä sama norsunkävely.

Koska viereistä taloyhtiötä rakensi sama firma menin työnjohtajan puheille työmaakoppiin joka näytti koneelta että viereiseen asuntoon oli tehty rakennusaikainen äänimittaus joka osoitti askeläänitasoksi 49 desibeliä ja ilmaäänitasoksi 60db. Kysyin "oisko se liikaa vaadittu että tulisitte mittailemaan ja joku menisi kävelemään yläkertaan". Ei se ollut.

Noh asuntooni tuli joku toinen insinööri/raksamestari tämän jututtamani hepun mennessä kävelemään yläkertaan. Mukana tällä miehellä oli käsissä pidettävä desibelimittari. Sehän on tähän tarkoitukseen ihan väärä laite. Hän tiesi kertoa saman jo mistä olin itse lukenut ehtinyt lukea: määräykset tiukentuivat 01.01.2018 matalien äänien osalta ja se ei koske tätä taloa, desibelivaikutukseksi hän arveli 2-3db.

Myöhemmin minulle selvisi että talon rakennuslupa oli haettu 5 viikkoa ennen tätä päivää joka ei varsinaisesti helpottanut vitutusta.

Seuraavat 4½ vuotta asumismukavuuden tuhosi lähes täydellisesti jatkuva yläkerrasta kuuluva askelten töminä. TV:n katselu ilman suljettuja kuulokkeita oli käytännön mahdottomuus. Myöhemmin selvisi että kyseessä oli opiskeleva nuoripari. Ja oppilaitoksethan olivat koronan vuoksi etäopetuksessa noin 1½ vuotta. Silloin sain nauttia täysin rinnoin aamusta iltaan opiskelijaelämän ihanuudesta.

2023 kesällä huomasin yläkerran parvekkeen tyhjentyneen tavaroista ja sinne muutti varmaan joku yksinäinen mies joka viettää aikaansa muuten kuin kävelemällä kuin hullu aamusta iltaan koska ensimmäiset viikot mietin että milloinhan sinne muuttaa uusi asukas.

Eli tilanne parani huomattavasti ja nyt on vain toivottava että kyseinen asukas asuu yläpuolellani mahdollisimman pitkään ja/tai uusikin osaa myös kävellä.

Ilmaäänistä sen verran että niiden eristys parasta tasoa mikä tullut vastaan ja taloja on tosiaan tullut paljon asuttua jotka olleet 60-70-80-90 ja 2010-luvulta.

Itsellä kanssa kuuluu ihan 2023 rakennetussa rivitalossa seinänaapurista kun kävelee tietyllä tavalla esim. nopeampaa, kun osan ajasta ihan sellaista vaimeaa mitä voisi odottaakin.

Kyllähän tuo kauhistuttaa koska silloin kun se kuuluu pahemmin, niin kyllä kuuluu tuollaisena matalana äänenä aivan leikiten ihan kaiken yli ja mihinkään ei voi keskittyä ja siihen herää kesken unien.

Reklamoin vuosikorjauksissa tuosta, saa nähdä mitä toimitusjohtaja sanoo kun tulee katsomaan. Tontti ollut joskus 2019 huutokaupassa niin eihän tämä voi mitenkään olla 2017 määräysten mukaisena tehty.

 

[Ihmemies]

Juurikin ilmanvaihtojärjestelmän putket kuljettaa ääntä tehookkaasti pitkin seiniä.Vaikka olisi asuntokohtainen koneellinen ilmanvaihto,on poisto kanavat kuitenkin yhteiset.Minkään talon katolla ei ole 50kpl poistokanavia

Tästä tuli mieleen että usein joka tulisijassa puulämmitteisessä kerrostalossa on omat poistokanavat eli savupiiput katolle asti. Tämän näkee vanhojen talojen katolta etenkin keski-Euroopassa helposti.

 

[_Tee]

2016 rakennettu 6 kerroksinen kerrostalo.
Tosiaan rakennettu ontelolaatoilla. Eikö tällöin äänikatkot synny periaatteessa kuin itsestään? Olen pelkän netistä luetun tiedon varassa, olen mielenkiinnosta lukenut aiheesta aika paljon. Mutta eikö nämä äänisillat synny pääasiassa vain kun tehdään valamalla? Valetaan juuri se yhteinäinen laatta.

Ihan samalla tavalla ne ontelolaatat on kiinni rungossa kuin paikalla valetussa laatassa. Ontelot asennetaan muovisten asennuspalojen päälle, mutta saumavalussa niistä tulee yhtä puuta seinien ja muun rungon kanssa.

Kelluva pintalattia on oikein tehtynä irti muusta rungosta, ja toimii hyvänä vaimentimena. Siitäkin kyllä kuuluu matalaa töminää kun kunnon kanta-astuja saapastelee.

Se nyt vaan on pinotalon ominaisuus, että äänet kuuluu.

 

[Seese]

Ihan samalla tavalla ne ontelolaatat on kiinni rungossa kuin paikalla valetussa laatassa. Ontelot asennetaan muovisten asennuspalojen päälle, mutta saumavalussa niistä tulee yhtä puuta seinien ja muun rungon kanssa.

Kelluva pintalattia on oikein tehtynä irti muusta rungosta, ja toimii hyvänä vaimentimena. Siitäkin kyllä kuuluu matalaa töminää kun kunnon kanta-astuja saapastelee.

Se nyt vaan on pinotalon ominaisuus, että äänet kuuluu.

Ei kyllä paikallavaletussa 2018 rakennetussa kuulunut askeleisiin liittyen mitään miltään suunnalta, ja alakerrassakin monesti oli nukkumaanmennessä ihmismassaa ja musiikinkuuntelua niin pystyi ihan pikkiriikkisen jotain kuulemaan jos oikein koitti kuunnella, ei mitään ongelmaa. Ainoastaan seiniin osuessa kaikki runkoäänet meni naapureihin todella inhottavasti, kuin omassa asunnossa olisi muita.

 

[_Tee]

Ei kyllä paikallavaletussa 2018 rakennetussa kuulunut askeleisiin liittyen mitään miltään suunnalta, ja alakerrassakin monesti oli nukkumaanmennessä ihmismassaa ja musiikinkuuntelua niin pystyi ihan pikkiriikkisen jotain kuulemaan jos oikein koitti kuunnella, ei mitään ongelmaa. Ainoastaan seiniin osuessa kaikki runkoäänet meni naapureihin todella inhottavasti, kuin omassa asunnossa olisi muita.

Sehän on hyvä.
Toisenlaisiakin kokemuksia on. Hiukan on kiinni asukkaistakin.

 

[perusmaukka]

Ihan samalla tavalla ne ontelolaatat on kiinni rungossa kuin paikalla valetussa laatassa. Ontelot asennetaan muovisten asennuspalojen päälle, mutta saumavalussa niistä tulee yhtä puuta seinien ja muun rungon kanssa.

Kelluva pintalattia on oikein tehtynä irti muusta rungosta, ja toimii hyvänä vaimentimena. Siitäkin kyllä kuuluu matalaa töminää kun kunnon kanta-astuja saapastelee.

Se nyt vaan on pinotalon ominaisuus, että äänet kuuluu.

Aivan, käy järkeen. Ja siis tosi vaimeasti nuo töminät sun muut runkoäänet kuuluu. Ei likimainkaan tuohon tyyliin, mitä tuossa aiemmin pari kirjoittajaa kirjoitti kokemuksiaan. Poraus ja naulaaminen on semmoset mihin olen joskus herännyt.