ADHD/ADD

[RealityBites]

Hain tuossa alkuviikosta Concertat Orionin valmisteen tilalle. Ja kyllä niillä on herännyt ihan kohtuulllisen paljon paremmin.

Mutta kaikkea on viikon aikana niin tolkuton määrä, että näin torstaina alkaa jo herääminen olemaan vähän siinä ja tässä. Aamujumitus on siis itsellä vahva - mikä toki johtuu osaltaan myös siitä, ettei tarvitse siirtyä fyysisesti mihinkään muualle kuin kotitoimistohuoneeseen.

Mutta pikkuhiljaa sitä taas tähänkin päivään alkaa päästä käsiksi..

Toki olen taas tehnyt sen virheen, että pihinä en lunastanut molempia purkkeja ja olen yrittänyt syödä 54mg joka ei tunnu riittävän sitten millään. Concertalla ehkä kuitenkin paremmin iltapäivälle kuin Orionilla. Tänään nappasin paremman puutteeessa 108mg, kun pitäisi jaksaa tehdä vielä töidenkin jälkeen jotain.

Muistutuksena siis, että itsellä se annos on lääkärin määrämäänä 90mg/pv ja pienemmät määrät aiheuttaa juuri tätä säännöllisesti syötynä. Nyt on jo kahdella tabletilla merkittävästi parempi tahti jo tähän aikaan. En ottanut kerralla, joskaan en kyllä ole noista mitään nousupiikkiä tuntenut..

 

[Sallys]

Hain tuossa alkuviikosta Concertat Orionin valmisteen tilalle. Ja kyllä niillä on herännyt ihan kohtuulllisen paljon paremmin.

Mutta kaikkea on viikon aikana niin tolkuton määrä, että näin torstaina alkaa jo herääminen olemaan vähän siinä ja tässä. Aamujumitus on siis itsellä vahva - mikä toki johtuu osaltaan myös siitä, ettei tarvitse siirtyä fyysisesti mihinkään muualle kuin kotitoimistohuoneeseen.

Mutta pikkuhiljaa sitä taas tähänkin päivään alkaa päästä käsiksi..

Toki olen taas tehnyt sen virheen, että pihinä en lunastanut molempia purkkeja ja olen yrittänyt syödä 54mg joka ei tunnu riittävän sitten millään. Concertalla ehkä kuitenkin paremmin iltapäivälle kuin Orionilla. Tänään nappasin paremman puutteeessa 108mg, kun pitäisi jaksaa tehdä vielä töidenkin jälkeen jotain.

Muistutuksena siis, että itsellä se annos on lääkärin määrämäänä 90mg/pv ja pienemmät määrät aiheuttaa juuri tätä säännöllisesti syötynä. Nyt on jo kahdella tabletilla merkittävästi parempi tahti jo tähän aikaan. En ottanut kerralla, joskaan en kyllä ole noista mitään nousupiikkiä tuntenut..

Mutta eihän nuo lääkkeet ole tarkoitettu piristykseen vaan adhd oireiden rauhoittamiseen. Jos piristykseen niitä ottaa niin silloinhan kyseessä on huumaavien aineiden väärinkäyttö.

 

[RealityBites]

Mutta eihän nuo lääkkeet ole tarkoitettu piristykseen vaan adhd oireiden rauhoittamiseen. Jos piristykseen niitä ottaa niin silloinhan kyseessä on huumaavien aineiden väärinkäyttö.

Hienosti tartuttu taas. Jos olisit lukenut hiukan taakse päin, olisit ehkä huomannut, että kerroin Orionin lääkkeen vaikuttavan eri tavoilla.

Valitettavasti ADHD:lla on usein viivästynyt unirytmi ja aamuisin herääminen tahtoo olla hankalaa. Jos tuo "piristää"-sana nyt noin häiritsee, niin sanotaanko näin, että ne auttavat heräämään paremmin ja johdomukaisemmin - silti aamupäivä tahtoo olla itsellä sitä hitaampaa aikaa, kun ajatus ei oikein juokse. Iltaa kohti piristyy.

En ole nähnyt sinua ketjussa aiemmin, joten onko sinulla diagnosoitu tuota? Mikäli ei, niin voit painua muualle kommentoimasta. Ja joo, ADHD-lääke vähentää itsellä impulsiivisuutta ja hyperaktiivisuutta jotka on diagnosoitu ihan erikoissairaanhoidossa.

Tähdennetään vielä - en saa niistä kerrassa minkäänlaisia muita tuntemuksia, kuin että ne vähentävät tiettyjä piirteitä. Jos yhtään tarkemmin olisit asiaa tutkinut, niin olisit jopa saattanut havaita, että tähänkin on monenlaisia eri tyyppisiä oireita.

 

[Teppo en]

Pakko vähän kirota, vittu että voi olla julkisella toi diagnoosin hankkiminen ärsyttävää ja hidasta. Sinällään kait ihan loppusuoralle päässyt mut vähän ihmetyttää aina kuukausia tauot.. No on tässä yli 30v eläny tuskallista elämää ja sinällään kiitollinen et näinkin "ajoissa" lähti sitä diagnoosia hankkimaan. Ehkä vähän katkera olo ja sen kanssa vaatii paljon työskentelyä et pääsee ylitse.. +Sukulaisten vähättely nostaa tunteita pintaan ja siitä on isompiakin riitoja saatu aikaiseksi.

Oon yrittänyt kaikkia kannustaa menemään tämän asian kanssa yksityiselle. Säästäen vaikka rahaa jostain muusta. Sillä, millä muulla on enemmän merkitystä, kuin sillä että saa mahdollisen diagnoosin/lääkityksen ja paremman elämän sen jälkeen?

Tiedän tapauksia, jotka vuodesta toiseen selostavat omia ongelmiaan alituisesti vaihtuville julkisen puolen lääkäreille yrittäen aina aloittaa uudestaan vakuuttelut uuden lääkärin kanssa, sillä diagnoosihan saattaa johtaa "äärimmäisen vaaralliseen" lääkitykseen. Jota kai joku on voinut joskus väärinkin käyttää? Itselläni tuo lääke rinnastautuu lähinnä buranaan vaarallisuuden yms osalta.

Omasta mielenmaailmasta lääkityksen suhteen kertoo varmasti paljon seuraava. Jos tuolla lääkkeellä on jotain haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia, niin mieluummin kuolen aiemmin kuin elän sitä sekavaa ja kaaoksen täyteistä elämää, joka vahingoitti minua ja läheisiä jne. Ja maksaisin tästä diagnoosista vaikka lopettaen oluen juonnin, ulkona syömiset yms. ylellisyydet. Arvioisin, että kaksi käyntiä riittää, kunhan valmistautuu käynneille kunnolla. Pyydä vaikka jonkun läheisen tai hyvän ystävän vapaa kertomus elämäsi haasteista.

Ottakaa vaikka pieni laina, jotta diagnoosi ei viivästy määräänsä enempää. Keskimäärin tarkkaavuushäiriöisten diagnoosit viivästyvät jo itse ongelman vaikutuksista elämään ja sen hallintaan. Omassa diagnoosissa meni noin 10 vuotta siitä, kun ajattelin että tässä voisi olla yksi syy, miksi sitä on mitä on.

Yksityisellä on tarkoitus hoitaa ihmisiä, eikä leimata heitä suuntaan tai toiseen. Diagnoosi kriteerien joko täyttyessä tai ei, on edessä uusi suhtautuminen elämään tavalla tai toisella ja se voi olla monelle aika käänteen tekevä muutos. Kuten se itsellä myös on ja on ollut.

 

[Teppo en]

Mutta eihän nuo lääkkeet ole tarkoitettu piristykseen vaan adhd oireiden rauhoittamiseen. Jos piristykseen niitä ottaa niin silloinhan kyseessä on huumaavien aineiden väärinkäyttö.

Piristyminen voi tarkoittaa myös jonkinlaisen sumuisuuden ja aloitekyvyttömyyden poistumista olemisesta. Joka voi näyttäytyä aikaansaavuutena ja yleisenä pirteytenä siitä, että epäonnistuja kokee, että saattaa olla jossain määrin myös onnistuja lääkkeiden avulla. Tämä taasen PIRISTÄÄ mielialaa, joka voi saada ison positiivisen tapahtumaketjun aikaan. -> ihminen voi muuttua ahdistuneesta piristyneeksi onnelliseksi ihmiseksi, joka voi tehdä asioita hyvällä mielellä tai olla tekemättä jos laiskottaa.

 

[hkultala]

Valitettavasti ADHD:lla on usein viivästynyt unirytmi ja aamuisin herääminen tahtoo olla hankalaa.

Metyylifenidaatti nimenomaan viivästää unirytmiä, koska se haittaa unensaamista.

Itse en pysty samaan unta n. 14 tunnin sisällä 36 mg depottitabletin ottamisesta, minun pitää ottaa se pilleri ihan aamulla, ja jos en aamulla muista ottaa niin pitää sitten olla päivä ilman lääkettä etten pilaa seuraavan yön unia.

 

[RealityBites]

Metyylifenidaatti nimenomaan viivästää unirytmiä, koska se haittaa unensaamista.

Itse en pysty samaan unta n. 14 tunnin sisällä 36 mg depottitabletin ottamisesta, minun pitää ottaa se pilleri ihan aamulla, ja jos en aamulla muista ottaa niin pitää sitten olla päivä ilman lääkettä etten pilaa seuraavan yön unia.

Tämäkin on kovin yksilöllistä. En ole kokenut, että metyylifenidaatti olisi suuresti vaikeuttanut - päin vastoin. Joskus aamuyöstä saatan ottaa lääkkeen ja saada nukuttua sen avulla vielä lisää.

Aika monta kymmentä vuotta nukuin huonosti ennen tuota lääkitystä. Sitten kun on oikeat tropit, että nukkumisen saa alkuun, niin tämän kanssa nukun paremmin ja yhteinäisemmin kuin ilman.

Etenkin ADHDn kohdalla lääkityksen vaikutukset ovat hyvinkin yksilöllisiä - muidenkin kuin ADHD-lääkkeiden. Tämä on syytä muistaa.

Itse olen ylipäätään melkoisen lääkeresistentti ja vähän kaikkea on tarvittu vaivasta riippumatta hevosen annos, ennen kuin vastetta alkaa löytymään.

Oma ongelma on aina ollut juurikin nukahtaminen, joka on ilman troppia elämää hitaampaa. Minua tuskin koskaan on väsyttänyt illasta niin, että olisi pakko mennä nukkumaan. Pidempi kokemus on ilman metyylifenidaattia, kuin sen kanssa. Ja toki tiedostan, että tässä jotkut on taas erilaisia ja joillekin ei sovi kerrassa mikään lääke.

Itselle ei sovi Elvanse - sitten yhtään. Joku kehuu tropin maasta taivaisiin.

 

[David ":DA" Imodium]

E: Pois.

Kaikilla on nykyään vähintään AD, eli attention deficit.

 

[Trespasser]

Metyylifenidaatti nimenomaan viivästää unirytmiä, koska se haittaa unensaamista.

Sit on meitä joilla 36mg annos rauhoittaa "hälinää" just sen verran, että voi ottaa napin vaikka illalla ja nukkua seuraavat 8h hyvin (oma annos normaalisti 54+36, ettei mene ihan nukkumiseksi). Eli eipä ole itsellä ainakaan haitannut nukahtamista vaikka varmasti monilla niin tekee. Mittareiden mukaan nukahtamiseen menee 5-15 minuuttia päivästä riippuen.

 

[Intta83]

Oisko ADHD hoitoon tullut uusia lääkkeitä,minulla on voxra lääkitys määrätty siihen?

 

[Trespasser]

Oisko ADHD hoitoon tullut uusia lääkkeitä,minulla on voxra lääkitys määrätty siihen?

Eikös Voxra ole näitä sarjassa "Saattaa toimia", eli määrätään ainakin joskus ihmisille joilla ei ole täyttä diagnoosia vielä. Mullekin alkuun ennen varsinaista diagnoosia antoivat Voxran mut aika turha oli omalla kohdalla, tai oikeastaan vaarallinen muiden lääkkeiden takia.
Käypähoidossa vaikuttavuusarvio ei ainakaan kovin hyvä ole.

Uusin yleisemmin käytetty lienee just Elvanse, josta ehkä joskus ne halvat versiot tulee saataville. En tiedä onko suomessa näitä Viloxaziini-nappeja (Qelbre tuotenimi) tai Azstarys (serdexmethylphenidaatti ja dexmethylphenidaattipohjainen) vielä hyväksytty. Yllättävän paljon uusia valmisteita kuitenkin tutkitaan.

 

[Moonis]

kenelläkään muulla tapahtunnu sityä ton metyylifenidaatin kans että ruokahalu ja myös näläntunne ottaa ja katoaa aivan täydellisest? Luin juu että saattaa vaikuttaa ruokahalua alentavasti mut mulla se kadotti sen ihan täysin, nyt joutuu pakottaas ittesä syömään ja tää ei oo hyvä juttu kun tietää mun taustat.

Lekurille aika tossa ens kuun alusta niin pitää ottaa tää tosissaan puheeks siellä et lasketaanko annosta 27 milliin ja katotaan palaako ruokahalu ja näläntunne sillä vai meneekö ihan toiseen valmisteeseen suoraan.

 

[jeesuslapsi]

kenelläkään muulla tapahtunnu sityä ton metyylifenidaatin kans että ruokahalu ja myös näläntunne ottaa ja katoaa aivan täydellisest? Luin juu että saattaa vaikuttaa ruokahalua alentavasti mut mulla se kadotti sen ihan täysin, nyt joutuu pakottaas ittesä syömään ja tää ei oo hyvä juttu kun tietää mun taustat.

Lekurille aika tossa ens kuun alusta niin pitää ottaa tää tosissaan puheeks siellä et lasketaanko annosta 27 milliin ja katotaan palaako ruokahalu ja näläntunne sillä vai meneekö ihan toiseen valmisteeseen suoraan.

Ainakin tutulla meni jonkun aikaa ennen kuin se ruokahalu palasi, useita kuukausia. Laihtui ja oli kyllä aika huonossa kunnossa ennen sitä.

 

[Rauhanen]

Tuleekohan noi Elvansen geneeriset koskaan myyntiin. Aikoja sitten Fimea antanut myyntilupia, mutta ei ole firmat tuoneet apteekkeihin. Säästäisiköhän tuossa nyt edes niin paljoa kun lääkekatto on sen 630€ kuitenkin.

 

[Markqq]

En lukenut palstan viestejä, mutta tässä pohdittuna haluan jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia. Voiko meikämandolla olla kohtalainen ADHD/ADD? Rupesin asiaa miettimään ku mulla on ystävä, jolla elämä muuttui täysin ADHD lääkityksen avulla. Keskustelimme syvästi näistä asioista.

Pohjustettuna omaa elämää. Olen jo pidemmän aikaa työstänyt sisäistä itseäni sekä syön terveellisesti, harrastan liikuntaa, nukun hyvin. En ole masentunut/ahdistunut vaan elämä tuntuu pääpiirtein hyvältä. En käytä päihteitä ja somekäyttäytyminen käytännössä rajoittuu sisällöntuottoon. Ei siis ole viitteitä mistään elämän ongelmasta ja tiedän, että elämässä on kaikki paremmin kuin hyvin.

Ongelmia mitä kohtaan päivittäin useamman kerran päivässä / lähes päivittäin:
- Prokrastinaatio (en tietoisesti siirrä asioita)
- Kalenterissa olevien asioiden tekemättömyys tai siirtäminen eteenpäin, kunnes on vain pakko hoitaa johonkin väliin
- Focus on erittäin lyhyttä -> Työtehtävät on suoritettava nopeasti. Härvään siis usein muuta kuin pitäisi keskittyä tekemään työtehtäviä. Tämä ei pelkästään heijastu omaan arkityöhön, vaan myös "intohimon" kitaracontentin työstämiseen
- Epäloogisuus arjessa (esim. asunnon siivouksen aikana saatan tehdä kaikkea muuta samalla kuin keskittyä olennaiseen) ja olen kuullut olevani maailman epäloogisin ihminen (näin exältä)
- Oman toiminnan ohjaus vaihtelee, vaikka lopputulos nyt ratkaisee ja on usein hyvä
- Asioiden aloittaminen tulee yleensä "kun on nyt tehtävä" sen sijaan, että olisi joskus kiva tehdä asioita. Sellainen seinä tuntuu olevan enemmän tai vähemmän jatkuvasti läsnä

Lapsuudessa parit havainnot:
- Vaikka kouluarvosanat olivatkin suht tasaisia, mulla oli selkeästi se ajatus, että aihe joka ei kiinnosta, en jaksa panostaa. Hyvät esimerkit Englanti vs Ruotsi (looginen vastakkainasettelu, mutta tohon väliin mahtuu muitakin aineita)
- Kaikki aikamäärätyt kokeet aiheutti lähinnä lievää paniikkia ja "aika loppuu" reaktiota. Vaikka osasin asian 9/10, kokeen arvosana saattoi olla 6/10. Samaa muistelin kun n. 5 vuotta sitten kävin AMK pääsykokeissa muutamaankin otteeseen. Ihan sama kuinka hyvin valmistauduin, lopputulos huonoa.

Ensi viikolla on lääkärille aika missä keskustelen lisää tästä.

Muokkailen jos tulee jotain muuta mieleen. Kysymystä vielä muille. Miten teillä ilmenee oirekirjo?

 

[bassalva]

Tuleekohan noi Elvansen geneeriset koskaan myyntiin. Aikoja sitten Fimea antanut myyntilupia, mutta ei ole firmat tuoneet apteekkeihin. Säästäisiköhän tuossa nyt edes niin paljoa kun lääkekatto on sen 630€ kuitenkin.

Vuonna 2028 pitäisi tulla. Jostain löytyy tähän faktat mutta en nyt tähän sitten millään löytänyt. Patentti raukesi 2023 ja siihen suomessa ainakin myönnettiin 5 vuoden mikälie lisäaika päälle.

 

[Markqq]

Luin koko ketjun kerralla läpi ja taitaa olla aika selvitellä omaltakin kohdalta diagnoosit.

Pitkään olenkin ihmetellyt että miksi jotkut asiat ei suju niinkuin pitäisi.
- Rahaa reilusti tilillä, mutta laskut silti maksamatta kun aina siirtää kirjeen avaamista seuraavalle päivälle. Suoraveloitus kaikessa nykyään onneksi.
- Aloittaminen ei onnistu. Mielenkiintoisissa jutuissa taas onnistuu helposti, mutta muita juttuja siirtää aina vaan eteenpäin.
- Kouluaikoina en koskaan saanut motivaatiota tekemään läksyjä kotona, vaan tein ne heti oppitunneilla tai jätin tekemättä.
- Poissaoloja yläkouluaikoina ja sen jälkeen yli puolet joiltain osioilta(jonka seurauksena opintotuki keskeytettiin), kun ei motivoinut istua paikallaan pyörittelemässä peukaloita. Kokeista silti hyvät arvosanat.
- Ostettuna läjä äänikirjoja, mutta keskittyminen ei oikein toimi niiden kuunteluun kun tulee muita ajatuksia mieleen. Ajaessa pitkiä matkoja onnistuu kuuntelu.
- Välillä nukahtaminen ei onnistu jos on joku ratkaisematon probleema mielessä. Toimii kun jättää vaikka jonkun vieraskielisen leffan pyörimään taustalle, siis sellaista kieltä mitä ei ymmärrä. Seurauksena että pikkuhiljaa varmaan alan oppimaan japania
- Paljon erilaisia omia projekteja puoleen väliin tehtyinä. Ei motivoi tehdä loppuun asti.
- Lisäkoulutuksia puoleen väliin käytynä avoimessa yliopistossa. Luennot meni tallenteina 1,5 nopeudella, mutta silti oli hyvin vaikeaa keskittyä, ellei aihe ollut todella mielenkiintoinen.
- Mielenkiinto ei riitä kuunnella keskustelun toista osapuolta kunnolla kun on jo lauseen alusta ennakoinut mitä ollaan viestimässä ja siihen eri vastauksia ja lopun aikaa alkaa sitten ajattelen jo ihan muita juttuja ajankuluksi.
- Sama juttu vaikka Teams palavereissa kun seuraa muiden hidasta junnaamista jonkun ongelman parissa, johon itse kehitti ratkaisun heti kun asia otettiin esille.
- Kun normaali tekeminen on "hieman tylsää", niin kokoajan on ideoimassa uusia paremmin toimivia tapoja tehdä eri asioita. Yleensä jaksaa samassa työpaikassa noin max. 5 vuotta ennenkuin kyllästyy ja haluaa jotain vaihtelua.
- Välillä kun löytyy joku mielenkiintoinen uusi juttu, niin saatta mennä helposti aamuneljään aiheen parissa eikä väsytä.
- Small talk, ei prkl, aikaa voi hukata paremminkin.

Hetken olin kortisonikuurilla ja se oli melko mullistava kokemus, kun aloittamisen vaikeus poistui niin touhusi virnistellen päivät pitkät vaikka mitä. Hommat tuli myös tehtyä loppuun. Kuuri loppui niin tuli paluu sohvalle. Pari viikkoa sitten varasin soittoajan hoitajalle, joka ehkä ohjaa jatkotutkimuksiin.

Onkos jotain vinkkejä joilla nopeuttaa kokonaisprosessia? Voiko tehdä vaikka kaikki mahdolliset testit etukäteen ja sillä välttää pari käyntiä joita saisi odotella kuukausia tjsp?

Onko muuten kenelläkään tilanne korjaantunut niin että olisi voinut lopettaa lääkityksen ja olisi paremmassa tilanteessa sen jälkeen kuin aloittaessa? Siis että aivoradat olisi korjaantuneet niin että olisi onnistunut muuttamaan jotkut vaikeat hommat vaikka rutiiniksi, jotka sujuu ilmankin motivaationopan pyöräytystä? Ketjun perusteella ei vaikuta siltä.

Boldasin havaintoja mitkä resonoi myös itseeni. Tuo "Luin koko ketjun kerralla läpi" on sinällään huvittava ja niin ADHD piirre. Itsehän en näin tehnyt, mutta viimeiset 1-2 viikkoa suorastaan hyperfokusoinut aiheeseen. En ole koskaan mennyt korkeakouluun kun mietin, että mitehän siellä pärjäisi tällä sekoilulla.

Tuohon koulussa läksyt havaintoon tein usein läksyt viime tinkaan jos aihe ei kiinnostanut. Kiinnostavassa aiheessa saatoin jopa tehdä heti koulusta tultuani. Harvoin oli läksyt tekemättä, tästä piti äiti huolen. Itse olin "tunnollisesti" koulussa, mutta tämäkin vanhemmista johtuva ilmiö kun usein paasasivat minut ylös ja lähtö kouluun. Sain kokeista usein huonommat arvosanat kuin osasin itse aiheen. Mulla on se tyypillinen aikapaine.

Itse taas kuuntelen äänikirjoja, koska en vain pysty keskittymään normaalien kirjojen lukuun. Haluaisin keskittyä, mutta jos äänikirjat menee aivoihin paljon nopeammin tai tehokkaammin, miksi edes lukisin kirjoja. Tai näin olen aikaisemmin sen selitellyt itselleni. Äänikirjoissakin tosin usein lähtee ajatus aivan laukalle ja sit jossain vaiheessa havaihdun takaisin kuuntelemaan itse aihetta.

Varasin ajan suoraan yksityiselle pskiatrian erikoislääkärille ja maksan koko touhun. Työterveyslääkäri sanoi, että tuskin menisin kiireellisenä julkisella, niin heitin tämän osalta samantien hanskat tiskiin. Ajattelin kuitenkin tuonne julkiselle soittaa ja kysyä jonoista sekä prosessista.

En kyllä tiedä miten määrittelevät kiireellisyyden, mutta nyt kun asiaa on tarkastellut pidempää, niin kyllä mulla on jatkuvasti ongelmia arkityön ja yritystoiminnan kanssa. Teen siis liukuvalla työajalla päivätyötä arkisin, ja mulla menee päivät aivan laidasta laitaan. Tää 8 - 16 työaika on suorastaan myrkkyä kun en melkeen koskaan käynnisty aamulla. Joskus klo 12 - 15 välillä saattaa tulla joku pyrähdys, mutta huomaan itseni aktivoituneeksi yleensä vasta klo 20 - 23 aikaan illasta, jolloin onneksi saatan saada mun yritystoiminninan asioita eteenpäin. Arkityön joustavuus antaa sentään jonkun verran anteeksi tätä nollasta sataan tekemistä, mutta projektit/aikataulutetut asiat ei. Noh, olen mä yleensä sit saanut asia(t) tehtyä viime tinkaan kun tulee deadlinet.

Mulla on ihan valtava määrä tekstiä luotuna omista oireista ja miten asiat linkittyy yhteen. Ja nyt kun on huomannut näitä ADHD toimintatapoja, pystyn jollain tasolla edes yrittää optimoida tätä tekemistä ja kuinka mahdollisesti saada sitä luontaista focusta/halua luotua eri taskeihin.

Tuon Elvansen kokeilun jälkeen avautui silmat täysin ja huomasin, että voiko joku keskittyä tällä tavalla ja onko tämä normaalia?

E: Ennen kuin edes tajusin, että itselläni on todennäköisesti ADHD, ajattelin vaan persoonan piirteeksi. Tuumasin tuossa taannoin itselleni, että jos mulla tulee inspis kuvata videoita yhtenä päivänä, on niitä kuvattava 10 putkeen, kun ei taas tiedä tuleeko seuraavaan kuukauteen sitä driveä vai ei. Surkuhupaisaa.

 

[Moonis]

Ja nyt kun on huomannut näitä ADHD toimintatapoja, pystyn jollain tasolla edes yrittää optimoida tätä tekemistä ja kuinka mahdollisesti saada sitä luontaista focusta/halua luotua eri taskeihin.

Tolle on olemassa engalnninkielinen termi executive dysfunction eli suomentuu suunnilleen toiminnanohjauksen häiriönä joka on yks dignostinen pilari autismissa ja ADHD:ssa.

Myös DA eli tässä kontekstissa demand avoidance eli vaatimusten välttely sopii kuvioon.

Tässä äärihyvä lyhyt katsaus tohon vaatimusten välttelyyn:

Your Guide to Demand Avoidance ADHD

The current research is new, but demand avoidance seems to be connected to ADHD in some people. Keep reading to learn why and how to work through it.

www.healthline.com

Ja tässä toiminnanohjauksen häiriöstä lisäasiaa:

Executive Function Disorder & ADHD | ADDA

A guide to the differences and similarities between executive function disorder and ADHD.

add.org

Lueskele ihan rauhassa läpi, lyhyitä artikkeleita mutta täynnä asiaa.

Edit: Molemmat noista mitä linkkasin ovat erittäin luotettavia lähteitä, viitteet löytyy sieltä sivujen alareunasta jos haluaa lisäinfoa.

 

[Tommy Goldfish]

Boldasin havaintoja mitkä resonoi myös itseeni. Tuo "Luin koko ketjun kerralla läpi" on sinällään huvittava ja niin ADHD piirre. Itsehän en näin tehnyt, mutta viimeiset 1-2 viikkoa suorastaan hyperfokusoinut aiheeseen. En ole koskaan mennyt korkeakouluun kun mietin, että mitehän siellä pärjäisi tällä sekoilulla.

Tuohon koulussa läksyt havaintoon tein usein läksyt viime tinkaan jos aihe ei kiinnostanut. Kiinnostavassa aiheessa saatoin jopa tehdä heti koulusta tultuani. Harvoin oli läksyt tekemättä, tästä piti äiti huolen. Itse olin "tunnollisesti" koulussa, mutta tämäkin vanhemmista johtuva ilmiö kun usein paasasivat minut ylös ja lähtö kouluun. Sain kokeista usein huonommat arvosanat kuin osasin itse aiheen. Mulla on se tyypillinen aikapaine.

Itse taas kuuntelen äänikirjoja, koska en vain pysty keskittymään normaalien kirjojen lukuun. Haluaisin keskittyä, mutta jos äänikirjat menee aivoihin paljon nopeammin tai tehokkaammin, miksi edes lukisin kirjoja. Tai näin olen aikaisemmin sen selitellyt itselleni. Äänikirjoissakin tosin usein lähtee ajatus aivan laukalle ja sit jossain vaiheessa havaihdun takaisin kuuntelemaan itse aihetta.

Varasin ajan suoraan yksityiselle pskiatrian erikoislääkärille ja maksan koko touhun. Työterveyslääkäri sanoi, että tuskin menisin kiireellisenä julkisella, niin heitin tämän osalta samantien hanskat tiskiin. Ajattelin kuitenkin tuonne julkiselle soittaa ja kysyä jonoista sekä prosessista.

En kyllä tiedä miten määrittelevät kiireellisyyden, mutta nyt kun asiaa on tarkastellut pidempää, niin kyllä mulla on jatkuvasti ongelmia arkityön ja yritystoiminnan kanssa. Teen siis liukuvalla työajalla päivätyötä arkisin, ja mulla menee päivät aivan laidasta laitaan. Tää 8 - 16 työaika on suorastaan myrkkyä kun en melkeen koskaan käynnisty aamulla. Joskus klo 12 - 15 välillä saattaa tulla joku pyrähdys, mutta huomaan itseni aktivoituneeksi yleensä vasta klo 20 - 23 aikaan illasta, jolloin onneksi saatan saada mun yritystoiminninan asioita eteenpäin. Arkityön joustavuus antaa sentään jonkun verran anteeksi tätä nollasta sataan tekemistä, mutta projektit/aikataulutetut asiat ei. Noh, olen mä yleensä sit saanut asia(t) tehtyä viime tinkaan kun tulee deadlinet.

Mulla on ihan valtava määrä tekstiä luotuna omista oireista ja miten asiat linkittyy yhteen. Ja nyt kun on huomannut näitä ADHD toimintatapoja, pystyn jollain tasolla edes yrittää optimoida tätä tekemistä ja kuinka mahdollisesti saada sitä luontaista focusta/halua luotua eri taskeihin.

Tuon Elvansen kokeilun jälkeen avautui silmat täysin ja huomasin, että voiko joku keskittyä tällä tavalla ja onko tämä normaalia?

E: Ennen kuin edes tajusin, että itselläni on todennäköisesti ADHD, ajattelin vaan persoonan piirteeksi. Tuumasin tuossa taannoin itselleni, että jos mulla tulee inspis kuvata videoita yhtenä päivänä, on niitä kuvattava 10 putkeen, kun ei taas tiedä tuleeko seuraavaan kuukauteen sitä driveä vai ei. Surkuhupaisaa.

Itsellä nyt pari MT hoitajan vastaanottoa takana ja lääkkeistä ei mainittu sanaakaan, mutta ohjeena lueskella tätä kun ehtii: Tervetuloa keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmaan!

Ei vaan oikein löydy motivaatiota.

 

[Moonis]

Keskittymisvaikeus on vain OIRE jostain, ei se itsenäinen diagnoosi. Mut jos noista omahoitojutuista on apua niin helvetin hienoo.

Onks mikään hoitotaho edes väläyttänny neuropsykologin tekemää laajaa kartotusta? Tai ootko itte sanonu et epäilet et tää vois olla ADHD:ta?

 

[Markqq]

Itsellä nyt pari MT hoitajan vastaanottoa takana ja lääkkeistä ei mainittu sanaakaan, mutta ohjeena lueskella tätä kun ehtii: Tervetuloa keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmaan!

Ei vaan oikein löydy motivaatiota.

Kannattaa muuten pitää visusti se kanta, että ei oo mitään ahdistusta tai masennusta, jos sulla ei oikeasti ole. Nämä tietyt oireet mitä etenkin itsellänikin on, voi myös viittaa niihin, pelkästään siis osittaisen oirekuvan perusteella. Tiedän, että itselläni ei ole masennusta eikä ahdista, elämä rullaa siis hyvin noin muuten. Ihan vaan heads uppina, etteivät rupee mitään SSRI lääkkeitä työntää kouraan.

Mulle kanssa työterveyslääkäri tunki tota hoito-ohjelmaa ja voin jo kättelyssä todeta, että olen hieman skeptinen. Olen pitkän aikaa itse työstänyt menetelmiä arkeen mitkä auttaa eteenpäin (ilman mitään ADHD tiedostamista vaan omien toimintatapojen ohjaamista parempaan lopputulokseen). Toki en ole noita vastaankaan jos on tarvetta ottaa esim. mahdollisen lääkityksen ohelle. Onhan se päätavoite kuitenkin elää ilman lääkitystä näiden asioiden kanssa.

 

[Markqq]

Keskittymisvaikeus on vain OIRE jostain, ei se itsenäinen diagnoosi. Mut jos noista omahoitojutuista on apua niin helvetin hienoo.

Onks mikään hoitotaho edes väläyttänny neuropsykologin tekemää laajaa kartotusta? Tai ootko itte sanonu et epäilet et tää vois olla ADHD:ta?

Ystävällä todettiin yli vuosi sitten ADHD ja sattumalta meillä yhdistyi monta eri asiaa arjen sekä työn toimintatavoissa. Keskustelimme siis pitkään, tunteja, kymmeniä tunteja aiheesta.
Lopulta sain yhden Elvansen kokeiluun, joka tavallaan vahvisti näitä havaintoja. Tässä on vahva itse epäily, että voi olla ADHD, ja tästä syystä olen menossa suoraan psykiatrille.

Voi se olla jotain muutakin. Mutta sen tiedän, etten toimi normaalisti.

 

[Moonis]

Jos Elvanse vaikuttaa miten kuvailit niin sulla on savuava ase käsissäs mutta psykat ei välttiis tykkää tosta tiedosta et itte kokeilet noita lääkkeitä eli en mainitsis tosta mitään koska toi on lääkkeitten väärinkäyttöä jos sulla ei sitä reseptiä ole ja tää ei oo pikkujuttu noittan aineitten kohdalla.

Ja ahdistus on melkovarmasti nyt SIVUOIRE tossa ADHD:ssa eli se ahdistus johtuu siitä et on se ADHD. SS/SNRI ei sikäli ole mikään paha nakki syödä jos se auttaa mutta jos aidot adhd lääkkeet saa sen kuriin niin sitten se on vaan sivuoire siinä adhd:ssa.

ja painotan tätä, SÄ ITSE OLET ITTES PARAS ASIANTUNTIJA!! Jos päälläseisonta melonia jaloilla jonglööraten helpottaa ahdistusta niin sit teet sitä, sano muut mitä helvettiä tahansa ja joo karrikoitu esimerkki mutta idea kai selviää.

 

[Markqq]

Jos Elvanse vaikuttaa miten kuvailit niin sulla on savuava ase käsissäs mutta psykat ei välttiis tykkää tosta tiedosta et itte kokeilet noita lääkkeitä eli en mainitsis tosta mitään koska toi on lääkkeitten väärinkäyttöä jos sulla ei sitä reseptiä ole ja tää ei oo pikkujuttu noittan aineitten kohdalla.

Tiedän. Ja kyseessä vain kokeilu. Työterveyslekuri kirjas jo tietoihin tuosta kun mainitsin, mut ihan asiallisesti. Olin mä sitä kokeilua vastaan, mut lopulta suostuin, että no ei se yksi nyt mihinkään vaikuta.

 

[Moonis]

Siis hetki, oliks sulla RESEPTILLÄ elvanse kun toi kokelilu oli?!!! Jos noin niin se ei vaikuta negatiivisesti, vai saitko Elvansea jostain muuta kautta?

 

[jm82]

RSD. Siitä varmaan on ollut jotain juttua jo? Ilmeisesti voi liittyä ainakin ADHD oireisiin tai sitten johonkin muuhun?

Lainaus:

”Sen sijaan, että ottaa työpaikalla saadun kritiikin vuoksi lopputilin, kannattaa vetäytyä sivuun hengittämään. On tärkeää pystyä sanoittamaan itselleen, että tunne johtuu todennäköisimmin RSD:stä.

Jos vahva reaktio tulee läheisen ihmisen kritiikistä, on tärkeää tarkistaa tilanteen faktat. Satuttaisiko tuttu ja turvallinen ihminen tahallaan?"

Saako pienikin kritiikki tolaltaan? Kyse voi olla ilmiöstä nimeltä RSD – näin se ilmenee

RSD on epätavanomaista tunneherkkyyttä, joka ilmenee torjutuksi tai kritisoiduksi tullessa. Sitä esiintyy erityisesti ADHD-oireisilla.

anna.fi

Mulla itsellä siis fyysisen vamman takia ei työt enää oikein menneet vanhaan tapaan. Oli kolmivuorotyötä 2003-2015. Sitten alkoi muutamaan otteeseen tulemaankin kritiikkiä ja oikeastaan aina piti sitten lähteä noin 30min ajaksi haukkaamaan happea, että pystyi jatkamaan töitä.

Mullahan ei ollut mitään muuta kuin työ, niin en pitänyt missään tapauksessa lopputiliä vaihtoehtona. Laittoivatkin mut sitten kuntoutustuelle, kun ei ne työt enää oikein mitenkään onnistuneet. Myös kolmivuorotyö oli ehdottomasti liian raskasta mulle. En pysynyt unirytmissä, kun se rytmi vaihtui joka viikko.


Olen lueskellut myös autismista, mutta lääkärien mielestä ei ole sitä. On siis "vain" hieman samankaltainen eristäytynyt (skitsoidi) persoonallisuushäiriö. On myös tehty kolmeen eri kertaan työkykyarvio, eli olen ollut kolmen eri psykologin juttusilla.


Sitä myös mietin, että jos on antipsykootti lääkitys, niin voiko silti saada ADHD lääkityksen siihen rinnalle? Voi olla hyvin haastavaa?

Itsellä siis joslus laitettu psykoottinen masennus, mutta sitten hieman myöhemmin, että masennus on remissiossa? Eli ei masennusta? Esim pystyin aika normaalisti opiskelemaan 3 vuotta ja valmistuin. Mitään "kunnon" masennusta ei minusta ole koskaan ollut. Lähinnä vain burnout (loppuunpalaminen) töistä, kun en pystynyt enää käymään töissä.

Lääkärin kanssa ei ole ollut puhetta, että käykö vaikka tuo 15mg Abilify antipsykootti ADHD lääkkeen kanssa. Voisi yrittää ADHD testeihin, jos noita lääkkeitä voisi käyttää samaan aikaan? Epäilen nyt että ei niitä voi samaan aikaan edes käyttää. Mielestäni siis paha loppuunpalaminen kyseessä vielä 10 vuoden jälkeenkin. Ja aika äskettäin pääsinkin myös eläkkeelle. Eli sen puolesta ei ole enää kuormistusta, mutta aina parempaan suuntaan itse haluaisi silti.


Tuon aika pitkän videon katsoin muutama päivä sitten. Oli kyllä aisiaa minusta paljon.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://m.youtube.com/watch?v=LZacXMQmSG8


Toivottavasti tekstistä sai jotain selkoa, tai jaksoi lukea jopa kokonaan

 

[Moonis]

Ja taas muna-kana ilmiö tässäkin, lainaan oleellisen osion joka selittää:

RSD, ADHD ja autismin kirjo kulkevat usein käsi kädessä​

RSD ilmenee erityisesti ADHD:n yhteydessä, johon liittyy usein haasteita tunteiden säätelyssä.

ADHD:ssa aivojen välittäjäaineiden, kuten dopamiinin ja noradrenaliinin tasoissa on poikkeavuuksia, mikä vaikuttaa siihen, miten tunteita koetaan ja käsitellään. Erityisesti negatiiviset tunteet, kuten häpeä, syyllisyys tai pelko koetaan poikkeuksellisen voimakkaina. Lisäksi aivojen tietyt osa-alueet käyttäytyvät eri tavalla verrattuna neurotyypillisiin henkilöihin.

Monet neuroepätyypilliset ovat saaneet myös lapsuudestaan asti palautetta, joka korostaa heidän erilaisuuttaan tai vaikeuksiaan, kuten hajamielisyyttä, impulsiivisuutta tai unohtelua. Toistuva kritiikki tai torjutuksi tuleminen voi toisaalta myös johtaa siihen, että ihminen alkaa odottaa hylkäämistä ja reagoi siihen yhä herkemmin.

”Ilmiötä on tutkittu kovin vähän, mutta joidenkin lähteiden mukaan noin 70–90 prosenttia ADHD-ihmisistä kertoo tunnistaneensa itsessään joissain määrin RSD:n oireita"

Niin että mikä johtuu ja mistä ja mikä onkaan pohjimmainen syy?

Ja lisänä erittÄin tärkeä seikka:

Psykiatrinen sairaanhoitaja, neuropsykiatrinen valmentaja ja lyhytterapeutti Katja Joensuu kertoo, ettei RSD ole vielä virallinen lääketieteessä käytettävä diagnoosi, mutta sen vaikutukset voivat olla henkilölle itselleen hyvin todellisia ja jopa traumaattisia.

 

[jm82]

Siis hetki, oliks sulla RESEPTILLÄ elvanse kun toi kokelilu oli?!!! Jos noin niin se ei vaikuta negatiivisesti, vai saitko Elvansea jostain muuta kautta?

Ymmärsin tekstistä, 1kpl Elvansea oli saatu joltain kaverilta. Eli reseptiä ei ole.

Itse en toki tiedä, että mitä tästä voisi seurata?

Ja lisänä erittäin tärkeä seikka:

Psykiatrinen sairaanhoitaja, neuropsykiatrinen valmentaja ja lyhytterapeutti Katja Joensuu kertoo, ettei RSD ole vielä virallinen lääketieteessä käytettävä diagnoosi, mutta sen vaikutukset voivat olla henkilölle itselleen hyvin todellisia ja jopa traumaattisia.

Aivan. Eli RSD on ihan epävirallinen juttu.

En tiedä mistä johtuu, mutta autolla ja moottoripyörällä tuli ajettua hyvin suurella riskillä 18v ikäisenä ja myöhemmin. En ole oikein kellekään lääkärille maininnut. Tai jos on ollut puhetta, niin nykyisin pystyn pääosin ajamaan liikennesääntöjen mukaan. Alkuun oli heti kortti hyllyllä. Sitten yksi ylinopeussakko. Ja kolmannella kerralla oli jo törkeä ylinopeus ja kortti 3kk pois. Sen jälkeen ei onneksi ole ollut mitään kovin vaarallallista (kai).

 

[j1h2d]

Kirjoitin näin 01/2025


Tänään napsahti psykiatrilta diagnoosi.
Resepti myös concertaan.

Katsotaan miten kolisee, ens viikolla otan lääkkeet testiin. Psykiatri soittaa ens kuussa ja vaihdetaan elvanceen jos concerta ei oo ok.

Olipahan pitkä prosessi ja tämä diagnoosi selittää jo eletyssä elämässäni PALJON.

Elvansella menty nyt keväästä asti. 30mg oli optimi millä mennään.

Tämän lisäksi pari kuukautta sitten tuli epävakaa persoonallisuushäiriö diagnoosi.

Elämä ollut sen jälkeen helpompaa, kun sai vikakoodit luettua ja tietää mitä kannattaa lähteä korjaamaan / kehittämään. En ole koskaan elämässäni voinut yhtä hyvin kun voin nyt.

Vielä muutama vuosi sitten ajattelin että olen nähnyt ja kokenut kaiken.

Psykiatrille sanoin kiitos, että annoit mulle luvan elää 31-vuotiaana. Sain myös voxtraan respan mitä en ole kerennyt vielä kokeilemaan väliaikaisia masennusjaksoja varten.

Aloitin pitkän psykoterapian myös muutama kuukausi sitten.

Lisäksi toteutin asian mitä en olisi koskaan uskonut:
Hain ja pääsin ammattikorkeakouluun.

Sellanen päivitys tällä kertaa.

 

[jm82]

Tämän lisäksi pari kuukautta sitten tuli epävakaa persoonallisuushäiriö diagnoosi.

Elämä ollut sen jälkeen helpompaa, kun sai vikakoodit luettua ja tietää mitä kannattaa lähteä korjaamaan / kehittämään. En ole koskaan elämässäni voinut yhtä hyvin kun voin nyt.

Vielä muutama vuosi sitten ajattelin että olen nähnyt ja kokenut kaiken.

Psykiatrille sanoin kiitos, että annoit mulle luvan elää 31-vuotiaana. Sain myös voxtraan respan mitä en ole kerennyt vielä kokeilemaan väliaikaisia masennusjaksoja varten.

Aloitin pitkän psykoterapian myös muutama kuukausi sitten.

Lisäksi toteutin asian mitä en olisi koskaan uskonut:
Hain ja pääsin ammattikorkeakouluun.

Hienoa kuulla näin postiviivinen juttu!

Itselläkin myös (eristäytyvä) persoonallisuushäiriö. Eli eri kyllä, mutta voihan noissa samankaltaisuuttakin mahdollisesti olla joltain osin. Viihdyn siis esim parisuhteessa, mutta oma aika on tärkeää. Sosiaaliset tilanteet kuormittavat jonkun verran. Esim hautajaisiin sain lääkäriltä kyllä reseptin Opamoxiin. Ja joskus ennen sosiaalisissa tilanteissa on alkanut tulla migreeniä tai sitten vasta hieman jälkikäteen. Nyt migreeni ei ole enää haitannut.

Lääkärille myös joskus puhuin, että olen herkkä, mutta toki piilotan sen muilta?

Siihen ADHD/ADD juttuun olen yrittänyt perehtyä, että voisiko se olla mahdollista itsellä.


Hienoa että 31 vuotiaana sulla elämä muuttui palkon! Itse olen 11 vuotta vanhempi, mutta saa nähdä mitä tässä vielä keksii. Esim yksityinen psykiatri voisi omalla kohdalla olla jopa järkevää. Kun kunnallinen puoli jarruttelee aika paljon. Sen se kunnallinen puoli on sanonut, että autismi on poissuljettu. Toki tuosta adhd/add ei lue sanallakaan yhtään mitään.

 

[Markqq]

Ensimmäinen psykalla käynti osoittautui, että mahdollisen todennäköinen ADHD (ADD). Liuta lirpakkeita täytettäväksi ja sitten toisella käynnillä paneudutaan syvemmin näihi, etenkin DIVA. Nyt kun äidin kanssa keskustellut näistä niin on aivan selviä merkkejä ollut lapsuudessa ja tästähän sai jopa 2 A4-sivuisen analyysin. Jännä miten palikat vaan yhdistyy toisiinsa.

Toisaalta helpottavaa, mutta turhauttavaa. Mä oon aina ollut vähä erilainen ja sellainen oman tien kulkija joka ei meinaa sopeutua.. Näillekin löytyy nyt selitykset.

 

[teehoo123]

Tuli luettua ketju alusta loppuun ja pystyy kyllä hyvin samaistumaan moniin viesteihin. Itsellä diagnoosi on mutta olen päättänyt elää ilman lääkitystä, kun mielestäni ne muuttavat olotilaa liikaa ja olo tuntuu väärältä/kemialliselta ja lääkityltä joka on epämiellyttävää.

Mielestäni ADHD:n osittain positiivisena supervoimana minkä olen huomannut on jopa yliluonnollisen tuntuiset kyvyt lukea ihmisiä tai tilaa, missä on ihmisiä ja heidän jännittyneisyyttä tai mielentiloja, totuuksia jotka ovat piilossa tai jääneet kertomatta.
Toki se on myös välillä raskasta, koska sitä ei pysty laittamaan ns. pois päältä.

Hyvin usein joutuu todella paljon pidättelemään sitä ettei ala jo puhua toisen monotonista lausetta loppuun ja jatkamaan asiaa, kun tietää jo mistä on kyse ja yrittää kaikin tavoin pidätellä keskeyttämästä toisia ihmisiä jotka eivät käy aivojensa kanssa samanlaisella nopeudella ja aaltopituudella, olo on itselläni usein väärinymmärretty ja yksinäinen tietyllä tapaa, vaikka olenkin sosiaalisesti halutessani lahjakas. Nykyään vain tuntuu että ei jaksa sosialisoida ja ei pysty mihinkään päivän sää/politiikka small talk esityksiin mitä olisi kohteliasta harrastaa. Maskaus käy iän myötä tosi raskaaksi. Uskon että täällä moni voi samaistua tähän..?

Kuusi telkkaria samaan aikaan pään sisällä on melko tuttua tähän ikään mennessä. (+30v). Intuitio on aina ollut vahva ja se on lähes aina oikeassa.

Olen aistinut jo pienestä pitäen jos joku tuntematon, tuttu tai vaikkapa läheinen yrittää peitellä totuutta, iloa, surua, epämiellyttävää fiilistä tai jos joku teeskentelee jotain muuta kun on. Välillä tämä on myös raskasta ja aiheuttaa konflikteja, varsinkin nuorempana kun ihmiset eivät todellakaan pidä siitä, että nämä asiat joku huomaa ja tuo ne esiin suoraan nostamalla kissan pöydälle töksäyttämällä. Tätäkin on pitänyt todella paljon harjoitella ja tulla muut huomioivaksi.

Vahva piirre itsessäni on erityinen kyky tuntea nahoissaan jos itseä tai jotain toista (ihmistä tai eläintä) kohdellaan epäoikeudenmukaisesti ja siihen on pakottava tarve kaikin keinoin puuttua ja korjata vääryyttä mikä käy monesti henkisesti todella raskaaksi, mutta tunne on niin voimakas että sitä ei pysty sivuuttamaan maton alle.

Onko muilla samoja fiiliksiä tai kokemuksia.. kiinnostaisi kuulla?

 

[Tommy Goldfish]

Tuli luettua ketju alusta loppuun ja pystyy kyllä hyvin samaistumaan moniin viesteihin. Itsellä diagnoosi on mutta olen päättänyt elää ilman lääkitystä, kun mielestäni ne muuttavat olotilaa liikaa ja olo tuntuu väärältä/kemialliselta ja lääkityltä joka on epämiellyttävää.

Mielestäni ADHD:n osittain positiivisena supervoimana minkä olen huomannut on jopa yliluonnollisen tuntuiset kyvyt lukea ihmisiä tai tilaa, missä on ihmisiä ja heidän jännittyneisyyttä tai mielentiloja, totuuksia jotka ovat piilossa tai jääneet kertomatta.
Toki se on myös välillä raskasta, koska sitä ei pysty laittamaan ns. pois päältä.

Hyvin usein joutuu todella paljon pidättelemään sitä ettei ala jo puhua toisen monotonista lausetta loppuun ja jatkamaan asiaa, kun tietää jo mistä on kyse ja yrittää kaikin tavoin pidätellä keskeyttämästä toisia ihmisiä jotka eivät käy aivojensa kanssa samanlaisella nopeudella ja aaltopituudella, olo on itselläni usein väärinymmärretty ja yksinäinen tietyllä tapaa, vaikka olenkin sosiaalisesti halutessani lahjakas. Nykyään vain tuntuu että ei jaksa sosialisoida ja ei pysty mihinkään päivän sää/politiikka small talk esityksiin mitä olisi kohteliasta harrastaa. Maskaus käy iän myötä tosi raskaaksi. Uskon että täällä moni voi samaistua tähän..?

Kuusi telkkaria samaan aikaan pään sisällä on melko tuttua tähän ikään mennessä. (+30v). Intuitio on aina ollut vahva ja se on lähes aina oikeassa.

Olen aistinut jo pienestä pitäen jos joku tuntematon, tuttu tai vaikkapa läheinen yrittää peitellä totuutta, iloa, surua, epämiellyttävää fiilistä tai jos joku teeskentelee jotain muuta kun on. Välillä tämä on myös raskasta ja aiheuttaa konflikteja, varsinkin nuorempana kun ihmiset eivät todellakaan pidä siitä, että nämä asiat joku huomaa ja tuo ne esiin suoraan nostamalla kissan pöydälle töksäyttämällä. Tätäkin on pitänyt todella paljon harjoitella ja tulla muut huomioivaksi.

Vahva piirre itsessäni on erityinen kyky tuntea nahoissaan jos itseä tai jotain toista (ihmistä tai eläintä) kohdellaan epäoikeudenmukaisesti ja siihen on pakottava tarve kaikin keinoin puuttua ja korjata vääryyttä mikä käy monesti henkisesti todella raskaaksi, mutta tunne on niin voimakas että sitä ei pysty sivuuttamaan maton alle.

Onko muilla samoja fiiliksiä tai kokemuksia.. kiinnostaisi kuulla?

Kuulostaa aika tutulta, etenkin tuo ihmisten tai tilan lukeminen ja jonkunlainen isojen kokonaisuuksien superhahmottaminen. Itsellä tuo menee päälle vain halutessa.

Tosin siinä on mahdollista että ne tulkinnat on pielessä, vaikka itsestä ne tuntuu selviltä. Tunnen joitakin herkällä tutkalla vikaan tulkitsijoita, jotka ovat täysin varmoja kuitenkin tulkinnoistaan.

 

[Markqq]

Tuli luettua ketju alusta loppuun ja pystyy kyllä hyvin samaistumaan moniin viesteihin. Itsellä diagnoosi on mutta olen päättänyt elää ilman lääkitystä, kun mielestäni ne muuttavat olotilaa liikaa ja olo tuntuu väärältä/kemialliselta ja lääkityltä joka on epämiellyttävää.

Mielestäni ADHD:n osittain positiivisena supervoimana minkä olen huomannut on jopa yliluonnollisen tuntuiset kyvyt lukea ihmisiä tai tilaa, missä on ihmisiä ja heidän jännittyneisyyttä tai mielentiloja, totuuksia jotka ovat piilossa tai jääneet kertomatta.
Toki se on myös välillä raskasta, koska sitä ei pysty laittamaan ns. pois päältä.

Hyvin usein joutuu todella paljon pidättelemään sitä ettei ala jo puhua toisen monotonista lausetta loppuun ja jatkamaan asiaa, kun tietää jo mistä on kyse ja yrittää kaikin tavoin pidätellä keskeyttämästä toisia ihmisiä jotka eivät käy aivojensa kanssa samanlaisella nopeudella ja aaltopituudella, olo on itselläni usein väärinymmärretty ja yksinäinen tietyllä tapaa, vaikka olenkin sosiaalisesti halutessani lahjakas. Nykyään vain tuntuu että ei jaksa sosialisoida ja ei pysty mihinkään päivän sää/politiikka small talk esityksiin mitä olisi kohteliasta harrastaa. Maskaus käy iän myötä tosi raskaaksi. Uskon että täällä moni voi samaistua tähän..?

Kuusi telkkaria samaan aikaan pään sisällä on melko tuttua tähän ikään mennessä. (+30v). Intuitio on aina ollut vahva ja se on lähes aina oikeassa.

Olen aistinut jo pienestä pitäen jos joku tuntematon, tuttu tai vaikkapa läheinen yrittää peitellä totuutta, iloa, surua, epämiellyttävää fiilistä tai jos joku teeskentelee jotain muuta kun on. Välillä tämä on myös raskasta ja aiheuttaa konflikteja, varsinkin nuorempana kun ihmiset eivät todellakaan pidä siitä, että nämä asiat joku huomaa ja tuo ne esiin suoraan nostamalla kissan pöydälle töksäyttämällä. Tätäkin on pitänyt todella paljon harjoitella ja tulla muut huomioivaksi.

Vahva piirre itsessäni on erityinen kyky tuntea nahoissaan jos itseä tai jotain toista (ihmistä tai eläintä) kohdellaan epäoikeudenmukaisesti ja siihen on pakottava tarve kaikin keinoin puuttua ja korjata vääryyttä mikä käy monesti henkisesti todella raskaaksi, mutta tunne on niin voimakas että sitä ei pysty sivuuttamaan maton alle.

Onko muilla samoja fiiliksiä tai kokemuksia.. kiinnostaisi kuulla?

Moni näistä resonoi itseeni. Etenkin tuon yliluonnollisen tuntuinen kyky lukea ihmisiä/tilaa ja lukea muita ihmisiä. Small talk on myös tosi raskasta tai pikemminkin "tylsistyn nopeasti". Töksäyttelyä kanssa menneisyydessä toteutin, mutta vanhetessa osaan tukita suuni myös turhautumisen osalta. Mulla on oikeesti lyhyt pinna, mutta kompensoin sitä tosi paljon. Tuo lauseen jatkaminen on myös tuttua suhteellisen usein.

Alkanut palaset yhdistymään siihen, miksi olen reagoinut ja kokenut niin vahvasti erilaisia tunnemaailman asioita menneisyydessä (ja nytkin, onneksi hyvin hetkellisesti vain). Mulla on kiintymistyylissä taipumusta ahdistuneisuuteen ja tähän comboon kun lisää ADHD, soppa onkin valmis. Onneksi olen tehnyt hirveästi töitä mielen punnerruksien, mindfullnessin, itsereflektoinnin ja itseni lohduttamisen suhteen ja olen erittäin hyvässä tilanteessa juuri nyt. Mutta on sitä tunnettu aika kovaakin kipua. Meni jo vähä offtopic, mut toki yhdistyy aiheeseen.

Itselläni ei ole vielä diagnoosia, mutta vaikea uskoa etteikö sitä tulisi.. Päivittelen tänne tilannetta kun asiat etenee.

 

[Tonnin Seteli]

Ymmärsin tekstistä, 1kpl Elvansea oli saatu joltain kaverilta. Eli reseptiä ei ole.

Itse en toki tiedä, että mitä tästä voisi seurata?

Voisi seurata haluttomuutta hoitaa potilasta. Nykyiseen ammattikulttuuriin kuuluu, että lääkärit kokevat arvovaltansa herkästi loukatuksi. Myös tällaista voidaan paremman tekemisen puutteessa haluta hahmotella päihdekokeiluksi. Jos (eli kun) tavalliseen tapaan seuraava tohtori ampuu kärpästä tykillä, potilas leimataan ensisijaisesti päihdeongelmaiseksi, mikä viivästyttää tai estää todellisen ongelman hoidon aloittamista. Tämä näkyy jo alkaen siitä, että "työterveyslekuri kirjasi" tuollaisen mitättömyyden, joka ei varmasti tule auttamaan ketään. Itse siinä asemassa sanoisin potilaalle, etten oikein kuullut mutta taisit sanoa jotain, mitä ei kannata toistaa. Tai ehkä olisinkin niin peloissani urani puolesta, että sivuuttaisin asian sanomatta mitään kriittistä, mutta myös tallentamatta tätä yksityiskohtaa mihinkään. Jo maallikkona pystyy sanomaan että samoin tekisi kuka tahansa potilaan parasta ajatteleva tai muuten vaan selväjärkinen ja moraalilla varustettu.

 

[Markqq]

Diagnoosi tuli. Yllätyin kyllä kuinka nopeasti asiat eteni. Näin kyllä vaivaa asian eteen täyttääkseen lomakkeet ja haastatellen vanhempia sekä paria ystävää (toisella diagnosoitu ADD-inanttentive, ja toinen on ala-asteen ajoilta). Noh, mitäpä tällänen hyperfocus itse aiheeseen voi tuottaa tulosta.. Paljon dataa lyhyessä ajassa. Plus sit jo taaksepäin kuukausien reflektointi ja pohdinta niin olin jo tehnyt puolet työstä etukäteen.

Varhaislapsuuden - lapsuuden ajan papereista ja merkinnöistä löytyy joitain yksittäisiä kohtia jotka viittaa kehityksen viiveeseen tai haasteeseen, vaikka 90% onkin muuten normaalia settiä.

Nyt sitten vaan säädetään lääkitystä kohdalleen. Verenpainemittari pitää käydä ostamassa..

 

[jm82]

Ystävällä todettiin yli vuosi sitten ADHD ja sattumalta meillä yhdistyi monta eri asiaa arjen sekä työn toimintatavoissa. Keskustelimme siis pitkään, tunteja, kymmeniä tunteja aiheesta.
Lopulta sain yhden Elvansen kokeiluun, joka tavallaan vahvisti näitä havaintoja. Tässä on vahva itse epäily, että voi olla ADHD, ja tästä syystä olen menossa suoraan psykiatrille.

Voi se olla jotain muutakin. Mutta sen tiedän, etten toimi normaalisti.

Diagnoosi tuli. Yllätyin kyllä kuinka nopeasti asiat eteni. Näin kyllä vaivaa asian eteen täyttääkseen lomakkeet ja haastatellen vanhempia sekä paria ystävää (toisella diagnosoitu ADD-inanttentive, ja toinen on ala-asteen ajoilta). Noh, mitäpä tällänen hyperfocus itse aiheeseen voi tuottaa tulosta.. Paljon dataa lyhyessä ajassa. Plus sit jo taaksepäin kuukausien reflektointi ja pohdinta niin olin jo tehnyt puolet työstä etukäteen.

Varhaislapsuuden - lapsuuden ajan papereista ja merkinnöistä löytyy joitain yksittäisiä kohtia jotka viittaa kehityksen viiveeseen tai haasteeseen, vaikka 90% onkin muuten normaalia settiä.

Nyt sitten vaan säädetään lääkitystä kohdalleen. Verenpainemittari pitää käydä ostamassa..

Hieno juttu!

Menitkö siis suoraan yksityiselle psykiatrille? Ei tainnut olla sinun kohdalla siis tuosta kokeilusta haittaa?

-----

Olen tässä hetken jo mietiskellyt ADD:n mahdollistuutta. Diva 2.0 pitäisi täytellä ja varmaan toki myös haastatella vanhempia.

ADHD aikuisen Diva 2.0 testi

DIVA_2_Fins1

paivitasala.wordpress.com

Tuon yhden lääkkeen selosteen luin myös. Medikinet CR

Lääkeinfo

laakeinfo.fi

Minusta toimii.

----

Mutta siis voisiko mennä suoraan psykiatrille hyvien papereiden kanssa, että ei tarvitsisi niinä sairaanhoitajan käynteja ollenkaan? En kai haluaisi mihinkään sairaanhoitajan juttusille mennä (turhaan).

Ensimmäinen psykalla käynti osoittautui, että mahdollisen todennäköinen ADHD (ADD). Liuta lirpakkeita täytettäväksi ja sitten toisella käynnillä paneudutaan syvemmin näihi, etenkin DIVA. Nyt kun äidin kanssa keskustellut näistä niin on aivan selviä merkkejä ollut lapsuudessa ja tästähän sai jopa 2 A4-sivuisen analyysin. Jännä miten palikat vaan yhdistyy toisiinsa.

Toisaalta helpottavaa, mutta turhauttavaa. Mä oon aina ollut vähä erilainen ja sellainen oman tien kulkija joka ei meinaa sopeutua.. Näillekin löytyy nyt selitykset.

Tätä viestiä en ollut huomannutkaan. Mikä Diva numero? Diva 2.0 vai Diva-5?

-----

Kaveri ainaki ainakin kuvasia mua höpisijäksi ja voin käydä kahta eri keskustelua samaan aikaan ja poukkoillakin vähän niiden välillä, että vaikea pysyä kärryillä. Ja jos yritän katsoa elokuvaa, niin kommentoin mitä siinä tapahtuu. Oikein mitään suodatintakaan ei ole. Ja ehkä joskus päässä ei oikein liiku kunnolla yhtään mitään. Nuo siis nyt vain yhden tapaamisen perusteella. Ainakin tuossa Diva 2.0 oli ihan hyviä esimerkkejä listattuna. Oli mielenkiintoinen ja jaksoin ainakin hetken siihen keskittyä. Jotkut jutut kiinnostaa kyllä muutenkin kovasti ja niihin pystyn keskittymään, mutta aika usein se kiinnostus sitten jossain vaiheessa loppuu. Eli tavallaan pystyn erittäin tarkastikin johonkin tiettyyn keskittymään. Työmuisti on erittäin huono. Älykkyys on ollut niissä testeissä kumminkin normaalia.

Tuossa varmaan pääpiirteissään se, mitä nyt äkkiseltään muistui mieleen.

Yhden mahdollisen psykiatrinkin löysin. Mutta kauan aikaa piti tuon yrityksen nimeä muistella mielleen.

Suominen Pauli - Sinfonia

sinfoniaoy.fi

Itsellä ei lapsia ole, mutta sukulaisen lapsilla taitaa jotain ADHD/ADD juttua olla olemassa ihan oikeastikin. Mutta tuo nyt ei toki suoraan kerro yhtään mitään.