CLAIR OBSCUR EXPEDITION 33 * RPG vuoropohjaisella taistelulla * PS5, Xbox Series X/S & GP, PC * GOTY?

[Mete]

JRPG:eitä on vyön alle kertynyt sen verran monta että itsekin olen 'urautunut' tiettyyn pelityyliin joka on mielestäni tälle genrelle se oikea. JRPG:n tulee olla pitkä, monen viikon projekti ja todella haastava, jotta systeemit ja bossit pääsevät loistamaan. Expertillä tätä on koluttu ja monta bossia aloitettu uudestaan tai vedetty toistamiseen läpi jotta saan paremman lopputuleman. Juonikin ehtii paremmin 'imeytyä' kun ei kiirehdi. Ohjain sopivin työkalu, ja kieli pääsääntöisesti peleissä alkuperäisenä.

Fight clubilla nähdään?

 

[masax]

JRPG:n tulee olla rentoa ja helppoa pelattavaa, jossa pelin puolen välin jälkeen ollaan op kuvaruudun täyttyessä isoista salamoista ja tulipalloista.

 

[henksel]

JRPG:n tulee olla rentoa ja helppoa pelattavaa, jossa pelin puolen välin jälkeen ollaan op kuvaruudun täyttyessä isoista salamoista ja tulipalloista.

Tällä asenteella lähdin itsekin tähän peliin, kun JRPG-hammasta kolotti ja peli sattui sopivasti tulemaan ulos. Noh, eihän se ihan sitä rennointa ja leppoisinta pelattavaa aina ollut, mutta silti niin pirun viihdyttävää ja koukuttavaa. Pidemmälle peliä mentäessä alkoi vastustajien kombotkin olla tolkuttoman pitkiä, ja oma henki tahtoi olla herkässä jos väistöt tai parryt epäonnistuu.

Nyt on tarina ja iso osa sivusisällöstä koluttu läpi, ja on se myönnettävä että peli yllätti ja ylitti odotukset kaikin puolin. Jotenkin tuntuu että peli on parempi kuin osiensa summa, joka osa-alue on vähintäänkin riittävän hyvällä tolalla, ja niistä tuli mainio kokonaisuus.

 

[BongisKhan]

Normaalilla vaikeustaso juuri passeli. Ei tarvi olla mikään parry-jumala mutta saahan siitä hienon onnistumisen tunteen kun onnistuu. Jotain mistä pidän myös Souls-peleissä. Kyllä tämä on kivestenrapsuttelua suurimmaksi osaksi, bosseissa sitten game face on ja selkää suoremmaksi. Toimii hyvin

Voit modata reaktioikkunaa jos haluat mutta suosittelen vielä antamaan normaalille vaikeustasolle aikaa. Aika pian huomaa paranevansa väistelyissä ja tosiaan ei se haittaa vaikka niitä missaileekin, tuo jännitystä peliin! Sopiva vaikeustaso itselle ollut vaikka ei ole mitkään huippureaktiot.

Pidän myös bossien patterneiden opettelusta. Jotain mistä pidän myös Souls-peleissä.

Kovan luokan gamerinä ja Souls-pelaajan vaikutat siltä että voisit pelistä pitää paljonkin jos annat vielä avoimin mielin mahiksen!

Itse taas inhoan yli kaiken sitä, että vihollisten hyökkäykset pitää hirveän spämmin tai vammaisen heilunnan ja hämyilyn takia vaan raakasti opetella ulkoa. Suurin osa Souls-pelien vihuista ja bosseista (ainakin ennen DS3/ER) kuitenkin sellaisia, että hyökkäykset on yleensä sen verran hyvin etukäteen sähkötettyjä, että pystyt väistelemään ne vaikka heti ekalla kerralla sokkona jos vaan olet skarppina, etkä käy ahneeksi hyökkäysten kanssa. Niissä homma pääosin toimii aika intuitiivisesti ja jos seuraat vaikka vihun hyökkäyskäden olkapäätä, pystyt yleensä ajoittamaan väistöt ja parryt täysin loogisesti suurimman osan ajasta. Clair Obscurissa taas heti ensimmäiset vihut on täynnä niin vammaisia viivehämyilyhyökkäyksiä, jotka saa Elden Ringin vammaisimmatkin viivehämyilijäspämmääjäbossit näyttämään täysiltä amatööreiltä....

 

[mojo2]

Itse taas inhoan yli kaiken sitä, että vihollisten hyökkäykset pitää hirveän spämmin tai vammaisen heilunnan ja hämyilyn takia vaan raakasti opetella ulkoa. Suurin osa Souls-pelien vihuista ja bosseista (ainakin ennen DS3/ER) kuitenkin sellaisia, että hyökkäykset on yleensä sen verran hyvin etukäteen sähkötettyjä, että pystyt väistelemään ne vaikka heti ekalla kerralla sokkona jos vaan olet skarppina, etkä käy ahneeksi hyökkäysten kanssa. Niissä homma pääosin toimii aika intuitiivisesti ja jos seuraat vaikka vihun hyökkäyskäden olkapäätä, pystyt yleensä ajoittamaan väistöt ja parryt täysin loogisesti suurimman osan ajasta. Clair Obscurissa taas heti ensimmäiset vihut on täynnä niin vammaisia viivehämyilyhyökkäyksiä, jotka saa Elden Ringin vammaisimmatkin viivehämyilijäspämmääjäbossit näyttämään täysiltä amatööreiltä....

Joo, tässä on kyllä liikaa tuota epäselvää heilumista. Ymmärrän jos silloin tällöin mutta melkein joka mobilla on tuota. Trial and error ei oikein jaksa enää tässä iässä tuntua ajankäytön suhteen kivalta. Niinpä olen mennyt tuolla normaalilla vaikeusasteella ja nyt kun tuli ensimmäinen pomo jolla on helvetin pitkät combot

Spoileri: Nimi

Dualliste

niin heitin ekan yrityksen jälkeen easyn päälle. Sitten taas sen jälkeen tuo normaali päälle. Ei ole aikaa grindata yhtä pomoa puolta tuntia kun kyse on vain pomon liikkeiden ulkoa opettelusta. Ainakin kun ei ole viimeinen pomo.

Tämä on myös huono peli pelata parin kaljan tai viskin kanssa. Siitäkin miinus.

 

[JouBqa]

Peliteollisuuden vallankumous on alkanut! Viva la revolución!

 

[BongisKhan]

Stoori ja maailma kiinnostelee edelleen, mutta aika nopeasti meni story vaikeustaso päälle, kunnes totesin, että senkin kanssa taistelu on loppupeleissä aika vammaista kihnutusta ja varsinkin noi sivutbossit tappaa käytännössä kerrasta jos feilaat dodge/parryt, joten heitin vielä tuon Disgustingly Easy Dodge And Parry (eli 5x helpompi) modin päälle ja nyt tämän ehkä sietää köpötellä stoorin takia läpi.

Niin ne ajat vaan muuttuu. Joskus 15 vuotta sitten Quick Time Eventtejä pidettiin about paskimpana ja laiskimpana mahdollisena pelimekaniikkana mitä löytyy ja nyt niitä sitten hehkutetaan jonakin huikeana innovaationa.

 

[Romi]

Mikä lie se vaikein vaikeustaso olikaan nimeltään, mutta sillä nyt tahkonnut peliä noin 10h. Vastuttajien hyökkäys kuvioiden opettelu (eli monta kertaa uudestaan) ja counter damage (hassua että tekee enemmän vahinkoa kuin normaalit hyökkäykset) tähän asti asti olleet tarpeellisimpia. Niin ja muutama level piti farmata (secret fighting), että sai ryhmän parannus taikoja.

 

[JouBqa]

Stoori ja maailma kiinnostelee edelleen, mutta aika nopeasti meni story vaikeustaso päälle, kunnes totesin, että senkin kanssa taistelu on loppupeleissä aika vammaista kihnutusta ja varsinkin noi sivutbossit tappaa käytännössä kerrasta jos feilaat dodge/parryt, joten heitin vielä tuon Disgustingly Easy Dodge And Parry (eli 5x helpompi) modin päälle ja nyt tämän ehkä sietää köpötellä stoorin takia läpi.

Niin ne ajat vaan muuttuu. Joskus 15 vuotta sitten Quick Time Eventtejä pidettiin about paskimpana ja laiskimpana mahdollisena pelimekaniikkana mitä löytyy ja nyt niitä sitten hehkutetaan jonakin huikeana innovaationa.

Palaa myöhemmin niihin sivubosseihin kun olet levuttanut.

Voisi kuvitella että menee peli aivan liian helpoksi jos modilla väistelet kaiken?

 

[JouBqa]

Dokumentti

 

[Paapaa]

Palaa myöhemmin niihin sivubosseihin kun olet levuttanut.

Luulen että moni tekee sen virheen, että yrittää voittaa ei-pakollisia bosseja, joita ei ole tarkoitettu voitettavaksi vielä tuossa vaiheessa peliä. Eli rauhassa kannattaa edetä pääjuonta ja palata vasta joskus kun hahmot ovat paljon vahvempia.

 

[swttii]

Luulen että moni tekee sen virheen, että yrittää voittaa ei-pakollisia bosseja, joita ei ole tarkoitettu voitettavaksi vielä tuossa vaiheessa peliä. Eli rauhassa kannattaa edetä pääjuonta ja palata vasta joskus kun hahmot ovat paljon vahvempia.

Jep, nämä valinnaiset tunnistaa siitä että nimen alussa on "chromatic".

 

[masax]

Niin ne ajat vaan muuttuu. Joskus 15 vuotta sitten Quick Time Eventtejä pidettiin about paskimpana ja laiskimpana mahdollisena pelimekaniikkana mitä löytyy ja nyt niitä sitten hehkutetaan jonakin huikeana innovaationa.

15 vuotta sitten myös putkijuoksuja, joita tämäkin enemmän on, pidettiin myös aivan paskoina. Final fantasy xiii ei loppujen lopuksi tästä paljon eroa ja sitä pidettiin yhtenä jrpg genren huonoimpina peleinä. Ajat muuttuu ja toisekseen se mitä ylempänäkin mainittiin, että tämä clair obscur on enemmän kuin osiensa summa. Todella huomaa, että pelin yksittäset asiat, jotka eivät sinällään ole ihmeellsiä on toteutettu todella loistokkaasti. Joku kritsoi kartan puutetta kentissä, niin sitä ei edes kaivata, kun kentät toteutettu valaistuksella toimiviksi. Seuraa valoja, niin tarina etenee, menee siihen suuntaan missä hämärää, niin koluaa sivupolkuja. Yksinkertaisuudessaan nerokasta kenttäsuunnittelua.

 

[BongisKhan]

Palaa myöhemmin niihin sivubosseihin kun olet levuttanut.

Voisi kuvitella että menee peli aivan liian helpoksi jos modilla väistelet kaiken?

Eipä sitä tässä iässä jaksa lähteä itseään kiusamaan, kun näkee heti että ei tuo taistelu tule minulle yhtään mielekkäämmäksi muuttumaan. Aivan täysin aivovammainen ratkaisu sekoittaa jotain QTE:tä vuoropohjaiseen taisteluun.

Paljon paremmin peli on uponnut nyt tuon modin kanssa kun voi vaan nojailla parrynappiin ja käytännössä ohittaa taistelut, jolloin voi keskittyä fiilistelemään pelin mielenkiintoista maailmaa ja stooria.

 

[hsalonen]

Hieno peli, nyt on pari tuntia yöllä tahkottu.

Kaunis PC:llä ja mietin oikeasti, ostanko PC vai PS5, niin onneksi valitsin PC.

Taistelusysteemi on ok, hahmot on hienoja, varsinkin vähän romanttinen hölmö Gustave. Suurin valitus tässä on kahden pelitunnin jälkeen tuo dodge/parry, joka niinkuin vie koko idean vuoropohjaisesta taistelusta, kun ne hyökkäykset pitää silti ajoittaa. En kyllä hae mitään jumalamodia, joka tekee taistelut puolestani.

Sen sijaan, pistin vaikeustason helpommalle ja nyt öö.. counter tappaa välillä vihollisia kerrasta, one-shot. Ei se näinkään ole hyvä. Onneksi en osu siihen edes puolet ajasta. Lisäksi kontrolleri on nyt piuhalla kiinni, että ei ole lagistakaan kiinni. PS5-ohjain käytössä.

--

Tätä voisi verrata Final Fantasyyn, niin tässä on enemmän eurooppalainen ympäristö, kuin siinä. FF:n tekosaksalaiset linnat vähän tympi FFXVI:ssä. Lisäksi siinä oli turhaa kompleksisuutta tarinassa, kun ne ruhtinaskunnat taisteli keskenään. Tässä on selkeä, kaunis ja mukaansatempaava tarina.

Hahmoista varmaan tulee kirjoitettua lisää, mutta tässä on Clive Rosfield (sama ääninäyttelijä, kuin FFXVI), niin sitten. Charlie Cox on tähän mennessä hieno valinta Gustaveksi.

Tämä on tähän mennessä ollut kaunis, hiottu ja ei mennä liian nopeasti. Melkein voisi olla eurooppalainen Final Fantasy.

Vähän on ehkä liikaa kuorolaulua soundtrackillä, mutta ei se huono ole. Varsinkin alun tapahtumiin musiikki toimi 100%.

--

Hieno peli, en kadu, että ostin julkaisussa.

 

[myrskyviitta]

Eipä sitä tässä iässä jaksa lähteä itseään kiusamaan, kun näkee heti että ei tuo taistelu tule minulle yhtään mielekkäämmäksi muuttumaan. Aivan täysin aivovammainen ratkaisu sekoittaa jotain QTE:tä vuoropohjaiseen taisteluun.

Paljon paremmin peli on uponnut nyt tuon modin kanssa kun voi vaan nojailla parrynappiin ja käytännössä ohittaa taistelut, jolloin voi keskittyä fiilistelemään pelin mielenkiintoista maailmaa ja stooria.

Jep, QTE:t oli, on ja tulee aina olemaan hanurista. Kaikki ei tykkää kaikesta, joten tuo on aina ikävä kun jokin paska pelimekaniikka pilaa sen kokemuksen jollekkin jos haluaisi vain tarinan fiilistellä. Onneks on modit ja tulevaisuudessa ehkä lisäilevät helpotusasetuksia.

 

[swttii]

Jep, QTE:t oli, on ja tulee aina olemaan hanurista. Kaikki ei tykkää kaikesta, joten tuo on aina ikävä kun jokin paska pelimekaniikka pilaa sen kokemuksen jollekkin jos haluaisi vain tarinan fiilistellä. Onneks on modit ja tulevaisuudessa ehkä lisäilevät helpotusasetuksia.

Oma veikkaus on että peli ei olisi niin suosittu ilman dodge/parry systeemiä. Kun uskalletaan tehdä omaa visiota, eikä pelätä sitä että samalla osa porukasta ei tykkää, on mahdollisuus tehdä jotain uutta ja mielenkiintoista.

AAA pelinä tässä olisi karsittu tuo dodge/parry pois ja pelistä olisi tehty liian helppo. Todennäköisesti peli olisi OK, mutta ei olisi noussut mestaritasolle.

Dodge/parry tuo peliin jännitystä ja se tuo lisää vaikutusmahdollisuuksia, mikä taas lisää pelaajien sitoutumista peliin (toki sulkien samalla osan pelaajista pois).

 

[hsalonen]

Oma veikkaus on että peli ei olisi niin suosittu ilman dodge/parry systeemiä. Kun uskalletaan tehdä omaa visiota, eikä pelätä sitä että samalla osa porukasta ei tykkää, on mahdollisuus tehdä jotain uutta ja mielenkiintoista.

Tässä väitän vastaan. Kun täälläkin on ainakin kaksi ihmistä modannut sen pois. Ja tämmöistä vastaavaa taisi olla FF 14, siis se, missä ne poikaporukalla retkeili.
Pelissä on muutakin , kuin tuo taistelusysteemi, ja eipä sitä systeemiä ole maasta taivaisiin kehuttu missään.

AAA pelinä tässä olisi karsittu tuo dodge/parry pois ja pelistä olisi tehty liian helppo. Todennäköisesti peli olisi OK, mutta ei olisi noussut mestaritasolle.

Ei se niin mene. Minulla on se ongelma nyt, että vähän helppoa on, kun otin Story-vaikeustason. Edelleen, kun osun siihen nappiin, niin Counter tappaa heikon vihollisen kerrasta ja vie pomoltakin parin hyökkäyksen verran hp:tä.

Lisäksi se tappaa "flown", kun ei voi shakkimaisesti miettiä seuraavaa siirtoa ja tuo kiireen tuntua. FF XIII:ssä ärsytti se, että ei voi vaan katsella välidemoa, vaan kesken pitää rämpyttää nappia, että edes tapahtuu jotain.

Dodge/parry tuo peliin jännitystä ja se tuo lisää vaikutusmahdollisuuksia, mikä taas lisää pelaajien sitoutumista peliin (toki sulkien samalla osan pelaajista pois).

Nähtävästi ne, joita ei kiinnosta tuo reaktionopeustesti, ajavat modia, mutta sitten taistelut helpottuvat heillä vieläkin enemmän , niin haaste katoaa.
Voisihan sitä taas miettiä, että "opin tuon vielä", kun sitä treenataan joka taistelussa, mutta vaikeustasoa saa säätää lennosta, niin pidän sen storyllä, kunnes hallitsen tämän edes 50% ajasta. Tämäkin on syy, miksi en käytä modia.

--

Ja sitten, jos ei joku tätä lukeva vielä ole pelannut peliä: se dodge/parry on eri joka viholliselle. Jotkut lyö nopeasti, jotkut lyö hitaasti. Dodge ei vaan ota damagea vihollisesta ja parrystä tulee useasti counter, joka siis on ilmainen hyökkäys vihollista kohti. Ja Story-vaikeustasolla se on tappavan tehokas hyökkäys.

 

[kahlekuningas]

Mielestäni tämän pelin taisteluissa on vähän samaa ongelmaa kuin Persona-sarjan peleissä, eli taistelut ovat usein ohi jo ennen kuin viholliset ehtivät edes tehdä mitään. Pitkällä tähtäimellä se käy vähän tylsäksi, mutta toisaalta ainakaan taisteluihin ei mene paljon aikaa. Mikromanagerointi Pictos/Lumina-kykyjen kanssa on käynyt vähän raskaaksi, kun niitä on niin paljon ja jatkuvasti tulee lisää.

 

[swttii]

Tässä väitän vastaan. Kun täälläkin on ainakin kaksi ihmistä modannut sen pois. Ja tämmöistä vastaavaa taisi olla FF 14, siis se, missä ne poikaporukalla retkeili.
Pelissä on muutakin , kuin tuo taistelusysteemi, ja eipä sitä systeemiä ole maasta taivaisiin kehuttu missään.



Ei se niin mene. Minulla on se ongelma nyt, että vähän helppoa on, kun otin Story-vaikeustason. Edelleen, kun osun siihen nappiin, niin Counter tappaa heikon vihollisen kerrasta ja vie pomoltakin parin hyökkäyksen verran hp:tä.

Lisäksi se tappaa "flown", kun ei voi shakkimaisesti miettiä seuraavaa siirtoa ja tuo kiireen tuntua. FF XIII:ssä ärsytti se, että ei voi vaan katsella välidemoa, vaan kesken pitää rämpyttää nappia, että edes tapahtuu jotain.



Nähtävästi ne, joita ei kiinnosta tuo reaktionopeustesti, ajavat modia, mutta sitten taistelut helpottuvat heillä vieläkin enemmän , niin haaste katoaa.
Voisihan sitä taas miettiä, että "opin tuon vielä", kun sitä treenataan joka taistelussa, mutta vaikeustasoa saa säätää lennosta, niin pidän sen storyllä, kunnes hallitsen tämän edes 50% ajasta. Tämäkin on syy, miksi en käytä modia.

--

Ja sitten, jos ei joku tätä lukeva vielä ole pelannut peliä: se dodge/parry on eri joka viholliselle. Jotkut lyö nopeasti, jotkut lyö hitaasti. Dodge ei vaan ota damagea vihollisesta ja parrystä tulee useasti counter, joka siis on ilmainen hyökkäys vihollista kohti. Ja Story-vaikeustasolla se on tappavan tehokas hyökkäys.

Eipä anekdootti että pari tyyppiä modaa peliä kerro juuri mitään.

Mun pointti on että tämä taistelusysteemi vetää pelin puoleen sellaisia pelaajia jotka eivät olisi miettineet ollenkaan peliä ellei olisi jotain erilaista tarjolla. Sun pointti on että pitäis tehdä keskipaksua ja turvallista. Hyvään pelilooppiin kuuluu yleensä vähän turhautumista ja sitä kautta onnistumisen tunteet jne. Kaikkien pelien ei tarvitse miellyttää kaikkia. Doom 2016 oli yksinkertainen ja vetoaa sen takia moniin, Doom Eternal vaatii pelaajalta enemmän ja on monimutkaisempi. Jos ei haaste kiinnosta, 2016 on luultavasti mieleen, kun taas Eternal sopii paremmin jos tykkää oppia uutta ja haastaa itseään.

No, varmuutta ei saada suuntaan tai toiseen.

 

[hsalonen]

Mun pointti on että tämä taistelusysteemi vetää pelin puoleen sellaisia pelaajia jotka eivät olisi miettineet ollenkaan peliä ellei olisi jotain erilaista tarjolla. Sun pointti on että pitäis tehdä keskipaksua ja turvallista. Hyvään pelilooppiin kuuluu yleensä vähän turhautumista ja sitä kautta onnistumisen tunteet jne. Kaikkien pelien ei tarvitse miellyttää kaikkia. Doom 2016 oli yksinkertainen ja vetoaa sen takia moniin, Doom Eternal vaatii pelaajalta enemmän ja on monimutkaisempi. Jos ei haaste kiinnosta, 2016 on luultavasti mieleen, kun taas Eternal sopii paremmin jos tykkää oppia uutta ja haastaa itseään.

Taas minun pointtini oli, että ei ne sen taistelusysteemin perässä tule. Tuossa on paljon enemmän, kuin pelkkä taistelusysteemi. Ja ne pari modaajaa, ovat juuri niistä muista syistä peliä pelaamassa.

..mutta joo, kohta olen keskustellut pidempään pelistä, kuin pelannut sitä. Spring Meadows on läpi ja siitä jatkuu tänään.

--

Lisäksi edelleen, "tekemällä oppii", niin ehkä minäkin vielä hilaan vaikeustason takaisin normaalin, kun opin tuon parryn/dodgen aikatauluttamaan. Niissä QTE FF:issä olen kanssa saanut pelin läpi - ja niissähän ei ole mitään vaikeustason säätöä. Tämän pelin näen edelleen Euroopan (Ranskan) vastineena FF-tyylisille peleille ja se on parempi kuin FFXVI, joka on lähin vertailukohta.

 

[AsiJu]

Eipä anekdootti että pari tyyppiä modaa peliä kerro juuri mitään.

Mun pointti on että tämä taistelusysteemi vetää pelin puoleen sellaisia pelaajia jotka eivät olisi miettineet ollenkaan peliä ellei olisi jotain erilaista tarjolla. Sun pointti on että pitäis tehdä keskipaksua ja turvallista. Hyvään pelilooppiin kuuluu yleensä vähän turhautumista ja sitä kautta onnistumisen tunteet jne. Kaikkien pelien ei tarvitse miellyttää kaikkia. Doom 2016 oli yksinkertainen ja vetoaa sen takia moniin, Doom Eternal vaatii pelaajalta enemmän ja on monimutkaisempi. Jos ei haaste kiinnosta, 2016 on luultavasti mieleen, kun taas Eternal sopii paremmin jos tykkää oppia uutta ja haastaa itseään.

No, varmuutta ei saada suuntaan tai toiseen.

Eternal on juuri siksi hyvä, kun se käytännössä vaatii pelaajalta oppimista ja skill ceiling on periaatteessa ääretön, aina voi pelata edes vähän paremmin (eikä ne nivelrikkoa aiheuttavat combot ole suinkaan ainut tapa pelata).

Tämä peli kiinnosti jo muutenkin, mutta jos on samaa ideologiaa niin eiköhän tämä ostoon mene.

Kenties tän tyyliset pelit vetoaa siksi, että tuntuu enemmän siltä, kuin oppisi uuden taidon kuin, että vaan etenee pelissä.

 

[myrskyviitta]

Oma veikkaus on että peli ei olisi niin suosittu ilman dodge/parry systeemiä. Kun uskalletaan tehdä omaa visiota, eikä pelätä sitä että samalla osa porukasta ei tykkää, on mahdollisuus tehdä jotain uutta ja mielenkiintoista.

AAA pelinä tässä olisi karsittu tuo dodge/parry pois ja pelistä olisi tehty liian helppo. Todennäköisesti peli olisi OK, mutta ei olisi noussut mestaritasolle.

Dodge/parry tuo peliin jännitystä ja se tuo lisää vaikutusmahdollisuuksia, mikä taas lisää pelaajien sitoutumista peliin (toki sulkien samalla osan pelaajista pois).

Mielenkiintoinen teoria, visiot vaikeustasosta on kuitenkin vähän niin ja näin. Esimerkiksi noissa Souls peleissä on jokin visio vaikeustasosta sillä niissä ei ole vaihtoehtoja vaikeustasolle, niissä on ytimessä se onnistumisen tunteen saaminen ja kavereille kertominen että mitenkä sen ja sen bossin lopulta pähitti jne.

COE33:ssa taas on vaikeustasot ja valikoissa jopa optio QTE helpottamiseen kun pelaaja hyökkää joten mitään selvää visiota vaikeustasosta ei ole. Tuossa olisi asiantunteva devaaja lisännyt optioksi myös kaikkien QTE:n automaattisen läpäisyn ja niiden poiston näkyvistä. Harmi kun ei ollut julkaisussa, pienelle studiolle tuollaisen nyt voi anteeksi antaakkin. QoL pätsillä varmaan tulevat tuota muokkaamaankin.

Ja toki joillekkin QTE hakkaaminen tuo jännitystä/immersiota, mutta valitettavasti jotkut ovat noista nappien hakkaamisista saaneet tarpeekseen tai eivät halua nähdä niitä tietynlaisissa peleissä. TWD kaltaisissa tarinapeleissä ne on ihan jees koska voit vaikuttaa tarinan kulkuun ajoitetuilla napin painalluksilla. Tuollainen on kuitenkin eri asia kun että niitä on laitettu skill checkinä vuoropohjaiseen peliin ja joka hyvin todennäköisesti hypetetyllä tarinallaan tuo mukanaan paljon fiilispelaajia joita ei nappien hakkaaminen kiinnosta.

 

[Dzeeta]

Mielenkiintoinen teoria, visiot vaikeustasosta on kuitenkin vähän niin ja näin. Esimerkiksi noissa Souls peleissä on jokin visio vaikeustasosta sillä niissä ei ole vaihtoehtoja vaikeustasolle, niissä on ytimessä se onnistumisen tunteen saaminen ja kavereille kertominen että mitenkä sen ja sen bossin lopulta pähitti jne.

COE33:ssa taas on vaikeustasot ja valikoissa jopa optio QTE helpottamiseen kun pelaaja hyökkää joten mitään selvää visiota vaikeustasosta ei ole. Tuossa olisi asiantunteva devaaja lisännyt optioksi myös kaikkien QTE:n automaattisen läpäisyn ja niiden poiston näkyvistä. Harmi kun ei ollut julkaisussa, pienelle studiolle tuollaisen nyt voi anteeksi antaakkin. QoL pätsillä varmaan tulevat tuota muokkaamaankin.

Ja toki joillekkin QTE hakkaaminen tuo jännitystä/immersiota, mutta valitettavasti jotkut ovat noista nappien hakkaamisista saaneet tarpeekseen tai eivät halua nähdä niitä tietynlaisissa peleissä. TWD kaltaisissa tarinapeleissä ne on ihan jees koska voit vaikuttaa tarinan kulkuun ajoitetuilla napin painalluksilla. Tuollainen on kuitenkin eri asia kun että niitä on laitettu skill checkinä vuoropohjaiseen peliin ja joka hyvin todennäköisesti hypetetyllä tarinallaan tuo mukanaan paljon fiilispelaajia joita ei nappien hakkaaminen kiinnosta.

Itselle toimii kyllä QTE mainiosti. Tuo combattiin sopivasti elävyyttä, kun pitää reagoida. Onnistuneet parryt/väistöt lisää onnistumisen tunnetta ja onpa pictojakin saatu rakenneltua niiden mukaan. Olisi astetta tylsempää ilman. Omalla vuorolla voi kuitenkin mennä hakemaan vaikka kaljan, kun ei ole mitään vuorokohtaista aikaa kuitenkaan. Hyvä peli kyllä kaikinpuolin. Minkmappia ehkä olisin vähän kaivannut ja muutamia muita hyvin pieniä puutteita. Goty -ainakin itselle.

 

[Joukahaine]

Kyllä itse olen samaa mieltä, että parryt ja dodget tuovat elämää noihin taisteluihin. Ilman noita aika saman napin hakkaamista olisi. Vasta vajaa 10h täällä ja kuoli korjannut jo jokusen kerran. Yleensä sen vapaaehtoisen bossin liikkeudenkin oppiminen menee 1-2 kuolemaa, mutta toistaiseksi päätarinan bossit on ekalla läpi menty. Normalilla pelaan.

Tuon pictos/lumina homma menee vähän puuduttavaksi kun niitä on paljon. Muutenkin tuo 4kpl taisteluja ja sen oppiminen tuntuu vähän turhalta. Muutaman jo keräsin kun en jaksa edes katsoa mitä tekee/sisältää. Laittaa sitten kun on kourallinen taas kerätty.

Mielenkiintoinen peli ja pitkästä aikaa on ollut hankala laskea ohjainta kädestä. Haluaa nähdä mitä tapahtuu ja juoni ollu ennalta arvaamaton ja musiikli todella hyvää. Koko ajan saa arvuutella mitähän seuraavaksi.

Juonesta prologuen jälkeen pieni pohdinta

Spoileri

sain siis kuvan, että matka paintressille olisi ollut tuntemanton ja matkaajille uutta. Perillä kuitenkin rannan tapahtumien jälkeen pyydettiin kokoontumaan tietyllä puulla. Tiesivät jotenkin heti missä olivat ja miten edetä. En tiedä selviääkö pelin edetessään, mutta jäi häiritsemään

 

[kuoris]

Pakkohan tätä ketjua oli tulla lukemaan kun peliä hehkuttaa kaikki Hesarista Emmanuel Macroniin!

Nyt sitten pitäisi päättää pelaako PC:llä kuulokkeilla 32:9 näytöllä vai PS5:llä sohvalla isolla telkkarilla ja tilaäänellä? Arvaan että toimii paremmin padilla kuin hiirellä.

 

[swttii]

Pakkohan tätä ketjua oli tulla lukemaan kun peliä hehkuttaa kaikki Hesarista Emmanuel Macroniin!

Nyt sitten pitäisi päättää pelaako PC:llä kuulokkeilla 32:9 näytöllä vai PS5:llä sohvalla isolla telkkarilla ja tilaäänellä? Arvaan että toimii paremmin padilla kuin hiirellä.

Ei tätä kannata hiirellä pelata jos pädi löytyy, pelin alussa tulee viestikin että suositellaan peliohjainta. Itse toki pelaan pädillä ja PC:llä

 

[AsiJu]

Löytyykö tästä PC:llä muuten natiivi DualSense tuki vai tarviiko Steam Inputin?

 

[hsalonen]

Pakkohan tätä ketjua oli tulla lukemaan kun peliä hehkuttaa kaikki Hesarista Emmanuel Macroniin!

Nyt sitten pitäisi päättää pelaako PC:llä kuulokkeilla 32:9 näytöllä vai PS5:llä sohvalla isolla telkkarilla ja tilaäänellä? Arvaan että toimii paremmin padilla kuin hiirellä.

Itse otin PC:n, ja tämä toimii hienosti ja korkea FPS. PS5:llä (joka ei minullakaan ole pro), joutuisin karsimaan FPS:stä. Tosin minulla on 4070 Ti Super.
Ääniä otin ensin kuulokkeilla, mutta vaihdoin Edifiereihin, kun se kuorolaulu vähän tuli toistavaksi..

Löytyykö tästä PC:llä muuten natiivi DualSense tuki vai tarviiko Steam Inputin?

PS5:n DualSensellä pelasin PC:llä, enkä tehnyt mitään asetuksia - toimi suoraan.

 

[masax]

Ei tätä kannata hiirellä pelata jos pädi löytyy, pelin alussa tulee viestikin että suositellaan peliohjainta. Itse toki pelaan pädillä ja PC:llä

Niin ei kannata, koska dodget ja parryt ja näppäimistö/hiiri ohjaus on rikki. Muutenhan peli olisi paljon parempi hiirellä ja näppäimistöllä, kun voisi keskittyä pelaamisen taktiseen puoleen ja tarinaan tarvitsematta koko aikaa nappeja rämpyttää ja tatteja hinkata.

 

[hsalonen]

Nyt on Flying Waters läpi, joka oli käytännössä akvaario. Kaunista maisemaa ja hienoa grafiikkaa.

En vaan osaa, tai nuoremmat ovat nopeampia, kun minulta kuoli porukkaa tuossa Flying Watersin loppupomolla. Vaikeustaso siis kohdallaan ja minulla toistaiseksi helpoin, kun silläkin on vaikeaa. Se kyllä oli ns. pakko osua dodge/parry, kun HP oli alle 20. Sainkin kolme putkeen jumpin väistelyä. Ehkä se tästä vielä. Käytin yhden phoenix downin.. eikun eliksiirin. Muu porukka sitten heräsi itsekseen 1 HP taistelun loputtua.

Lisäksi huomasin, että ei ne suoraan laittaneet pictoja käyttöön, eikä aseita. Meni 10min menuissa tuon jälkeen ja nyt on kaikki päivitetty ja optimaalisin asetus käytössä.

--

Yli 30v kasuaalille tämä on kyllä GOTY. Taas vertaan FFXVI, mutta se on kaikkea, mitä tuon olisi pitänyt olla. Eeppisiä taisteluita, hyvä juoni ja nautittavaa pelaamista. Nyt vaan mietin, pitääkö täällä julkisesti kertoa, että pelaan Storyllä (helpoin vaikeustaso). Vaihdan myöhemmin vaikeampaan, jos saan dodge/parry kohdalleen

Lisäksi Gustave on 32v, eikä nuori teini, jolla on daddy issues. Tämä on vaan plussaa.

 

[hsalonen]

Nyt olen Old Lumiere. Lähinnä ärsyttää, että en voi spoilata juonta.

Mutta Ben Starr tuli mukaan ääninäyttelijänä ja tuottaa tasaisen onnistunutta hahmoa. Ei erikoista, mutta ihan ok.

Tämä on taas tilanteita, jossa haluaisin sanoa mielipiteeni juonesta, mutta en voi, kiusaamatta ihmisiä, jotka ei ole pelannut tähän asti.

--

Silti, olen samaa mieltä, kuin alussa: jättäkää FF XVI hyllyyn ja ostakaa tämä. Hieno peli. Olen vähän kasuaali, mutta tämä on tämän vuosikymmenen paras EU peli.

 

[zxcv]

Nyt olen Old Lumiere. Lähinnä ärsyttää, että en voi spoilata juonta.

Mutta Ben Starr tuli mukaan ääninäyttelijänä ja tuottaa tasaisen onnistunutta hahmoa. Ei erikoista, mutta ihan ok.

Tämä on taas tilanteita, jossa haluaisin sanoa mielipiteeni juonesta, mutta en voi, kiusaamatta ihmisiä, jotka ei ole pelannut tähän asti.

--

Silti, olen samaa mieltä, kuin alussa: jättäkää FF XVI hyllyyn ja ostakaa tämä. Hieno peli. Olen vähän kasuaali, mutta tämä on tämän vuosikymmenen paras EU peli.

Öö täällä forumilla on myös spoiler-tägit mitä ihmiset yleensä käyttää, kuten vaikka tässä ketjussa vähän aiemmin. Niihinhän säkin voit kommentoida.

 

[JouBqa]

Läpi. Vuosikymmenen peli. Jos haluaa että vipa bossissa on haastetta niin kannattaa mennä ajoissa. Olin aivan overleveled at 66.
Vielä on joitain end game bosseja hakkaamatta

Sitten katella tämä

 

[Anatoli]

Jos ei tajua laittaa hahmoille edes uusia aseita käteen, niin story on silloin oikein sopiva vaikeustaso.

 

[DaimlerStool]

Jos ei tajua laittaa hahmoille edes uusia aseita käteen, niin story on silloin oikein sopiva vaikeustaso.

Niin sanottu peli journalisti - vaikeustaso

 

[hsalonen]

Jos ei tajua laittaa hahmoille edes uusia aseita käteen, niin story on silloin oikein sopiva vaikeustaso.

Jossain toisissa peleissä se tapahtuu automaattisesti, tai vähintään tulee dialogi, että laitetaanko käyttöön. Ja tässä kyseisessä tapauksessa peliaika taisi olla 2h, josta osa on intron ja cutscenien katselua, ja asetusten säätämistä kohdalleen. Tämä on vaan sitä kiillotusta, vähennetään turhaa mikromanageerausta pelaajalta.

Myöskin tutoriaalit pelaamisesta oli vaikka uudella hahmolla sitä, että sai vaan koettaa kykyjä helppoon vastukseen.

--

Tietenkin, minulle voi olla se helppo ihan sopiva, varsinkin refleksejä vaativissa peleissä. Saan vieläkin "EXPEDITION FAILED" välillä, kun harjoittelen uusia vihollisia vastaan. Se "miekka oman mahan läpi , että saan +4 shieldiä" vihollinen voitti koko ryhmäni ekalla kerralla, kun huolettomasti vaan katselin, että "eihän sillä ole yhtään hp:tä jäljellä". Eikä ollut edes bossi.

Sitten taas pitää bosseilla osata sitä dodgea/parryä, ja se ei onnistu niin hyvin, jos on muutaman oluen nauttinut pelatessa. Sen lisäksi, että ei ole enää nuori ja notkea itsekään.

Mutta Story näyttää olevan minulle se Oikea. Pelistä voi nauttia myös näin.

Nyt on 14.3h pelattu. Olen Old Lumieressa.

 

[Joukahaine]

Äh pitää lopettaa foorumin lukeminen tämän pelin osalta kunnes läpi. Laitatteko ne paikan nimet tai juonikuviot spoilereihin

 

[gaskade]

Noniin, meni itselläkin vihdoin läpi. Pelikello näytti rapiat 21h kun tuli vähän juostua lopussa, hahmojen levelit oli about 45. Ehdottomasti kyllä itselle goty, ei ole kyllä hetkeen tullut vastaan peliä joka saa musiikilla ja tarinalla tunteet pintaan (varsinkin monolithille pääsyn jälkeen). Myös loppupuolen taistelumusiikit oli ihan rautaa. Tarinan loppuratkaisusta myös plussaa, ei ollut ihan arvattavissa. Taitaa myös Maellen voitto olla ns "bad ending"?

 

[hsalonen]

Mielestäni en ole spoilannut mitään. Välttelen tageja ja spoilaamista.

Nyt olen juuri päässyt Sirenestä. Siellä opin, että dodge/parry ei ole päälleliimattu ominaisuus, se on niinkuin koko taistelumekaniikan ydin, sitä pidemmälle mennään. Parryn epäonnistuttua tuolla pomolla alkaa dominot kaatua ja koko homma kaatuu kasaan. Ei ole mahdollista päästä läpi tuota pomoa, jos ei osaa parryä. Sitten taas parry/dodge automatisointi tappaa täysin vaikeustason, kun ei ne tee viholliset damagea, jos se onnistuu joka kerta. Lisäksi saa countereita koko ajan sisään ja edes Story-vaikeustason haaste puuttuu...

--

Tämä ei ole vuoropohjainen peli ja dodge/parry on pakko osata. Sanoo menut ja tutoriaalit mitä vaan.

--

@gaskade lainaisin suoraan, mutta sitten näkee spoilerien sisällön ja melkein tuhosin viestini..

Minulla kello näyttää 19.5h ja hahmot vähän päälle kolmekymppisiä. Alkaa tuntua siltä, että pitäisi käydä salilla treenaamassa vähän ennen seuraavaa aluetta, niin mihin kannattaisi mennä?

 

[masax]

Tuli sitten pelattua kuitenkin loppuun. Pari pienempää taukoa vaan piti välillä pitää, yhteensoittoon ei pystynyt. Eikä se peli kyllä siitä loppua kohden miksikään muuttunutkaan, niin ainoastaan tarina minkä vuoksi loppuun pelaa. Siitä lopusta olen täysin samaa mieltä kuin @Raxama

Spoileri

Valitsin Maellen lopun, ihan vaan sen takia kun Renoir oli niin mulkku. Tajusi jo sitten ennen ihan loppua, että tämä ei ole ainakaan oikea loppu, kun ei ole myöskään jatkumoa sille tarinalle mitä pelin alussa lähdettiin pelaamaan, vaan kuolleet hengissä jne. Youtubesta katsoin Verson lopun, ja se kyllä parempi.

9/10 arvosanaksi, ihan ei pysty kaikkein suurimpiin masterpiece ja goty hehkutuksiin, mutta erinomainen peli.

 

[Telkkari]

Pääseekös tässä viimeisen bossin jälkeen vielä jatkamaan sivutehtävien kanssa, vai pitääkö se tehdä ennemmin? Aika varma olen, että seuraava paikka mihin pitää mennä on tarinan viimeinen

 

[masax]

Pääseekös tässä viimeisen bossin jälkeen vielä jatkamaan sivutehtävien kanssa, vai pitääkö se tehdä ennemmin? Aika varma olen, että seuraava paikka mihin pitää mennä on tarinan viimeinen

Pääsee jatkamaan. Se palaa siinä ihan viimeistä loppuratkaisua edeltävään kohtaan.

 

[hsalonen]

Voi huoh, nuo vikat kentät on pitkiä.. Onneksi ei ole arkipäivä..

Jouduin nyt jättämään kesken tason, kun alkoi tuntua puuduttavalta. Parasta olisi, että ne olisivat sen pituisia, että yhtenä arki-iltana voi yhden kentän verran edetä. Nyt olen tuntikausia ollut Monument.

edit: pelin kello ja Steamin kello näyttää eri aikaa Olin kuulemma 19.5h pelannut, kun saavutin Paintressin.. Steamissä oli 7-8h enemmän.

 

[masax]

Voi huoh, nuo vikat kentät on pitkiä.. Onneksi ei ole arkipäivä..

Jouduin nyt jättämään kesken tason, kun alkoi tuntua puuduttavalta. Parasta olisi, että ne olisivat sen pituisia, että yhtenä arki-iltana voi yhden kentän verran edetä. Nyt olen tuntikausia ollut Monument.

edit: pelin kello ja Steamin kello näyttää eri aikaa Olin kuulemma 19.5h pelannut, kun saavutin Paintressin.. Steamissä oli 7-8h enemmän.

Pelin kello mittaa peliaikaa, steam laskee vain sitä kun peli on päällä. Eli pausella olo tulee mukaan. Itse sain johonkin peliin yli sata tuntia steamiin, kun perjantai-iltapäivänä unohtui sammuttaa kone lähtiessä viikonlopun viettoon.

 

[kahlekuningas]

Jaahas, nyt tuntuu siltä että ainakin normaalilla vaikeustasolla tuli seinä vastaan. Levelin 35 tyypeillä en pääse millään Mask Keeper nimisestä pomosta. Toisaalta alkaa motivaatiokin olla poissa, kun en yhtään pääse sisälle pelin taistelusysteemiin. Tässä tuntuu yhdistyvän kaikki vuoropohjaisen ja reaaliaikaisen taistelun huonoimmat puolet. Juoni on kyllä ollut ihan hyvä tähän mennessä, joten ehkä voisi harkita jotain modia parryn ja dodgen ajoitusten helpottamiseksi. Ei vaan jaksa alkaa opettelemaan ulkoa jokaisen vihollisen liikkeitä. Kaikilla on liikkeissä erilaisia hämäyksiä, joiden takia ajoitukset on ihan arpapeliä.

 

[masax]

Jaahas, nyt tuntuu siltä että ainakin normaalilla vaikeustasolla tuli seinä vastaan. Levelin 35 tyypeillä en pääse millään Mask Keeper nimisestä pomosta. Toisaalta alkaa motivaatiokin olla poissa, kun en yhtään pääse sisälle pelin taistelusysteemiin. Tässä tuntuu yhdistyvän kaikki vuoropohjaisen ja reaaliaikaisen taistelun huonoimmat puolet. Juoni on kyllä ollut ihan hyvä tähän mennessä, joten ehkä voisi harkita jotain modia parryn ja dodgen ajoitusten helpottamiseksi. Ei vaan jaksa alkaa opettelemaan ulkoa jokaisen vihollisen liikkeitä. Kaikilla on liikkeissä erilaisia hämäyksiä, joiden takia ajoitukset on ihan arpapeliä.

Story mode päälle vaan, ne ei suurimmat hämääjät ole helppoja torjua silläkään.

 

[hsalonen]

ehkä voisi harkita jotain modia parryn ja dodgen ajoitusten helpottamiseksi

..ja sitten minua kritisoidaan, kun pelaan Storyllä. Jos se modi tekee kaiken puolestasi, ei taisteluihin jää mitään haastetta.

Story mode päälle vaan, ne ei suurimmat hämääjät ole helppoja torjua silläkään.

Kyllä! Se vaan helpottaa ajoitusta. Tosin viholliset tekee vähän vähemmän damagea, mutta siitä huolimatta ne pitää tappaa, tai ne tappaa sinut. Esim. Mimellä pitää osua ainakin puolet, tai porukkasi kuolee.. Tai sitten se kestää tyyliin ikuisuuden.

Ja se helpottaa Dogden ajoitusta vähän enemmän, mutta alle sekunti se on silti.. Parryt tuntuu vaativan täydellistä suoritusta myös Storyllä.

--

Dodge/parry ei ole lisähaaste ja vaikeutin - se on koko taistelumekaniikan ydin - varsinkin lopussa. Se nyt kannattaa opetella ja muuten ei pärjää.

--

Nyt peli on minun osaltani läpi (Story) ja asennan Nvidian uudet ajurit. Kone onkin ollut vähän liian vakaa.

 

[spede]

Harkitsin vaikeustason madaltamista loppupään vapaaehtoisen taistelun vuoksi ja testailin vähän, niin varmaan kolminkertainen aikaikkuna parrylle Expert -> Novice. Kunhan ees samalla postinumerolla painaa nappia niin menee läpi. Dodgessa varmaan reilusti yli sekunti.

Spoileri: Sivuquestista

Simo on kyllä ihan törkee tappelu. Varmaan 5x vaikeampi kuin mikään muu mosa koko pelissä. Jotain yhdestä laakista kuoliaaksi buildeja kai on, mutta ei lasketa voitoksi. Kolmannessa phasessa joka isku tulee kolminkertaisena ja tuntuu ettei vaan riitä motoriikka expertillä enää näpyttämään nappia niin lujaa. Parhaimmillaan saanut hermannin johonkin 1/3 healtteihin.

 

[hsalonen]

Harkitsin vaikeustason madaltamista loppupään vapaaehtoisen taistelun vuoksi ja testailin vähän, niin varmaan kolminkertainen aikaikkuna parrylle Expert -> Novice. Kunhan ees samalla postinumerolla painaa nappia niin menee läpi. Dodgessa varmaan reilusti yli sekunti.

Spoileri: Sivuquestista

Simo on kyllä ihan törkee tappelu. Varmaan 5x vaikeampi kuin mikään muu mosa koko pelissä. Jotain yhdestä laakista kuoliaaksi buildeja kai on, mutta ei lasketa voitoksi. Kolmannessa phasessa joka isku tulee kolminkertaisena ja tuntuu ettei vaan riitä motoriikka expertillä enää näpyttämään nappia niin lujaa. Parhaimmillaan saanut hermannin johonkin 1/3 healtteihin.

Siellä on loppupäässä vihollisia, jotka tekevät monta iskua sekunnissa. Vaikka Reacherin robotti. En usko yli sekunnin Dodgeen hetkeäkään. Voi kyllä miettiä, olisiko näihin peleihin parempia ohjaimia, kuin PS5:n ohjain?

Ja helpoin taisi olla Story, edelleenkin. Minulle täydellinen vaikeustaso tähän peliin. En kadu.

Mutta myös, olen jo vanha ja raihnainen, kun yli kun ikää jo 2x nuorempien pelaajien verran.. Ei ole refleksit enää samat, kuin oli 18v.. Katsoin yhden youtube-videon jostain Verso buildilla levelauksesta, ja sitten päätin, että tähän en ryhdy ja menin vaan Lumiere. Se maailma, joka on saatavilla Act III:ssa on yllättävän laaja ja ihmeellinen, mutta ei ole tarpeellinen juonen kannalta