Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Tommy Goldfish]

Järkky määrä porukkaa huutelemassa YouTuben suorien lähetysten chateissa että feikkiä koko touhu kuulennon osalta.

 

[Stuntman Mike]

Järkky määrä porukkaa huutelemassa YouTuben suorien lähetysten chateissa että feikkiä koko touhu kuulennon osalta.

Jeps. Tähän kun lisää tämän, että nyt kun koko ihmiskunnan tieto on saatavilla, silti näitä flat earthereita ja muita riittää. Voi huokaus.

 

[Vertigo]

Noniin, paluumatkalla...

Jännin kohta lienee kuitenkin laskeutuminen. Siinä on kans aikamoinen energia ja lämpösuojat kovilla kun ~10t laskeutumismoduuli humahtaa ilmakehään ~11km/s nopeudella.

 

[Lyd]

Oli kyllä mielenkiintoista pitää taustalla sitä radiokeskustelua Houstonin ja kapselin välillä eilen, kaikenlaista höpöttivät koko ajan. Joku t-paita ikkunassa episodikin käytiin läpi kun sisään tuleva valo oli liian kirkas tms

 

[JaJu]

Noniin, paluumatkalla...

Jännin kohta lienee kuitenkin laskeutuminen. Siinä on kans aikamoinen energia ja lämpösuojat kovilla kun ~10t laskeutumismoduuli humahtaa ilmakehään ~11km/s nopeudella.

Jostain muistan nähneeni että matalalta kiertoradalta alas tullessa lämpökilven pitää kestää 1500c lämpötiloja. Artemiksen tapauksessa 2700c. Eli on huima ero ja edellisellä Artemiksen miehittämättömällä lennolla vastaava lämpökilpi sai huolestuttavia vaurioita.

 

[Gespard]

Jeps. Tähän kun lisää tämän, että nyt kun koko ihmiskunnan tieto on saatavilla, silti näitä flat earthereita ja muita riittää. Voi huokaus.

Sama kuin ilmastonmuutoksessakin. Tietoa riittää, mutta ei osata tai haluta etsiä jos joku epäilyttää. Kyllä pallo on täynnä yksinkertaisia ihmisiä.

 

[Elvis Jagger]

https://www.nasa.gov/gallery/journey-to-the-moon/

 

[David ":DA" Imodium]

Jostain muistan nähneeni että matalalta kiertoradalta alas tullessa lämpökilven pitää kestää 1500c lämpötiloja. Artemiksen tapauksessa 2700c. Eli on huima ero ja edellisellä Artemiksen miehittämättömällä lennolla vastaava lämpökilpi sai huolestuttavia vaurioita.

Aika hurjalta näyttää tuo takaisin paluu kyllä. Se ensimmäinen maan kierto oli jo jännä, mut nyt samalla (vai suuremmalla?) vauhdilla saavutaan ilmakehään. Toivottavasti kaikki menee hyvin.

 

[takomo]

https://www.nasa.gov/gallery/journey-to-the-moon/

Vertailun vuoksi, omalta takapihalta saa Kuusta tämmöisiä kuvia:

 

[Leavre271]

Vertailun vuoksi, omalta takapihalta saa Kuusta tämmöisiä kuvia:

Tämmöistä ei taida omalta takapihalta saada?

 

[masax]

Tietävemmille kysymys. Miksi tuo artemiksen kuun kiertoretki on niin hidas? Vrt apollo 13, joka kiersi kuun ja palasi takaisin maahan reilussa viidessä päivässä kun artemis siinä ajassa vasta kiertämässä sitä kuuta.

 

[Vepasto]

Tietävemmille kysymys. Miksi tuo artemiksen kuun kiertoretki on niin hidas? Vrt apollo 13, joka kiersi kuun ja palasi takaisin maahan reilussa viidessä päivässä kun artemis siinä ajassa vasta kiertämässä sitä kuuta.

Apollo 13:lla oli kuulemma joku ongelma, oli vähän kiirus

Lentorata oli paljon lyhyempi.

 

[masax]

Apollo 13:lla oli kuulemma joku ongelma, oli vähän kiirus

Lentorata oli paljon lyhyempi.

No joo, mutta eihän se pelkkä kiire voi selittää kaksinkertaista nopeutta. Eihän niissä kuumoduuleissa ole edes sellaisia moottoreita, millä puolessa välissä matkaa laitettaisi isoa vaihdetta silmään.

 

[Vepasto]

Apollon rata taisi olla alunperinkin erinlainen kun piti laskeutua kuuhun ja Apollon lentorataahan korjattiin kun tuli hätä . Artemis oli suunnitellusti pitkällä näköalakierroksella. Oisko Apollo saannut myös paremman paluunopeuden kun se kurvasi lähempää kuuta ?

 

[takomo]

Tämmöistä ei taida omalta takapihalta saada?

Ei.

Onhan tuolla aika hyviäkin kuvia kuusta, kuten


Ilmeisesti ihan merkittävä kuvien tarkkuutta rajoittava tekijä on Orionin ikkunoiden monikerroksinen rakenne, jossa on tekoälyn mukaan sisimpänä akryyli-ikkuna.

No joo, mutta eihän se pelkkä kiire voi selittää kaksinkertaista nopeutta. Eihän niissä kuumoduuleissa ole edes sellaisia moottoreita, millä puolessa välissä matkaa laitettaisi isoa vaihdetta silmään.

Oletettavasti kuuta lähestytään aika erilaisella nopeudella, kun on tarkoitus jäädä kiertoradalle, jolloin matkaakin voidaan tehdä nopeammin. Nyt rata on lähinnä heitto maasta kuun etäisyydelle, jolloin kuun lähellä kapselin nopeus on alhainen (kai <1 km/s). Paluu on oleellisesti putoaminen kuun kiertoradan etäisyydeltä takaisin maahan.

 

[latee77]

Millä tekniikalla ne noita kuvia lähettää maahan, oliko Laseriin pakattu dataa mukaan vai muistanko väärin? Radiotaajuudet? Elisa 4G Huoleton ei ihan kanna kuuhun asti.

 

[pulatunnus]

Millä tekniikalla ne noita kuvia lähettää maahan, oliko Laseriin pakattu dataa mukaan vai muistanko väärin? Radiotaajuudet? Elisa 4G Huoleton ei ihan kanna kuuhun asti.

Rippuu siitä onko Elisalla Roaming sopimusta 4G-verkko laukaistaan Kuuhun ensi yönä Yle uutinen vuoden takaa. (ei taida olla ns aktiivisena)

Mutta vakavasti, kiinnostaa myös.

 

[JaJu]

Millä tekniikalla ne noita kuvia lähettää maahan, oliko Laseriin pakattu dataa mukaan vai muistanko väärin? Radiotaajuudet? Elisa 4G Huoleton ei ihan kanna kuuhun asti.

Taitaa olla ekoja kertoja käytössä laseriin perustuva datalinkki. Lisäksi perinteinen NASA:n Deep Space Network (DSN) radiotaajuuksilla. DSN-lautasantenneja on useita eripuolilla maapalloa, jotta voidaan 24/7 kommunkoida planeettojen välisiin luotaimiin.

 

[JaJu]

Tietävemmille kysymys. Miksi tuo artemiksen kuun kiertoretki on niin hidas? Vrt apollo 13, joka kiersi kuun ja palasi takaisin maahan reilussa viidessä päivässä kun artemis siinä ajassa vasta kiertämässä sitä kuuta.

Kuten tuossa jo mainittiin Artemiksen rata vain käväisi kuun etäisyydellä maasta, eikä varsinaista kiihdytys/jarrutus-polttoa tehty lainkaan kuun kohdilla. Apollolennoilla mentiin kuun kiertoradalle, mikä vaatii nopeamman vauhdin, jarrutuspolton kuun kiertoradalle ja sitten vielä kiihdytys takaisin maahan.

 

[sammy123]

Ottiko tämä Artemis-projekti nyt sitten kuvia niistä kuuhun 60-70-luvulla jätetyistä lipuista ja kuuajoneuvoista yms.

 

[noreth]

Ottiko tämä Artemis-projekti nyt sitten kuvia niistä kuuhun 60-70-luvulla jätetyistä lipuista ja kuuajoneuvoista yms.

Ja miksi? Lunar Reconnaissance Orbiter mm. on näitä kuvia jo näpsinyt.

 

[Mocca]

Jostain muistan nähneeni että matalalta kiertoradalta alas tullessa lämpökilven pitää kestää 1500c lämpötiloja. Artemiksen tapauksessa 2700c. Eli on huima ero ja edellisellä Artemiksen miehittämättömällä lennolla vastaava lämpökilpi sai huolestuttavia vaurioita.

Toivottavasti Orionille käy paremmin, kuin vähän liiankin hyvin muistissani olevalle Columbian lennolle v.2003, jonka hajoamista tuli silloin aikalailla suorana katseltua.

 

[Vertigo]

Tietävemmille kysymys. Miksi tuo artemiksen kuun kiertoretki on niin hidas? Vrt apollo 13, joka kiersi kuun ja palasi takaisin maahan reilussa viidessä päivässä kun artemis siinä ajassa vasta kiertämässä sitä kuuta.

Optimointi(polttoaine vs. hyötykuorma) ja erilainen tehtäväprofiili veikkaisin...

Ottiko tämä Artemis-projekti nyt sitten kuvia niistä kuuhun 60-70-luvulla jätetyistä lipuista ja kuuajoneuvoista yms.

Ei, kun se ei varsinaisesti lentänyt kovin läheltä kuun pintaa(~7500km), niin niitä lippuja tuskin millään alukseen sopivalla kameralla näkee sellaiselta etäisyydeltä...

 

[Vepasto]

Lehdessä oli juttua lipuista. Jos eivät ole hajonneet UV säteilyn voimasta , niin ainakin ovat vitivalkoisia.

 

[Stuntman Mike]

Lehdessä oli juttua lipuista. Jos eivät ole hajonneet UV säteilyn voimasta , niin ainakin ovat vitivalkoisia.

Eikös osa noista lienee kaatunut myös siinä vaiheessa, kun kuulaskeutuja lähti Kuusta telakoitumaan kiertävään yksikköön? Tai jotain vastaavaa muistan lukeneeni(?) aikoinaan T&A -lehdestä. Joka tapauksessa tuo säteilyhän tuhoaa kaikki "perusmateriaalit" siellä aika nopeasti, kengänjäljet lienee ainoat jotka jääneet jollain tavalla sinne. Astronauttien luottomies -kirjassa kyllä selviää hyvin, kuinka hiton haastava ja vaarallinen tuo ihan lähiavaruuskin ihmiselle on.

 

[JaJu]

Eikös osa noista lienee kaatunut myös siinä vaiheessa, kun kuulaskeutuja lähti Kuusta telakoitumaan kiertävään yksikköön? Tai jotain vastaavaa muistan lukeneeni(?) aikoinaan T&A -lehdestä. Joka tapauksessa tuo säteilyhän tuhoaa kaikki "perusmateriaalit" siellä aika nopeasti, kengänjäljet lienee ainoat jotka jääneet jollain tavalla sinne. Astronauttien luottomies -kirjassa kyllä selviää hyvin, kuinka hiton haastava ja vaarallinen tuo ihan lähiavaruuskin ihmiselle on.

Onhan sinne jäänyt ainakin muutama kuuauto ja olisiko jotain kuulaskeutujan telinettä isoimmista tavaroista. Sitä olen miettinyt miltä näyttää aurinkokunnan ulkopuolella kiitävät luotaimet (Voyagerit, Pioneerit, New Horizon) muutaman miljoonan vuoden päästä. Kuinka kosminen säteily vaikuttaa miljoonien vuosien kuluessa, olettaen etteivät luotaimet eksy tähtien läheisyyteen?

 

[Puhelinkoppi]

Eikös osa noista lienee kaatunut myös siinä vaiheessa, kun kuulaskeutuja lähti Kuusta telakoitumaan kiertävään yksikköön? Tai jotain vastaavaa muistan lukeneeni(?) aikoinaan T&A -lehdestä. Joka tapauksessa tuo säteilyhän tuhoaa kaikki "perusmateriaalit" siellä aika nopeasti, kengänjäljet lienee ainoat jotka jääneet jollain tavalla sinne. Astronauttien luottomies -kirjassa kyllä selviää hyvin, kuinka hiton haastava ja vaarallinen tuo ihan lähiavaruuskin ihmiselle on.

Senpä takia Muskin Mars fantasiat ovat vielä niin kaukana todellisuudesta. Oli kyseessä Mars tai Kuu, tekniikan pitää olla kaikilta osin pomminvarmaa. Kuu on ehkä vielä vihamielisempi paikka kuin Mars. Siellä on jyrkemmät lämpötilaerot eikä minkäänlaista suojaa meteoriitteja ja Auringon säteilyä vastaan. Kuupöly tuhoaa kaikki liikkuvat mekanismit, sairastuttaa ihmiset sekä tarttuu joka paikkaan staattisen varauksen takia. Varajärjestelmällä pitää olla varajärjestelmä. Jos joku paikka pettää kunnolla, niin apu on kaukana eikä kukaan ei kuule huutoasi avaruudessa...

 

[Stuntman Mike]

Senpä takia Muskin Mars fantasiat ovat vielä niin kaukana todellisuudesta. Oli kyseessä Mars tai Kuu, tekniikan pitää olla kaikilta osin pomminvarmaa. Kuu on ehkä vielä vihamielisempi paikka kuin Mars. Siellä on jyrkemmät lämpötilaerot eikä minkäänlaista suojaa meteoriitteja ja Auringon säteilyä vastaan. Kuupöly tuhoaa kaikki liikkuvat mekanismit, sairastuttaa ihmiset sekä tarttuu joka paikkaan staattisen varauksen takia. Varajärjestelmällä pitää olla varajärjestelmä. Jos joku paikka pettää kunnolla, niin apu on kaukana eikä kukaan ei kuule huutoasi avaruudessa...

Sepä. Hienoa on visioida ja luoda pitkän tähtäimen suunnitelmia, mutta realismi on hieman nyt vaiheessa tässä kohtaa. Pelkästään jo tuonne ISS:lle meneminen on hemmetin iso haaste ja vaatii uskomattoman paljon ponnistelua. Kuu on vielä "pahempi" siinä mielessä, koska vaikka se on kuinka lähellä meitä, ei sinne voi soveltaa mitään mitä Maassa tehdään. Pomminvarmaa pitää olla, mutta sekään ei riitä jos siellä ollaan vuorokautta pidempään. Tuo kuupölyhän oli jo todella iso ongelma Apollo -lennoillakin ja aiheutti komplikaatioita melkoisen paljon, siksihän sinne vikalla kerralla lähetettiin myös geologi eikä vain hävittäjälentäjiä.

Tuossahan oli just juttua, miten Artemiksen miehistö näki miten Kuussa oli "välähdyksiä" eli niitä pieniä kiviosumia Kuuhun, jotka iskeytyi suhteellisen kovalla vauhdilla. Sitä voi vaan miettiä, mitä tapahtuu kuin joku nyrkin kokoinen murikka iskeytyy 20000km/h vauhdilla tukikohtaan, että miten siinä käy. Pientä haastetta on selviytyä hengissä siinä kohtaa.

 

[Vertigo]

Isohko haaste kuussa(ja miksei myös Marsissa) on laskeutuminen. Luotaimia sinne on koitettu ampua tässä viimevuosina useitakin ja perille on päästy suht hyvällä menestyksellä, mutta yllättävän moni on feilannut just siinä laskeutumisessa, milloin mistäkin syystä.

Ilmeisesti esim korkeuden määrittäminen tarkasti kuunpinnasta ei ole ihan niin triviaali toimenpide kuin voisi ajatella. Tutkalla se onnistuis suht luotettavasti, mutta sellainen kaiketi painaa suhteessa aika paljon. Kameroiden ja laserin haasteena on pöly mitä jarruttava rakettimoottori väkisinkin nostaa. Ilmakehää kun ei ole niin paineesta ei voi päätellä ja ultraääni ei toimi. Taisi olla jokin Japanialainen luotain joka jäi leijumaan x metrin korkeuteen ja rysähti siitä kuun kamaraan, en muista loppuiko löpö vai luuliko olevansa pinnalla ja sammutti moottorin.

Toinen semi yllättävä haaste, osittain samoista syistä, on sivusuuntaisen liikkeen tarkka päätteleminen. Ainakin pari luotainta on tainnut kellahtaa kyljelleen kun sivusuuntainen nopeus onkin ollut suurempi kuin on ajateltu, ja kun jalat osuu maahan niin sivuttaisliike kippaa luotaimen kyljelleen.

 

[Puhelinkoppi]

Isohko haaste kuussa(ja miksei myös Marsissa) on laskeutuminen. Luotaimia sinne on koitettu ampua tässä viimevuosina useitakin ja perille on päästy suht hyvällä menestyksellä, mutta yllättävän moni on feilannut just siinä laskeutumisessa, milloin mistäkin syystä.

Ilmeisesti esim korkeuden määrittäminen tarkasti kuunpinnasta ei ole ihan niin triviaali toimenpide kuin voisi ajatella. Tutkalla se onnistuis suht luotettavasti, mutta sellainen kaiketi painaa suhteessa aika paljon. Kameroiden ja laserin haasteena on pöly mitä jarruttava rakettimoottori väkisinkin nostaa. Ilmakehää kun ei ole niin paineesta ei voi päätellä ja ultraääni ei toimi. Taisi olla jokin Japanialainen luotain joka jäi leijumaan x metrin korkeuteen ja rysähti siitä kuun kamaraan, en muista loppuiko löpö vai luuliko olevansa pinnalla ja sammutti moottorin.

Toinen semi yllättävä haaste, osittain samoista syistä, on sivusuuntaisen liikkeen tarkka päätteleminen. Ainakin pari luotainta on tainnut kellahtaa kyljelleen kun sivusuuntainen nopeus onkin ollut suurempi kuin on ajateltu, ja kun jalat osuu maahan niin sivuttaisliike kippaa luotaimen kyljelleen.

Miehitetyssä laskeutumisessa on se etu puolellaan, että ihminen on puikoissa jos tekniikka pettää. Apollo 11 ei olisi koskaan päässyt Kuun pinnalle, jos Neil Armstrong ei olisi ollut niin tyyni ja kovahermoinen tiukassa paikassa. Toki nykytekniikka on valovuosia edellä lähes 60 vuoden takaiseen verrattuna, ja aluksessa on varmasti useampia järjestelmiä tekoälyä myöden varmistamassa laskeutumista. Tällä kertaa on sekin etu, että nyt on kokemusta ja ihmisiä kertomassa lasketumisesta. Mutta silti, riskit ovat suuret vaikka kuinka kaikki tehdään huolella. Astronautille se on vaan ns occupational hazard, joka pitää hyväksyä.

 

[vindicator rapeto]

Sednasta oli mielenkiintoinen artikkeli äskettäisessä Tieteen Kuvalehdessä. En koskaan tiennyt että kyseessä on näin erikoinen kohde, vaikka nimi sinänsä tuttu olikin.

Sedna siis kietää aurinkoa kuten monet muutkin kohteet meidän aurinkokunnassa. Se on perinteisen planeetaksi mielletyn kappaleen muotoinen, ja läpimitaksi arvioidaan jotain 1400-1500km, eli tämä nähtävästi luokitellaan planetoidiksi. Sedna löytyi sattumalta vasta vuonna 2003.

Syy myöhäiselle löytymiselle löytyy kappaleen kaukaisuudesta sekä oudosta kiertoradasta. Sednan vuosi kestää lähes 11 000 vuotta eli matka Auringon ympäri on pitkä, lisäksi kiertorata on voimakkaan voimakkaan elliptinen. Sellainen todella soikea, ei mikään tasaisen pyöreä.

Lähimmillään aurinkoa Sedna käy 76 AU:n etäisyydellä, mutta kauimpana se on 987 AU:n etäisyydellä. Matka on aivan järkyttävän pitkä, ja viimeksi meitä lähellä käydessään täällä onkin ollut vielä jääkausi. Wikipedian mukaan nyt on löytynyt jo toinenkin samankaltaisella radalla viipottava kaukanen kohde, eli 2012VP.

Sednan pintaa erittäin todennäköisesti peittää paksu jääkerros ja tästä syystä NASAlla olisi suunnitelmissa lähettää luotain kohtaamaan kappaletta. Sedna on lähimmillään meitä n. vuonna 2070 mutta valtavien etäisyyksien takia nyt olisi jo kiire lyödä suunnitelmia lukkoon, mutta myös kehittää nopeampia työntötekniikoita sateliiteille. Artikkelissa mainittiin fuusioreaktori ja aurinkopurje.

 

[kuoris]

Taitaa olla ekoja kertoja käytössä laseriin perustuva datalinkki. Lisäksi perinteinen NASA:n Deep Space Network (DSN) radiotaajuuksilla. DSN-lautasantenneja on useita eripuolilla maapalloa, jotta voidaan 24/7 kommunkoida planeettojen välisiin luotaimiin.

Mä veikkaan että ei ole ensisijaisena suoraa yhteyttä maahan vaan menevät satelliittien kautta. Köyhän miehen mesh.

 

[JaJu]

Mä veikkaan että ei ole ensisijaisena suoraa yhteyttä maahan vaan menevät satelliittien kautta. Köyhän miehen mesh.

En tuosta laserlinkistä tiedä, mutta DSN:ssä antennit ovat nimenomaan maassa. Ne on melko massiivisia antenneja. Poikkeuksena Marsissa mönkijä saattaa olla Marsia kiertävään satelliittiin yhteydessä, joka sitten välittää dataa maahan. Varsinaisesta meshistä ei siinäkään ole kyse.

 

[Puhelinkoppi]

En tuosta laserlinkistä tiedä, mutta DSN:ssä antennit ovat nimenomaan maassa. Ne on melko massiivisia antenneja. Poikkeuksena Marsissa mönkijä saattaa olla Marsia kiertävään satelliittiin yhteydessä, joka sitten välittää dataa maahan. Varsinaisesta meshistä ei siinäkään ole

Nasa kehittää parhaillaan laserkommunikaatiota. Se on ylivoimaisesti nopein ja energiatehokkain tapa siirtää dataa nopeasti Aurinkokunnan sisällä, eikä ole niin altis häiriöille kunhan näköyhteys säilyy. Nopealle datasiirrolle avaruudessa on tarvetta aivan samoista syistä kuin täälläkin. Tulevaisuuden kuutukikohta saa todennäköisesti omat tietoliikennesatelliitit jotka hyödyntävät laserkommunikaatiota. Sillä saa gigabittiverkon Maa ja Kuun välille. Pinnalla data siirtyy 4G tai 5G verkoilla. Nokia toimitti Nasalle joku vuosi sitten 4G testiverkon Kuuhun.

 

[Wasabrod]

Mitenkähän se tuo laser kulkee pilvien läpi
Tai siis, onko olemassa lasereita sellaisella taajuudella, että eivät pilvistä piittaa?

 

[JaJu]

Mitenkähän se tuo laser kulkee pilvien läpi
Tai siis, onko olemassa lasereita sellaisella taajuudella, että eivät pilvistä piittaa?

Siinä on pakko käyttää satelliittia välissä, jos halutaan luotettava tiedonsiirto.

 

[Wasabrod]

Onko muuten käsitystä että jos maasta ammutaan kuuhun lasersäde (järkevä realistinen tietoliikenneviritelmä), niin kuinka isolle täplälle se kuuhun osuessaan jakaantuu, eli kuinka paljon se säde käytännössä leviää? Entä Marsiin asti?
Lähinnä tuli mieleen, että jos vaikka marsin kiertoradalta joku satelliitti lähettää maahan asti laserilla, niin kuinka hemmetin tarkasti se laite pitää saada kohdistettua osoittamaan kohti maata.

 

[emagdnim]

Onko muuten käsitystä että jos maasta ammutaan kuuhun lasersäde (järkevä realistinen tietoliikenneviritelmä), niin kuinka isolle täplälle se kuuhun osuessaan jakaantuu, eli kuinka paljon se säde käytännössä leviää? Entä Marsiin asti?
Lähinnä tuli mieleen, että jos vaikka marsin kiertoradalta joku satelliitti lähettää maahan asti laserilla, niin kuinka hemmetin tarkasti se laite pitää saada kohdistettua osoittamaan kohti maata.

Kuun etäisyyden laskemisessa laser on kuun pinnalla muutaman kilsan levyinen, että jos samaa luokkaa on tossa datasiirrossa, nii melko tarkkaa puuhaa on.

At the Moon's surface, the beam is about 6.5 kilometers (4.0 mi) wide[23] and scientists liken the task of aiming the beam to using a rifle to hit a moving dime 3 kilometers (1.9 mi) away. The reflected light is too weak to see with the human eye

Lunar Laser Ranging experiments - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Puhelinkoppi]

Mitenkähän se tuo laser kulkee pilvien läpi
Tai siis, onko olemassa lasereita sellaisella taajuudella, että eivät pilvistä

Infrapunalaser lävistää pölyn. Lähetin/vastaanotin pitänee olla kiertoradalla, jotta saadaan mahdollisimman hyvä yhteys. Radioaallot ovat taas käytännöllisempi ratkaisu pinnalla oleville asemille. Mutta Kuu/Maa yhteyksissä radio on täysin käyttökelpoinen koska, etäisyys ei ole kovin kummoinen. Orion lähetti vaivatta hd kuvaa Kuun etäisyydeltä. Hyvät yhteydet ovat kuuasemalla olevalle henkilökunnalle siinäkin suhteessa tärkeät, että ei tunne olevansa niin eristyksissä, kun voi katsella tuubivideoita ja pirauttaa koska tahansa kotiin.

 

[Puhelinkoppi]

Kuun etäisyyden laskemisessa laser on kuun pinnalla muutaman kilsan levyinen, että jos samaa luokkaa on tossa datasiirrossa, nii melko tarkkaa puuhaa on.

Lunar Laser Ranging experiments - Wikipedia

en.wikipedia.org

Säteen kohdistus ei varmaan ole nykytekniikalla mikään hurja ponnistus. Pitäähän lautasantennikin suunnata melko tarkasti vastaanottimeen.

Jos/ kun Kuuhun joku asema rakennetaan niin, kommunikaatio hoidetaan todennäköisesti tietoliikennesatelliteilla jollain Starlinkin tapaisella systeemillä. Niitä voi ripotella hyvinkin matalille radoille, eikä ne tule koskaan tonttiin, kun ilmakehä ei ole hidastamassa. Lisäksi ne ovat suhteellisen halpoja, ja yhteydet saadaan myös Kuun "pimeälle" puolelle.

 

[Juha Kokkonen]

@Puhelinkoppi tsekkaa että kirjoittamissasi viesteissä on lainaukset kunnossa. Ainakin parissa viestissä olet kirjoittanut toisen käyttäjän lainauksen sisään. Korjasin nuo viimeisimmät.

 

[jkeskir]

Säteen kohdistus ei varmaan ole nykytekniikalla mikään hurja ponnistus. Pitäähän lautasantennikin suunnata melko tarkasti vastaanottimeen.

Jos/ kun Kuuhun joku asema rakennetaan niin, kommunikaatio hoidetaan todennäköisesti tietoliikennesatelliteilla jollain Starlinkin tapaisella systeemillä. Niitä voi ripotella hyvinkin matalille radoille, eikä ne tule koskaan tonttiin, kun ilmakehä ei ole hidastamassa. Lisäksi ne ovat suhteellisen halpoja, ja yhteydet saadaan myös Kuun "pimeälle" puolelle.

Kuun painovoimakenttä on huomattavan epätasainen, joka vaikuttaa satelliittien ratoihin.

Spoileri

The Moon's gravitational field is not uniform. The details of the gravitational field have been measured through tracking the Doppler shift of radio signals emitted by orbiting spacecraft. The main lunar gravity features are mascons, large positive gravitational anomalies associated with some of the giant impact basins, partly caused by the dense mare basaltic lava flows that fill those basins. The anomalies greatly influence the orbit of spacecraft about the Moon. There are some puzzles: lava flows by themselves cannot explain all of the gravitational signature, and some mascons exist that are not linked to mare volcanism.

 

[IcePen]

Kuun painovoimakenttä on huomattavan epätasainen, joka vaikuttaa satelliittien ratoihin.

Spoileri

The Moon's gravitational field is not uniform. The details of the gravitational field have been measured through tracking the Doppler shift of radio signals emitted by orbiting spacecraft. The main lunar gravity features are mascons, large positive gravitational anomalies associated with some of the giant impact basins, partly caused by the dense mare basaltic lava flows that fill those basins. The anomalies greatly influence the orbit of spacecraft about the Moon. There are some puzzles: lava flows by themselves cannot explain all of the gravitational signature, and some mascons exist that are not linked to mare volcanism.

Tähän liityen

GOCE - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Vertigo]

Infrapunalaser lävistää pölyn.

Sen verran täytyy korjata, että ei se nyt ihan noinkaan yksioikoista ole. Infrapuna kyllä (pitempi aallonpituisena) kyllä läpäisee pölyä paremmin kuin (lyhytaaltoinen) näkyvä valo, mutta yhtälailla ne pienet kiinteät kappaleet(=pöly) on infrapunaa blokkaavia. Vesihöyry(pilvet) tuppaa myös absorboimaan hyvin infrapunaa, ainakin tietyillä aallonpituuksilla.

Enivei, infrapunalaser kuitenkin lienee paras kompromissi kaistanleveyden ja "häiriönsiedon" suhteen, ja vastaanotto todennäköisesti on kuitenkin satelliitissa(joka voi myös olla radalla mikä "näkyy" kuuhun pidempään kuin tietty kohta maapallolla), josta sitten siirretään radioaalloin maan pinnalle.

 

[JaJu]

Kuun painovoimakenttä on huomattavan epätasainen, joka vaikuttaa satelliittien ratoihin.

Spoileri

The Moon's gravitational field is not uniform. The details of the gravitational field have been measured through tracking the Doppler shift of radio signals emitted by orbiting spacecraft. The main lunar gravity features are mascons, large positive gravitational anomalies associated with some of the giant impact basins, partly caused by the dense mare basaltic lava flows that fill those basins. The anomalies greatly influence the orbit of spacecraft about the Moon. There are some puzzles: lava flows by themselves cannot explain all of the gravitational signature, and some mascons exist that are not linked to mare volcanism.

Keskustelin aiheesta AI:n kanssa. 200km korkea rata kuussa on jo erittäin stabiili. Lisäksi hyvin matalilla radoilla on stabiileja inklinaatioita. AI: "Pakastetut radat" (Frozen Orbits): On olemassa tiettyjä spesifejä kulmia (kuten 27°, 50°, 76° ja 86°), joissa Kuun painovoimahäiriöt kumoavat toisensa. Näillä radoilla satelliitti voi pysyä vakaana vuosia lähes ilman polttoainetta.

 

[kurkimies]

Sen verran täytyy korjata, että ei se nyt ihan noinkaan yksioikoista ole. Infrapuna kyllä (pitempi aallonpituisena) kyllä läpäisee pölyä paremmin kuin (lyhytaaltoinen) näkyvä valo, mutta yhtälailla ne pienet kiinteät kappaleet(=pöly) on infrapunaa blokkaavia. Vesihöyry(pilvet) tuppaa myös absorboimaan hyvin infrapunaa, ainakin tietyillä aallonpituuksilla.

Enivei, infrapunalaser kuitenkin lienee paras kompromissi kaistanleveyden ja "häiriönsiedon" suhteen, ja vastaanotto todennäköisesti on kuitenkin satelliitissa(joka voi myös olla radalla mikä "näkyy" kuuhun pidempään kuin tietty kohta maapallolla), josta sitten siirretään radioaalloin maan pinnalle.

Tämän takia ollaan jo pidempään käytetty infrapuna-aluetta avaruuden tutkimiseen avaruusteleskoopeilla vuosikymmeniä eli tuokin juttu vuodelta 2003.

Infapunatähtitiedettä avaruudesta jo 20 vuotta