Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Noniin vaihteeksi törkeitä tarjouksia ei olekkaan:


Ei niitä olekaan. Asunnon arvo on se, mitä joku on siitä valmis maksamaan. Ei yhtään enempää. Kauppa käy ja kaikki menee kaupaksi.
Voi sen oman asunnon arvon hyväksyminen olla vaikeata ja ottaa omasta mielestä paljon takkiin, mutta ei se muuta asunnon arvoa isommaksi.
 
Me tarjottiin 6v vanhasta rivitalo kolmiosta 212k€ pyynnistä (hinta oli juuri pudotettu 220k€ -> 212k€) 190k€ viime vuonna.

Oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja kaikkihan tietää Samppa Lajusen bisnekset, niin hyväksyivät tarjouksen vaikka välittäjä ensin meinasi, että ei edes tarjoa eteenpäin koska olivat saaneet suuremman ehdollisen tarjouksen, mutta otin lopuksi vielä porkkanan, että rahat on tuossa tilillä valmiina niin kauppa voidaan suorittaa vaikka huomenna ja johan muuttui ääni kellossa.

Nyt samassa talonyhtiössä oli 10neliötä isompi kolmio myynnissä 250k€ pyynnillä ja omistaja valitteli, että yhtään katsojaa ei ole ollut. :think: Yritin vähän selittää ja kerroin meidän asunnon hinnan niin melkein suuttui mulle, että hän on maksanut asunnosta+lisätöistä enemmän kuin pyynti nyt on!
 
Me tarjottiin 6v vanhasta rivitalo kolmiosta 212k€ pyynnistä (hinta oli juuri pudotettu 220k€ -> 212k€) 190k€ viime vuonna.

Oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja kaikkihan tietää Samppa Lajusen bisnekset, niin hyväksyivät tarjouksen vaikka välittäjä ensin meinasi, että ei edes tarjoa eteenpäin koska olivat saaneet suuremman ehdollisen tarjouksen, mutta otin lopuksi vielä porkkanan, että rahat on tuossa tilillä valmiina niin kauppa voidaan suorittaa vaikka huomenna ja johan muuttui ääni kellossa.

Nyt samassa talonyhtiössä oli 10neliötä isompi kolmio myynnissä 250k€ pyynnillä ja omistaja valitteli, että yhtään katsojaa ei ole ollut. :think: Yritin vähän selittää ja kerroin meidän asunnon hinnan niin melkein suuttui mulle, että hän on maksanut asunnosta+lisätöistä enemmän kuin pyynti nyt on!
Kunhan muistaa sitten itse myydessä (ellei ole loppuelämän asunto) että arvo lienee likipitäen samaa tai alempi riippuen sijainnista ja asuntojen yleisestä arvojen noususta (tai laskusta)

Porissa ollut helppo myydä kun asuntojen arvot eivät nouse marginaalisesti. Ihan pari haluttua aluetta ja muuten arvot junnaavat paikallaan tai laskee. Ostettiin itse 130t maksava rivari 8vuotta sitten ja myytiin se samaan hintaan. Nyt ostimme 312t maksavan 2018 omakotitalon ideana, että tässä siihen asti kun 3v ja 0v muksut muuttavat pois. Katsotaan tilanne sitten, varmaan huomattavasti vähemmän saa. Ei me omassa kodissa asuta arvonnousun takia.
 
Kunhan muistaa sitten itse myydessä (ellei ole loppuelämän asunto) että arvo lienee likipitäen samaa tai alempi riippuen sijainnista ja asuntojen yleisestä arvojen noususta (tai laskusta)

Porissa ollut helppo myydä kun asuntojen arvot eivät nouse marginaalisesti. Ihan pari haluttua aluetta ja muuten arvot junnaavat paikallaan tai laskee. Ostettiin itse 130t maksava rivari 8vuotta sitten ja myytiin se samaan hintaan. Nyt ostimme 312t maksavan 2018 omakotitalon ideana, että tässä siihen asti kun 3v ja 0v muksut muuttavat pois. Katsotaan tilanne sitten, varmaan huomattavasti vähemmän saa. Ei me omassa kodissa asuta arvonnousun takia.
No pk-seudulla asunnon arvo tuppaa nousemaan vaikka sille ei mitään järkevää selitystä ole, mutta kyllä nämä juuri ennen koronaa valmistetut ja ostetut asunnot on kovan pudotuksen kokenut ja tuurina meillä kaupassa vielä myyjän kiireellinen tarve myydä omaisuutta, mutta ei mekään varsinaisesti asuntoa sen arvon nousun takia ostettu, vaan edullisen hinnan sekä asumiskulujen ja sijainnin takia se tuli ostettua. Mahdollinen arvonousu on vain plussaa.
 
No pk-seudulla asunnon arvo tuppaa nousemaan vaikka sille ei mitään järkevää selitystä ole, mutta kyllä nämä juuri ennen koronaa valmistetut ja ostetut asunnot on kovan pudotuksen kokenut ja tuurina meillä kaupassa vielä myyjän kiireellinen tarve myydä omaisuutta, mutta ei mekään varsinaisesti asuntoa sen arvon nousun takia ostettu, vaan edullisen hinnan sekä asumiskulujen ja sijainnin takia se tuli ostettua. Mahdollinen arvonousu on vain plussaa.
Eiköhän vahva nettomuutto ole pk-seudulla ihan järkevä selitys ainakin pidemmällä tarkastelujaksolla. Sijainti merkitsee myös pk-seudulla paljon, sillä välttävä julkinen liikenne ja palvelut keskittyvät edelleen aika kapealle alueelle. Perheasuntoja on kuitenkin rajallinen määrä tarjolla, kun viime vuosikymmen rakennettu pienempiä asuntoja.

Ainakin järkevästi hinnoitelluissa rivareissa ok sijainneilla tuppasi olemaan ihan reippaasti porukkaa näytöillä viime talvenakin vaikka asuntokauppa oli muutoin hyvinkin pysähdyksissä. Toki hinnat ovat näissäkin tippuneet muutaman vuoden aikana ihan reippaasti ja uusia kohteita olisi överikalliilla tarjolla.
 
Me tarjottiin 6v vanhasta rivitalo kolmiosta 212k€ pyynnistä (hinta oli juuri pudotettu 220k€ -> 212k€) 190k€ viime vuonna.

Oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja kaikkihan tietää Samppa Lajusen bisnekset, niin hyväksyivät tarjouksen vaikka välittäjä ensin meinasi, että ei edes tarjoa eteenpäin koska olivat saaneet suuremman ehdollisen tarjouksen, mutta otin lopuksi vielä porkkanan, että rahat on tuossa tilillä valmiina niin kauppa voidaan suorittaa vaikka huomenna ja johan muuttui ääni kellossa.

Nyt samassa talonyhtiössä oli 10neliötä isompi kolmio myynnissä 250k€ pyynnillä ja omistaja valitteli, että yhtään katsojaa ei ole ollut. :think: Yritin vähän selittää ja kerroin meidän asunnon hinnan niin melkein suuttui mulle, että hän on maksanut asunnosta+lisätöistä enemmän kuin pyynti nyt on!

Tämä on se klassinen ansa mielelle.

Ei sillä ole mitään merkitystä, mitä hän itse on maksanut asunnosta tai kuinka paljon hän on laittanut rahaa sen remppaamiseen.
Hänen pitäisi hyväksyä se tosiasia, että hän on maksanut asunnostaan liikaa ja rempannut sitä liian suurella budjetilla, jos oli tarkoitus se myydä viidessä vuodessa ja saada omat siitä pois. Hänen ajoituksensa oli vain surkea. Osti mäen (kuplan) päältä. Minkäs sille voi?

Jos se asunto on myytävä ja lähdettävä muualle, niin onhan se tulevakin asuinpaikka nyt halvempi?
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on se klassinen ansa mielelle.

Ei sillä ole mitään merkitystä, mitä hän itse on maksanut asunnosta tai kuinka paljon hän on laittanut rahaa sen remppaamiseen.
Hänen pitäisi hyväksyä se tosiasia, että hän on maksanut asunnostaan liikaa ja rempannut sitä liian suurella budjetilla, jos oli tarkoitus se myydä viidessä vuodessa ja saada omat siitä pois. Hänen ajoituksensa oli vain surkea. Osti mäen (kuplan) päältä. Minkäs sille voi?
Yritäppä 80v tätä selittää
 
No tekisittekö jälkiviisaat itse mieluusti persnettoa kymmeniä tuhansia. Jos alue hyvä ja kämppä tip top ja ei mikään hirveä kiire myynnin kanssa itse ainakin koittaisin minimoida tappiot.
 
No tekisittekö jälkiviisaat itse mieluusti persnettoa kymmeniä tuhansia. Jos alue hyvä ja kämppä tip top ja ei mikään hirveä kiire myynnin kanssa itse ainakin koittaisin minimoida tappiot.
Myymiselle on yleensä joku syy. Se on sitten hiukan perseestä että jää elämästä ne asiat kokematta jotka loivat syyn koska mieli ei anna periksi hävitä rahaa.

Tällä hetkellä avioerot ovat vittumaisissa välitiloissa kun se yhteinen asunto on liian kallis yhdelle mutta minkäs teet kun ei ehkä haluta ottaa tappiota tai jopa pahimmillaan pankki ei anna myydä.
 
Myymiselle on yleensä joku syy. Se on sitten hiukan perseestä että jää elämästä ne asiat kokematta jotka loivat syyn koska mieli ei anna periksi hävitä rahaa.
En ihan ymmärtänyt mitä jää kokematta jos ei halua tehdä isoa tappiota. Köyhyys? :) Syitä myyntiin on varmasti monia ja joku järki pitää tietysti olla kauanko kämppää roikottaa myynnissä. Mikä sitten on kenellekin pitkä aika, joku tarvitsee rahat heti näppiin ja kuukausikin on ikuisuus ja toinen voi odottaa vaikka puoli vuotta tai enemmän.
Tällä hetkellä avioerot ovat vittumaisissa välitiloissa kun se yhteinen asunto on liian kallis yhdelle mutta minkäs teet kun ei ehkä haluta ottaa tappiota tai jopa pahimmillaan pankki ei anna myydä.
Nämä on varmasti ikäviä tilanteita joissa paremmin ymmärrän että tekee ehkä vähän isommankin tappion jos se on hinta sille että voi "jatkaa elämää" tms.
 
En ihan ymmärtänyt mitä jää kokematta jos ei halua tehdä isoa tappiota. Köyhyys?
Työpaikan vaihtaminen, muuttaminen ylipäätään, puolison hankkiminen tai puolisosta eroon hankkiutuminen. Kaikki asunnot eivät ole erityisen hyviä vuokrattaviksi ja harvalla kestää perse pitää asuntoa tyhjillään.

Tietenkin juu jos leikitään että elämässä ei mikään muutu niin turha sitä kämpää on tappiolla myydä mutta kun elämä ei ole ja sen ei kuulu olla sellaista.
 
Työpaikan vaihtaminen, muuttaminen ylipäätään, puolison hankkiminen tai puolisosta eroon hankkiutuminen. Kaikki asunnot eivät ole erityisen hyviä vuokrattaviksi ja harvalla kestää perse pitää asuntoa tyhjillään.

Tietenkin juu jos leikitään että elämässä ei mikään muutu niin turha sitä kämpää on tappiolla myydä mutta kun elämä ei ole ja sen ei kuulu olla sellaista.
Joo jotain isoa omakotitaloa esim. harvempi varmaan vuokraa mutta sanotaan nyt vaikka kerrostaloyksiö tai -kaksio tai miksei isompikin, miten vaikea sellaiseen on saada vuokralainen jos puhutaan esim. pk-seudusta jossa myynnistä voi tulla takkiin saman verran kuin olisi vastaavan kämpän myyntihinta jossain maaseudulla.. Voihan sen kämpän myydä niin isolla tappiolla kuin arvioi kiireensä hinnaksi mutta millaisen seuraavan kämpän saa sillä haistapaska-summalla jos tarkoituksena ei ole muuttaa Helsingistä böndelle tms. Itse mieluummin vaikka "annan palaa" ja muutan itse vuokralle kuin myisin alihintaan jollekin myhäilijälle. :)
 
Asioita voi myös laittaa perspektiiviin, vaikka arvo putoaisi niin todennäköisesti jää todella, todella paljon voitolle verrattuna tilanteeseen että olisi lainan sijaan maksanut vain vuokrantantajille samanlaisia kuukausieriä vuokrina.
 
No tekisittekö jälkiviisaat itse mieluusti persnettoa kymmeniä tuhansia. Jos alue hyvä ja kämppä tip top ja ei mikään hirveä kiire myynnin kanssa itse ainakin koittaisin minimoida tappiot.
No tässä minun kertomassa tapauksessa, tosiaan 80v pappa asuu yksin (jäi leskeksi) isossa velattomassa rivitalo asunnossa ja haluaisi muuttaa palvelutaloon tms. kun ei kunto oikein ole enää hyvä ja ikää tulee koko ajan lisää.

Eikö tuossa tapauksessa nyt ole ihan se ja sama tuleeko takkiin 10-20k€, periaate tuota jäärää nyt tuossa jarruttaa.
 
No tässä minun kertomassa tapauksessa, tosiaan 80v pappa asuu yksin (jäi leskeksi) isossa velattomassa rivitalo asunnossa ja haluaisi muuttaa palvelutaloon tms. kun ei kunto oikein ole enää hyvä ja ikää tulee koko ajan lisää.

Eikö tuossa tapauksessa nyt ole ihan se ja sama tuleeko takkiin 10-20k€, periaate tuota jäärää nyt tuossa jarruttaa.
Kuulostaa klassiselta "asunto on sijoitus" ja "asuntoon laitetut rahat saa takaisin" ajattelulta.

Noh, papan perintöä jakaessa voi sitten myydä tuon elämäntyön vielä halvemmalla 🤷
 
No tässä minun kertomassa tapauksessa, tosiaan 80v pappa asuu yksin (jäi leskeksi) isossa velattomassa rivitalo asunnossa ja haluaisi muuttaa palvelutaloon tms. kun ei kunto oikein ole enää hyvä ja ikää tulee koko ajan lisää.

Eikö tuossa tapauksessa nyt ole ihan se ja sama tuleeko takkiin 10-20k€, periaate tuota jäärää nyt tuossa jarruttaa.
Omassa tapauksessa lähes samanlainen. Ainoa ero että leski muuttanut jo 1-2 vuotta sitten muualle eikä asunnolla odotettavaa hinnannousua vaikka sijainti onkin 25min kehä 3:lta. Yli 400€ vastike pyörii, katselijoita ei ole mutta 15k€ tarjous alle pyynnin niin ilmoitus ettei edes vastatarjousta rupea tekemään. Alueelta enemmänkin samankokoisia rivareita myynnissä, remontoitu mutta rakennusvuosi 1980 joten remontoitavaa tulee..
 
Jos asunnon haluaa myydä, pitää ymmärtää seuraavat seikat:
- tunnearvolla ei ole rahallista arvoa
- Välittäjän näkemys ei ole markkinahinta
- markkinahinta on se, millä menee kaupaksi
- mitä pidempään myynnissä, sitä isompi on pyyntihinnan ja markkinahinnan erotus (todennäköisesti)
- kannattaa laskea, mitä myynnissä roikottaminen maksaa
- jokainen tarjous kannattaa ottaa vakavasti, koska joku on kiinnostunut. Vastatarjous on parempi kuin loukkaantuminen alhaisesta hinnasta.


Jos on tarve päästä eroon, niin hintaa alas, vaikka sattuu. Jos ei ole tarve päästä eroon ja periaatteellisesti pidetään kiinni koronakuplan hintatasosta, niin aikamoista tinder-matchia saa metsästää, että kovalla hinnalla löytyy se ihastunut ostaja. Miljoonakämpät sitten erikseen, niihin ei päde ylläolevat.
 
Kuulostaa klassiselta "asunto on sijoitus" ja "asuntoon laitetut rahat saa takaisin" ajattelulta.

Noh, papan perintöä jakaessa voi sitten myydä tuon elämäntyön vielä halvemmalla 🤷


Nämä on juuri näitä ja tässä on nyt sivusta seurattu kuinka puolison isä ei vuonna 2018 suostunut myymään asuntoa (muuttotappio paikkakunta) 180k€:lla kun piti tarjousta loukkauksena kun uutena se oli maksanut 200k€ ja lopulta hän kuoli 2023 ja asunto myytiin vuoden yrittämisen jälkeen 90k€!

Sama kun omat vanhemmat, +10v olen sanonut, että myykää se Helsingissä oleva velaton 300 neliöinen omakotitalo 2000neliön omalla tontilla pois ja eläkää mukavasti niillä rahoilla yksinkertaisemmin, että mitä kaksi eläkeläistä asuu tuon kokoisessa talossa. Ei onnistu, se on itse rakennettu ja sitä ei myydä! Faija makaa nyt hoivakodissa täysin kasvina ja mutsi 82v jatkaa yksin asumista isossa omakotitalossa ja valittaa koko ajan kuinka raskasta siitä huolehtiminen on!

Eipä nämä ole minulta pois, mutta harmittaa vanhojen ihmisten puolesta kun eivät ymmärrä asioita tai sitten ei vain uskota "koska eihän nuorempi mitään elämästä tiedä"!?
 
Nyt samassa talonyhtiössä oli 10neliötä isompi kolmio myynnissä 250k€ pyynnillä ja omistaja valitteli, että yhtään katsojaa ei ole ollut. :think: Yritin vähän selittää ja kerroin meidän asunnon hinnan niin melkein suuttui mulle, että hän on maksanut asunnosta+lisätöistä enemmän kuin pyynti nyt on!

Lisätyöt tuskin koskaan nostavat myyntihintaa ainoastaan tekevät asunnosta paremmin omia tarpeita ja haluja täyttävän. Myöskään asuntojen kunto harvoin paranee useamman vuoden asumisen jälkeen.
 
Jos asunnon haluaa myydä, pitää ymmärtää seuraavat seikat:
- tunnearvolla ei ole rahallista arvoa
- Välittäjän näkemys ei ole markkinahinta
- markkinahinta on se, millä menee kaupaksi
- mitä pidempään myynnissä, sitä isompi on pyyntihinnan ja markkinahinnan erotus (todennäköisesti)
- kannattaa laskea, mitä myynnissä roikottaminen maksaa
- jokainen tarjous kannattaa ottaa vakavasti, koska joku on kiinnostunut. Vastatarjous on parempi kuin loukkaantuminen alhaisesta hinnasta.


Jos on tarve päästä eroon, niin hintaa alas, vaikka sattuu. Jos ei ole tarve päästä eroon ja periaatteellisesti pidetään kiinni koronakuplan hintatasosta, niin aikamoista tinder-matchia saa metsästää, että kovalla hinnalla löytyy se ihastunut ostaja. Miljoonakämpät sitten erikseen, niihin ei päde ylläolevat.
Kaikkihan on vain kiinni siitä, miten kova tarve on päästä eroon. Ja toisella puolella, miten paljon ostaja taloa haluaa. Myyjä haluaa ihan kaiken mitä voi saada, ja ostaja tinkaa housutkin jalasta. Molemmat saa tehdä niin ja molemmat on toisen mielestä mielenvikaisia.

Tuleeko nykyään jotain kustannuksia siitä, että roikuttaa myynnissä pitkään? Joskus roikutin toista vuotta myynnissä, mutta en muista että olisin köyhtynyt yhtään. Vaivan se maksoi.
 
Tuleeko nykyään jotain kustannuksia siitä, että roikuttaa myynnissä pitkään? Joskus roikutin toista vuotta myynnissä, mutta en muista että olisin köyhtynyt yhtään. Vaivan se maksoi.
Tarkoitin sitä, että elämä on jo muualla, kyseessä on esim. perikunnan asunto tai muualle lähtö olisi edessä heti myynnin jälkeen. Silloin kannattaa miettiä, kuinka paljon ylläpitokustannukset maksavat (sähkö, vakuutukset, verot jne.) ja pohtia myyntiaikaa.

Esimerkiksi oman asunnon hankinnan yhteydessä sain kasvukeskuksessa koronakiiman ollessa kovimmillaan vajaa 10 % hinnasta pois. Kohde ei ollut ihan perustapaus. Myyjä totesi jälkikäteen, että kun uusi asunto oli jo valmiina ja nykyisen ylläpito maksoi rahaa sekä aikaa, niin ei kannattunut viimeistä euroa nyhtää.
 
Jos asuu 20v asuntovanussa metsätiellä niin siinä säästää kymmeniä tuhansia euroja!
Toki näinkin voi tehdä, mutta nyt karattiin aiheesta metsäteille. Tarkoitin asumishyödyn vähentämistä sisään laitetusta rahasta, jolloin vertailukohdasta riippuen voi markkinahinta maistua paremmin.

Esimerkkinä vaikka nuorehko pariskunta, joka 1000 €/kk vuokra-asumisen sijaan ostaa rivarista osakkeen. Vastike 250 € + lainan korot 350 €/kk. Jolloin neljän vuoden päästä myydessään on saanut asumishyötynä vuokra-asumiseen verrattuna 1000 - 250 - 350 €/kk * 48 kk = 19 200 €.
 
Kyllä itsekin oon PK seudulla asunut omistusasunnossa helposti halvemmalla kuin vuokra-asunnossa. Asuntolaina tarjoaa myös joustoa. Ainakin Nordealla joustoluotto kuuluu asuntolainaan, milloin voi maksaa silloin tällöin vaikka vaan korot jos tekee tiukkaa ilman mitään kuluja.
Nyt on se tilanne että 15v täällä asumisen jälkeen onkin velaton kämppä vuokralla hyvällä sijainnilla ja uusi laina niskassa. Ei ahdista maksaa sitäkään pois.
 
Kyllä itsekin oon PK seudulla asunut omistusasunnossa helposti halvemmalla kuin vuokra-asunnossa. Asuntolaina tarjoaa myös joustoa. Ainakin Nordealla joustoluotto kuuluu asuntolainaan, milloin voi maksaa silloin tällöin vaikka vaan korot jos tekee tiukkaa ilman mitään kuluja.
Nyt on se tilanne että 15v täällä asumisen jälkeen onkin velaton kämppä vuokralla hyvällä sijainnilla ja uusi laina niskassa. Ei ahdista maksaa sitäkään pois.
Joustoluottoa ei saa jos on valtion takaus.
 
Yritin vähän selittää ja kerroin meidän asunnon hinnan niin melkein suuttui mulle, että hän on maksanut asunnosta+lisätöistä enemmän kuin pyynti nyt on!
Ei tuo mikään ansa mielelle ole vaan ihan opittua siitä että puhutaan asunnon olevan sijoitus ja että rempparahat saa takas myydessä.

Paikasta riippuen se "omat takaisin ja hieman lisää" voi toteutua mutta se että kaikki remonttirahatkin saisi takaisin tuskin. Tai riippuu koska ostettu, jos markka aikana ja hinnat nousseet niin toki.

Koti on kuitenkin koti ja pitää miettiä paljonko maksaisi asua vuokralla saman kokoisessa ja kuntoisessa paikassa kutakuinkin samalla sijainnilla. Yleensä aika paljon enemmän.

Joten ei harmita yhtään vaikka ei saisi jotain ikkuna, maalämpö, ilmanlämpöpumppu jne. rahoja takaisin. Sitten voisi harmittaa jos olisi hankkinut kämpän ajatuksena että pari vuotta asuu, remontoi hieman ja myy voitolla eteenpäin.

Tarkoitus kuitenkin asua täällä vielä vähintään toiset (kohta) 12 vuotta ja miksei pidempäänkin joten on ihan järkevää ja perusteltua että tulee kuluja, kuluja mitä ei saa takaisin mutta asunnosta on järkevää pitää huolta ihan oman asumismukavuudenkin takia. Se että kesällä voi viilentää, talvella lämmityskulut on paljon halvemmat jne. painaa aika paljon kuitenkin jos pidempään haluaa asua.

EDIT: toki myös sitten voisi harmittaa jos alkaa laskemaan ja huomaa että remontteihin + ostohintaan on kulunut enemmän kuin vastaava uusi asunto maksaisi juuri rakennettuna...
 
Kokemuksia asunto osakkeen (tässä tapauksessa rivarin pätkä) ostamisesta yksityiseltä myyjältä ilman välittäjää? Kyseessä meillä ensi asunnon osto, ja löytyi yksi mieluinen kohde, jota myy yksityishenkilö. Kaikki tarvittavat paperit olemme saaneet häneltä taloyhtiön asioihin liittyen, tarjousta emme ole vielä tehneet. Lainatarjous pankista toki on jo saatu. Mitä asioita tällaisessa tilanteessa kannattaisi ehdottomasti ottaa huomioon/selvittää jne. ennen kaupan tekoa, joka välittäjän avulla hoituisi helpommin? Kaikki mahdolliset vinkit ja huomiot otetaan vastaan, tosiaan ensimmäistä asuntoa olemme ostamassa, joten kummallakaan ei liiemmin aiempaa kokemusta/tietoa asuntokaupoista.
 
Kokemuksia asunto osakkeen (tässä tapauksessa rivarin pätkä) ostamisesta yksityiseltä myyjältä ilman välittäjää? Kyseessä meillä ensi asunnon osto, ja löytyi yksi mieluinen kohde, jota myy yksityishenkilö. Kaikki tarvittavat paperit olemme saaneet häneltä taloyhtiön asioihin liittyen, tarjousta emme ole vielä tehneet. Lainatarjous pankista toki on jo saatu. Mitä asioita tällaisessa tilanteessa kannattaisi ehdottomasti ottaa huomioon/selvittää jne. ennen kaupan tekoa, joka välittäjän avulla hoituisi helpommin? Kaikki mahdolliset vinkit ja huomiot otetaan vastaan, tosiaan ensimmäistä asuntoa olemme ostamassa, joten kummallakaan ei liiemmin aiempaa kokemusta/tietoa asuntokaupoista.
Tästä just keskusteltiin hetki sitten eli kannattaa selata ketjua taaksepäin.
 
Täytyy sanoa että hinnat jopa Pirkanmaan alueella ovat todella pirstaloituneet. Saisi esim. omalla tontilla olevaa rivarin pätkää päälle 100m2 koossa 45k minkä voisi varmaan tingata johonkin 40k. Matka kaupungin keskustaan noin 4km..

TOSIN tuo on Mänttä-Vilppulassa, tehty 1975 mutta siltikin. Remontteja tehty ihan hyvin, maalämpö jne.

Jos vertaa vaikka johonkin Rantakaarilan miljoonan rivariin Tampereella (toki joo siinä luultavasti järvenrantatontti + talli) niin onhan siinä eroa...

Voin sanoa että oma rivarin pätkä monta kertaa kalliimpi, hieman pienempi autopaikalla sekä katoksella (toki myös uudempi EIKÄ Mänttä-Vilppulassa vaan paikassa missä hinnat ja arvo nousee. En ole seurannut mutta epäilen että tuolla se laskee)

EDIT: komento takaisin, tuossa näyttää olevan kyllä autotalli..
 
Täytyy sanoa että hinnat jopa Pirkanmaan alueella ovat todella pirstaloituneet. Saisi esim. omalla tontilla olevaa rivarin pätkää päälle 100m2 koossa 45k minkä voisi varmaan tingata johonkin 40k. Matka kaupungin keskustaan noin 4km..

TOSIN tuo on Mänttä-Vilppulassa, tehty 1975 mutta siltikin. Remontteja tehty ihan hyvin, maalämpö jne.

Jos vertaa vaikka johonkin Rantakaarilan miljoonan rivariin Tampereella (toki joo siinä luultavasti järvenrantatontti + talli) niin onhan siinä eroa...

Voin sanoa että oma rivarin pätkä monta kertaa kalliimpi, hieman pienempi autopaikalla sekä katoksella (toki myös uudempi EIKÄ Mänttä-Vilppulassa vaan paikassa missä hinnat ja arvo nousee. En ole seurannut mutta epäilen että tuolla se laskee)

EDIT: komento takaisin, tuossa näyttää olevan kyllä autotalli..
Mänttä-vilppulasta muistan tässä lähiaikoina nähneeni myynti-ilmoituksen kerrostaloyksiöstä alle 5ke.

Onhan tuolta maakuntakeskukseen yli tunnin ja 100km matka, tre -> hml on nopeampi.

Lisäksi kunta jää juuri sopivasti pääväyliltä 3 ja 9 sivuun
 
Täytyy sanoa että hinnat jopa Pirkanmaan alueella ovat todella pirstaloituneet. Saisi esim. omalla tontilla olevaa rivarin pätkää päälle 100m2 koossa 45k minkä voisi varmaan tingata johonkin 40k. Matka kaupungin keskustaan noin 4km..
Ihan samanlaista pirstaloitumista on muuallakin;)

Ensimmäinen mikä tuli silmään Uudeltamaalta. Oma tontti, maalämpö, 80 neliötä, remppoja tehty ihan hyvin, lähellä Fiskarsin ruukinkylää ja Karjaata, josta pääsee junalla suoraan Helsinkiin. Rakennusvuosi -74. 59 000 €.

Vastaava kehä 3 sisäpuolella lähempänä 300 000 €?

Pirkanmaasta puhuttaessa itseäni ihmetyttää vielä Itä- ja Länsi-Tampereen hintatasojen ero. Itäpuolen 500 000 € omakotitalon taitaa saada länsipuolesta vieläkin 10-20 % halvemmalla vaikka olisi samat etäisyydet keskustorille sekä kulkuyhteydet ja palvelut molemmista hyvällä tasolla. Naapurikunnista sitten vielä halvemmalla vaikka etäisyydet eivät kasva merkittävästi.
 
On hyvin mielenkiintoista tuo hintojen pirstaloituminen. Itse seurailen Oulusta markkinoita niin samaa huomaa täälläkin mutta ei varmaankaan noin jyrkästi kuten etelässä (isommat keskukset -> enemmän pirstaloitumista?). Tuollaiset @Taneli- esimerkkitapaukset olisi varmasti hyvä kohde jos 1) tekee etätöitä 2) tajuaa jotain asunnoista/rakentamisesta (ikää kuitenkin niin paljon asunnolla että varmasti moni asia voi brakata) 3) harrastukset on sellaiset että sijainti sivussa ei häiritse.

Tuossa on kuitenkin vain reilu tunti JKL tai Tampere, joten tuollaisen ajelu vaikka kerran viikkoon edestakaisin ei ole mikään homma, saati sitten jos pystyy pitämään tuollaiset käynnit kerran kaksi viikkoa - kuukausi. On vaan itsellä poissuljettu kaueammat kohteet kun harrastuksia on sellaisia itsellä ja rouvalla että käyntiä isommassa keskuksessa on useamman kerran viikossa niin menisi homma täysin autolla ajeluksi.
 
Seuraava kommentti tulee sisältämään jonkin verran turhautumista ja uusavuttomuutta, joten koittakaa kestää. En nyt ole varma onko tämä keskustelu tarkoitettu vain lainoista keskusteluun, mutta olihan tuolla ainakin jotain muuta?

Oman asunnon hakinta oli jo listalla ja olin varaamassa pankkiin neuvottelua alkuvuodesta. Ajattelin pitkään, että rivitalo tai paritalo olisi se rauhallinen unelma. Oma pieni piha, mutta kuitenkin taloyhtiön tuomat edut esimerkiksi huoltoyhtiön suhteen. No, muutin tässä vuokralle rivariin, joka on rakennettu 2017 ja ihan laadukkaaksi mainostettu. Melkoinen pettymys, kun naapurista alkoi kuulua puhetta, laulua ja askelia ihan selvästi. Vuokrakaan ei ole edullinen, mutta tässä nyt ollaan jumissa ainakin tovin, kun asunnosta voi aikaisintaan luopua ilman sakkoa tammikuun lopulla.

Naapurissa ei siis mitään bileitä tai häiriökäyttäytymistä, vaan ihan tavallista elämää. Seinät ei kuitenkaan pidä ääntä, ja varmaan itsellä joku diagnosoimaton häiriö, kun huomaa noiden aiheuttavan itselle kauheeta kuormitusta. Siinä tuli konkreettisesti esiin, että hiljaisuus ei ole itsestäänselvyys, vaikka asunnon ulkoasu ja ikä antaisi niin ymmärtää. Ja kun oma koti on kuitenkin iso päätös, niin tuli stoppi: en halua tehdä hätiköityä ratkaisua ja huomata myöhemmin, että seinänaapurin karaoke kuuluu makuuhuoneeseen.

Omakotitalo siis olis periaatteessa hankinnassa, mutta meidän molempien työnkuva on sellainen, että syrjäseudulle muuttaminen ei houkuttele, koska työmatkat venyisivät ihan liian pitkiksi. Kasvaa omakotitalojen hinnat aika poskettomiksi, jos haluaa pitää yhtään kohtuullista työmatkaa. Eli ei voi lähteä etsimään sitä täydellistä hiljaisuutta keskeltä metsääkään. Lisäksi olen valitettavasti aika uusavuton eli mitään remonttikohdetta ei voi oikein edes harkita. Kyllä mä nyt kitata osaan ja seiniä maalata, mutta listojen kiinnittäminen vaatii jo itseltä enemmän.

Vähän nyt varmasti turhaa nillitystä ja ymmärrän, ettei moni varmasti samaistu. Kaikkea voi toki oppia, mutta oppimiskäyrä on aika jyrkkä ihmisellä, jolle ei oo ikinä opetettu oikeastaan edes perusasioita. Toki myös omaa syytä, etten ole opetellut. Tavallaan vituttaa, mutta nyt pitäs koittaa lyödä jäitä hattuun. Muuttaa vaikka tammikuussa heti johkun pieneen luukkuun, jossa ei sitoumusta, kunnes keksii mitä tekee. Kerää vaikka lisää pääomaa.

Tuli tämän suhteen hieman tartuttua toimeen. Pankin kanssa alustavat neuvottelut ja aikalailla suoraan sain lainatarjouksen 250k€ 0,4% marginaalilla. Nyt silmäillyt vähän vaihtoehtoja. Pirkkalasta osui silmään yksi omakotitalo, jota menossa katsomaan, mutta veikkaan menevän minulta sivuun. Kerkesin jo hieman tuosta innostumaan, mutta talo 70-luvulta ja vaikka näyttäisi kohtuullisen hyvin pidetyltä, niin onhan siinä kysymysmerkkejä. Taloon ei ole esimerkiksi tehty asbestikartoitusta ja kattoremontti olisi todennäköisesti edessä 5 vuoden sisään.

Vaihtoehtona katsonut esimerkiksi Valkeakoskea, josta samalla summalla saa jo jopa ihan uuden asunnon. Työmatka toki pitenisi aika reilusti ja tulisi mahdollisesti tarve toiselle autolle. Tavoitteena tosin oma työkuvan muuttaminen, joka mahdollistaisi hieman enemmän etätyöskentelyä.

Lainaneuvotteluissa tuli esiin mahdollisuus käyttää rahastoja myös vakuutena. Onko kellään kokemusta? Mulla on nyt rahastot Nordnetissa, joten noi pitäisi myydä ja ostaa S-Pankin vastaavia tilalle. Huonompia toki kuin Nordnetin indeksirahastot, mutta saisi ainakin nuo kasvamaan korkoa korolle, eikä kaikki raha vain palaisi.
 
Tuli tämän suhteen hieman tartuttua toimeen. Pankin kanssa alustavat neuvottelut ja aikalailla suoraan sain lainatarjouksen 250k€ 0,4% marginaalilla. Nyt silmäillyt vähän vaihtoehtoja. Pirkkalasta osui silmään yksi omakotitalo, jota menossa katsomaan, mutta veikkaan menevän minulta sivuun. Kerkesin jo hieman tuosta innostumaan, mutta talo 70-luvulta ja vaikka näyttäisi kohtuullisen hyvin pidetyltä, niin onhan siinä kysymysmerkkejä. Taloon ei ole esimerkiksi tehty asbestikartoitusta ja kattoremontti olisi todennäköisesti edessä 5 vuoden sisään.

Vaihtoehtona katsonut esimerkiksi Valkeakoskea, josta samalla summalla saa jo jopa ihan uuden asunnon. Työmatka toki pitenisi aika reilusti ja tulisi mahdollisesti tarve toiselle autolle. Tavoitteena tosin oma työkuvan muuttaminen, joka mahdollistaisi hieman enemmän etätyöskentelyä.

Lainaneuvotteluissa tuli esiin mahdollisuus käyttää rahastoja myös vakuutena. Onko kellään kokemusta? Mulla on nyt rahastot Nordnetissa, joten noi pitäisi myydä ja ostaa S-Pankin vastaavia tilalle. Huonompia toki kuin Nordnetin indeksirahastot, mutta saisi ainakin nuo kasvamaan korkoa korolle, eikä kaikki raha vain palaisi.
Tilanne ja budjetti kuulostaa tutulta. Marginaali vaikuttaa riittävän hyvältä. Samoja ajatuksia käytiin ja päädyttiin Lempäälään juurikin senkin takia ettei toista autoa tarvittaisi. Alle tuon budjetin löydettiin 80 luvun talo, jossa ei ole riskirakenteet realisoituneet, märkätilat ja keittiö rempattu 2000 luvun alussa, niin ovat kivassa kunnossa. Kunnollinen kuntotutkimus rakenneavauksin on todella tarpeen kaupan ehtona! Pintaremppaa muutoin vaativa ja kattoon uutta huopaa lähivuosina. Mutta tällaista puuhastelua se on jos ei uutteen riitä lompakon paksuus, eikä sitä kannata pelätä, jos jotain kädentaitoa/kiinnostusta on.

Ensiasunnon ostajina ostettiin valtiontakaus takamaan puuttuva osuus. Kannattaa tuokin mahdollisuus tarkastella ja/tai Garantia tms. Mahdollisiman vähän omaa rahaa pöytään, kun sen laittaa mielummin sijoituksiin poikimaan. Taikka remontteihin.
 
Tuli tämän suhteen hieman tartuttua toimeen. Pankin kanssa alustavat neuvottelut ja aikalailla suoraan sain lainatarjouksen 250k€ 0,4% marginaalilla. Nyt silmäillyt vähän vaihtoehtoja. Pirkkalasta osui silmään yksi omakotitalo, jota menossa katsomaan, mutta veikkaan menevän minulta sivuun. Kerkesin jo hieman tuosta innostumaan, mutta talo 70-luvulta ja vaikka näyttäisi kohtuullisen hyvin pidetyltä, niin onhan siinä kysymysmerkkejä. Taloon ei ole esimerkiksi tehty asbestikartoitusta ja kattoremontti olisi todennäköisesti edessä 5 vuoden sisään.

Vaihtoehtona katsonut esimerkiksi Valkeakoskea, josta samalla summalla saa jo jopa ihan uuden asunnon. Työmatka toki pitenisi aika reilusti ja tulisi mahdollisesti tarve toiselle autolle. Tavoitteena tosin oma työkuvan muuttaminen, joka mahdollistaisi hieman enemmän etätyöskentelyä.

Kannattaa lapsia, itseä jne. eli tulevaisuutta ajatellen katsoa ehkä ympäristön muitakin kuntia. Valkeakoskessa on se että bussit jne. liikenne voi olla ongelma. Mutta Lempäälä, Nokia, Kangasala, Ylöjärvi, Pirkkala jne voisivat olla sellaisia että niistä pääsee (riippuen tietysti missä asuu, keskusta parempi jos mahdollista) nopeasti omalla JA julkisilla tarvittaessa Tampereen keskustaan, ne säilyttävät arvonsa (jopa nousevat). Joku esim. Vesilahti tai Orivesi taas voi olla hieman kauempana (enkä tiedä miten hyvin esim. bussit ja muu julkinen kulkee / palvelut ovat edes keskustassa järjestetty)

Kun taas jos katsoo ja miettii aluetta "Pirkanmaa" sieltä löytyy myös kohteita mitkä eivät (oma mielipide) tule kasvamaan tai edes säilyttämään arvoaan. Joita jopa siellä asuvat / sieltä alunperin kotoisin olevat eivät niin korkealle arvosta (ensimmäisenä tulee mieleen vaikkapa Urjala)

Toki Valkeakoski on vähän siinä ja siinä, se on välillä noussut, välillä laskenut asukasmäärän mukaan. Yrittänyt saada asukkaita ja uudistaa imagoaan ("mansikkapaikka" kun moni ajattelee "haisee paskalle" johtuen sellutehtaista). Mikäli lasten ja itsen ei tarvitse poistua kaupungista useasti (esim. käydä Tampereella) niin varmaan tuokin voi olla ihan mukava paikka mutta se asunnon arvo voi mennä myös alaspäin mihin kannattaa varautua. Eikä sitä ehkä saa myytyä, riippuen miten lähellä keskustaa jne. se sijaitsee.
 
En jaksa uskoa että Valkeakoskella asunnon arvo kauheasti enää laskee, mutta on toki huonommalla sijainnilla kuin vaikka Lempäälä tai Akaa. Moottoritien ja juna-aseman puute rasittavat kaupunkia.

Edit: Kun on siis kuitenkin todella halpa paikka asua lapsiperheelle Tampereen välittömässä läheisyydessä. Kaupunki on vielä siitä mukava että on riittävän iso tarjotakseen yllättävänkin hyvät peruspalvelut "pikkukyläksi".
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
291 029
Viestejä
4 977 939
Jäsenet
79 883
Uusin jäsen
MaarekMo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom