Asioita joita et ole huomannut

Vuonna 2025 kevätpäiväntasaus on torstaina 20. maaliskuuta 11.01 Itse en tiennyt että se on näin tarkkaan laskettu.

info.paivyri.fi

Kevätpäiväntasaus - Päivyri.fi

Kevätpäiväntasaus tarkoittaa hetkeä, kun Aurinko siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Vuonna 2025 kevätpäiväntasaus on torstaina 20. maaliskuuta 11.01 Suomen aikaa.
info.paivyri.fi info.paivyri.fi
 
Tai niin että 364 päivää vuodessa on pidempiä kuin 22 joulukuuta!
 
Taistelulaivoja ei enää ole olemassa. Olisihan se hölmöä, että olisi tuollainen keskitetysti tulivoimaa sisältävä massiivinen, kallis, hidas ja haavoittuva sotakone, jonka upotessa menettää koko tulivoiman kerralla.
 
munse sanoi:
Taistelulaivoja ei enää ole olemassa. Olisihan se hölmöä, että olisi tuollainen keskitetysti tulivoimaa sisältävä massiivinen, kallis, hidas ja haavoittuva sotakone, jonka upotessa menettää koko tulivoiman kerralla.
Napsauta laajentaaksesi...
Ai vähän kuin lentotukialus.

Laivojen tykit ovat varmaan korvaantuneet aika paljolti ohjuksilla
 
munse sanoi:
Taistelulaivoja ei enää ole olemassa. Olisihan se hölmöä, että olisi tuollainen keskitetysti tulivoimaa sisältävä massiivinen, kallis, hidas ja haavoittuva sotakone, jonka upotessa menettää koko tulivoiman kerralla.
Napsauta laajentaaksesi...
Ainakin lentotukialukset tuntuu olevan ihan relevantteja edelleen ja Kiinakin niitä innolla nyt rakentelee.

Ehkä jatkossa voisi olla pieniä "lentotukialuksia" droneja varten...
 
miloytyn sanoi:
Ai vähän kuin lentotukialus.

Laivojen tykit ovat varmaan korvaantuneet aika paljolti ohjuksilla
Napsauta laajentaaksesi...

Erkki_erikeepperi sanoi:
Ainakin lentotukialukset tuntuu olevan ihan relevantteja edelleen ja Kiinakin niitä innolla nyt rakentelee.

Ehkä jatkossa voisi olla pieniä "lentotukialuksia" droneja varten...
Napsauta laajentaaksesi...

Lentotukialus on lentotukialus, ei taistelulaiva aka battleship jättimäisine tykkeineen ja hampaisiin asti aseistettuja muutenkin.

Iowa-class.jpg
 
emagdnim sanoi:
Lentotukialus on lentotukialus, ei taistelulaiva aka battleship jättimäisine tykkeineen ja hampaisiin asti aseistettuja muutenkin.

Iowa-class.jpg
Napsauta laajentaaksesi...
Tietysti lentotukialus ei ole taistelulaiva, mutta se oli viittauksena tuohon tähän. Lentotukialus kun on massiivinen, kallis ja jolla on paljon tulivoimaa. Se on myös haavoittuva ja tarvitsee kokonaisen laivasto-osaston suojakseen.
Olisihan se hölmöä, että olisi tuollainen keskitetysti tulivoimaa sisältävä massiivinen, kallis, hidas ja haavoittuva sotakone, jonka upotessa menettää koko tulivoiman kerralla.
Napsauta laajentaaksesi...
 
Maavoimissa havaittiin jo sata vuotta sitten, että massiivinen ja hidasliikkeinen panssarijärkäle ei ole kovin hyvä idea...

Samahan se on vähän ilmavoimissakin, eli hävittäjät on ottaneet pommittajien roolia.
 
munse sanoi:
Taistelulaivoja ei enää ole olemassa. Olisihan se hölmöä, että olisi tuollainen keskitetysti tulivoimaa sisältävä massiivinen, kallis, hidas ja haavoittuva sotakone, jonka upotessa menettää koko tulivoiman kerralla.
Napsauta laajentaaksesi...
Nykyään on tulivoimaisimpia aluksia, tuo luokittelu "Taistelulaiva" on menneisyyttä.
 
miloytyn sanoi:
Tietysti lentotukialus ei ole taistelulaiva, mutta se oli viittauksena tuohon tähän. Lentotukialus kun on massiivinen, kallis ja jolla on paljon tulivoimaa. Se on myös haavoittuva ja tarvitsee kokonaisen laivasto-osaston suojakseen.
Napsauta laajentaaksesi...
Taistelulaivan tykit ym. eivät osaa lentää, ja paatti on kuin ruutitynnyri niiden ampumatarvikkeista johtuen.
 
Usan Dream Teamissa 1992 olympialaisissa oli yksi pelaaja, joka ei ollut pelannut yhtään NBA-ottelua, saman kesän kolmosvaraus Christian Lettner. Ei tosin ole väärin sanoa, että joukkue oli koottu vain NBA-joukkueiden pelaajista, koska Lettnerillä oli NBA-sopimus. Toisaalta onhan AHL:ssäkin pelaavilla usein NHL-sopimus.

Jos Leijonat pelaa mm-kisoissa kokoonpanolla, jossa kaikki pelaavat AHL:ssä ja kaikilla on NHL-sopimus, mutta kukaan ei ole pelannut NHL:ssä, niin on ihan ok todeta että "Leijonat koostuu 100% NHL-joukkueiden pelaajista".

Tuli mieleen katsoessani Kaikki vastaan kaikki seiskajaksoa.
 
Kävi mielessä sellainen ajatus, että Afrikassa ei taida olla ydinvoimaa. Nopea haku paljasti että arvasin väärin.

Koko Afrikassa on yksi oikea ydinvoimalaitos. Se on vähemmän yllättäen Etelä-Afrikassa. Otettu käyttöön 1980-luvulla, kaksi reaktoria, noin 2 GW yhteensä ja tuottaa vain noin 5% E-A:n sähköstä.

Samoilla tulilla huomasin, että Etelä-Amerikassa on myös aika vähän(ilmeisesti noin 2% maanosan sähköstä) aktiivista ydinsähkön tuotantoa, vaikka siellä onkin useammassa maassa ollut ydintutkimusta ja koelaitoksia.

Mainittakoon myös että Australiassa ei ole eikä ole ollut ydinvoimaa.
 
Pentsi sanoi:
Etelä-Afrikalla oli 80-luvulla myös ydinaseita.
Napsauta laajentaaksesi...
Alkuperäinen aivopieruni enimmäkseen johtui siitä että olin unohtanut tämän vähäisen ydinasevaltion historiallisen olemassaolon. Tästä tulikin heti seuraava ajatus: hehän eivät suorittaneet ydinkoetta vaikka rakensivat pienen arsenaalin. Ja hupsista, kertaus paljasti tämänkin luultavasti vääräksi tiedoksi: maanalainen ydinkoe (tai sellaisen valmiina pitäminen ja koejärjestelyn kokeileminen) peruttiin asian kiusallisesti paljastuttua, mutta ilmeisesti tekivät ilmakehäkokeen jonka luulivat pysyvän salassa.
 
Desperado sanoi:
Jos Leijonat pelaa mm-kisoissa kokoonpanolla, jossa kaikki pelaavat AHL:ssä ja kaikilla on NHL-sopimus, mutta kukaan ei ole pelannut NHL:ssä, niin on ihan ok todeta että "Leijonat koostuu 100% NHL-joukkueiden pelaajista".
Napsauta laajentaaksesi...
Ei tietenkään ole. Joukkueen pelaajat ovat ne henkilöt, jotka on ilmoitettu kokoonpanoon eli rosteriin. Tämä voi todeta minkä tahansa NHL-joukkueen kotisivulta tai wikipediasta. Toki kauden aikana rosteri voi muuttua.
 
En ole koskaan kuunnellut Delilah-kappaleen sanoja tarkemmin, ja olen luullut että siinä lauletaan hilpeästi "Hei, hei, hei Delilah". Mutta se onkin Ei, ei, ei... ja tarina vähän synkempi. Jostain syystä tunnelma ei ole välittynyt minulle oikein, niin hyvä laulaja kuin Tapani Kansa olikin.
 
apinavesi sanoi:
En ole koskaan kuunnellut Delilah-kappaleen sanoja tarkemmin, ja olen luullut että siinä lauletaan hilpeästi "Hei, hei, hei Delilah". Mutta se onkin Ei, ei, ei... ja tarina vähän synkempi. Jostain syystä tunnelma ei ole välittynyt minulle oikein, niin hyvä laulaja kuin Tapani Kansa olikin.
Napsauta laajentaaksesi...
Toihan perustuu Tom Jonesin samannimiseen kappaleeseen, ja tarinakin on aika samantyylinen, ja englanniksi ehkä vieläkin suorempi. Siinähän puhutaan ihan veitsestä.

Suomenkielinen versio jättää hieman enemmän sijaa mielikuvitukselle.
 
Harry Potter -kirjasarja (7 kpl) kirjoitettiin vain 10 vuoden aikana (1997-2007). Yllättävän kova tahti. Lisäksi leffoja ilmestyi vuodesta 2001 alkaen, ja varmaan sekin jossain määrin työllisti rouva Rowlingia ehkä.

Tuntui paljon pitemmältä ajalta tuolloin, tosin maailmakin muuttui poikkeuksellisen paljon (netti, puhelimet, ym.).
 
Törmäsin tänään sellaiseen väittämään, että Suomi on maailman ainut valtio, jolla on koko rannikko jäässä talvisin. Karttaa ku katsoo, nii jos jollain näin on, niin Suomellahan se. Mites Islannilla?
 
emagdnim sanoi:
Törmäsin tänään sellaiseen väittämään, että Suomi on maailman ainut valtio, jolla on koko rannikko jäässä talvisin. Karttaa ku katsoo, nii jos jollain näin on, niin Suomellahan se. Mites Islannilla?
Napsauta laajentaaksesi...

Since the early twentieth century, sea ice has mostly been an infrequent visitor to Iceland.
 
emagdnim sanoi:
Törmäsin tänään sellaiseen väittämään, että Suomi on maailman ainut valtio, jolla on koko rannikko jäässä talvisin. Karttaa ku katsoo, nii jos jollain näin on, niin Suomellahan se. Mites Islannilla?
Napsauta laajentaaksesi...
Onko toi nyt ihmekään. Suomi on aika pohjoinen maa. Ja sattumoisin meillä on laadukasta jäänmurtajien tuotantoa, josta Stubbkin kävi juuri USA:ssa juttelemassa.
 
Erkki_erikeepperi sanoi:
Onko toi nyt ihmekään. Suomi on aika pohjoinen maa. Ja sattumoisin meillä on laadukasta jäänmurtajien tuotantoa, josta Stubbkin kävi juuri USA:ssa juttelemassa.
Napsauta laajentaaksesi...
No ei se ihme ollut, vaa että enpä oo ennen hoksannu, että Suomi olisi ainut. Mut ku miettii, nii eipä noita mahdollisia maita ees montaa oliskaan. Max pohjoismaat. Venäjäki vois olla isosta koostaan huolimatta, mut silläki melko etelässä pätkä rannikkoa + kaliningrad.

e: jäänmurtajista tuliki toinen asia, jota en oo ennen tajunnu. Olikos, että 80% maailman jäänmurtajista on Suomessa suunniteltu ja 60% valmistettu? Ei noita varmaa lukumäärällisesti iha älyttömästi ole, mut prosentteina "jäänmurtaja-mahtimaa" :D
 
Viimeksi muokattu:
Erkki_erikeepperi sanoi:
Onko toi nyt ihmekään. Suomi on aika pohjoinen maa. Ja sattumoisin meillä on laadukasta jäänmurtajien tuotantoa, josta Stubbkin kävi juuri USA:ssa juttelemassa.
Napsauta laajentaaksesi...
Ja lentokenttiä on ihasteltu jo vuosia, ko täällä ees rankka lumisade vaikuta ko toisaalla jo parihahtuvaa on katastrofi. Ja aika vähän täällä tippunut koneita jäätymisen vuoksi...
 
napsa sanoi:
Eikö Viron koko rannikko ole jäässä talvisin?
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä joskus, varsin harvoin. Syynä on alueen merivirtaukset. Kysäsin ChatGPT:ltä ja se sanoi seuraavanlaista:
Suomen satamat eroavat Viron satamista talvisin pääasiassa siinä, että Suomen rannikkoalueilla on usein kylmempi ilmasto, ja jään muodostuminen on yleisempää ja kestää pidempään talvikuukausina. Tämä tekee Suomen satamien toiminnasta talvella haastavampaa verrattuna Viron satamiin. Tässä muutamia keskeisiä eroja:

  1. Jääolosuhteet:
    • Suomi: Suomen satamat, erityisesti pohjoisempana olevat, joutuvat usein käsittelemään paksua jääpeitettä talvikuukausina. Merialueet jäätyvät, ja jää estää laivojen liikkumista satamiin, mikä voi vaikuttaa satamatoimintaan ja logistiikkaan.
    • Viro: Viro sijaitsee eteläisemmässä osassa Itämerta, ja sen merialueet jäätyvät harvemmin. Tallinnan ja Muugan satamat pysyvät yleensä avoimina talvella, koska alueella on lievempi talvi ja voimakkaampi merivirtaus, joka estää jään muodostumista.
  2. Jäänmurtajat:
    • Suomi: Suomen satamat tarvitsevat jäänmurtajia, jotka pitävät väylät avoimina talvella. Jäänmurtajat ovat tärkeässä roolissa, erityisesti satamissa, jotka sijaitsevat Itämeren sisäosissa ja ovat alttiimpia jääolosuhteille.
    • Viro: Vaikka jäänmurtajia käytetään myös Virossa, niiden tarve on huomattavasti vähäisempää verrattuna Suomeen. Tallinnan ja Muugan satamat voivat käyttää jäänmurtajia vain harvoin, sillä jääolosuhteet eivät yleensä ole niin tiukkoja.
  3. Satamatoiminnan häiriöt:
    • Suomi: Jäät voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä Suomen satamatoimintaan, erityisesti itäisimmillä alueilla ja sisävesillä, missä jääpeite voi olla paksu ja kestävä useita kuukausia. Tällöin kuljetuksia ja laivaliikennettä joudutaan säätämään.
    • Viro: Tallinnan ja Muugan satamat voivat jatkaa toimintaansa lähes normaalisti talvella, sillä jääolosuhteet eivät ole yhtä vakavia, ja satamat pystyvät yleensä varautumaan tarvittaviin toimenpiteisiin jäättömyyden varmistamiseksi.
  4. Satamien sijainti ja merivirrat:
    • Suomi: Suomen satamat sijaitsevat avarammilla merialueilla, ja monilla satamilla on pitkä ja kapea väylä, joka voi jäätyä. Tämä vaikeuttaa satamien avoimuutta ja edellyttää suurempaa huomiota jäänmurtajien ja jäänmurtopalvelujen käyttöön.
    • Viro: Viro sijaitsee lähellä Itämeren eteläkärkeä, ja alueella merivirrat estävät jään muodostumista suuresti. Tallinnan ja Muugan satamat hyötyvät tästä, koska jäänmurtajien tarve on paljon pienempi.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että Suomen satamat kohtaavat talvella enemmän haasteita jään takia, kun taas Viron satamat nauttivat suhteellisen lievistä talvituista ja sääolosuhteista, jotka tekevät satamatoiminnasta vähemmän häiriintynyttä talvikuukausina.
Napsauta laajentaaksesi...
 
Vaikka aivan pystymetsästä huutelenkin, luulisin että määritelmä ainoasta jään keskelle jäävästä maasta on jonkin tyypillisen vuoden perusteella kehitetty. Itse lunttasin vanhanaikaisesti hakukoneella ilman chatbottia, ja sain samantyyppisen käsityksen. Voisi siis olla, että joinakin vuosina ei ole ainoa ja joinakin vuosina ei ehkä jäädy ihan kokonaan. :hmm:

SamCer sanoi:
Kyllä joskus, varsin harvoin. Syynä on alueen merivirtaukset. Kysäsin ChatGPT:ltä ja se sanoi seuraavanlaista:
Napsauta laajentaaksesi...
"Viron satamat nauttivat suhteellisen lievistä talvituista ja sääolosuhteista, jotka tekevät satamatoiminnasta vähemmän häiriintynyttä talvikuukausina."

Hauskasti kone asian ilmaisee. Viron satamissa työilmapiiri ilmeisesti siis talven ajaksi rauhoittuu erilaisten perverssien ja muiden kylähullujen hillumisen vähentymisen myötä. Mitä lienevät suhteellisen lievät talvituet? :lol:
 
Huomautus - foorumilla ei ole tarkoitus "keskustella" tekoälybotin luomalla sisällöllä
Tonnin Seteli sanoi:
Vaikka aivan pystymetsästä huutelenkin, luulisin että määritelmä ainoasta jään keskelle jäävästä maasta on jonkin tyypillisen vuoden perusteella kehitetty. Itse lunttasin vanhanaikaisesti hakukoneella ilman chatbottia, ja sain samantyyppisen käsityksen. Voisi siis olla, että joinakin vuosina ei ole ainoa ja joinakin vuosina ei ehkä jäädy ihan kokonaan. :hmm:


"Viron satamat nauttivat suhteellisen lievistä talvituista ja sääolosuhteista, jotka tekevät satamatoiminnasta vähemmän häiriintynyttä talvikuukausina."

Hauskasti kone asian ilmaisee. Viron satamissa työilmapiiri ilmeisesti siis talven ajaksi rauhoittuu erilaisten perverssien ja muiden kylähullujen hillumisen vähentymisen myötä. Mitä lienevät suhteellisen lievät talvituet? :lol:
Napsauta laajentaaksesi...
Täytyy myöntää, että meni toi itselta läpi ihan totaalisesti, enkä kiinnittänyt tuohon mitään huomiota ollenkaan :). Ei tosin mulle mitään uutta, mutta mietin et olikohan päällä myös vielä "vahvistusharha" (tjms?) kun kysin GPT:ltä napsa:n viestin pohjalta kysyin:
  • Mikä on Viron suurin satama joka kykenee tavara ja kontti liikenteeseen?
    • Viron suurin satama, joka kykenee sekä tavara- että konttiliikenteeseen, on Tallinnan satama (Port of Tallinn). Tallinnan satama on Viron tärkein ja vilkkain satama, ja se käsittelee merkittäviä määriä konttiliikennettä sekä muita tavaralajeja.

      Tallinnan satama koostuu useista osista, mutta erityisesti Muugan satama on keskeinen konttien ja teollisten tuotteiden käsittelyyn. Muuga on suurin konttien käsittelyyn erikoistunut alue Viron satamista. Satama on erittäin tärkeä sekä paikalliselle että kansainväliselle logistiikalle, sillä se palvelee muun muassa kuljetuksia Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän suuntaan.

      Tallinnan sataman rooli tavara- ja konttiliikenteen keskittymänä on merkittävä niin Viron taloudelle kuin laajemminkin Itämeren alueelle.
  • Jäätyykö Tallinan ja Muugan satama talvisin?
    • Ei, Tallinnan satama ja Muugan satama eivät yleensä jäädy talvisin, sillä ne sijaitsevat Itämeren länsirannikolla ja ovat suojassa jääolosuhteilta verrattuna moniin muihin Itämeren alueen satamiin. Tallinnan sataman alueen jääolosuhteet ovat lievempiä, ja satamat ovat avoimia ympäri vuoden.

      Itämeren alueella voi toki esiintyä talvella jäätä, mutta Tallinnan ja Muugan satamat hyödyntävät jäämurtajia, jotka pitävät väylät avoimina tarvittaessa. Tallinnan satama on myös melko suojassa ulkoisilta jäiden muodostumiselta, koska se sijaitsee lahdessa ja on suojassa jääolosuhteilta, jotka saattavat vaikuttaa muihin, vähemmän suojaisiin satamiin.

      Kokonaisuudessaan Tallinnan ja Muugan satamat pystyvät hoitamaan liikennettä talvisin ilman merkittäviä jääesteitä, vaikka joskus voi olla tarpeen käyttää jäämurtajia, erityisesti jollain harvinaisilla jäätalvilla.
Noiden vastausten jälkeen, jotka vaikutti ihan päteviltä, niin toikin lause vaikutti ilmeisesti varsin selkeältä kun sen silloin luin :facepalm::D.

Toivottavasti noi muut GPT:n vastaukset on ihan järkeviä kun oon nyt ne lukenu kolme kertaa vielä läpi ja en löydä vastaavanlaisia mokauksia joukosta, tosin en ylläty, jos taas on mennyt jotain ohi :).
 
SamCer sanoi:
[*]Jäätyykö Tallinan ja Muugan satama talvisin?
  • Ei, Tallinnan satama ja Muugan satama eivät yleensä jäädy talvisin, sillä ne sijaitsevat Itämeren länsirannikolla ja ovat suojassa jääolosuhteilta verrattuna moniin muihin Itämeren alueen satamiin.
Noiden vastausten jälkeen, jotka vaikutti ihan päteviltä, niin toikin lause vaikutti ilmeisesti varsin selkeältä kun sen silloin luin :facepalm::D.

Toivottavasti noi muut GPT:n vastaukset on ihan järkeviä kun oon nyt ne lukenu kolme kertaa vielä läpi ja en löydä vastaavanlaisia mokauksia joukosta, tosin en ylläty, jos taas on mennyt jotain ohi :).
Napsauta laajentaaksesi...

Ehkä tuo että nuo satamat olisi Itämeren länsirannikolla, kuulostaa mokalta, vai mitä sillä GPT tarkoittaa? Mitäköhän ne itämeren itäsatamat sitten ovat?

www.ilmatieteenlaitos.fi

Jäätalvi Itämerellä - Ilmatieteen laitos

Tietoa jäätalvesta ilmiönä. Itämerellä jäätalvi kestää tavallisesti marraskuusta toukokuun lopulle.
www.ilmatieteenlaitos.fi www.ilmatieteenlaitos.fi

Ilmatieteenlaitoksella löyty kirjoitus itämeren jäätalvista.

Screenshot_20250402_060315_Chrome.jpg
Vaihtelee paljon jäätilanne ja ei Suomenkaan rannikko aina jäädy, mutta myös Viron, Latvian ja Liettuan koko rannikko voi jäätyä.

Tuolla myös pylväskuvaaja itämeren jääalueesta vuosittain, niin huomattavasti pienentyneet tässä viimeisen 40 vuoden aikana, sitä ennen normaalia että oli muutamia erittäin ankaria (jää)talvia vuosikymmenessä.


Ehkä tuo alkuperäinen väittämä pitäisi muuttaa, esim että Suomi on todennäköisin maan minkä koko rannikko jäätyy talvella.
 
Viimeksi muokattu:
Me suomalaiset (ja muut pohjoismaalaiset?) olemme outoja, koska meillä on yksi ylimääräinen standardiateria vuorokaudessa eli iltapala. Oikeasti päivällisen jälkeen ei "kuuluisi" syödä mitään. Aamupalan iltavastinetta eli iltapalaa ei tyypillisesti tunneta, ainakaan osana standardia suositeltua ateriarytmiä.

Aamupalahan on englanniksi "breakfast" eli illalla alkanut "paasto" katkaistaan.
 
munse sanoi:
Me suomalaiset (ja muut pohjoismaalaiset?) olemme outoja, koska meillä on yksi ylimääräinen standardiateria vuorokaudessa eli iltapala. Oikeasti päivällisen jälkeen ei "kuuluisi" syödä mitään. Aamupalan iltavastinetta eli iltapalaa ei tyypillisesti tunneta, ainakaan osana standardia ateriarytmiä.

Aamupalahan on englanniksi "breakfast" eli illalla alkanut "paasto" katkaistaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Toki pitää muistaa että käsittääkseni suurimmassa osassa maita päivällinen syödään vasta n.klo 20 aikaan joten iltapalalle ei ole tarvetta. Suomi ja en tiedä onko muita maita on tuossakin vähän poikkeus.
 
Mikkos sanoi:
Toki pitää muistaa että käsittääkseni suurimmassa osassa maita päivällinen syödään vasta n.klo 20 aikaan joten iltapalalle ei ole tarvetta. Suomi ja en tiedä onko muita maita on tuossakin vähän poikkeus.
Napsauta laajentaaksesi...
Onko noin myöhään kuitenkaan? Espanja ainakin on ääripää päivällisen myöhäisen ajankohdan suhteen, mutta esim. jenkkileffoissa muistaakseni yleensä on vielä jokseenkin valoisaa ulkona päivällisaikaan.
 
munse sanoi:
Onko noin myöhään kuitenkaan? Espanja ainakin on ääripää päivällisen myöhäisen ajankohdan suhteen, mutta esim. jenkkileffoissa muistaakseni yleensä on vielä jokseenkin valoisaa ulkona päivällisaikaan.
Napsauta laajentaaksesi...
No joo en niin tarkalleen tiedä mutta onhan tästä ollut täälläkin puhetta.

Onko iltapala Suomalainen keksintö?

Mietiskelin tässä miksi hotellit ei tarjoa huonehintaan kuuluvaa tai edukasta kevyttä iltapalaa aamiaisen vastakohtana? Iltapalalla meinaan siis esim leipää, hedelmiä/marjoja, jogurttia, ehkä kenties mysliä, ja juomaksi kaakao/tee. Googleen kun lyö 'iltapala englanniksi' niin tarjolle tulee...
bbs.io-tech.fi
 
munse sanoi:
Espanja ainakin on ääripää päivällisen myöhäisen ajankohdan suhteen, mutta esim. jenkkileffoissa muistaakseni yleensä on vielä jokseenkin valoisaa ulkona päivällisaikaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Taidat muistaa väärin. Suomen yöttömät yöt on poikkeus ja normaalissa maailmassa aurinko laskee siinä 17-18 aikoihin.
 
valexi sanoi:
Taidat muistaa väärin. Suomen yöttömät yöt on poikkeus ja normaalissa maailmassa aurinko laskee siinä 17-18 aikoihin.
Napsauta laajentaaksesi...
Tämä ei toki ota kantaa amerikkalaisten elokuvien päivällisiin, mutta on Suomen(Pohjoismaiden) lisäksi muitakin kummallisuuksia. Espanjassa(tai esim. Marokossa) eletään tuuheasti "väärällä aikavyöhykkeellä" eli samalla kuin esim. Saksa, Ruotsi ja Puola. Tällainenkin aiheuttaa valoisia iltoja, joskin eri syystä kuin Suomessa.
 
YouTubessa on soittojonoon lisääminen siirtynyt maksumuurin (YouTube Premium) taakse.

Kymmenen pystyin lisäämään jonoon ilmatteeks. Nyt vaikka on enää kolme videota jonossa, niin vain luottokorttia vinguttamalla voisin lisätä lisää videoita jonoon...
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
295 912
Viestejä
5 055 933
Jäsenet
81 004
Uusin jäsen
Haagen6

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom