Kyllä meikäläiseltä vaatii ainakin melkoista pinnistelyä arvostaa jotain Petri Nygårdia tai Popedaa tai Klamydiaa yms. jätettä.
No en minäkään noista artisteista piittaa tuon taivaallista, mutta eihän noita yleisesti kai pidetäkään musiikin historian tasoikkaimpiin kuuluvana musiikkiperintönä. Ylipäätään minun on äärimmäisen vaikea löytää kotimaisista artisteista mitään itselleni sopivaa. Edes Sibelius ei oikein maistu, vaikka paljon klassisesta musiikista diggaankin.
Kannattaa oivaltaa, että musiikki jakautuu meidän jokaisen kohdalla neljään ryhmään:
Objektiivisesti huono musiikki, josta ei subjektiivisesti pidä.
Objektiivisesti hyvä musiikki, josta ei subjektiivisesti pidä.
Objektiivisesti huono musiikki, josta pitää subjektiivisesti.
Objektiivisesti hyvä musiikki, josta pitää subjektiivisesti.
Minä tiedän pitäväni objektiivisesti sekä hyvästä että huonosta musiikista. Oleellista minulle on se, että pidän musiikista.
Pidän itseäni melkoisena musafanaatikkona, mutta vaikka noita kolmea yllämainittua on nelisenkymmentä vuotta pakkosyötetty joka suunnasta (koska suomalaisten musiikkimaku), en ole vielä löytänyt mitään arvostamisen väärtiä näistä.
Ei sinun tarvitsekaan löytää. Musiikin pakkosyöttö ei ole mikään osoitus laadusta vaan kaupallisuudesta. Toiset 40 vuotta ja noita artisteja ei todennäköisesti muista muut kuin musiikkihistorioitsijat.
Tämä kertoo vain siitä, että ihmiset on erilaisia.
No niin ovat. Monet kuuntelevat musiikkia osana identiteettiä ja kuulumista tiettyy viiteryhmään. Minulle musiikki on taas järjestettyjen äänien maaginen maailma, jossa riittää löydettävää.
Aika vaikea on jotain klamydiaa oppia arvostamaan, kun se kuulostaa siltä, että mikä tahansa ala-asteen musiikkiluokka harrastaa tuollaista takomista odotellessa opettajaa luokkaan.
Aika samat ajatukset minullakin on kyseisestä musiikista.
Jollekin toiselle se on varmaan sitä aseenteellista energia rokkia jossa työväenluokan viesti kulkee perille!
Aivan mahdollista. Ei ole minulta pois, jos jotkut moisesta musiikista kiksejä saavat. Päinvastoin, minulta on pois se, etten itse kyseisestä musiikista mitään positiivista irti saa. Toisaalta, saan kiksejä valtavasta määrästä muuta musiikkia, josta Klamydian fanit eivät ole kuulleetkaan.