Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Niistä on hyvin pieni osa rakennusliikkeiden omaa myytävää tuotantoa. Suurin osa nyt käynnissä olevista asuntohankkeista on sosiaalista tuontantoa eli viimeiset asumisoikeushankkeet, joita käynnisteltiin paljon ennen järjestelmän loppua sekä Varken tuettuja vuokra-asuntoja. Markkinahintaisia vuokra-asuntoja ei tällä hetkellä rakenneta muuta kuin yksittäisiä taloja ja rakennusliikkeiden RS-kohteita on muutama, jotka käynnistetty puoliksi spekulatiivisesti, että asunnot myy rakentamisaikana, vaikka varauksia ei ole ollut.
Mitenköhän tuo tilanne kehittyy, kun 1/2025-1/2026 Helsingin väkiluku kasvoi 11648:lla. Onko aiemman asumisen tiheyttä kasvatettu lähinnä?
 
Ennen korkojen nousua miinuskorkojen aikaan oli myös mahdollisuus ottaa kiinteä korko. Se oli alle 4% ja muistaakseni alle kolmekin hiukan ennen covidia. Ihmisillä iski vaan ahneus kun muuttuva korko oli esim. marginaalin verran eli monella luokkaa 0,5%, niin uskottiin ettei korot ikinä nouse.
Meillä loppuu 10 vuoden kiinteä korko tulevana kesänä. Otettiin se vakuutuksen henkeen yli ottohetken markkinahinnan, mutta onpahan pysynyt oma talous vakaana tuon 1,2 % kokonaiskoron kanssa.
 
Ei ole ei, mutta markkinataloudelle on ominaista, että joskus voitetaan ja joskus hävitään ja aina kaikessa kaupankäynnissä ei voittoa tule. Nollakorkojen aikaan asuntojen hintaan kertyi humpuukia, joka perustui vain ja ainoastaan siihen, että ilmaisella lainarahalla ei ollut niin tarkkaa, mitä se kämppä oikeasti maksaa. Nyt kun rahalla on taas hinta, ei tuon humpuukihinnan olemassaololle ole enää mitään syytä. Antaa markkinavoimien korjata itse aiheuttamansa ongelma.
On se näinkin, mutta monessa paikassa parin isomman kaupungin ulkopuolella on jo hinnat alle rakennuskustannusten. Johonkin 5000-10000 asukkaan kuntaan kun rakentaa, okt:n neliöhinta voi olla 2500-3500 eur/m² urakoitsijalle ja siihen päälle tontit ja muut. Jos koittaa myydä, niin voi olla vaikea saada 250 tonniakaan 150 neliön uudesta talosta.
 
On se näinkin, mutta monessa paikassa parin isomman kaupungin ulkopuolella on jo hinnat alle rakennuskustannusten. Johonkin 5000-10000 asukkaan kuntaan kun rakentaa, okt:n neliöhinta voi olla 2500-3500 eur/m² urakoitsijalle ja siihen päälle tontit ja muut. Jos koittaa myydä, niin voi olla vaikea saada 250 tonniakaan 150 neliön uudesta talosta.

Se on se kysynnän ja tarjonnan laki.

Jos meinaa talon rakentaan myytäväksi, niin silloin se kannattaa tehdä sinne missä se menee kaupaksi.
Lähtökohtaisesti jos haluaa rakentaa talon pienelle paikkakunnalle, se kannattaa rakentaa suoraan itselle.
 
Se on se kysynnän ja tarjonnan laki.

Jos meinaa talon rakentaan myytäväksi, niin silloin se kannattaa tehdä sinne missä se menee kaupaksi.
Lähtökohtaisesti jos haluaa rakentaa talon pienelle paikkakunnalle, se kannattaa rakentaa suoraan itselle.
Ongelma tässä nyt on, että jos haluat okt:n ja pienen pihankin, se pitää rakentaa aika kauas. Esim. Turusta joskus kun itse katselin, keskemmällä tontti voi maksaa 120-250t eur ja kokoa 700 m² ja vielä sellainen muoto, että siitä saa "hyötykäyttöön" hädin tuskin taloa ja parkkitilaa varten alueen. Kaupungeissa yleisempi asumismuoto on kerrostalo ja näissä on taas omat ongelmansa, josta nyt oli pari päivää sitten juuri uutista.
 
Viimeksi muokattu:
Onneksi tällainen tulee vasta nyt, niin ei aiheuttane ainakaan hetkeen mitään vahinkoa. Jos tällainen olisi ollut voimassa nollakorkoaikaan, voi vaan kuvitella, paljonko lisää ilmaa sillä olisi saatu puhallettua kuplaan.
 
Asuntokauppa ei ole kylla jaissa sen takia etta tarvittaisiin pienempia kuukausimaksuja vaan koska porukka seurailee etta kuinka alas hinnat oikein laskevat.
 
Onneksi tällainen tulee vasta nyt, niin ei aiheuttane ainakaan hetkeen mitään vahinkoa. Jos tällainen olisi ollut voimassa nollakorkoaikaan, voi vaan kuvitella, paljonko lisää ilmaa sillä olisi saatu puhallettua kuplaan.
Totakin on markkinoitu erikoisesti sanoilla ”Mahdollistaa vaurastumisen useammalle suomalaiselle”. Jutussasi lukeekin "Muutos pienentää kuukausierää, mutta kasvattaa lainan kokonaiskustannuksia.". Kun suomalaiset "sijoittavat" keskimäärin patjaan, kaljaan tai nollakorkotilille, on aika erikoinen näkemys, että tuo vaurastuttaisi.
 
Sijoittaminen on käsittääkseni ollut nousussa jo useamman vuoden. Oma huoli, jos sellainen olisi, kohdistuisi ehkä tuloerojen kasvuun. Esim. meille tekkiläisille ja muille taloudestaan kiinnostuneille pitemmät laina-ajat varmaan toimivat ihan hyvin ja saa laitettua niitä extroja suhteellisen säntillisesti vaikka sijoittamiseen. Mutta pitempi laina-aika voi olla karhunpalvelus heille, jotka eivät sijoittamisesta ymmärrä tai pitävät sitä liian vaikeana tai riskipitoisena, kun ei saada heitä "pakotettua" vaurastumaan. Siinä voi sitten joku kansantaloustieteilijä miettiä meneekö yhteiskunta parempaan vai huonompaan suuntaan. Omaan talouteen ihan positiivinen muutos.
 
Koko ajan on itsellä nuoliviinissä varalla tuo laina-ajan pidentäminen. Nyt kun on vakituinen työ ja tilipussi, niin rahaa menee lainaan ja sijoituksiin isolla ämpärillä. Jos joku YT nallia nasahtaa, niin saattaa laina muuttua 35-vuotiseksi, joka käytännössä itselläni ei loppuisi kuin vasta hiekkahoitoon.
 
Viimeksi muokattu:
Sijoittaminen on käsittääkseni ollut nousussa jo useamman vuoden.
On, mutta onkohan tosta tilastoja, miten iso osa sijoittaa huonosti? Sen tuotto-odotuksen pitäisi ylittää se, mitä kulut laskevat kun maksaa nopeammin lainaa pois. Aika monella on kai pankin markkinoimia isokuluisia sijoituksia, jotka voivat tuottaa tosi heikosti tai lähinnä tappiota eli huonommin kuin nollakorkoinen tili. Toki sijoituksessa on se etu, että sitä voi vapaammin sitten lapioida uuteen kohteeseen, kun maksettu laina on kiinni seinissä.
 
Lehti on vain Iltaroska, mutta kyllä tuossa varmaan jotain on:


Asunnon hinnassa häviäminen ei jotenkin Suomalaiseen ajatusmaailmaan sovi, kun kaikki näkevät asunnon sijoituksena, jossa ei voi hävitä vaan ennemmin se tuottaa ja sitten tuota tuottoa kehutaan kahvipöydässä, kuinka olen tehnyt hyvät kaupat.
 
Koko ajan on itsellä nuoliviinissä varalla tuo laina-ajan pidentäminen. Nyt kun on vakituinen työ ja tilipussi, niin rahaa menee lainaan ja sijoituksiin isolla ämpärillä. Jos joku YT nallia nasahtaa, niin saattaa laina muuttua 35-vuotiseksi, joka käytännössä itselläni ei loppuisi kuin vasta hiekkahoitoon.
Onnistuuko tuo? Itsellä hyvin luultavasti tulossa laina-asiat neuvotteluun lähikuukausina. Meillä on maltillinen laina ja laina-ajaksi suunnitellut kuitenkin sitä "maksimia" eli tais olla 25v mitä OP lupaili. Oon ymmärtänyt että useimmiten lainat otetaan 20/25v laina-ajalla ja tota 25v pidempiä ei oikein saisi. Ja muutenkin,onko sulla siis neuvoteltuna jo lainaa otettaessa että saat ilmaiseksi kerran neuvotella lainan pidennystä tai miten olet käytännössä homman hoitanut?
 
Onnistuuko tuo? Itsellä hyvin luultavasti tulossa laina-asiat neuvotteluun lähikuukausina. Meillä on maltillinen laina ja laina-ajaksi suunnitellut kuitenkin sitä "maksimia" eli tais olla 25v mitä OP lupaili. Oon ymmärtänyt että useimmiten lainat otetaan 20/25v laina-ajalla ja tota 25v pidempiä ei oikein saisi. Ja muutenkin,onko sulla siis neuvoteltuna jo lainaa otettaessa että saat ilmaiseksi kerran neuvotella lainan pidennystä tai miten olet käytännössä homman hoitanut?
Alla olevasta todennäköisesti kyse. Pankeilla on varmasti omat ohjeistuksensa riskiin liittyen, mutta mitään ei menetä, jos se tulee lainpuitteissa mahdolliseksi ja pyytää pankeilta tarjouksen pitkästä lainasta.
"Asuntolainan enimmäisaika pitenee huhtikuussa 35 vuoteen. Muutos pienentää kuukausierää, mutta kasvattaa lainan kokonaiskustannuksia"
 
Onnistuuko tuo? Itsellä hyvin luultavasti tulossa laina-asiat neuvotteluun lähikuukausina. Meillä on maltillinen laina ja laina-ajaksi suunnitellut kuitenkin sitä "maksimia" eli tais olla 25v mitä OP lupaili. Oon ymmärtänyt että useimmiten lainat otetaan 20/25v laina-ajalla ja tota 25v pidempiä ei oikein saisi. Ja muutenkin,onko sulla siis neuvoteltuna jo lainaa otettaessa että saat ilmaiseksi kerran neuvotella lainan pidennystä tai miten olet käytännössä homman hoitanut?

Siis ei ole mitään valmiina neuvoteltuna. Mutta miksei onnistuisi? Meillä on tosin lainaa jäljellä 25 vuodesta vain reilu kymppi.
Ilmaiseksi en ajatellut, mutta kaikki tietääkseni maksaa. Euribor 12K vaihtui Euribor 3kk ja tuon vaihdon hinta taisi jo ekassa lyhennyksessä jo melkein kuittaantua.
Ajattelin siis käyttää samaa tapaa eli ainakin Danskella löyty "lainat" ja hae muutosta eli hain tuota Euribor muutosta ja se onnistui ihan netin välityksellä. Nyt vain olisi tarkoitus pidentää laina-aikaa.

Edelleen tämä on siis vain ajatuksena, jos tulot rajusti putoavat. Jäätäisiin ikäänkuin pankin ikuiseksi vuokralaisiksi. Mutta korostan, että ehkä tämä laina jopa maksetaan kokonaan pois tässä seuraavassa vuosikymmenessä. Ainakin mitä pidemmälle pystymme lykkäämään laina-ajan pidennystä sen pienempi korko jää sitten kuukausittain lopulta maksettavaksi.
 
Asuntokauppa ei ole kylla jaissa sen takia etta tarvittaisiin pienempia kuukausimaksuja vaan koska porukka seurailee etta kuinka alas hinnat oikein laskevat.

Ehkä vähän molempia. Nollakorkoajan huippuhinnatkin olivat siedettäviä, kun kuukausierät jäivät pieniksi. Kai niitä stressitestejä silloinkin vaadittiin, mutta mulla on ainakin jäänyt sellainen mielikuva, että kyllä sitä lainarahaa suorastaan tyrkytettiin eikä kaikkia sääntöjä ehkä aina noudatettu. Miksi noudatettaisiin, kun ei niitä kuitenkaan valvota ja ainoa pidäke on pankin omat riskianalyysit. Ja riskianalyysit ei hälytä, kun koko pankkisektori uskoo nollakorkojen jatkuvan vielä vuosikausia tai yli vuosikymmenenkin.

Mutta kyllä se hintojen lasku on aikamoista myrkkyä markkinalle, ei siitä pääse mihinkään. Ostajan asemassa helppo ymmärtää. Ja myyjänkin, nyt kun hinnat ovat jo laskeneet, niin ilman pakkomyyntitilannetta on houkutus jäädä odottelemaan parempia aikoja, ts. ei laske hintaa markkinan tasolle.

Sijoittaminen on käsittääkseni ollut nousussa jo useamman vuoden. Oma huoli, jos sellainen olisi, kohdistuisi ehkä tuloerojen kasvuun. Esim. meille tekkiläisille ja muille taloudestaan kiinnostuneille pitemmät laina-ajat varmaan toimivat ihan hyvin ja saa laitettua niitä extroja suhteellisen säntillisesti vaikka sijoittamiseen. Mutta pitempi laina-aika voi olla karhunpalvelus heille, jotka eivät sijoittamisesta ymmärrä tai pitävät sitä liian vaikeana tai riskipitoisena, kun ei saada heitä "pakotettua" vaurastumaan. Siinä voi sitten joku kansantaloustieteilijä miettiä meneekö yhteiskunta parempaan vai huonompaan suuntaan. Omaan talouteen ihan positiivinen muutos.

Mitenkähän ruotsalaisilla kävi? Niillähän oli ikuiset asuntolainat ja kai se nykyiselläänkin on niin, että vain puolet lainasta täytyy lyhentää. Mielestäni vähän erikoinen konsepti, kun se lainan vakuutena oleva tönö kuitenkin joskus muuttuu arvottomaksi. Mutta ainakin saivat enemmän pelimerkkejä sijoituksiin.
 
Ehkä vähän molempia. Nollakorkoajan huippuhinnatkin olivat siedettäviä, kun kuukausierät jäivät pieniksi. Kai niitä stressitestejä silloinkin vaadittiin, mutta mulla on ainakin jäänyt sellainen mielikuva, että kyllä sitä lainarahaa suorastaan tyrkytettiin eikä kaikkia sääntöjä ehkä aina noudatettu. Miksi noudatettaisiin, kun ei niitä kuitenkaan valvota ja ainoa pidäke on pankin omat riskianalyysit. Ja riskianalyysit ei hälytä, kun koko pankkisektori uskoo nollakorkojen jatkuvan vielä vuosikausia tai yli vuosikymmenenkin.

Tuo lihavoitu. Sellaista perus 250k ajateltiin ja puoli megaa annettiin heti ymmärtää. Nyt oltaisiin viisaampia, mutta se oli silloin. Nyt miettii, että paljonkohan oltaisiin oikeasti saatu, jos oltaisiin ruvettu katsomaan Espoosta OKT:tä merenrannalta? Mega?
 
Lehti on vain Iltaroska, mutta kyllä tuossa varmaan jotain on:


Asunnon hinnassa häviäminen ei jotenkin Suomalaiseen ajatusmaailmaan sovi, kun kaikki näkevät asunnon sijoituksena, jossa ei voi hävitä vaan ennemmin se tuottaa ja sitten tuota tuottoa kehutaan kahvipöydässä, kuinka olen tehnyt hyvät kaupat.
Hyvä artikkeli kyllä sikäli, että ei vuokrauksessa ole mitään järkeä jos tavoite on kuitenkin päästä asunnosta/kiinteistöstä eroon. Se myyminen vain vaikeutuu entisestään jos siellä asuu vuokralainen. Ei nämä hinnat tule lyhyellä ajalla niin kovaa nousemaan.
 
Mutta kyllä se hintojen lasku on aikamoista myrkkyä markkinalle, ei siitä pääse mihinkään. Ostajan asemassa helppo ymmärtää. Ja myyjänkin, nyt kun hinnat ovat jo laskeneet, niin ilman pakkomyyntitilannetta on houkutus jäädä odottelemaan parempia aikoja, ts. ei laske hintaa markkinan tasolle.

Kyllä ja ei. Minusta jos on mennyt ja ostanut sen (minusta) pienehkön kerrostalo kämpän siihen noin 500k hintaan uutena ja kun vastaavia edelleen myydään samoihin hintoihin (uutena, mahdollisesti parikin vuotta valmistumisen jälkeen..) pitäisi ehkä katsoa peiliin.

Itse ostin huomattavasti halvemman rivarin pätkän, mikä oli sitten sen kasvukolmion yhden suuren kaupungin vieressä (Turku, Tampere, Helsinki) aivan ydinkeskustasta mutta 80-luvulla rakennettu ja satoja tuhansia euroja (sekä varmaan noin tuplasti enempi neliöitä ja oma tontti jne) vs tuollainen uudiskohde.

Hyvin on pitänyt arvonsa ja jopa hieman noussut.

Mutta minusta ei kannattanut silloin eikä kannata nytkään ostaa uutta kämppää kun niissä on selkeästi ilmaa. Tai ainakin itsestä tuntuu siltä. Kun joskus 2013 katselin esim. uusia kämppiä jopa "jumalan selän takaa" Vuores seudullakin jonkun uudiskohteen (kerrostalo) hinta oli luokkaa 3500€/m2 ja nyt taitaa olla noin 3600€/m2 (Joo, tiedän ei ole mainitsemiani 500k kohteita mutta kuitenkin)

Kun katsoo esim:
Kerrostalo, Tampere, Vuores, 179 930,4 €, 42.5 m² (uudiskohde)

Toki joo kyllä sinne taitaa yksi bussilinja mennä mutta minusta tuo on niin kaukana itse Tampereen kaupungista ja sen palveluista että en vaan tajua...
 
Hei, kysyn foorumilaisten mielipidettä. Ollaan ensimmäistä omakotitaloa ostamassa, pidemmän aikaa ollut asuntomarkkinat seurannassa. Nyt on löytynyt mieluisa kohde, joka päällisin puolin hyvässä kunnossa eikä rakennusmateriaaleissakaan ole säästelty. Kohde on "hiljaisessa myynnissä" suoraan omistajilta, joka on talon itse rakentanut vuonna 2006.

Sitten itse asiaan: talon omistajat eivät ole teettäneet kuntotarkastusta. Olemme sitä pyytäneet jo pariin kertaan ja ehdottanut hyväksi kuultua tekijääkin, jotta pääsisimme etenemään kaupoissa. Myyjä sanoi, että tehkää tarjous niin sitten teetämme kuntotarkastuksen, sehän on vain muodollisuus... Kuinka näette asian, onko suora punainen lippu?

Me sanoimme, että tulemme takuuvarmasti jättämään tarjouksen, kun tarkastus on ensin tehty ja mikäli kuntotarkastuksessa ei ole mitään merkittävää, koska tykästyimme taloon.
Olemmeko ihan väärillä jäljillä, että yleisesti kyllä ensin on myyjän puolesta kuntotarkastus jne asiat kunnossa ja vasta sitten ostaja tarjoaa kohteesta? Jotenkin ikävä ajatus ostaa sika säkissä ja lyödä sitova (vaikkakin kuntotarkastus ehdolla) tarjous pöytään.

Kyllähän sitten tietysti talon myyjät korjaisivat omaan lukuunsa mahdolliset tarkastuksessa havaitut asiat, mutta silti olisi miellyttävämpää että ne olisi tiedossa jo tarjousta tehdessä, eikä sen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Hei, kysyn foorumilaisten mielipidettä. Ollaan ensimmäistä omakotitaloa ostamassa, pidemmän aikaa ollut asuntomarkkinat seurannassa. Nyt on löytynyt mieluisa kohde, joka päällisin puolin hyvässä kunnossa eikä rakennusmateriaaleissakaan ole säästelty. Kohde on "hiljaisessa myynnissä" suoraan omistajilta, joka on talon itse rakentanut vuonna 2006.

Sitten itse asiaan: talon omistajat eivät ole teettäneet kuntotarkastusta. Olemme sitä pyytäneet jo pariin kertaan ja ehdottanut hyväksi kuultua tekijääkin, jotta pääsisimme etenemään kaupoissa. Myyjä sanoi, että tehkää tarjous niin sitten teetämme kuntotarkastuksen, sehän on vain muodollisuus... Kuinka näette asian, onko suora punainen lippu?

Me sanoimme, että tulemme takuuvarmasti jättämään tarjouksen, kun tarkastus on ensin tehty ja mikäli kuntotarkastuksessa ei ole mitään merkittävää, koska tykästyimme taloon.
Olemmeko ihan väärillä jäljillä, että yleisesti kyllä ensin on myyjän puolesta kuntotarkastus jne asiat kunnossa ja vasta sitten ostaja tarjoaa kohteesta? Jotenkin ikävä ajatus ostaa sika säkissä ja lyödä sitova (vaikkakin kuntotarkastus ehdolla) tarjous pöytään.

Kyllähän sitten tietysti talon myyjät korjaisivat omaan lukuunsa mahdolliset tarkastuksessa havaitut asiat, mutta silti olisi miellyttävämpää että ne olisi tiedossa jo tarjousta tehdessä, eikä sen jälkeen.
Kannattaa ajatella asiaa myös myyjän näkökulmasta. Hän ei tiedä minkälaisia renkaanpotkijoita te olette. Jos kuntotarkastuksen jälkeen ette teekkään tarjousta, menee kuntotarkastuksen rahat käytännössä hukkaan, koska seuraava ostajaehdokas ei sitä aiemmin tehtyä välttämättä hyväksy.
Te tuskin olette käteisellä liikkeellä niin teillä on myös varmaan rahoitusehto? Myyjä ei voi tietää saatteko lainaa yms.
Tarjouksen voi tehdä kuntotarkastusehdolla ja voitte myös määritellä mitkä asiat oikeuttavat vetäytymään kaupoista ja mitkä myyjä korjauttaa/käsitellään hinnanalennuksena.
 
Hei, kysyn foorumilaisten mielipidettä. Ollaan ensimmäistä omakotitaloa ostamassa, pidemmän aikaa ollut asuntomarkkinat seurannassa. Nyt on löytynyt mieluisa kohde, joka päällisin puolin hyvässä kunnossa eikä rakennusmateriaaleissakaan ole säästelty. Kohde on "hiljaisessa myynnissä" suoraan omistajilta, joka on talon itse rakentanut vuonna 2006.

Sitten itse asiaan: talon omistajat eivät ole teettäneet kuntotarkastusta. Olemme sitä pyytäneet jo pariin kertaan ja ehdottanut hyväksi kuultua tekijääkin, jotta pääsisimme etenemään kaupoissa. Myyjä sanoi, että tehkää tarjous niin sitten teetämme kuntotarkastuksen, sehän on vain muodollisuus... Kuinka näette asian, onko suora punainen lippu?

Me sanoimme, että tulemme takuuvarmasti jättämään tarjouksen, kun tarkastus on ensin tehty ja mikäli kuntotarkastuksessa ei ole mitään merkittävää, koska tykästyimme taloon.
Olemmeko ihan väärillä jäljillä, että yleisesti kyllä ensin on myyjän puolesta kuntotarkastus jne asiat kunnossa ja vasta sitten ostaja tarjoaa kohteesta? Jotenkin ikävä ajatus ostaa sika säkissä ja lyödä sitova (vaikkakin kuntotarkastus ehdolla) tarjous pöytään.

Kyllähän sitten tietysti talon myyjät korjaisivat omaan lukuunsa mahdolliset tarkastuksessa havaitut asiat, mutta silti olisi miellyttävämpää että ne olisi tiedossa jo tarjousta tehdessä, eikä sen jälkeen.
Ainakin ennen on ollut ihan normaali käytäntö että tarkastus tehdään vasta tarjouksen jälkeen ja esim. kulut puoliksi jos kaupat syntyy. Samalla voi sopia esim. että myyjä korjaa merkittävät virheet jotka siinä voi löytyä.

Kuntotarkastuksissahan löytyy usein vaikka paljon merkintöjä, joista moni ei vaikuta kaupantekoon millään tavalla.

Tiedän myös tapauksia joissa myyjä on omalla kustannuksellaan maksanut kuntotarkastuksen ennen myyntiin laittamista ja sitten ostaja on vaatinut jotain omaa tarkastajaansa paikalle osittain myyjän kustannuksella, koska ostaja nyt vaan haluaa tietyn yrityksen tekemään tarkastuksen. Suo siellä, vetelä täällä, mutta myyjänä löisin tuollaiseen kättä nenään kulujen osalta.
 
Tiukka ehdollinen tarjous? Sellainen, että jos raportti ei ole 100 % täydellinen, niin on oikeus vetäytyä kaupasta.
Iso suositus tälle. Siinä kohdassa tuhannen tai kahden lasku kuntotarkastuksesta ei tunnu missään, kun ei ole itseään ajanut kaulaa myöten lietteeseen. Yleensä kai noita kuntotarkistuksia on ollut tapana maksaa 50/50 ostaja/myyjä.

Usein pankit myöskin vaati, että kuntotarkastus on tehty, eli ilman ei välttämättä lainaa irtoa.
 
Ei tuon ikäisessä talossa voi vaatia mitään "100%". Onhan se selvää et aika tekee tehtävänsä ja monen asian tekninen käyttöikä on jo loppupuolella.

Niiltäosin miltä tilanne ei ole mitä tuon ikäisessä voisi olettaa niin neuvottelua on käytävä tarjouksen ja tarkastuksen jälkeen.
 
Tiukka ehdollinen tarjous? Sellainen, että jos raportti ei ole 100 % täydellinen, niin on oikeus vetäytyä kaupasta.
Iso suositus tälle. Siinä kohdassa tuhannen tai kahden lasku kuntotarkastuksesta ei tunnu missään, kun ei ole itseään ajanut kaulaa myöten lietteeseen. Yleensä kai noita kuntotarkistuksia on ollut tapana maksaa 50/50 ostaja/myyjä.

Usein pankit myöskin vaati, että kuntotarkastus on tehty, eli ilman ei välttämättä lainaa irtoa.
Itse en myyjänä suostuisi tuollaiseen pelleilyyn, ainakaan niin että tarjous sitoisi minua. Tuollaisia 100 % täydellisiä tarkastuksia ei kovinkaan usein taida tapahtua.
 
Hei, kysyn foorumilaisten mielipidettä. Ollaan ensimmäistä omakotitaloa ostamassa, pidemmän aikaa ollut asuntomarkkinat seurannassa. Nyt on löytynyt mieluisa kohde, joka päällisin puolin hyvässä kunnossa eikä rakennusmateriaaleissakaan ole säästelty. Kohde on "hiljaisessa myynnissä" suoraan omistajilta, joka on talon itse rakentanut vuonna 2006.

Sitten itse asiaan: talon omistajat eivät ole teettäneet kuntotarkastusta. Olemme sitä pyytäneet jo pariin kertaan ja ehdottanut hyväksi kuultua tekijääkin, jotta pääsisimme etenemään kaupoissa. Myyjä sanoi, että tehkää tarjous niin sitten teetämme kuntotarkastuksen, sehän on vain muodollisuus... Kuinka näette asian, onko suora punainen lippu?

Me sanoimme, että tulemme takuuvarmasti jättämään tarjouksen, kun tarkastus on ensin tehty ja mikäli kuntotarkastuksessa ei ole mitään merkittävää, koska tykästyimme taloon.
Olemmeko ihan väärillä jäljillä, että yleisesti kyllä ensin on myyjän puolesta kuntotarkastus jne asiat kunnossa ja vasta sitten ostaja tarjoaa kohteesta? Jotenkin ikävä ajatus ostaa sika säkissä ja lyödä sitova (vaikkakin kuntotarkastus ehdolla) tarjous pöytään.

Kyllähän sitten tietysti talon myyjät korjaisivat omaan lukuunsa mahdolliset tarkastuksessa havaitut asiat, mutta silti olisi miellyttävämpää että ne olisi tiedossa jo tarjousta tehdessä, eikä sen jälkeen.
Offtopic.
Jollain värillä kirjoittelet kun dark modessa ei näy?
 
Itse en myyjänä suostuisi tuollaiseen pelleilyyn, ainakaan niin että tarjous sitoisi minua. Tuollaisia 100 % täydellisiä tarkastuksia ei kovinkaan usein taida tapahtua.

No tottahan tuo, mutta joku perälauta tässä pitää ostajalla olla.

Kuten edellä mainittu, usein tarkastuksen kustannukset menevät puoliksi. Siksi en ymmärrä, miksi myyjä vaatii sitovaa ostotarjousta, kun kuluriski "turhasta" kuntotarkastuksesta on molemmilla osapuolilla. Ja loppujen lopuksi se on ostajalle paljon suurempi hukka, kun ei sillä vieraan talon kuntotarkastuksella tee yhtään mitään, jos kauppoja ei synny. Käytännössä sellaisia renkaanpotkijoita ei talokaupoilla varmaan ole, että tyhmyyttään ja kiusalla aiheuttaisivat kuluja myyjille eli tosimielellä siellä ollaan kuitenkin liikkeellä. Myyjälle on aina hyötyä kuntotarkastuksesta, hyväksyttiin se seuraavan potentiaalisen ostajan taholta tai ei. Senkin ostajan kanssa voi sitten neuvotella, että uusi tarkastus menee tämän ostajan piikkiin mikäli merkittäviä eroja ei löydy.
 
No tottahan tuo, mutta joku perälauta tässä pitää ostajalla olla.

Kuten edellä mainittu, usein tarkastuksen kustannukset menevät puoliksi. Siksi en ymmärrä, miksi myyjä vaatii sitovaa ostotarjousta, kun kuluriski "turhasta" kuntotarkastuksesta on molemmilla osapuolilla. Ja loppujen lopuksi se on ostajalle paljon suurempi hukka, kun ei sillä vieraan talon kuntotarkastuksella tee yhtään mitään, jos kauppoja ei synny. Käytännössä sellaisia renkaanpotkijoita ei talokaupoilla varmaan ole, että tyhmyyttään ja kiusalla aiheuttaisivat kuluja myyjille eli tosimielellä siellä ollaan kuitenkin liikkeellä. Myyjälle on aina hyötyä kuntotarkastuksesta, hyväksyttiin se seuraavan potentiaalisen ostajan taholta tai ei. Senkin ostajan kanssa voi sitten neuvotella, että uusi tarkastus menee tämän ostajan piikkiin mikäli merkittäviä eroja ei löydy.
Eihän tuossa puhuttu sitovasta vaan kuntotarkastusehdolla olevasta tarjouksesta. Välittäjä osaa varmaan avata tarkemmin millaiset ne tarkemmat ehdot on, mutta aika kaukana tuosta 100 % täydellisestä ne kohtuulliset ehdot on. Tuon ikäisessä on yleensä korjattavaa ja se on ostajana vain hyväksyttävä kun ei ole uutta ostamassa.

Myyjä ei halua maksaa kuntotarkastusta etukäteen koska ei voi olla varma että sama tarkastus kelpaa seuraavalle tarjoajalle.

Edit:
Googlaamalla löytyi että tuo tarkastusehto yöeensä huomioi kohteen iän ja selvät virheet joita ostaja ei ole tiennyt ennen sitä. En ymmärrä mikä ongelma tuossa on.
 
Kysyjä taisi olla ostamassa suoraan myyjiltä. Toisekseen kiinteistökaupassa taitaa olla edelleen et tarjous ei sido mihinkään ellet mene allekirjoittamaan niitä maakaaren mukaisia esisopimuksia. Mutta sitähän ei taida tässä olla kun omistaja myy itse.
 
Myyjä ei halua maksaa kuntotarkastusta etukäteen koska ei voi olla varma että sama tarkastus kelpaa seuraavalle tarjoajalle.

Mun pointti oli pääasiassa se, että tarkastuksen kustannukset jakamalla se kuluriski on yhtäläinen molemmilla osapuolilla. Olisi kaupankäynnin kannalta paras, jos kaupan kohteesta on parhaat mahdolliset tiedot saatavilla ennen tarjousten asettamista.
 
Kysyjä taisi olla ostamassa suoraan myyjiltä. Toisekseen kiinteistökaupassa taitaa olla edelleen et tarjous ei sido mihinkään ellet mene allekirjoittamaan niitä maakaaren mukaisia esisopimuksia. Mutta sitähän ei taida tässä olla kun omistaja myy itse.

Tämä muuttui 2024 kun Maakaarta muutettiin, nykyään voi joutua maksajan rooliin myös ilman vahvistettua esisopimusta
 
Kysyjä taisi olla ostamassa suoraan myyjiltä. Toisekseen kiinteistökaupassa taitaa olla edelleen et tarjous ei sido mihinkään ellet mene allekirjoittamaan niitä maakaaren mukaisia esisopimuksia. Mutta sitähän ei taida tässä olla kun omistaja myy itse.
Eli nämä tarjoussopimuksessa yleensä näkyvät esim. 5 % tai 10 % korvaukset vetäytymisestä eivät ole laillisia, vai tarkoitatko nyt ihan vaan sitä että heitetään tarjous ilmoille?

Edit:
Vastaus tulikin tuossa yllä, eli nuo tarjoussopimukset ovat sitovia.
 
Mun pointti oli pääasiassa se, että tarkastuksen kustannukset jakamalla se kuluriski on yhtäläinen molemmilla osapuolilla. Olisi kaupankäynnin kannalta paras, jos kaupan kohteesta on parhaat mahdolliset tiedot saatavilla ennen tarjousten asettamista.

Lähtötilanne on jo ostajan kannalta hyvä kun myyjä on itse rakennuttaja niin itse tarkastuksen tuoma lisäarvo voi olla aika vähäinen toki ei millään muotoa tarpeeton.
 
Kiitos kaikista vastauksista jo tässä vaiheessa, hyvää keskustelua. Tosiaan pankin kanssa on jo laina neuvoteltu eikä hidasteena ole mitään aiempaa asuntoa, josta meidän täytyisi päästä ensin eroon. Eli ei olla "renkaanpotkijoina" liikkeellä. Myöskin myyjä on omien sanojensa mukaan tosissaan myymässä, kun ilmeisesti töiden takia muutto toiseen kaupunkiin edessä.

Kuten joku sanoikin, on kaikille pankeille joiden kanssa olemme lainaa neuvotellut, ainoa ehto rahoitukselle kuntotarkastus. Ja toki emme mitään 100% virheetöntä raporttia odotakkaan, varmasti siinä on jo tuolla ikää huoltosuosituksia ym. Mutta mikäli olisi jotain suurempaa, esim kylppärissä kosteusjuttuja tms., olisi jotenkin itselle mukavampi vaihtoehto olla niiden tiedossa ennen tarjouksen jättämistä ja sitten vaikka tinkiä hinnasta arvioidut kustannukset ja teettää se itse, pääsisi sitten vaikuttamaan pintoihin. VS. Se, että vaikka nyt se kylppäri sitten tehtäisiin uusiksi myyjien toimesta halvimmilla matskuilla ja epämiellyttävillä väreillä tai muuta vastaavaa...
Kuitenkin pari muuta näyttöä joissa ollaan käyty, on ollut välittäjä ovella vastassa ja antanut kuntotaportin nähtäville. Liekö sitten tapoja monia sen suhteen.

Ja sitten vielä se, että jos sieltä jotain ikävää löytyisi, olisi meillä sitova tarjous sisällä ja sitten myyjäperhe alkaisi fiksaamaan kaikkea kuntoon. Kauanko lie menisi jos olisikin kunnon pommi? Vuoden päivät tai jotain odotellessa ja sitten tietysti tulisi samalla joku valmiiksi tarkastettu unelmakohde myyntiin 🙄.

Ps. kuitatkaa joku näkyykö teksti nyt, en tehnyt mitään värivalintoja ensimmäiseen mutta täytyy tutkia jos saan jotain muutettua että näkyisi.
 
Me teimme tarjouksen ennen kuntotarkastusta ja ei tässä mielestäni ollut mitään riskiä. Kuitenkin tarjouksen ehtona oli hyväksytty kuntotarkastus ja ”pykälänä” vielä, että kulut puoliksi, jos kaupat syntyvät ja jos ei niin myyjä maksaa kulut. Tämän lisäksi ehtoina oli, että pankin pitää hyväksyä kuntotarkastus ja kohteeseen pitää saada laina.
 
Kiitos kaikista vastauksista jo tässä vaiheessa, hyvää keskustelua. Tosiaan pankin kanssa on jo laina neuvoteltu eikä hidasteena ole mitään aiempaa asuntoa, josta meidän täytyisi päästä ensin eroon. Eli ei olla "renkaanpotkijoina" liikkeellä. Myöskin myyjä on omien sanojensa mukaan tosissaan myymässä, kun ilmeisesti töiden takia muutto toiseen kaupunkiin edessä.

Kuten joku sanoikin, on kaikille pankeille joiden kanssa olemme lainaa neuvotellut, ainoa ehto rahoitukselle kuntotarkastus. Ja toki emme mitään 100% virheetöntä raporttia odotakkaan, varmasti siinä on jo tuolla ikää huoltosuosituksia ym. Mutta mikäli olisi jotain suurempaa, esim kylppärissä kosteusjuttuja tms., olisi jotenkin itselle mukavampi vaihtoehto olla niiden tiedossa ennen tarjouksen jättämistä ja sitten vaikka tinkiä hinnasta arvioidut kustannukset ja teettää se itse, pääsisi sitten vaikuttamaan pintoihin. VS. Se, että vaikka nyt se kylppäri sitten tehtäisiin uusiksi myyjien toimesta halvimmilla matskuilla ja epämiellyttävillä väreillä tai muuta vastaavaa...
Kuitenkin pari muuta näyttöä joissa ollaan käyty, on ollut välittäjä ovella vastassa ja antanut kuntotaportin nähtäville. Liekö sitten tapoja monia sen suhteen.

Ja sitten vielä se, että jos sieltä jotain ikävää löytyisi, olisi meillä sitova tarjous sisällä ja sitten myyjäperhe alkaisi fiksaamaan kaikkea kuntoon. Kauanko lie menisi jos olisikin kunnon pommi? Vuoden päivät tai jotain odotellessa ja sitten tietysti tulisi samalla joku valmiiksi tarkastettu unelmakohde myyntiin 🙄.

Ps. kuitatkaa joku näkyykö teksti nyt, en tehnyt mitään värivalintoja ensimmäiseen mutta täytyy tutkia jos saan jotain muutettua että näkyisi.

Tarjoat "ostajan ehdoilla"? Kauppa edellyttää kuntotarkastuksen ilman normaalista poikkeavia löydöksiä. Mikäli normaalista poikkeavaa löytyy niin neuvottelette uudestaan tai jätätte kaupat tekemättä. Ei erillisiä korvaus- ja/tai käsirahaehtoja. Mikäli päädytte kauppaan niin maksatte puoliksi tarkastuksen?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 636
Viestejä
5 132 809
Jäsenet
82 021
Uusin jäsen
t0nii

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom