Asioita joita et ole huomannut

Brian May (Queen kitaristi) on astrofysiikan tohtori ja Dexter Holland (the Offspring laulaja) on molekyylibiologian tohtori.
 
Onko tämä tietokoneen kokoaminen tärkeäkin taito vai mitä yrität sanoa?
Sitä esim että on joku käsitys koneen toiminnasta. Tietää mikä on väylä, äänikortti, 3D kortti, poweri, prosessori, massamuisti, muisti ja miten nämä pelaavat yhteen.

Ja kyllä se tietokoneen kokoaminen tärkeä taito. Kaikki taidot mitä osaan ovat tärkeitä.
 
Yksi ratkaisu voisi olla antaa lapsille ruutuaikaa retrovehkeiden kanssa.. ;) Kaikki ei tapahdu kuin Manulle illallinen, vaan joutuu vähän näkemään vaivaa.
Itse asiassa hiljattain annoin testata vanhaa pelikonsoliani, joka oli jäänyt varastoon pölyttymään. Rallipeliä jälkikasvu jaksoi pelata jonkin aikaa, kunnes ohjain viskattiin lattiaan.

Konsoli lähti takaisin varastoon. :)
 
Sitä esim että on joku käsitys koneen toiminnasta. Tietää mikä on väylä, äänikortti, 3D kortti, poweri, prosessori, massamuisti, muisti ja miten nämä pelaavat yhteen.

Ja kyllä se tietokoneen kokoaminen tärkeä taito. Kaikki taidot mitä osaan ovat tärkeitä.
On toi vähän samaa kastia, kuin että ymmärtää auton sielunelämää. Perusasiat siis. Liekö sekään ihan itsestäänselvää nykyaikana?
 
On toi vähän samaa kastia, kuin että ymmärtää auton sielunelämää. Perusasiat siis. Liekö sekään ihan itsestäänselvää nykyaikana?
Näissä ehkä yks asia on semmonen logiikan ja itseoppimisen jonkun asteen katoaminen nuorilta, ku kaikki tapahtuu johto seinään työntämällä ja jos joku asia hajoaa, ni ostetaan uus, ruoanlaitto opitaan matkimalla tiktokkeja yms. Ei enää edes haluta ajatella ite, ku heti AI on apuna yms. Ja se on ylipäänsä ihmisen aivotoiminnan kannalta erittäin huono asia. Vaikuttaa aivan kaikkeen muistista keskittymiskykyyn ja mielialahermostoon.

Tosta autojen sielunelämästä tuli hyvin mieleen, miten itteä ei 2000v vaihteessa täysi-ikäistyessä kiinnostanut autoissa mikään muu ku kaahailu, eikä koskaan mikään muu rakentelu ollu innostanut ku Legot. Silti, ku se kasarilla valmistettu "eskortti" sammu tienposkeen puuskuttaen, ni oli itsestään selvää, et tutkiskelee vähän miten johdot siellä menee ja mikä mahdollisesti vaikuttaa mihinkin, ja aina matka jatku, ellei oikeesti jotain pamahtanu paskaksi. Sitä vaan oli oppinu käyttämään vähän asiassa ku asiassa ongelmanratkaisua ja tottunu siihen, et ne ongelmat pyritään ite ratkaisemaan.
 
Näissä ehkä yks asia on semmonen logiikan ja itseoppimisen jonkun asteen katoaminen nuorilta, ku kaikki tapahtuu johto seinään työntämällä ja jos joku asia hajoaa, ni ostetaan uus, ruoanlaitto opitaan matkimalla tiktokkeja yms. Ei enää edes haluta ajatella ite, ku heti AI on apuna yms. Ja se on ylipäänsä ihmisen aivotoiminnan kannalta erittäin huono asia. Vaikuttaa aivan kaikkeen muistista keskittymiskykyyn ja mielialahermostoon.
1980-luvulla ja 1990-luvun alussa jos halusi tietoa, niin piti tyyliin lähteä kirjastoon. Ellei oman kirjahyllyn kirjat riittäneet. Tai joku perheenjäsen/tuttuva tiennyt paremmin.

Onhan se vähän eri asia googlata tai nykyään AI:lta kysyä... Tosin moni nykynuori tuskin jaksaa tehdä edes sitä, vaan kirjoittaa hakusanan TikTokin hakukenttään. Jos siellä hakukenttä on, niin olen ymmärtänyt. Koskaan en ole kyseistä kommaripasketta käyttänyt.
 
Lienee taas aika?
Jospa raportoisit osallistumatta siihen viisastelemalla? :) Luultavasti onkin jo monen puolesta näin tehty. Mut toisaalla ei kyl kovin kauan ole ohi menty.. Atk-tunneista tuli huomio ja siitä sit jokunen viesti ollut asiaa ja lisää ajatuksia... kyllähä täällä nyt saa myös keskustella niistä "hokauksista".

e: no onhan tosta alkuperäisestä jo huimat reilu kolme tuntii ja alle kakskyt viestii.. ei vänkäystä, ei mitenkää selkeesti sivuraiteille menoa.
 
Viimeksi muokattu:
Sitä esim että on joku käsitys koneen toiminnasta. Tietää mikä on väylä, äänikortti, 3D kortti, poweri, prosessori, massamuisti, muisti ja miten nämä pelaavat yhteen.

Ja kyllä se tietokoneen kokoaminen tärkeä taito. Kaikki taidot mitä osaan ovat tärkeitä.

Raudan kanssa säätäminen (ja muu "nörtteily") on ollut aina suhteellisen pienen piirin touhua ja sellaisena pysyykin.
 
Raudan kanssa säätäminen (ja muu "nörtteily") on ollut aina suhteellisen pienen piirin touhua ja sellaisena pysyykin.
1980-luvulla tietokoneen käyttäminen ja nörtteily oli jotakuinkin sama asia, miksei jopa 1990-luvun alussakin DOS:n konffailun ja laitteiston virittelyn suhteen, jos tarkoitus oli vaikka pelejä pelata. Virittely oli usein melkein vaatimus, että sai pelin edes pyörimään.

Ei ollut siis mitään plug'n'play touhua tietokoneen käyttäminen siihen aikaan.

Oliko se "pienen piirin touhua", no siinä mielessä ei ollut, että se kosketti miltei kaikkia kotitietokoneen käyttäjiä. Oli se kumminkin aika yleinen harrastus.
 
Sitä esim että on joku käsitys koneen toiminnasta. Tietää mikä on väylä, äänikortti, 3D kortti, poweri, prosessori, massamuisti, muisti ja miten nämä pelaavat yhteen.

Ja kyllä se tietokoneen kokoaminen tärkeä taito. Kaikki taidot mitä osaan ovat tärkeitä.
Olen näistä eri mieltä. Tietokoneiden toiminnan ymmärtäminen rautatasolla on aina ollut hyvin rajatun harrastajaporukan juttuja, ja niin se on nykyäänkin.

Nykyisin tekniikka ja kulttuuri on mennyt siihen suuntaan, että tällaisellle on yhä vähemmän tarvetta, vaikka muuten olisikin jatkuvasti tietoteknisten laitteiden kautta arjessa ja/työssä tekemisissä.

Oleellista (työelänässä) on osata tehdä niillä laitteilla jotain hyödyllistä tai tuottavaa, kuin tietää mitä ne ovat rautatasolla syöneet. Se hardispuoli on harrastus, ja "nice to have" ei mikään yleistaito.
 
Olen näistä eri mieltä. Tietokoneiden toiminnan ymmärtäminen rautatasolla on aina ollut hyvin rajatun harrastajaporukan juttuja, ja niin se on nykyäänkin.
Ei nyt ehkä toi ole tarpeellista, mut käyttiksen ymmärtäminen. Eikä kyl haittaa, että ymmärtää myös näiden yhteistoimintaa. Iha sama se on kännyköissäki. Tallennustila täynnä ja ihmetellää miksi känny on iha-tun jumissa eikä ymmärretä syy-yhteyttä.. Selitä siinä sit miksi se auttaa, että ees vähä auttais, ku poistais jotainm turhaa. Tai edes joskus "booottais" kännykän, notta cachet tyhjentyis jne, että vähä vapauitis tilaa. Kokemuksesta tämä. Ei vaa ymmärretä miten pelit ja vehkeet toimii.
 
Viimeksi muokattu:
Olen näistä eri mieltä. Tietokoneiden toiminnan ymmärtäminen rautatasolla on aina ollut hyvin rajatun harrastajaporukan juttuja, ja niin se on nykyäänkin.

Nykyisin tekniikka ja kulttuuri on mennyt siihen suuntaan, että tällaisellle on yhä vähemmän tarvetta, vaikka muuten olisikin jatkuvasti tietoteknisten laitteiden kautta arjessa ja/työssä tekemisissä.

Oleellista (työelänässä) on osata tehdä niillä laitteilla jotain hyödyllistä tai tuottavaa, kuin tietää mitä ne ovat rautatasolla syöneet. Se hardispuoli on harrastus, ja "nice to have" ei mikään yleistaito.
Nykyään erona on vaan se että noista taidoista ei ole juurikaan hyötyä. Ymmärrät kyllä mistä ongelma voi johtua, mutta sitä ei pääse tutkimaan saati korjaamaan koska kaikki softapuolella on niin lukittua ja mitään ei ole dokumentoitu. Kyllä ennen esimerkiksi firmoissa oli ihan oma IT juuri sen takia että peruskäyttäjä ei ymmärtänyt koneesta juurikaan muuta kuin että mistä sen sai päälle, usein ei edes tajunnut korrelaatiota napin painalluksen ja ruudun heräämisen välillä. Se firman "nörtti" sitten kävi siellä toteamassa mikä kaatui, ja korjasi ongelman joko koodissa tai hardislevelillä riippuen missä vika. Puhutaan nyt siis jostain korkeintaan ysärin alkuvuosista.

Nyt keskiverto IT-jampalla on käytynä kaikenmaailman microsoftin sertifikaatit, mutta jostain RAM-kamman pätkimisestä tai HDD:n badsectoreista niillä ei ole mitään hajua. Jos kone hidastelee, laitetaan se SER-laatikkoon ja otetaan pakasta uusi tilalle. Ei tarvitse tietää mistään mitään, kun koneita on totuttu kierrättämään heti kun niissä ilmenee vikaa. Oli se sitten oikea vika tai user-error.

Kasarilla koneet maksoi sen verran että niihin firmatkin suhtautui ihan eri tavalla, ne pidettiin kunnossa ja niiden korjaaminen oli ihan normaalia. Nykyään koneissa on vähintään yhtä paljon ongelmia, tosin painotussuhde on siirtynyt 99% softapuolelle. Silti usein vielä koulutetaan että jos kone kaatuu niin "emolevy rikki" tms. Kukaan ei ala tutkimaan olisiko se kuitenkin viimeisimmän windowsin päivityksen + juuri tämän koneen ääniajuriversion + käytetyn virustorjuntaohjelman yhteistulos. Uudella koneella kaatuilua ei tapahdu, se on pääasia.
 
Lukiossa graafisella laskimella koodasin yksinkertaisen pelin käyttäen pelkästään laskinta ja sen ominaisuuksia jne.. :D Texas TI-86 se tais olla.
Mä kirjotin basicillä itelleni versiota pacmanistä. En saanut sitä ikinä valmiiksi :) Koneena oli vic-20. 1985 sain Apple IIe. Kaikki pelit sain iisisti. Toin niitä Californian reissultani matkalaatikosellisen. Koko koulun pojat oli innoissaan. Meillä oli koulussakin neljä samanlaista konetta.
Naapurin iskä mulle lähtiäislahjana toi ne pelit. Oli itse Applella duunissa...
 
Sitä esim että on joku käsitys koneen toiminnasta. Tietää mikä on väylä, äänikortti, 3D kortti, poweri, prosessori, massamuisti, muisti ja miten nämä pelaavat yhteen.

Ja kyllä se tietokoneen kokoaminen tärkeä taito. Kaikki taidot mitä osaan ovat tärkeitä.

Mielenkiinnosta kysyn jos joku tietää, käydäänkö näitä asioita asioita it-alan kouluissa läpi miten paljon? Varmasti perusperiaatteet, mutta miten paljon? Vai keskittyykö vain softa puoleen?

On toi vähän samaa kastia, kuin että ymmärtää auton sielunelämää. Perusasiat siis. Liekö sekään ihan itsestäänselvää nykyaikana?

Keskustelu lähti peruskoulun atk-tunneista, niin minkä koneen sielunelämään tutustutaan peruskoulussa? Ompelukoneen, sorvin, sähkökitaran? Miksi tietokoneen pitäisi olla sellaisessa asemassa että juuri sen sielunelämään tutustutaan enemmän, peruskoulusta puhe?

Ja tutustutaanko auton sielunelämään kunnolla edes autokoulussa nykyään?

Edit: kuitenkin suurimmalle osalle se tietokone on vain "työkone" siinä missä se ompelukonekkin
 
Juicen runokirjasta Äeti sillain hataran muistikuvan mukaan. "Äiti valittaa kun nuoriso ei osaa rypyttää karjalanpiirakkaa, kysyn äidiltä osaako hän tehdä pitsaa. Äiti sanoo ettei tykkää pitsasta."

Ja mitenkä tämä liittyi topikkiin? Aivan yhtä paljon kuin edelliset keskustelut.
 
Piti oikein muistella omia nuoruusvuosia ja ei ainakaan 1990-luvulla mitään ATK:ta pakollisena ollut. Ala-asteella oli ehkä kaksi konetta, mitä pääsi käyttämään valvotusti opettajan seurassa 5min kerrallaan. Yläasteella oli puolestaan kyllä ATK:ta, mutta ne oli valinnaisia ja sinne oli 200 halukasta ja 10 konetta. Lama-ajan ja sen jälkeisessä Suomessa noi koulun koneet oli jotain vähän erilaista. Ehkä jossain Kauniaisten koulussa oli eri meininki, mutta näin normaaleissa olosuhteissa tuo ATK oli mitä oli. Joka tapauksessa, on jotenkin surullista tai hauskaa miten nykyajan nuoret eivät osaa näppiksellä kirjoittaa. Se tyyli on about samaa mitä vanhemmilla, eli tökitään kahdella sormella näppäimistöä ja ei mitään tietoa ettäkö osaisi kirjoittaa katsomatta näppikseen. Ja tämä otos on 20-30 -vuotiaista. Toki harrastajat erikseen, mutta niitä on häviävän pieni määrä.
 
joka tapauksessa, on jotenkin surullista tai hauskaa miten nykyajan nuoret eivät osaa näppiksellä kirjoittaa. Se tyyli on about samaa mitä vanhemmilla, eli tökitään kahdella sormella näppäimistöä ja ei mitään tietoa ettäkö osaisi kirjoittaa katsomatta näppikseen.

Erinomaisella ysärillä valinnaisena oli myös konekirjoitus, joka olisi nykyäänkin varsin hyödyllinen taito opetella KAIKILLE. Maailma kiittäsi ja kaksisormi pikakirjoittajat katoaisivat historian havinaan. Paljon turhempaakin koulussa opetellaan.

Mä voi jäädä kansallismuseon vitriinin näytille viimeseksi kaksisormikirjoittajaksi, muistutukseksi tuleville sukupolville.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=4VNBu7wpluY
 
Erinomaisella ysärillä valinnaisena oli myös konekirjoitus, joka olisi nykyäänkin varsin hyödyllinen taito opetella KAIKILLE. Maailma kiittäsi ja kaksisormi pikakirjoittajat katoaisivat historian havinaan. Paljon turhempaakin koulussa opetellaan.
Jos turhia katsoo, niin kyllä nuo "pelillistetyt tabiohjelmakirjat" ynnä muu on kjyllä sellaista ripulia ettei tosikaan ole. Oma jälkikasvu inhoaa noita ylitse kaiken, koska tabilla tökkiminen ei opeta mitään. Onneksi ala-asteen opettaja on vielä sellainen, joka ilomielin antoi kirjoja (pienen paikkakunnan etu) kasvavalle toivolle. Muutenkin on hieman sellaista turhautumista opettajakunnassa huomattavissa mitä tulee tuohon digipakotukseen, ettei se nyt ainakaan hyvällä tavalla vaikuta oppimistuloksiin. OAJ on ajanut tätä digitalisaatiopaskaa kuin käärmettä pyssyyn ja lopputulemana on sitten yläasteellakin ihmisiä, jotka ei handlaa edes jakolaskua.
 
Mielenkiinnosta kysyn jos joku tietää, käydäänkö näitä asioita asioita it-alan kouluissa läpi miten paljon? Varmasti perusperiaatteet, mutta miten paljon? Vai keskittyykö vain softa puoleen?



Keskustelu lähti peruskoulun atk-tunneista, niin minkä koneen sielunelämään tutustutaan peruskoulussa? Ompelukoneen, sorvin, sähkökitaran? Miksi tietokoneen pitäisi olla sellaisessa asemassa että juuri sen sielunelämään tutustutaan enemmän, peruskoulusta puhe?

Ja tutustutaanko auton sielunelämään kunnolla edes autokoulussa nykyään?

Edit: kuitenkin suurimmalle osalle se tietokone on vain "työkone" siinä missä se ompelukonekkin
Eipä taideta nykypäivänä autokoulussa edes sitä vähää tutustua autoon mitä omana autokoulu-aikana. Meillä käytiin nopeasti läpi sentään "perusasiat" eli kuinka tankataan, tarkistetaan rengaspaineet, tarkistetaan öljyt ja lisätään tuulilasinpesunestettä jne. Ei noitakaan käsitelty kuin varmaan puoli tuntia kaikkia yhteensä mutta käytiin nyt kuitenkin nopeasti tuollaiset asiat mitä jokaisen autoilijan pitäisi osata. Tosin, nykypäivänä kun ei kaikissa autoissa ole öljytikkua tai polttoainetankkia niin varmaan senkin takia jäänyt nuo asiat pois opetuksesta.

Meilläkään ei joskus 90-luvulla ollut peruskoulussa pakollista ATK:ta mutta käytännössä valinnaisaineiden valikoimasta johtuen liki jokainen valitsi yhdeksi valinnaisaineeksi joko konekirjoituksen tai tietotekniikan eli suurin osa sentään edes jossain määrin sai kosketusta tietokoneisiin. Tietokoneet olivat mitä olivat, mutta kyllä siinä MSDOS:n perusteet ja vähän rautapuoltakin oppi kun käytiin ainakin tietotekniikka-tunneilla jollain tunnilla tietokoneen osia läpi.

Mutta nykyään tuntuu kaikessa olevan vähän se meininkin että opetetaan ihmiset siihen että jos joku ei toimi niin käydään ostamassa uusi, ei opeteta tekemään pienintäkään diagnoosia jos vaikka saisi tilanteen korjaantumaan tietokoneen/puhelimen uudelleenkäynnistyksellä, tallennustilan siivoamisella tms. Olen sellaiseenkin ihmiseen törmännyt joka hankki uuden ADSL-modeemin vaikka vikana oli vain nirhaantunut puhelinjohto (no, vika tietty korjaantui samalla kun laitteen mukana tuli uusi puhelinkaapeli).
 
Oli positiivista huomata, että oman tenavan alakoulussa on tarjolla mm. Taito Learningin NäppisTaituri-palvelu, jonka avulla harjoitellaan oikean näppäimistön käyttöä ja saatavilla on mm. ohjelmointiharjoittelua tenaville kosketusnäyttöpelleilyn sijaan. Nämä ovat siis saatavilla kotoakin käsin.

Luokanopettajakin on ns. perinteistä koulukuntaa - vaativa, mutta reilu. Koulun tilatkin ovat niin sanotusti normaalit avokoulupelleilyn sijaan.
 
Luokanopettajakin on ns. perinteistä koulukuntaa - vaativa, mutta reilu. Koulun tilatkin ovat niin sanotusti normaalit avokoulupelleilyn sijaan.
Mä muistan edelleen sen epäuskon, kun kävin luottamustoimen siivellä Turun Ypsilonissa. Se on siis se miljoonia maksanut avokoululaitos, jossa oli lasiseinät ja osa luokista oli suoraan käytävillä ja halleissa, jonka läpi kuljettiin esim. ruokalaan, samalla kun siellä pidettiin tuntia. Oikeasti, verovarat käytetään tuollaiseen. Kyllähän jokainen tietää Turun päättäjien olevan vaikeasti kehitysvammaisia, mutta että tuollaista hyväksyivät... Noh, nyt siellä tehdään miljoonaremppaa, koska avokoulukonsepti ilman luokkia, pulpetteja ja tuolia ei oikein toiminutkaan.
 
Mä muistan edelleen sen epäuskon, kun kävin luottamustoimen siivellä Turun Ypsilonissa. Se on siis se miljoonia maksanut avokoululaitos, jossa oli lasiseinät ja osa luokista oli suoraan käytävillä ja halleissa, jonka läpi kuljettiin esim. ruokalaan, samalla kun siellä pidettiin tuntia. Oikeasti, verovarat käytetään tuollaiseen. Kyllähän jokainen tietää Turun päättäjien olevan vaikeasti kehitysvammaisia, mutta että tuollaista hyväksyivät... Noh, nyt siellä tehdään miljoonaremppaa, koska avokoulukonsepti ilman luokkia, pulpetteja ja tuolia ei oikein toiminutkaan.
Tuollaisia avokouluja on tehty muuallekin, ei siis voi pelkästään turkulaisia syyttää.

Mutta on kyllä hölmö idea.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
303 510
Viestejä
5 142 544
Jäsenet
82 364
Uusin jäsen
Fredd

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom