Asioita joita et ole huomannut

[Tonnin Seteli]

Eikö niitä muka nyt voi valmistaa?

Tämä. Taidokkaan väärinkäytön vaikeuteen vaikuttaa yllättävän vähän se, onko patentti tai mallisuoja voimassa ja saako avainkopioita ihan vaan Prisman aulasta. Yleisavaimen valmistaminen sun muut agenttileikit vaativat oikeasti taitoa ja rohkeita temppuja. Jopa joku avaimen valmistaminen valokuvan perusteella vaatii jonkin verran käsityöläisen vikaa vaikka saisikin aihion käsiinsä.

Asukkailla olevat ylimääräiset kopiot eivät nekään ole mikään suuri ongelma, vaikka toki niitä kiusallisesti kiertoon voi jäädäkin. Joka tapauksessa pitää isommassa taloyhtiössä olettaa, että joku avain on aina jonkun vuokralaisen narkkaripoikaystävän hallussa - homma vuotaa aina jo silläkin oletuksella ettei yhtään avainta olisi hukassa eikä yhtään epävirallista kopiota tehty.

 

[Puhelinkoppi]

Tämä. Taidokkaan väärinkäytön vaikeuteen vaikuttaa yllättävän vähän se, onko patentti tai mallisuoja voimassa ja saako avainkopioita ihan vaan Prisman aulasta. Yleisavaimen valmistaminen sun muut agenttileikit vaativat oikeasti taitoa ja rohkeita temppuja. Jopa joku avaimen valmistaminen valokuvan perusteella vaatii jonkin verran käsityöläisen vikaa vaikka saisikin aihion käsiinsä.

Asukkailla olevat ylimääräiset kopiot eivät nekään ole mikään suuri ongelma, vaikka toki niitä kiusallisesti kiertoon voi jäädäkin. Joka tapauksessa pitää isommassa taloyhtiössä olettaa, että joku avain on aina jonkun vuokralaisen narkkaripoikaystävän hallussa - homma vuotaa aina jo silläkin oletuksella ettei yhtään avainta olisi hukassa eikä yhtään epävirallista kopiota tehty.

Eikö isoissa taloyhtiöissä yleisavaimet ole aina huoltoyhtiön hallussa? Tavallisesti asukkailla ei ole yleisavaimeen mitään pääsyä, eikä saakaan olla. Jos paljastuu, että yleisavain on kadoksissa tai on epäily, että siitä on luvattomia kopioita, pitää lukot vaihtaa heti tai välittömästi. Suomessa on turhan löysä suhtautuminen yleisavainten katoamisiin ja muihin epäselvyyksiin. Nykyään on paljon narkkeja ja sekopäitä jotka voivat yrittää tukeutua asuntoon, vaikka siellä ollaan kotona ja hallussa oleva yleisavain tekee sen liian helpoksi.

Meillä on pieni yhtiö ja yleisavain on parin luotetun asukkaan hallussa. En silti luota siihen, että avaimet pysyvät 100% tallessa, vaan pitää olla lisälukitusta ja/tai hälytysjärjestelmä. Plus tietenkin muita varautumisjärjestelyjä, jos joku tunkee yöllä sisään.

 

[Hyrava]

Tämä. Taidokkaan väärinkäytön vaikeuteen vaikuttaa yllättävän vähän se, onko patentti tai mallisuoja voimassa ja saako avainkopioita ihan vaan Prisman aulasta. Yleisavaimen valmistaminen sun muut agenttileikit vaativat oikeasti taitoa ja rohkeita temppuja. Jopa joku avaimen valmistaminen valokuvan perusteella vaatii jonkin verran käsityöläisen vikaa vaikka saisikin aihion käsiinsä.

Asukkailla olevat ylimääräiset kopiot eivät nekään ole mikään suuri ongelma, vaikka toki niitä kiusallisesti kiertoon voi jäädäkin. Joka tapauksessa pitää isommassa taloyhtiössä olettaa, että joku avain on aina jonkun vuokralaisen narkkaripoikaystävän hallussa - homma vuotaa aina jo silläkin oletuksella ettei yhtään avainta olisi hukassa eikä yhtään epävirallista kopiota tehty.

Tavallinen murtomies tuskin rupeaa lukkoja tiirikoimaan vaan menee viereisestä ikkunasta sisään, oli ovessa mikä lukko vaan. Lähinnä taloyhtiöissä noiden hukassa olevien avainten ongelma on että jossain vaiheessa yleisiin tiloihin alkaa löytymään narkeilta avaimia ja esimerkiksi verkkovarastoissa rupeaa käymään kutsumattomia vieraita.

Yksittäisen asunnon kohdallahan tuo on ikävää jos avain katoaa, jos joku tietää minkä asunnon avain on kyseessä. Silloin joku voi tehdä kohdistetun murtokeikan tuohon nimenomaiseen asuntoon. Mutta jos tuo on tiedossa niin voi sarjoittaa vain kyseisen asunnon lukon uusiksi niin kateissa olevalla avaimella ei enää pääse kuin yleisiin tiloihin. Tuon takia avaimien yhteydessä ei pitäisi koskaan olla mitään yksilöiviä tietoja, kuten nimeä tai osoitetta avaimenperässä, ainakaan selkokielisenä.

Ja sitten jos alkaa olemaan kutsumattomia vieraita esimerkiksi juuri verkkovarastoissa niin siihen oveen voi taloyhtiö sitten vaihtaa eri sarjassa olevan lukon tai jonkun älyavaimella toimivan lukon (esim iLOQ) jolloin niihinkään tiloihin ei kutsumattomat pääse. Tiedän tällaisia taloyhtiöitä useampiakin.

Meilläkin oli vielä muutama vuosi sitten Abloy Classicit käytössä mutta avaimet sekä lukot alkoivat olla niin kuluneita että samalla kun ne vaihdettiin uusiin niin samalla vaihdettiin uudempaan lukkotyyppiin, jolloin kätevästi samalla tuo kadonneiden avainten "ongelma" poistui. Mitään varsinaista ongelmaahan meillä ei noista kateissa olevista avaimista ollut, tai ei ainakaan kukaan ollut valitellyt että esim yleisissä tiloissa olisi ravannut kutsumattomia vieraita.

 

[Tonnin Seteli]

Eikö isoissa taloyhtiöissä yleisavaimet ole aina huoltoyhtiön hallussa? Tavallisesti asukkailla ei ole yleisavaimeen mitään pääsyä, eikä saakaan olla. Jos paljastuu, että yleisavain on kadoksissa tai on epäily, että siitä on luvattomia kopioita, pitää lukot vaihtaa heti tai välittömästi. Suomessa on turhan löysä suhtautuminen yleisavainten katoamisiin ja muihin epäselvyyksiin. Nykyään on paljon narkkeja ja sekopäitä jotka voivat yrittää tukeutua asuntoon, vaikka siellä ollaan kotona ja hallussa oleva yleisavain tekee sen liian helpoksi.

Tietenkin. "Yleisavaimen valmistaminen" kontekstissa "agenttileikit" tarkoittaa yleisavaimen valmistamista ilman, että sellaisen mallikappaletta on saatu haltuun. Tällainen hyökkäys perustuu normaalien avainten ja lukkopesien tutkimiseen, ja sen alkupisteenä voisi olla reissuun jäänyt yksittäisen asunnon avain.

 

[Puhelinkoppi]

Tietenkin. "Yleisavaimen valmistaminen" kontekstissa "agenttileikit" tarkoittaa yleisavaimen valmistamista ilman, että sellaisen mallikappaletta on saatu haltuun. Tällainen hyökkäys perustuu normaalien avainten ja lukkopesien tutkimiseen, ja sen alkupisteenä voisi olla reissuun jäänyt yksittäisen asunnon avain.

Varmaan yrittäjiä on, mutta esimerkiksi vanhan ja yleisesti käytetyn Abloy Exec tappiavaimen virittäminen asunnon avaimesta yleisavaimeksi on äärimmäisen epätodennäköistä. Uusiin taloihin ja saneerausten yhteydessä laitetaan jo paljon Abloyn iLoqia, jolloin avaimen katoaminen on pieni riesa. Mutta silti esim poliisi suosittelee aina lisälukituksia/hälyjä oli asuinmuoto mikä tahansa. Eikä lukitus tietenkään estä brute force menetelmää sorkkaraudalla tehtynä.

 

[jad]

Yleensä lukot vaihdetaan noin 15v välein

Höpöhöpö. Yleensä lukot vaihdetaan silloin kun vanhat lukkopesät on niin kuluneita, että ne ei enää toimi hyvin. Tai jos (rivi)taloyhtiöön tehdään esim. energiansäästökiimassa oviremontti.

 

[Desperado]

Yleensä lukot vaihdetaan silloin kun vanhat lukkopesät on niin kuluneita, että ne ei enää toimi hyvin.

Eli yleensä noin 15 vuoden (suomeksi: 10-20 vuoden) välein. Netistä löydän kahdenlaista tietoa: lukot kannattaa vaihtaa joko 10-15 vuoden tai 15-20 vuoden välein. Keskiarvo noista on 15 vuotta. Lukkojen vaihtamisen syihin en ottanut kantaa.

 

[Hyrava]

Eli yleensä noin 15 vuoden välein. Netistä löydän kahdenlaista tietoa: lukot kannattaa vaihtaa joko 10-15 vuoden tai 15-20 vuoden välein. Keskiarvo noista on 15 vuotta. Lukkojen vaihtamisen syihin en ottanut kantaa.

Joku lukkoliike saattaakin ehdotella tuollaista että kannattaisi vaihtaa x vuoden välein mutta käytännössä lukkoja vaihdellaan monesti vasta 30-50 vuoden päästä asennushetkestä jos vaan lukot toimivat. Esimerkiksi jossain omakotitalossa lukot saattavat helposti kestää tuon verran ja enemmänkin kun esimerkiksi meillä taloyhtiössä vaihdettiin lukot noin 40v iässä. Toki muutamat lukot varsinkin parissa yleisten tilojen ovissa olivat jo ihan finaalissa. Ja itsellänikin on yksi Abloy Classic -avain ollut jo liki 40v, tosin sekin on kyllä jo kulmistaan aikalailla pyöristynyt mutta vielä toimii jotenkuten.

Mielestäni ei ole mitään syytä vaihtaa esim taloyhtiön lukkoja ihan vaan lukkojen vaihtamisen "ilosta", kuitenkin tuollainen on kohtalainen menoerä ja saavutettu hyöty on erittäin pieni ellei lukot ole loppuun kuluneita tai avaimia reippaasti harhateillä tai on todettu että joku käy luvatta tiloissa. Toki nykyaikaiset lukot ovat monimutkaisempia eivätkä ihmiset enää niin huolla lukkojaan joten nykyään lukot eivät välttämättä kestä enää yli 20v.

 

[Tonnin Seteli]

Eli yleensä noin 15 vuoden (suomeksi: 10-20 vuoden) välein. Netistä löydän kahdenlaista tietoa: lukot kannattaa vaihtaa joko 10-15 vuoden tai 15-20 vuoden välein. Keskiarvo noista on 15 vuotta. Lukkojen vaihtamisen syihin en ottanut kantaa.

Edellä oli puhe siitä, missä iässä lukot yleensä vaihdetaan. Se on vahvasti eri asia kuin lukkoliikkeen myyntipuhe siitä, milloin kannattaisi. Parhaimmillaan johonkin hölmöläisyhtiöön saa myytyä varmaan 9 vuoden väleinkin uuden setin.

Omilla tiluksilla on taloyhtiön asunto-ovien käyttöä vastaavassa rasituksessa asuinrakennuksen lukituskäytössä 20 vuotta vanha lukkosarja jota pidän uudenkarheana ja ajatus niiden vaihtamisesta huvin vuoksi olisi lähinnä sairas. Toista 40 vuotta vanhaa täysin toimivaa aloin vaihtaa ehkä ennaltaehkäisevästi, ehkä esteettisistä syistä. En vaan ole vielä saanut aikaiseksi osien lojuttua valmiina noin vuoden.

 

[Antw]

Kuka vaan voi ensi vuodesta lähtien valmistaa Abloy Sentoja. Ehkä paljastuu myös se miten mihin vaan taloyhtiöön voi valmistaa yleisavaimia.

Perustelkaa hyvin miksi vaihtamisessa ei ole järkeä. Taloyhtiöni sai Sentot 9v sitten. Yleensä lukot vaihdetaan noin 15v välein. Haluaisin antaa taloyhtiön kokouksessa hyvät perustelut miksi kannattaa äänestää lukkojen vaihtamista vastaan.

En tajua miksi hukatut avaimet (HUOM: monikkomuoto, eli älä argumentoi yhden hukatun avaimen perusteella - oletetaan vaikka, että 70 asunnon taloyhtiöstä on hukassa 15-20 avainta) johtaa siihen, että kaikki lukot vaihdetaan. Eikö voisi vaihtaa vain ulko-ovien lukot?

Täysin turhaa panikointia. Syyt onkin jo listattu ylempänä.

Seuraava aihe.

 

[chrisekh]

Haluaisin antaa taloyhtiön kokouksessa hyvät perustelut miksi kannattaa äänestää lukkojen vaihtamista vastaan.

Se on helvetin kallista ja siita ei ole mitaan kaytannon hyotya suurimalle osalle.

 

[Puhelinkoppi]

Se on helvetin kallista ja siita ei ole mitaan kaytannon hyotya suurimalle osalle.

Niin, ei ne rikolliset lukkoja tiirikoi, vaan asuntomurtojen todellisuus on sitä, että lukot ovat vain hidaste. Kerrostalossa ovi avataan postiluukun kautta jos takalukitus ei ole päällä tai mennään parvekkeelta. Rivareissa ja ok taloissa mennään ovesta ja lasista läpi voimakeinoin. Asumisturvallisuuden kannalta hälytysjärjestelmä on hyvä ratkaisu. Silloin kukaan ei pääse sisään huomaamatta, oltiin kotona tai ei.

 

[chrisekh]

Niin, ei ne rikolliset lukkoja tiirikoi, vaan asuntomurtojen todellisuus on sitä, että lukot ovat vain hidaste.

Kun näistä murroista ei ihan kauheasti edes ole uutisissa niin olettaisin että ainoa merkitys on häkkivarastoista tavaroiden nussiminen. Se taas kannattaisi oikeasti ratkaista kuluvalvonta lätkillä ja mieluusti vielä rajoittaa kellonaikoja koska sinne varastolle pääsee. Ei ole mikään ihmisoikeus päästä häkkivarastolle yöllä kello 3.

 

[Lumimies]

Kyllähän noita asuntomurtoja nyt jonkin verran tehdään

Asuntomurrot lisääntyvät koko maassa – torjumisessa omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy avainasemassa | Finanssiala ry

Poliisin tietoon tulleita asuntomurtoja tehtiin Suomessa viime vuonna noin 3000. Asuntomurtoja tehdään ympäri vuoden, mutta erityisen suuri riski murtoihin on lomakausina. Tänä vuonna asuntomurtoja on tehty Suomessa tammi-lokakuun välisenä aikana yli 20 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan...

www.sttinfo.fi

 

[chrisekh]

Kyllähän noita asuntomurtoja nyt jonkin verran tehdään

Asuntomurrot lisääntyvät koko maassa – torjumisessa omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy avainasemassa | Finanssiala ry

Poliisin tietoon tulleita asuntomurtoja tehtiin Suomessa viime vuonna noin 3000. Asuntomurtoja tehdään ympäri vuoden, mutta erityisen suuri riski murtoihin on lomakausina. Tänä vuonna asuntomurtoja on tehty Suomessa tammi-lokakuun välisenä aikana yli 20 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan...

www.sttinfo.fi

Ei nyt vaan vastaa kovin hyvin kysymykseen etta kuinka usein kerrostaloissa kaydaan.

 

[Tonnin Seteli]

Ei nyt vaan vastaa kovin hyvin kysymykseen etta kuinka usein kerrostaloissa kaydaan.

Samaa vähän yritin selvittää enkä mitään kovin konkreettista löydä. Suoraan millään yhdellä rikosnimikkeellä ei tähän pääse kiinni, kun asuntomurrossa on ties mitä kotirauhan rikkomista, törkeää varkautta, vahingontekoa jne. Lisäksi pitäisi tosiaan olla se tieto asuntotyypistä.

Ja jos joku pidemmälle jalostettu tilasto asiasta onkin, niin osa tapauksista lienee muita kuin normaalin ihmisen kotiin varkaisiin tunkemista. Voi olla vaikka narkkarien tappeluja joissa ovi on paskottu jotta päästään kurmoottamaan toista osapuolta.

 

[chrisekh]

Kyllähän noita asuntomurtoja nyt jonkin verran tehdään

Asuntomurrot lisääntyvät koko maassa – torjumisessa omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy avainasemassa | Finanssiala ry

Poliisin tietoon tulleita asuntomurtoja tehtiin Suomessa viime vuonna noin 3000. Asuntomurtoja tehdään ympäri vuoden, mutta erityisen suuri riski murtoihin on lomakausina. Tänä vuonna asuntomurtoja on tehty Suomessa tammi-lokakuun välisenä aikana yli 20 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan...

www.sttinfo.fi

Ei nyt vaan vastaa kovin hyvin kysymykseen etta kuinka usein kerrostaloissa kaydaan. Itse oletan etta tassa puhutaan juuri kerrostalojen avainten vaihtamisesta.

 

[Puhelinkoppi]

Ei nyt vaan vastaa kovin hyvin kysymykseen etta kuinka usein kerrostaloissa kaydaan. Itse oletan etta tassa puhutaan juuri kerrostalojen avainten vaihtamisesta.

Tuosta ei ole mitään tilastoa, mutta ei kerrostalokämpät mitenkään suojassa murroilta ole. Harvemmin niihin avaimilla mennään, mutta jos esimerkiksi ei ole tajunnut virittää takalukkoa, niin postiluukun kautta ovi aukeaa hyvinkin helposti. Saattaapa roistoilla olla joku vimpain, millä lukon kääntönupilla oven saa auki. Niihin ole olemassa oma suojuskin. Toinen on matalalla tai maantasalla oleva parveke. Siitä pääsee ikkunan rikkomalla.

Eräs poliisi sanoi minulle aikoinaan, että kannatta muistaa ettei rikollisten röyhkeydellä ole mitään rajaa. Jos kuvittelet, että joku asia jätetään tekemättä sen takia, että se on ikävää uhrille, niin älä luule. Eipä ollut mitään syytä olla uskomatta.

Pelkkä turvalukko ja saranatapit haittaavat jo melkoisesti roiston elämää, koska joutuu hajottamaan oven aika perusteellisesti, jos haluaa sisälle.

 

[Hyrava]

Tuosta ei ole mitään tilastoa, mutta ei kerrostalokämpät mitenkään suojassa murroilta ole. Harvemmin niihin avaimilla mennään, mutta jos esimerkiksi ei ole tajunnut virittää takalukkoa, niin postiluukun kautta ovi aukeaa hyvinkin helposti. Saattaapa roistoilla olla joku vimpain, millä lukon kääntönupilla oven saa auki. Niihin ole olemassa oma suojuskin. Toinen on matalalla tai maantasalla oleva parveke. Siitä pääsee ikkunan rikkomalla.

Eräs poliisi sanoi minulle aikoinaan, että kannatta muistaa ettei rikollisten röyhkeydellä ole mitään rajaa. Jos kuvittelet, että joku asia jätetään tekemättä sen takia, että se on ikävää uhrille, niin älä luule. Eipä ollut mitään syytä olla uskomatta.

Pelkkä turvalukko ja saranatapit haittaavat jo melkoisesti roiston elämää, koska joutuu hajottamaan oven aika perusteellisesti, jos haluaa sisälle.

Suhteessa kerrostaloasuntoihin murtaudutan huomattavasti harvemmin kuin omakoti- tai rivitaloihin ja onhan tuo ihan loogistakin. Kerrostaloalueella kiinnijäänti on huomattavasti todennäköisempää kun silminnäkijöitä on potentiaalisesti paljon enemmän ja muiden kuin alimman, maan tasalla olevan kerroksen kohdalla parveke on hankala reitti ja rappukäytävässä ryöstösaaliin roudaaminenkin saattaa herättää enemmän huomiota. Kerrostaloissa taas useimmin murtokohteina on pyörä-, urheiluväline- tai verkkovarastot koska niihin monesti on erillinen sisäänkäynti jostain hämärästä talon päädystä tms.

Toki kerrostaloasuntoihinkin murtaudutaan ja joku narkkipetteri saattaa vaikka yrittää ylimmän kerroksen asuntoonkin päästä mutta kyllä ne murtomiehetkin yleensä sen verran ajattelee että menevät mieluummin helpompiin kohteisiin.

Vanhoista postiluukuista nyt suunnilleen sai käden tungettua sisään ja väännettyä nupista oven auki mutta uudemmat postiluukut ovat jo paljon hankalampia kun eivät aukea yleensä ihan rajattomasti ja ovat muutenkin hankalampia. Aika hankala noita kääntönuppeja millään työkalulla on käännellä ja se nyt on ihan tyhmyyttä jos jättää ulko-oven sellaiseen moodiin että pelkästä kahvasta kääntämällä ovi aukeaa.

Aikanaan työkseni asentelin ja huolsin hälyttimiä ja asiakkailta kyllä kuuli aika mielenkiintoisiakin tarinoita välillä muunmuassa siitä mistä oli joskus tultu sisään ja mitä oli varastettu...

 

[Mosqu]

Uusiin taloihin ja saneerausten yhteydessä laitetaan jo paljon Abloyn iLoqia, jolloin avaimen katoaminen on pieni riesa.

Korjataan nyt sen verran että Abloy ja iLOQ ovat ihan eri firmoja, vaikka molemmat ovatkin suomalaisia.

 

[leffo]

Mm.

Web Archive | Web Archive

verkkoarkisto.kansalliskirjasto.fi

Eli Pasi Viherahon videoita on tallennettu kansallisarkistoon. Ilmeisesti sellaiset joiden otsikossa lukee eduskuntaan.

 

[munse]

Nelli Matulan biisissä "Hitaammin hautaan" käytetään ilmaisua "Länäri". Tämä on ilmeisesti Länsiväylä. En ole moisesta lempinimestä kuullutkaan.

Menee lähes samaan kategoriaan kuin Klamydian tallaama "Ristikan raitti", joka täytyy googlata. Sinänsä erikoinen sanavalinta markkinoinnin kannalta, koska Nellin biisin sanoma koskettaa eittämättä paremmin ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvia.

 

[Köntsä-Ana]

Nelli Matulan biisissä "Hitaammin hautaan" käytetään ilmaisua "Länäri". Tämä on ilmeisesti Länsiväylä. En ole moisesta lempinimestä kuullutkaan.

Menee lähes samaan kategoriaan kuin Klamydian tallaama "Ristikan raitti", joka täytyy googlata. Sinänsä erikoinen sanavalinta markkinoinnin kannalta, koska Nellin biisin sanoma koskettaa eittämättä paremmin ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvia.

Ainakin itselle ihan tuttu ilmaisu ja espoolaiset tutut tätä käyttää.

 

[munse]

Ainakin itselle ihan tuttu ilmaisu ja espoolaiset tutut tätä käyttää.

Mainittakoon, että itse en asu pk-seudulla. Mutta kyllä moni muu sikäläinen lempinimi on erittäin tuttu: Kaivari, Stadikka, Rööperi, jne. Ja tietenkin Lintsi.

 

[David ":DA" Imodium]

Picasso ja Eminem on eläneet tässä maailmassa yhtä aikaa.

 

[munse]

Picasso ja Eminem on eläneet tässä maailmassa yhtä aikaa.

Myös Winston Churchill ja kaikki Metallican jäsenet.

 

[tilaus]

Kelan pääjohtaja taas hakusessa niin siitä tuli mieleen silloin kun pääjohtajana toimi Jorma Huuhtanen niin kuulemma työhuoneen ovessa ruokatunnilla luki:
" Ei saa häiritä huuhtasen jormaa"

 

[Francis Ford Mondeo]

Nelli Matulan biisissä "Hitaammin hautaan" käytetään ilmaisua "Länäri". Tämä on ilmeisesti Länsiväylä. En ole moisesta lempinimestä kuullutkaan.

Menee lähes samaan kategoriaan kuin Klamydian tallaama "Ristikan raitti", joka täytyy googlata. Sinänsä erikoinen sanavalinta markkinoinnin kannalta, koska Nellin biisin sanoma koskettaa eittämättä paremmin ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvia.

En nyt oikein ole enää varma, ovatko tämän tyyliset havainnot mitenkään päin triidin aiheen mukaisia. Tämä huomio "länäristä" toimisi siinä tapauksessa vähän paremmin, jos olisit asunut Länsiväylän varressa 20 vuotta etkä olisi koskaan kuullut kyseistä termiä. Alkaa olemaan nimittäin aika loputon savotta ihmetellä ulkopaikkakuntalaisena eri kaupunkien alueiden ja paikkojen lempinimiä.

Mitä tulee Ristikan raittiin, niin kyseinen pätkä viittaa Ristinummen kaupunginosaan, joka on sangen huonomaineinen alue Vaasassa.

 

[Paskisti]

Luu

En nyt oikein ole enää varma, ovatko tämän tyyliset havainnot mitenkään päin triidin aiheen mukaisia. Tämä huomio "länäristä" toimisi siinä tapauksessa vähän paremmin, jos olisit asunut Länsiväylän varressa 20 vuotta etkä olisi koskaan kuullut kyseistä termiä. Alkaa olemaan nimittäin aika loputon savotta ihmetellä ulkopaikkakuntalaisena eri kaupunkien alueiden ja paikkojen lempinimiä.

Mitä tulee Ristikan raittiin, niin kyseinen pätkä viittaa Ristinummen kaupunginosaan, joka on sangen huonomaineinen alue Vaasassa.

Luulin että Ristikan raitti on kadun lempinimi (esim Kristiinankatu jos sellainen löytyy) Vaasassa jota laulun henkilö on tottunut tahkoamaan, mutta se onkin kaupunginosa. Tämän asian huomasin juuri joten ei mennyt tämäkään päivä hukkaan.

 

[valexi]

Kelan pääjohtaja taas hakusessa niin siitä tuli mieleen silloin kun pääjohtajana toimi Jorma Huuhtanen niin kuulemma työhuoneen ovessa ruokatunnilla luki:
" Ei saa häiritä huuhtasen jormaa"

Pasilassa taas tunnettu tv torni ollut maamerkkinä vuosikymmenet ja sitten kun Nokia rakensi viereen keilaniemeen uuden pääkonttorinsa, niin paikalliset alkoivat kutsua sitä Ollilan Jormaksi.

 

[Muurahaiskäpy]

Luu
Luulin että Ristikan raitti on kadun lempinimi (esim Kristiinankatu jos sellainen löytyy) Vaasassa jota laulun henkilö on tottunut tahkoamaan, mutta se onkin kaupunginosa. Tämän asian huomasin juuri joten ei mennyt tämäkään päivä hukkaan.

Ristikka on Ristinummen kaupunginosa ja Ristikan raitti on kylän läpi kulkeva väylä eli olet täysin oikeassa.
T. Vaasalainen

 

[David ":DA" Imodium]

Pasilassa taas tunnettu tv torni ollut maamerkkinä vuosikymmenet ja sitten kun Nokia rakensi viereen keilaniemeen uuden pääkonttorinsa, niin paikalliset alkoivat kutsua sitä Ollilan Jormaksi.

On myös ollut huhuja, että koko pääkonttori on suunniteltu innostuneen Jorman mukaan.

Spoileri

 

[Lammas]

Pasilassa taas tunnettu tv torni ollut maamerkkinä vuosikymmenet ja sitten kun Nokia rakensi viereen keilaniemeen uuden pääkonttorinsa, niin paikalliset alkoivat kutsua sitä Ollilan Jormaksi.

En tiedä miten Pasilan torni liittyy mihinkään, mutta siinä Keilaniemessähän oli ihan Nokian naapurissa Nesteen pääkonttori, joka tunnettiin lempinimellä "Raaden hammas" Nesteen entisen pääjohtajan Uolevi Raaden vuoksi.

Accountor Tower – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Paskisti]

En tiedä miten Pasilan torni liittyy mihinkään, mutta siinä Keilaniemessähän oli ihan Nokian naapurissa Nesteen pääkonttori, joka tunnettiin lempinimellä "Raaden hammas" Nesteen entisen pääjohtajan Uolevi Raaden vuoksi.

Accountor Tower – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Jos ihan oikein ymmärsin niin vanha torni Pasilassa sai uuden nimen kun Nokian pääkonttori tuli Keilaniemeen.

 

[munse]

Nelli Matulan biisissä "Hitaammin hautaan" käytetään ilmaisua "Länäri". Tämä on ilmeisesti Länsiväylä. En ole moisesta lempinimestä kuullutkaan.

Menee lähes samaan kategoriaan kuin Klamydian tallaama "Ristikan raitti", joka täytyy googlata. Sinänsä erikoinen sanavalinta markkinoinnin kannalta, koska Nellin biisin sanoma koskettaa eittämättä paremmin ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvia.

Samasta biisistä merkittävämpi tajuaminen.

Biisin aihe on erittäin harvinainen. Ei tule mieleen maailmalta yhtään hittiä, jossa voimaannutaan vaikkapa downshiftaamisesta, vähempään tyytymisestä, kunnianhimottomuudesta, sykkimisen vähentämisestä, aikaisesta eläköitymisestä, hyvinvoinnin asettamisesta uratavoitteiden edelle jne.

Bruno Marsilla on "The Lazy Song", joka on vähän sinne päin. Mutta se on pikemminkin "tänään löysäillään, huomenna normaalisti" sanomaltaan.

Kertoo ehkä siitä, kuinka suuri vaikutus jenkeillä on globaalissa musabisneksessä. Olisihan se perin anti-amerikkalaista laulaa moisesta.

 

[OskuK]

Nokian naapurissa Nesteen pääkonttori, joka tunnettiin lempinimellä "Raaden hammas" Nesteen entisen pääjohtajan Uolevi Raaden vuoksi.

Accountor Tower – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Ja talosta oli vitsi: "Miksi sitä piti tehdä nin korkea?" -"Koska saunaa ei saanut rakentaa 50 metriä lähemmäs rantaa!"

 

[Antw]

En tiedä miten Pasilan torni liittyy mihinkään, mutta siinä Keilaniemessähän oli ihan Nokian naapurissa Nesteen pääkonttori, joka tunnettiin lempinimellä "Raaden hammas" Nesteen entisen pääjohtajan Uolevi Raaden vuoksi.

Accountor Tower – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Jos ihan oikein ymmärsin niin vanha torni Pasilassa sai uuden nimen kun Nokian pääkonttori tuli Keilaniemeen.

Ja talosta oli vitsi: "Miksi sitä piti tehdä nin korkea?" -"Koska saunaa ei saanut rakentaa 50 metriä lähemmäs rantaa!"

Nämä konttorirakennukset (myös esim. Nokian Keilaniemen-konttori) ovat monumentteja niiltä vanhoilta hyviltä ajoilta ja vuosikymmeniltä, jolloin Suomessa oli vielä varaa rakennuttaa tuollaisia ja ylipäätään investoida johonkin isompaan. Vastaavanlaista kasvukautta ja hyvinvointia (ja tällaisia toimistorakennuksia) tuskin enää koskaan Suomessa tullaan näkemään.

 

[Paskisti]

Nämä konttorirakennukset (myös esim. Nokian Keilaniemen-konttori) ovat monumentteja niiltä vanhoilta hyviltä ajoilta ja vuosikymmeniltä, jolloin Suomessa oli vielä varaa rakennuttaa tuollaisia ja ylipäätään investoida johonkin isompaan. Vastaavanlaista kasvukautta ja hyvinvointia (ja tällaisia toimistorakennuksia) tuskin enää koskaan Suomessa tullaan näkemään.

Sama juttu kauniiden ja yksityiskohtaisten rakennuksien kanssa. Kaikenlaista lasitornia tehdään vielä mutta Stalinin hampaan tyylisisiä rakennuksia esim Varsovassa tai kuninkaiden palatseja monissa maissa ei nähdä enää puhumattakaan pyramideista

En tarkoita että nämä suomalaiset rakennukset vertautuisi edellä mainittuihin mahtipontisuudessaan mutta vähän samanlainen ongelma ylipäänsä.

 

[munse]

S- ja K-ryhmät eivät ole kieliopin suhteen yhteisymmärryksessä. Viralliset kirjoitusasut marketeille ovat "S-market" ja "K-Market" (ja vastaavasti "K-Supermarket", "K-Citymarket").

 

[nonless]

S- ja K-ryhmät eivät ole kieliopin suhteen yhteisymmärryksessä. Viralliset kirjoitusasut marketeille ovat "S-market" ja "K-Market" (ja vastaavasti "K-Supermarket", "K-Citymarket").

Johtuisiko siitä, että S:llä on kauppojen nimet ovat Sale, S-market ja Prisma. K:lla taas Market, Supermarket ja Citymarket. K ikäänkuin vain indikoi mihin kokonaisuuteen kuuluu.

 

[Mikkos]

Englannin kielen "fellow" tarkoittaa myös luennoitsijaa eikä vaan "veikkoa" tai "kaveria".

 

[ElReino]

Englannin kielen "fellow" tarkoittaa myös luennoitsijaa eikä vaan "veikkoa" tai "kaveria".

Luennoitsija on aikamoinen "understatement" tittelille "fellow".

 

[Miksuu]

Englannin kielen "fellow" tarkoittaa myös luennoitsijaa eikä vaan "veikkoa" tai "kaveria".

eikö fellow ole seuraaja? lecturer ois luennoitsija..

 

[Mikkos]

Luennoitsija on aikamoinen "understatement" tittelille "fellow".

eikö fellow ole seuraaja? lecturer ois luennoitsija..

Lainasin sanakirjasta.

 

[Miksuu]

Lainasin sanakirjasta.

toihan ei sovi tonne mitenkään... tutkija myös seassa melko outo..
vissin dansken fygge kaveri ko osannu sanoo fyffe päässy täyttään tota sanakirjaa..

 

[Mikkos]

toihan ei sovi tonne mitenkään... tutkija myös seassa melko outo..
vissin dansken fygge kaveri ko osannu sanoo fyffe päässy täyttään tota sanakirjaa..

Ehkä pointti nyt kuitenkin on että sana tarkoittaa paljon muutakin kun kevyessä mielessä "veikkonen" tjs. ja että sillä on "vakavempikin" merkitys.

 

[Miksuu]

Ehkä pointti nyt kuitenkin on että sana tarkoittaa paljon muutakin kun kevyessä mielessä "veikkonen" tjs. ja että sillä on "vakavempikin" merkitys.

en ole kyllä moista missään ikinä kuullut, tai nähnyt et noin ois käytetty.. esimerkki jostain kiinostais...

 

[Delay]

Toi titteli "fellow" on aika laajalti käytössä akatemiassa Fellow - Wikipedia

Samaten työelämässä törmää usein, eri organisaatiot usein antavat ko. tittelin arvostetuimmille/kokeneimmille tai osaavimmille jäsenilleen.

Esim. suomessa Nokialla oli/on käytössä Fellow-titteli

 

[Miksuu]

no ainakin oon oikeessa ketjussa si mutta en mä tonwikinkään sitä luoennoitsijaks tai tutkijaksi laittais, lähinnä"kaveri ketä seurata"

 

[juhei]

Englannissa on tosiaan erilaisia käsitteitä akateemisessa maailmassa, tuon Fellown lisäksi ainakin Reader.

Toisaalta Suomessa on käytössä dosentti, joka aika usein käännetään adjunct professor, vaikka tuo ei tarkoita että olisi työsuhteessa. Myös Docent on käytössä.

Tässähän on syynä sama juttu kuin vaikka elintarvikkeissa. Eri puolilla maailmaa on erilaiset asiat ja jutut, ei kaikelle vaan löydy suoraa käännöstä.