Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[ChatGPT]

Saksassa taas ei polttopuuta ole saatavilla

Eikä koko keski-euroopassa... Ei ole enään metsää mistä ottaa.

 

[Lucas]

Cop4 maalämpö toteutuu vain rakennuksissa joissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Suomessa on todella paljon
rakennuksia joissa esim.öljykattila on korvattu maalämöllä ja lämmönjako tapahtuu vesikiertoisten lämpöpattereiden kautta, näissä cop (käyttöveden lämmitys huomioden) on parhaimmillankin "vain" 3-3,5.
Jos olet seurannut sähkön hintaa, niin keskimäärin tuo 20c/kWh ei riitä jos mukaan lasketaan siirto, tähän toki vaikuttaa oleellisesti missä asut ja kelle maksat siirrosta.
Esim. fortum myy tällä hetkellä sähkösopimusta rapeaan 28,27c/kWh + 4,5€/kk hintaan jos haluat tehdä 24kk voimassa olevan diilin, ja siis tähän lasketaan vielä siirto päälle.

Taitaa olla siinä rajoilla, että ostopuilla säästää jotain maalämpötalossa jos COP on kolme ja sähkön hinta on tuo 28,27c/kWh plus päälle rosvohinnoiteltu "caruna-luokan" siirtomaksu.

Sähkölämmitystalloissa sitä säästää jo ison summan vuodessa jos sähkön hinta on tuollainen.

Säälittää ne vähävaraiset ihmiset, jotka asuu jossain 40.000 kWh vuodessa sähköä kuluttavissa rintamiestaloissa ja sähkö jos maksaa jonkun 35 senttiä per kWh siirtomaksuineen. Sehän vuoden sähkölasku tekee sillloin 14 tuhatta euroa. Se on enemmän mitä monen vähävaraisen bruttotulot vuodessa. Erityisesti talvipakkasilla se kulutus on isoa ja se kuukauden sähkölasku voi olla silloin 3000-4000 euroa tuolla vuosikulutuksella.

 

[Jan11]

Taitaa olla siinä rajoilla, että ostopuilla säästää jotain maalämpötalossa jos COP on kolme ja sähkön hinta on tuo 28,27c/kWh plus päälle rosvohinnoiteltu "caruna-luokan" siirtomaksu.

Sähkölämmitystalloissa sitä säästää jo ison summan vuodessa jos sähkön hinta on tuollainen.

Säälittää ne vähävaraiset ihmiset, jotka asuu jossain 40.000 kWh vuodessa sähköä kuluttavissa rintamiestaloissa ja sähkö jos maksaa jonkun 35 senttiä per kWh siirtomaksuineen. Sehän vuoden sähkölasku tekee sillloin 14 tuhatta euroa. Se on enemmän mitä monen vähävaraisen bruttotulot vuodessa. Erityisesti talvipakkasilla se kulutus on isoa ja se kuukauden sähkölasku voi olla silloin 3000-4000 euroa tuolla vuosikulutuksella.

Vähävaraisimmille on toki toimeentulotuki tässäkin viimesijainen tukimuoto, toimeentulotuessa otetaan energialasku huomioon, lisäksi voi saada maksusitoumuksen polttopuihin.
Tämä toki vain jos on tosissaan vähävarainen, ei vain pienituloinen. Eli ei saa olla esim. säästettyä varoja tilillä lepäämässä.
Monella jeesaisi lämpöpumppu. Erityisen hankala tämä tilanne on väliinputoajille, eli heille, joilla on tuloja, mutta vaikka luottotiedot mennyt, eikä saa ostettua sitä lämpöpumppua luotolla/osamaksulla, mutta ei ole varaa maksaa sitä käteiselläkään.

 

[Lucas]

[

Vähävaraisimmille on toki toimeentulotuki tässäkin viimesijainen tukimuoto, toimeentulotuessa otetaan energialasku huomioon, lisäksi voi saada maksusitoumuksen polttopuihin.
Tämä toki vain jos on tosissaan vähävarainen, ei vain pienituloinen. Eli ei saa olla esim. säästettyä varoja tilillä lepäämässä.

Jos sattuu olemaan joku osuus jostain jakamattomasta kuolinpesästä tai tai perinnöksi saatu purkukuntoinen mökin rötiskö arvottomalla tontilla, niin ne pitää realisoida ensin tai hakea pesänjakajaa ja mahdolliset rahat "syödä" ennen kuin voi saada toimeentulotukea.

Muistaakseni siinä on joku muutaman kuukauden aika, jonka ajan voivat myöntää toimeentulotukea, mutta sinä aikana tuollaisten realisointi pitää laittaa vireille ainakin että sen jälkeen voi saada toimeentulotukea.

En sano, että tuollainen on väärin, mutta voi tulla monelle yllätyksenä jos sattuu esimerkiksi ensi talvena tarvimaan ensimmäistä kertaa toimeentulotukea vaikka järkyttävien sähkölaskujen seurauksena.

 

[Shajk]

Niin kuin mainittu jo, kannattuvuuspiste riippuu MLPn hyötyasteesta sekä takan hyötyasteesta. Itse laskin että raja on noin 25snt/kWh modernilla varaavalla takalla, kun omassa talossa on patteri MLP ja puut sain "viime vuoden hinnalla".

 

[Jan11]

Jos sattuu olemaan joku osuus jostain jakamattomasta kuolinpesästä tai tai perinnöksi saatu purkukuntoinen mökin rötiskö arvottomalla tontilla, niin ne pitää realisoida ensin tai hakea pesänjakajaa ja mahdolliset rahat "syödä" ennen kuin voi saada toimeentulotukea.

Muistaakseni siinä on joku muutaman kuukauden aika, jonka ajan voivat myöntää toimeentulotukea, mutta sinä aikana tuollaisten realisointi pitää laittaa vireille ainakin että sen jälkeen voi saada toimeentulotukea.

En sano, että tuollainen on väärin, mutta voi tulla monelle yllätyksenä jos sattuu esimerkiksi ensi talvena tarvimaan ensimmäistä kertaa toimeentulotukea vaikka järkyttävien sähkölaskujen seurauksena.

3kk ajan huomioidaan täysimääräisenä, mutta myös pidempään voidaan antaa aikaa. Ja ensi talveksi on työn alla kelalla ja ministeriöllä väljempi tulkinta energia-asioiden suhteen.

Joka tapauksessa, se yksi Suomen talvi siinä menee ellei ihan Lapin perillä olla, sitten on tavallaan kevät ja kesä aikaa hoitaa asiansa kuntoon ennen seuraavaa talvea.
Näissä asioissa isompi ongelma on, että varsinkaan vanhukset eivät ymmärrä tai kehtaa hakea sitä tukea heti, kun tarvitsisivat, vaan vähän kärjistetysti jäätyvät tai nääntyvät torppaamassa ennemmin. Valitettavasti.

 

[Lucas]

Joka tapauksessa, se yksi Suomen talvi siinä menee ellei ihan Lapin perillä olla, sitten on tavallaan kevät ja kesä aikaa hoitaa asiansa kuntoon ennen seuraavaa talvea.
Näissä asioissa isompi ongelma on, että varsinkaan vanhukset eivät ymmärrä tai kehtaa hakea sitä tukea heti, kun tarvitsisivat, vaan vähän kärjistetysti jäätyvät tai nääntyvät torppaamassa ennemmin. Valitettavasti.

Siinähän ne ongelmat vain pahenevat jos ei heti lähde apua hakemaan kun rahat ei enää riitä sähkölaskuun sähkölämmitteisessä talossa. Jossain vaiheessa ne katkaisee sähköt jos rahaa ei laskuihin ala tulla. Sitten voi vesiputketkin jäätyä ja seurauksena voi olla kallis vesivahinko.

​

Milloin sähköyhtiö voi katkaista sähköntoimituksesi

Sähkö on kuluttajille välttämätön jokapäiväinen hyödyke. Sähköyhtiö voi katkaista sähkösi vain, jos olet olennaisesti rikkonut tekemääsi sähkösopimusta.

www.kkv.fi

"Jos sinulla on paikallisen sähköyhtiösi kanssa sopimus, joka kattaa sekä sähkön myynnin että sähkönsiirron, sähköntoimituksesi voidaan keskeyttää vain, jos maksamatta on vähintään 500 euroa tai vanhimman maksamatta olevan laskusi eräpäivästä on kulunut vähintään kolme kuukautta.​

​

Jos sinulla taas on erilliset sopimukset sähkön myyjän ja sähkönsiirrosta vastaavan verkkoyhtiön kanssa, katkaisua ei saa kummankaan sopimuksen osalta tehdä, jollei maksamatta ole vähintään 250 euroa tai jollei vanhimman maksamatta olevan laskun eräpäivästä ole kulunut vähintään kolmea kuukautta.​

​

Jos asuntosi lämmitys on riippuvainen sähköstä, sähköntoimitusta ei saa maksujen laiminlyönnin vuoksi keskeyttää lokakuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, ennen kuin on kulunut neljä kuukautta laiminlyödyn maksun eräpäivästä."​

Sitä en tiedä miten tuo tulkitaan, että asunnon lämmitys on riippuvainen sähköstä, kun nehän kaikki lämmitystavat ovat riippuvaisia sähköstä, jossa on vesikiertoinen lämmönjako. Siinähän öljylämmitteinenkin talo kylmenee, jos kiertovesipumpulle ei ole sähköä ja sama koskee puukattilalla toimivaa lämmitystä ja niin edelleen.

 

[noreth]

[


Jos sattuu olemaan joku osuus jostain jakamattomasta kuolinpesästä tai tai perinnöksi saatu purkukuntoinen mökin rötiskö arvottomalla tontilla, niin ne pitää realisoida ensin tai hakea pesänjakajaa ja mahdolliset rahat "syödä" ennen kuin voi saada toimeentulotukea.

Muistaakseni siinä on joku muutaman kuukauden aika, jonka ajan voivat myöntää toimeentulotukea, mutta sinä aikana tuollaisten realisointi pitää laittaa vireille ainakin että sen jälkeen voi saada toimeentulotukea.

En sano, että tuollainen on väärin, mutta voi tulla monelle yllätyksenä jos sattuu esimerkiksi ensi talvena tarvimaan ensimmäistä kertaa toimeentulotukea vaikka järkyttävien sähkölaskujen seurauksena.

Perinnöstä voi myös luopua, netissä on hyviä ohjeita..

Perinnöstä luopuminen | Digi- ja väestötietovirasto - Digi- ja väestötietovirasto

Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perintöön. Edellytyksenä luopumiselle on se, että et ole jo ryhtynyt sellaisiin toimiin, että sinun on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Velallisen oikeutta perintöön tai testamenttiin ei saa ulosmitata, jos velallinen on...

dvv.fi

 

[Lucas]

Perinnöstä voi myös luopua, netissä on hyviä ohjeita..

Perinnöstä luopuminen | Digi- ja väestötietovirasto - Digi- ja väestötietovirasto

Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perintöön. Edellytyksenä luopumiselle on se, että et ole jo ryhtynyt sellaisiin toimiin, että sinun on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Velallisen oikeutta perintöön tai testamenttiin ei saa ulosmitata, jos velallinen on...

dvv.fi

Voi siitä luopua, jos on ajoissa liikkeellä: "Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perintöön. Edellytyksenä luopumiselle on se, että et ole jo ryhtynyt sellaisiin toimiin, että sinun on katsottava ottaneen perinnön vastaan."

Perinnöstä luopuminen ja perintöosuuden luovutus

Kun perittävä luopuu perinnöstään, jaetaan se lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti. Lue aiheesta lisää artikkelistamme.

herkulex.fi

Ihan se on oikein, että toimeentulotukea ei makseta jos on osakkaana vaikka kuolinpesässä jossa on tuhat hehtaaria arvokasta tukkimetsää ja pesässä muutama osakas.

Sitten se voi tuntua väärältä jos on osakkaana jossain lähes arvottomassa kuolinpesässä, jonka varallisuus koostuu lähinnä jostain purkukuntoisesta mummonmökistä tai autiotalosta tontilla, jonka arvo ei ole edes purkukustannusten vertaa ja pesän varallisuus ei riitä edes siihen että pesänjakajan palkkion sillä saisi maksettua. Ainoa mitä "iloa" siitä osakkuudesta on siinä, että pääsee maksamaan vuosittain vähintään kiinteistöveroa siitä rötisköstä ja mahdollisesti vielä jonkun pesän ulosotossa varattomaksikin todetun osakkaankin osuuden.

Ilmeisesti noita kuolinpesiä on aika paljon Suomessa, joita ei ole koskaan jaettu loppuun ja joiden jakamisesta loppuun ei tule mitään, koska joku sitä vastustaa osakkaista ja ketään ei kiinnosta omistaan maksaa sitä 15 tonnia tms. jonka se pesänjakajan työ kustantaisi.

 

[jarhu]

Taitaa olla siinä rajoilla, että ostopuilla säästää jotain maalämpötalossa jos COP on kolme ja sähkön hinta on tuo 28,27c/kWh plus päälle rosvohinnoiteltu "caruna-luokan" siirtomaksu.

Sähkölämmitystalloissa sitä säästää jo ison summan vuodessa jos sähkön hinta on tuollainen.

Säälittää ne vähävaraiset ihmiset, jotka asuu jossain 40.000 kWh vuodessa sähköä kuluttavissa rintamiestaloissa ja sähkö jos maksaa jonkun 35 senttiä per kWh siirtomaksuineen. Sehän vuoden sähkölasku tekee sillloin 14 tuhatta euroa. Se on enemmän mitä monen vähävaraisen bruttotulot vuodessa. Erityisesti talvipakkasilla se kulutus on isoa ja se kuukauden sähkölasku voi olla silloin 3000-4000 euroa tuolla vuosikulutuksella.

Tähän keskusteluun varmasti kannattaa tuoda myös cop arvon eri pakkasasteilla. Varsinkin kun -10 jälkeen alkaa cop alkaa maalämmössä olla jo lähellä 1. Joskus vuosi sitten laskeskelin, että koivulla lämmittäminen maksaa jotain 14 snt/kWh. Aika nopeasti tulee puulla lämmittäminen halvemmaksi näillä sähkön hinnoilla. Itsellä huonoksi onneksi on suorasähkölämmitys ja ilp tukena, ja pakkasilla tulen varmasti kovemmilla pakkasilla lämmittämään puulla kun sähkö+siirto on 16snt/kWh talvella.

 

[Tonnin Seteli]

Varsinkin kun -10 jälkeen alkaa cop alkaa maalämmössä olla jo lähellä 1.

Mitähän ihmettä nyt? Kyllä hyvän maalämpöjärjestelmän COP realistisesti on yli 4 tai ainakin yli 3 vaativissakin oloissa. Toki jotain on mennyt kunnolla vituiksi jos keruupiiri laskee -10 asteeseen.

 

[jarhu]

Mitähän ihmettä nyt? Kyllä hyvän maalämpöjärjestelmän COP realistisesti on yli 4 tai ainakin yli 3 vaativissakin oloissa. Toki jotain on mennyt kunnolla vituiksi jos keruupiiri laskee -10 asteeseen.

Jep, homma meni vituiks säätäessä kännykällä kahden eri pumpun välillä.

 

[Lucas]

Tähän keskusteluun varmasti kannattaa tuoda myös cop arvon eri pakkasasteilla. Varsinkin kun -10 jälkeen alkaa cop alkaa maalämmössä olla jo lähellä 1. Joskus vuosi sitten laskeskelin, että koivulla lämmittäminen maksaa jotain 14 snt/kWh. Aika nopeasti tulee puulla lämmittäminen halvemmaksi näillä sähkön hinnoilla. Itsellä huonoksi onneksi on suorasähkölämmitys ja ilp tukena, ja pakkasilla tulen varmasti kovemmilla pakkasilla lämmittämään puulla kun sähkö+siirto on 16snt/kWh talvella.

Miten ihmeessä se ulkoilman lämpötila vaikuttaa siihen maalämmön COP kertoimeen?

Ilmalämpöpumpuissa se vaikuttaa, mutta uusissa laadukkaissa ilmalämpöpumpuissa se COP voi olla vielä luokkaa 1,4 siinä -30C lämpötilassa.

 

[jarhu]

Miten ihmeessä se ulkoilman lämpötila vaikuttaa siihen maalämmön COP kertoimeen?

Ilmalämpöpumpuissa se vaikuttaa, mutta uusissa laadukkaissa ilmalämpöpumpuissa se COP voi olla vielä luokkaa 1,4 siinä -30C lämpötilassa.

Kuten yllä sanoin, tuli naamapalmu omien ajatusten kanssa kun säädin menemään.

Mitä ilpeihin tulee, niin tosiaan hyviä lukemia on uusilla laitteilla. Meilläkin -20 asteessa vielä valmistaja lupaa ~2 lämpökertoimeksi ja yli yhden -30:ssä. Se on tietysti oma asiansa, mikä on todellisuus.

 

[Jorsetti]

Voittajina tässä tuntuisi taas olevan rikkaat, jotka pystyy teemalla "investoimalla säästöä" nitistämään energiakustannuksia tai investoimaan johonkin muuhun kohteeseen, mikä alittaa sen maagisen kymmenen vuoden takaisinmaksuajan. Voi olla rumaa jälkeä asuntomarkkinoilla talvella, kun pienituloiset yrittää myydä ainoaa kiinteää omaisuuttaan esimerkiksi suoraa sähkölämmitystaloa pakon edessä..

Medialta kyllä toivoisi sitä, että kerrattaisiin näissä energia-asioissa mittakaavaa ja fysiikan peruslakeja. Esimerkkinä vaikka vanha kansa hinkkaa maanisesti ledilamppuja kiinni heti kun ketään ei ole huoneessa, mutta kylmäkellaria on pidettävä päällä neljän hillopurkin takia. Tai tiktok -jonne ostaa kiertokassin, mutta lentää seuraavana Aasiaan suppailemaan.

 

[Taneli-]

Voi olla rumaa jälkeä asuntomarkkinoilla talvella, kun pienituloiset yrittää myydä ainoaa kiinteää omaisuuttaan esimerkiksi suoraa sähkölämmitystaloa pakon edessä..

Nopeasti katsoen noita on jo myynnissä. Katselin juuri että saman kadun varrelta on parikin rintamamiestaloa 75m2 ja 92m2 tyydyttävässä kunnossa, hintaan 108k ja 116k rakennettu 1947 & 1953. Rapia 920m2 tontit ja oma puutarhatontti pienemmässä (toinen vuokralla). Lämmitys sitten puu ja sähkö, pihasaunaa (puulla lämpenevää)... ...ei tietysti mitään ilppiä tms. Tullut tässä viimeviikolla molemmat myyntiin.

Ei taida paljoa pelastaa edes se että noin 20min matka Tampereen keskustaan. Eli sinänsä paikkakin olisi hyvä mutta tuossa joutuu tekemään todella paljon uudistusta ja lämmitys tulee olemaan mallia kallis ainakin tämän ensimmäisen talven ylitse.

 

[B12]

Kuten yllä sanoin, tuli naamapalmu omien ajatusten kanssa kun säädin menemään.

Mitä ilpeihin tulee, niin tosiaan hyviä lukemia on uusilla laitteilla. Meilläkin -20 asteessa vielä valmistaja lupaa ~2 lämpökertoimeksi ja yli yhden -30:ssä. Se on tietysti oma asiansa, mikä on todellisuus.

Muutama vuosi sitten R32 kylmäaineeseen siirtyminen muutti pelin ja uudemmat pumput antavat hyvin hönkyä vielä pakkasillakin. Ennen puhuttiin nyrkkisääntönä, että ilp hyytyy n 10-15 asteen pakkasessa, mutta meidän Mitsut esim lupaavat suurimman tehon juuri -15 asteessa.

 

[Master_Of_Disaster]

Jos vanha rintsikka on suhteellisen alkuperäisessä kunnossa, eli ei ole lisäeristelty tai muuten "pilattu" väärillä ratkaisuilla, niin tämmöinen talo pärjäilee talven yli vaikka ihan kylmiltään kun laskee putket ja mahdollisen verkoston tyhjäksi. Pakkasvahti tilaan johon tulee vesimittari. Tuommoisessa onnistuu vaikka jättää yläkerta kylmilleen ja asua alakerrassa, niin säästää kuluissa.
Toistaalta, ei tämän tyyliset talot enää ole muodissa ja hinnan määrittää tulevaisuudessa melkeimpä tontin arvo.
Itekin asun tämmöisessä, johon on maalämpö laitettu, sekä hieman lisäeristelty/nykyaikaistettu, muuttotappiokaupunki vielä kyseessä, niin veikkaisin nykyisen hinnankin olevan uuden ylemmän keskiluokan auton hintainen. Saati mitä tällä saisi, kun tarjontaa olisi paljon enemmän ja parempia kohteita, sekä ostajia vähemmän. Eipä ole velkaakaan, kuin nimeksi. Tehnyt mieli vaihtaa uudempaan yksitasoiseen jo useamman vuoden, mutta takaraivossa kolkuttelee useat uutiset joissa taisteltu vuosia vanhan talon virheistä, yms.. Sekä nykyinen, yleinen taloustilanne ei kannusta ottamaan suurta lainaa. Pitää lohduttautua sillä, että onneksi ei ollut kallis ostaessa ja harrastuksena ite remppaillut, pl sähkömies tehnyt kytkennät ja MPL myyjä teki pumpun käyttöönoton ja kytkennän/täytön maapiiriin.

 

[Sally_Spectra]

Jos vanha rintsikka on suhteellisen alkuperäisessä kunnossa, eli ei ole lisäeristelty tai muuten "pilattu" väärillä ratkaisuilla, niin tämmöinen talo pärjäilee talven yli vaikka ihan kylmiltään kun laskee putket ja mahdollisen verkoston tyhjäksi. Pakkasvahti tilaan johon tulee vesimittari. Tuommoisessa onnistuu vaikka jättää yläkerta kylmilleen ja asua alakerrassa, niin säästää kuluissa.
Toistaalta, ei tämän tyyliset talot enää ole muodissa ja hinnan määrittää tulevaisuudessa melkeimpä tontin arvo.
Itekin asun tämmöisessä, johon on maalämpö laitettu, sekä hieman lisäeristelty/nykyaikaistettu, muuttotappiokaupunki vielä kyseessä, niin veikkaisin nykyisen hinnankin olevan uuden ylemmän keskiluokan auton hintainen. Saati mitä tällä saisi, kun tarjontaa olisi paljon enemmän ja parempia kohteita, sekä ostajia vähemmän. Eipä ole velkaakaan, kuin nimeksi. Tehnyt mieli vaihtaa uudempaan yksitasoiseen jo useamman vuoden, mutta takaraivossa kolkuttelee useat uutiset joissa taisteltu vuosia vanhan talon virheistä, yms.. Sekä nykyinen, yleinen taloustilanne ei kannusta ottamaan suurta lainaa. Pitää lohduttautua sillä, että onneksi ei ollut kallis ostaessa ja harrastuksena ite remppaillut, pl sähkömies tehnyt kytkennät ja MPL myyjä teki pumpun käyttöönoton ja kytkennän/täytön maapiiriin.

Eikö kannattaisi asua yläkerrassa, eikä alakerrassa? Lämpöhän nousee ylöspäin.

 

[Mikkos]

Eikö kannattaisi asua yläkerrassa, eikä alakerrassa? Lämpöhän nousee ylöspäin.

Alakerrassa on usein oleskelutilat ja keittiöt sun muut.

 

[Jan11]

Nopeasti katsoen noita on jo myynnissä. Katselin juuri että saman kadun varrelta on parikin rintamamiestaloa 75m2 ja 92m2 tyydyttävässä kunnossa, hintaan 108k ja 116k rakennettu 1947 & 1953. Rapia 920m2 tontit ja oma puutarhatontti pienemmässä (toinen vuokralla). Lämmitys sitten puu ja sähkö, pihasaunaa (puulla lämpenevää)... ...ei tietysti mitään ilppiä tms. Tullut tässä viimeviikolla molemmat myyntiin.

Ei taida paljoa pelastaa edes se että noin 20min matka Tampereen keskustaan. Eli sinänsä paikkakin olisi hyvä mutta tuossa joutuu tekemään todella paljon uudistusta ja lämmitys tulee olemaan mallia kallis ainakin tämän ensimmäisen talven ylitse.

Tulisijojahan noissa on yleensä useampia, enemmän kuin 1/kerros, ja pääosin varaavia. Eli jos on valmis näkemään vaivaa lämpiää kyllä hyvin puulla.
Jos vielä investoi asuinkerroksiin ilpin, niin ihan tuo on edullinen asua. Mutta puun kanssa pelaamiseen menevä aika ei vaan taida nykyisin monia ihmisiä puhutella.

 

[B12]

Eikö kannattaisi asua yläkerrassa, eikä alakerrassa? Lämpöhän nousee ylöspäin.

Siellä on tulipesät, keittiö, vessat, kylppärit ym alakerrassa. Yläkerrassa yleensä pari makkaria.

Meillä on isohko yksikerroksinen (harkko)talo vuosituhannen vaihteesta. Joskus ihan ajatustasolla pohtinut, että talon saisi helposti poikki puolivälistä. Kaikki vesipisteet ja tulipesät ovat toisessa puoliskossa ja siellä voisi teoriassa asua vaikka ilman sähköjä ja lämmittää puulla.

 

[Jan11]

Siellä on tulipesät, keittiö, vessat, kylppärit ym alakerrassa. Yläkerrassa yleensä pari makkaria.

Meillä on isohko yksikerroksinen (harkko)talo vuosituhannen vaihteesta. Joskus ihan ajatustasolla pohtinut, että talon saisi helposti poikki puolivälistä. Kaikki vesipisteet ja tulipesät ovat toisessa puoliskossa ja siellä voisi teoriassa asua vaikka ilman sähköjä ja lämmittää puulla.

Jos rintsikkaa ei ole rempattu ja siinä yhteydessä seiniä purettu, niin alakerrassa on tavallisesti myös yksi makuukamari. Yksin asuva tai pariskunta mahtuu kyllä sinne. Esim. kotikylällä useimmat eläkeläiset rintsikoissaan asuvat juuri niin, yläkerta talven kylmänä. Niinä viikonloppuina kun lapsia ja lapsenlapsia tulee kylään, alkavat torstaista lämmittämään yläkerran tulisijaa.
Näillä ei paljon sähköä kulu, monet lämmittävät pelkästään puulla, osalla on jo ilpit tukena; ne on puun polton kaverina loistavia kun voi pitää vain kierrätystoimintoakin päällä.

 

[Master_Of_Disaster]

Alakerran hukkalämmöllä myös yläkerta pikkuisen lämpeää, sekä samoin mahdollinen kellarikerros saa hieman lämpöä asuinkerroksesta. Tai ainakaan ei ole niin kylmä kuin olisi, jos koko talo olisi kylmillään.
Välipohjassa on alunperin melkeinpä enemmän eristystä kuin yläpohjassa. Riippuu kuinka paljon on laitettu kutteria/sahanpurua yläpohjaan. Joissain tapauksissa yläkerrassa ei ole eristyksiä lainkaan, vaan on eristetty hieman myöhemmin tai vasta nykyaikana.

Itteä alkanu ärsyttää tuo rapuissa kulkeminen ja yläkerran kopina lasten myötä reilun 10 vuoden aikana. Sen takia vähän tökkii nykyään tämä ok-tyyppi. Sekä ei viiti enempää remppailla, kun ei saa omiaan sitten pois jos lähiaikoina kuitenkin päättää myydä (ts. Löytyy niin kiinnostava kohde, että pakko vaihtaa). Lapsena oli jännää kun oli yläkerta ja kellari.
Edullinen tässä on asua, kun kiinteistövero ihan pähkinöitä, sähköä menee n. 7000 kW lämmitykseen. Sekä lainasta ei korkoa juurikaan. Lainan lyhennys on sama kuin vuokra RT kolmiosta olisi. Jäte- ja vesimaksut kulutuksen mukaan ja toki uudemmassakin talossa olivat samaa luokkaa, sekä osakkeessa nämä on leivottu vastikkeeseen.

 

[zepi]

Muutama vuosi sitten R32 kylmäaineeseen siirtyminen muutti pelin ja uudemmat pumput antavat hyvin hönkyä vielä pakkasillakin. Ennen puhuttiin nyrkkisääntönä, että ilp hyytyy n 10-15 asteen pakkasessa, mutta meidän Mitsut esim lupaavat suurimman tehon juuri -15 asteessa.

Jaksatko ottaa kuvan teidän mitsun tyyppikilvestä? Tai antaa tarkan mallin, niin kaivan ihan omaksi mielenkiinnokseni speksit netistä ja katselen vähän, että miten se jaksaa lämmittää.

Ilmalämpöpumpuissa se vaikuttaa, mutta uusissa laadukkaissa ilmalämpöpumpuissa se COP voi olla vielä luokkaa 1,4 siinä -30C lämpötilassa.

Edes 2.0 COP ei riitä pitkälle, kun on kovin kylmä. Ongelmaksi muodostuu se, että normaaleiden ILP:ien ottoteho on hyvin pieni ja vaikka COP pysyisi ylhäällä, niin maksimiteho mikä pumpusta ulos tulee on hyvin pieni.

Tietysti erityisen hyvin eristetyissä taloissa pienikin lämmitys riittää pitkälle, mutta harakanpesässä on ihan se ja sama, että onko siellä joku 2kW töhisemässä sisällä, kun lämpövuo ulos 20C huonelämmöillä -20C:ssä on 7-10kW luokkaa tjsp.

 

[j-o-r-e]

Tietysti erityisen hyvin eristetyissä taloissa pienikin lämmitys riittää pitkälle, mutta harakanpesässä on ihan se ja sama, että onko siellä joku 2kW töhisemässä sisällä, kun lämpövuo ulos 20C huonelämmöillä -20C:ssä on 7-10kW luokkaa tjsp.

Viime vuonna valmistunut okt. 1 kerros ja p-a 142m2. Muistaakseni kaukolämmön lämmönvaihtimen teho on 11kW, eli kohtuu pienellä pärjää. Eikä ainakaan viime talvena ollut kylmä kertaakaan, vaikka kylmimmillään ulkona oli - 30. Vesikiertonen lattialämpö lämmityksenä. Käyttöveden lämmönvaihtimen teho olikin sit useampi kymmenen kW. 60 jos oikein muistan. Voi olla vähän vähemmänkin, mutta huomattavan paljon suurempi se oli kuin lämmityksen vaihdin. Ei lämminvesivaraajaa, pelkkä kiertävä lämmin vesi.

 

[B12]

Jaksatko ottaa kuvan teidän mitsun tyyppikilvestä? Tai antaa tarkan mallin, niin kaivan ihan omaksi mielenkiinnokseni speksit netistä ja katselen vähän, että miten se jaksaa lämmittää.

Tommonen. Tai siis kaksi tuommoista talossa. https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/01/VTT_ln25.pdf

 

[GPGPU]

Tommonen. Tai siis kaksi tuommoista talossa. https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/01/VTT_ln25.pdf

Täältä ääni samaiselle Mitsulle (ollut pari vuotta käytössä). Juuri tällä hetkellä toista samanlaista asennetaan

 

[zepi]

Tommonen. Tai siis kaksi tuommoista talossa. https://www.scanoffice.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/01/VTT_ln25.pdf

Joo, eli -20C:ssä tuosta uudesta pumpusta saa sen 3kW lämpöä torppaan ~COP2.2:lla. Se voi tosiaan pieneen ja hyvin eristettyyn mökkiin riittää, mutta yhtään isompaan taloon tarvitsee kyllä pari tuollaista, jotta lämmitys ei mene valtaosin sähkölle.

Ja 6KW:kaan ei johonkin vähän huonommin eristettyyn isoon taloon meinaa piisata.

Onneksi Suomessa on harvemmin alle -20C kelejä, ainakin Eteläisemmässä Suomessa.

edit: mikä vähän hämää on se, että tyyppikilpi puhuu Input-tehosta ~580W + lämmitysvastukselle 60W ja sisäyksikölle joku 25W, mutta VTT:n mittauksessa ottoteho on reilusti yli kilowatin.

 

[GPGPU]

Joo, eli -20C:ssä tuosta uudesta pumpusta saa sen 3kW lämpöä torppaan. Se voi tosiaan pieneen ja hyvin eristettyyn mökkiin riittää, mutta yhtään isompaan taloon tarvitsee kyllä pari tuollaista, jotta lämmitys ei mene valtaosin sähkölle.

Muistelen, että tuosta mallista oli versioita isommalla teholla (neliöiden mukaan kai näitä mitoitetaan).

 

[Wilderness]

Muistelen, että tuosta mallista oli versioita isommalla teholla (neliöiden mukaan kai näitä mitoitetaan).

Samaisen ILP:n tänä keväänä hommanneena voin vahvistaa, että ainakin täälläpäin oli myynnissä kolmea eri kokoluokkaa riippuen kokotarpeesta (neliöiden mukaan)

 

[B12]

Juu tuo LN25 on se pienin. Meillä siis kaksi sellaista. Toinen toisessa päässä taloa ja toinen toisessa. Hyvin riittää vähintään jonnekin -20 asteen paikkeille neljän talven kokemuksella.

Mallit siis ovat LN25, LN35 ja LN50.

edit: mikä vähän hämää on se, että tyyppikilpi puhuu Input-tehosta ~580W + lämmitysvastukselle 60W ja sisäyksikölle joku 25W, mutta VTT:n mittauksessa ottoteho on reilusti yli kilowatin.

No se ilmotettu ottoteho on varmaan ilmoitetun maksimi COP kohdalla, eli jossakin paljon lämpimämmällä ulkoilmalla.

 

[jarhu]

Joo, eli -20C:ssä tuosta uudesta pumpusta saa sen 3kW lämpöä torppaan ~COP2.2:lla. Se voi tosiaan pieneen ja hyvin eristettyyn mökkiin riittää, mutta yhtään isompaan taloon tarvitsee kyllä pari tuollaista, jotta lämmitys ei mene valtaosin sähkölle.

Ja 6KW:kaan ei johonkin vähän huonommin eristettyyn isoon taloon meinaa piisata.

Onneksi Suomessa on harvemmin alle -20C kelejä, ainakin Eteläisemmässä Suomessa.

edit: mikä vähän hämää on se, että tyyppikilpi puhuu Input-tehosta ~580W + lämmitysvastukselle 60W ja sisäyksikölle joku 25W, mutta VTT:n mittauksessa ottoteho on reilusti yli kilowatin.

Meidän Daikin Perfera 30H näyttää lupaavan 3,6kW lämmitystehoa @-25C. Tuolla lämmittää käytännössä yläkerran. Alakertaan on vähän suunnittelun asteella toinen pumppu, mutta tietysti alakerta on vähän suljetumpi, niin en tiedä oikein tiedä miten lämpö käytännössä leviäisi. Alhaalla siis pääsisäänkäynti, aula, 3 huonetta ja kodari (+wc,kph,sauna). Jokaisessa huoneessa on oma tulo- ja poistoilmaventtiili, joten ovien ollessa kiinni lämpö tippuu jos lattialämmitys on pois päältä.

Viime talvena ilpin asennuksen jälkeen kytkin jo yläkerran makkareista lämmityksen kokonaan pois päältä. Toisella lapsella ovi usein kiinni, ja huomasin lämpötilan tippuvan about 19 asteeseen, joka itsessään ei ole kyllä paha. Alakerrassa talvella oli 22-06 lattialämpö päällä asuinhuoneissa. Aulassa ja märkätiloissa kokoajan. Täytyy varmasti ensitalveksi vähän kokeilla optimointia, miten saa lämmön pysymään mukavana, mutta silti pyrkien säästämään sähköenergiassa.

 

[Lucas]

Tulisijojahan noissa on yleensä useampia, enemmän kuin 1/kerros, ja pääosin varaavia. Eli jos on valmis näkemään vaivaa lämpiää kyllä hyvin puulla.
Jos vielä investoi asuinkerroksiin ilpin, niin ihan tuo on edullinen asua. Mutta puun kanssa pelaamiseen menevä aika ei vaan taida nykyisin monia ihmisiä puhutella.

Uunin ja sen savupiipun ympärille se rintamamiestalo ainakin alunperin on suunniteltu.
Niistä se lämpö pääsee parhaiten silloin leviämään asuntoon.

Nykyajan suunnitteluohjeissakin se on hyvä lähtökohta. Lopputulos voi tosin monella olla hinnan ja ulkonäön vuoksi sellainen että on vain joku kevyt takka nurkassa ja siitä sitten savut ulkona olevaan peltipiippuun. Ainakaan talon lämmityksen kannalta paljon huonompaa ratkaisua ei voi olla sen sijoituksella ja mallille.

 

[zepi]

Uunin ja sen savupiipun ympärille se rintamamiestalo ainakin alunperin on suunniteltu.
Niistä se lämpö pääsee parhaiten silloin leviämään asuntoon.

Nykyajan suunnitteluohjeissakin se on hyvä lähtökohta. Lopputulos voi tosin monella olla hinnan ja ulkonäön vuoksi sellainen että on vain joku kevyt takka nurkassa ja siitä sitten savut ulkona olevaan peltipiippuun. Ainakaan talon lämmityksen kannalta paljon huonompaa ratkaisua ei voi olla sen sijoituksella ja mallille.

Hyvä moderni kiertoilmatakka tjsp. vekotin ei hukkaa hormiin kovinkaan paljon energiaa, vaan tuuppaa kaiken huoneilmaan. Ja modernissa talossa melkein aina on koneellinen ilmastointi lämmön talteenotolla, niin se levittää kyllä lämpöä varsin tehokkaasti ympäri talon, vaikka lämmitys vaan olkkarin kulmassa tapahtuisikin.

Lämpöä nuo eivät tietystikään varaa - joskin jotain nestekiertoiseen lämmityksen kytkettäviä takkojakin on kait olemassa.

Massiivisen kivikuution lämmittäminen ei ole mitenkään erityisen hyvä tapa huolehtia talon lämmöntarpeesta, jos oikeasti halutaan säästää energiaa. Hidas säädettävyys + lämmityksen hitaus esim. kotiin tulemisen tekee noista vähän hankalia käyttää.

 

[Jan11]

Hyvä moderni kiertoilmatakka tjsp. vekotin ei hukkaa hormiin kovinkaan paljon energiaa, vaan tuuppaa kaiken huoneilmaan. Ja modernissa talossa melkein aina on koneellinen ilmastointi lämmön talteenotolla, niin se levittää kyllä lämpöä varsin tehokkaasti ympäri talon, vaikka lämmitys vaan olkkarin kulmassa tapahtuisikin.

Lämpöä nuo eivät tietystikään varaa - joskin jotain nestekiertoiseen lämmityksen kytkettäviä takkojakin on kait olemassa.

Massiivisen kivikuution lämmittäminen ei ole mitenkään erityisen hyvä tapa huolehtia talon lämmöntarpeesta, jos oikeasti halutaan säästää energiaa. Hidas säädettävyys + lämmityksen hitaus esim. kotiin tulemisen tekee noista vähän hankalia käyttää.

Se vähän riippuu mistä roikkuu, siis talosta. Eli oikeasti järeän massiivitulisijan etu vanhemmassa talossa on, että riittää kun lämmittää keleistä riippuen kerran vuorokaudessa tai joka toinen vuorokausi. Ja kyljet on kyllä lämpimänä kun tulee töistä kotiin.

Nykyaikaiseen matalaenergiataloon, missä LTO tai pilp laittaisin ennemmin kiertoilmatakkaa ja/tai kevytrakenteista puuhellaa. Ihan vaan siksi, että jos menee lämmitys vähänkin yli, niin vaikkapa 3-5 tonnin leivinuuni tekee helposti saunan sellaisesta 1-2 vuorokaudeksi…

 

[TommiZeliard]

Joo, eli -20C:ssä tuosta uudesta pumpusta saa sen 3kW lämpöä torppaan ~COP2.2:lla. Se voi tosiaan pieneen ja hyvin eristettyyn mökkiin riittää, mutta yhtään isompaan taloon tarvitsee kyllä pari tuollaista, jotta lämmitys ei mene valtaosin sähkölle.

Ja 6KW:kaan ei johonkin vähän huonommin eristettyyn isoon taloon meinaa piisata.

Onneksi Suomessa on harvemmin alle -20C kelejä, ainakin Eteläisemmässä Suomessa.

edit: mikä vähän hämää on se, että tyyppikilpi puhuu Input-tehosta ~580W + lämmitysvastukselle 60W ja sisäyksikölle joku 25W, mutta VTT:n mittauksessa ottoteho on reilusti yli kilowatin.

Noi Mitsun tiedot ja tyyppikilpi onkin vähän kökköjä. Niistä voi päätellä vain, että suurin mahdollinen ottoteho on vähintään ilmoitettu 0,6 kW ja enintään sulakkeen ja jännitteen tulo (10 A@LN25, 13 A@LN35 ja 16 A@LN50). Muuta ei voi päätellä, paitsi tietysti VTT-testin käyristä.

Ilmoitettu 0,6 kW pätee vain nimellislämmitysteholla (3,2 kW) silloin kun ulkona on +7 C ja sisällä +20 C. Pakkasella hörppää enemmän. Sen verran kerrotaan, että lämmitysteho on 0,8 - 6,3 kW tuolla pienimmällä LN25:llä. Tuosta voi päätellä, että 6,3 kW:n toteutuessa ulkolämpötila on väliltä -35 C...+7 C. Puoliväli olisi noin -15 C. Silloin tehokerroin ollee noin 4, eli ottoteho olisi 6,3 kW / 4 = 1,575 kW.


Toshiba kertoo paremmin tiedot. Ohessa taulukkoa. Tuli hommattua sodan alettua mökille tuollainen pienin premium+. Vanha pumppu oli vähän yli 20 v Toshiba, eikä enää oikein puhkunut lämmintä. Uutenakaan se ei ollut kovilla pakkasilla hyvä. Tämä uusi on toista maata. 4,3 kW@-20 C. Maksimiottoteho 1,9 kW ja lämpöteho 6,7 kW.

 

[zepi]

Noi Mitsun tiedot ja tyyppikilpi onkin vähän kökköjä. Niistä voi päätellä vain, että suurin mahdollinen ottoteho on vähintään ilmoitettu 0,6 kW ja enintään sulakkeen ja jännitteen tulo (10 A@LN25, 13 A@LN35 ja 16 A@LN50). Muuta ei voi päätellä, paitsi tietysti VTT-testin käyristä.

Ilmoitettu 0,6 kW pätee vain nimellislämmitysteholla (3,2 kW) silloin kun ulkona on +7 C ja sisällä +20 C. Pakkasella hörppää enemmän. Sen verran kerrotaan, että lämmitysteho on 0,8 - 6,3 kW tuolla pienimmällä LN25:llä. Tuosta voi päätellä, että 6,3 kW:n toteutuessa ulkolämpötila on väliltä -35 C...+7 C. Puoliväli olisi noin -15 C. Silloin tehokerroin ollee noin 4, eli ottoteho olisi 6,3 kW / 4 = 1,575 kW.


Toshiba kertoo paremmin tiedot. Ohessa taulukkoa. Tuli hommattua sodan alettua mökille tuollainen pienin premium+. Vanha pumppu oli vähän yli 20 v Toshiba, eikä enää oikein puhkunut lämmintä. Uutenakaan se ei ollut kovilla pakkasilla hyvä. Tämä uusi on toista maata. 4,3 kW@-20 C. Maksimiottoteho 1,9 kW ja lämpöteho 6,7 kW.

Toshiban tiedot ovat tosiaan selkeästi paremmat kun se oikeasti merkityksellinen teho, eli ulos tuleva lämpöteho on merkattu sentäs järkevästi mukavalla määrällä esimerkkilämpötiloja.

 

[Lucas]

Hyvä moderni kiertoilmatakka tjsp. vekotin ei hukkaa hormiin kovinkaan paljon energiaa, vaan tuuppaa kaiken huoneilmaan. Ja modernissa talossa melkein aina on koneellinen ilmastointi lämmön talteenotolla, niin se levittää kyllä lämpöä varsin tehokkaasti ympäri talon, vaikka lämmitys vaan olkkarin kulmassa tapahtuisikin.

LTO laitteet ottavat poistoilmasta lämpöä talteen ja siirtävät siitä osan sisään otettavaan ilmaan. Oiskohan joku 70-80 prosenttia nykyään parhaiden vehkeiden vuosihyötysuhde. Loppu menee kartanolle.

LTO laite lakkaa toimista vielä samalla sekunnilla jos sähköt menee poikki.

Kyllä se varaava tulisija isolla massalla on paras vaihtoehto jos taloa pitää tulisijaa polttamalla lämpimänä pitää. Tarpeeksi paljon massaa jos on, niin se riittää talon lämmitykseen jos sitä joka toinen päivä lämmittää -30C pakkasellakin.

Kevyttä peltitakkaa pitää lämmittää jatkuvasti ja silti se sisäilman lämpötila tahtoo sen 10C heitellä. Toki se hätätilanteessa menettelee kun sähköt on poikki ja on paljon parempi vaihtoehto kuin ei takkaa ollenkaan ja sisällä asunnossa kunnolla pakkasta.

 

[zepi]

Kyllä se varaava tulisija isolla massalla on paras vaihtoehto jos taloa pitää tulisijaa polttamalla lämpimänä pitää. Tarpeeksi paljon massaa jos on, niin se riittää talon lämmitykseen jos sitä joka toinen päivä lämmittää -30C pakkasellakin.

Ei ole - Se on käyttökelvoton modernisti eristetyssä talossa.

Ei tietty tarvitse uskoa jos et halua, mutta ihan omien kokemusten mukaan ongelmaksi tulee se, että tuollaista isoa kivimörssäriä ei voi käyttää ollenkaan jos talossa on hyvät eristeet + ulkona ei ole tarpeeksi kylmä. Tai noin ainakin faijan mökillä, jossa parvi muuttuu asuinkelvottomaksi jos koittaa lämmittää takkaa, ellei ulkona ole -20C.

 

[B12]

No silloin on vain reippaasti ylimitoitettu tulisija. Isoakin uunia voi lämmittää vähän, eli pienemmän pesällisen ja sopivan harvaan. Paljon riippuu uunista ja lämmittäjästä, muuttuuko kämppä saunaksi vai antaako uuni mietoa lämpöä pitkään.

uunissa voi polttaa vaikka yhden tulitikun tai pohuuttaa monta pesällistä tai mitä tahansa siltä väliltä täysin portaattomasti. Monelle tuottaa hankaluutta kun varaavassa lämpö tulee viiveellä. Sama kuin aloittelijalla alkoholin kanssa. Ensin ei tapahdu mitään ja sitten menee överiksi.

 

[No Future]

Ylimitoitettu takkahan on ihan yhtä huono kuin alimitoitettu. Lähtökohtaisesti modernissa takassa pitäisi polttaa se yksi pesällinen puuta mikä sitten riittää tarvittavaan lämmitykseen.

Ja kyllä, isot varaavat takat sekä uunit ovat vähän huonoja uusiin tiiviisiin taloihin. Vesikierto- tai jokin muu lämmön ympäri kiinteistöä jakava järjestelmä vielä toimii, tuhat kiloa varaavaa massaa ei.

 

[Jan11]

Ylimitoitettu takkahan on ihan yhtä huono kuin alimitoitettu. Lähtökohtaisesti modernissa takassa pitäisi polttaa se yksi pesällinen puuta mikä sitten riittää tarvittavaan lämmitykseen.

Ja kyllä, isot varaavat takat sekä uunit ovat vähän huonoja uusiin tiiviisiin taloihin. Vesikierto- tai jokin muu lämmön ympäri kiinteistöä jakava järjestelmä vielä toimii, tuhat kiloa varaavaa massaa ei.

Isot varaavat takat on 2,5-5 tonnia.
Tuhatkiloista sanottiin vielä parikymmentävuotta sitten puolivaraaviksi.

Tuhatkiloinen toimii
hyvin uusissa matalaenergiataloissa, mutta se on 1,5 pesällistä max, mitä kannattaa kerralla poltella.

 

[No Future]

Isot varaavat takat on 2,5-5 tonnia.
Tuhatkiloista sanottiin vielä parikymmentävuotta sitten puolivaraaviksi.

Tuhatkiloinen toimii
hyvin uusissa matalaenergiataloissa, mutta se on 1,5 pesällistä max, mitä kannattaa kerralla poltella.

Juuh, tiesin että toi oli alakanttiin, mutta en kuitenkaan googlettanut tarkkoja kilomääriä.

 

[Tonnin Seteli]

No kyllä itse katson tuulenkaatamat yms. ilmaisiksi.

Voihan ne katsoa ilmaisiksi mutta eivät sillä ilmaisiksi muutu. Puut tehtyään ne voisi polttamisen sijaan myydä. Kääntäen taas en minäkään halua kerätä mitään

Tästä huolimatta on tietenkin hyvä idea polttaa vähän puuta jos on tulisijoja olemassa, vaikka sitä kallista ostopuuta ellei omaa ole. Ensinnäkin se on kivaa ja toiseksi puulämmitystä kuuluu käyttää ja nuohouttaa, jotta se pysyy käyttökelpoisena.

Lämpöä nuo eivät tietystikään varaa - joskin jotain nestekiertoiseen lämmityksen kytkettäviä takkojakin on kait olemassa.

Keskuslämmitysliesi on tavallaan kätevä. Toki se ei edusta ihan modernia asumisnormia kantaa klapeja keittiöön asti koko talon lämmitykseen ja haistella välillä savuakin, mutta on siinä puolensa. Ei tarvita erillistä pannuhuonetta ja teknisen tilan tarve on vähäinen.

 

[Lucas]

Ei ole - Se on käyttökelvoton modernisti eristetyssä talossa.

Ei tietty tarvitse uskoa jos et halua, mutta ihan omien kokemusten mukaan ongelmaksi tulee se, että tuollaista isoa kivimörssäriä ei voi käyttää ollenkaan jos talossa on hyvät eristeet + ulkona ei ole tarpeeksi kylmä. Tai noin ainakin faijan mökillä, jossa parvi muuttuu asuinkelvottomaksi jos koittaa lämmittää takkaa, ellei ulkona ole -20C.

Itse olen asunut omakotitalossa, jonka energiatehokkuus oli jo lähellä suomalaista "passiivitalomääritelmää". Leivinuunissa oli joku 5000 kiloa massaa ja uunille sitten kaksi kerroksisen talon katolle muurattu perinteinen piippu. Lattiassakin oli 10 senttiä betonia alakerrassa ennen eristeitä.

Ei siinä ollut koskaan uunin kanssa sitä ongelmaa, että talo olisi ylikuumentunut kun sitä lämmitti. Katsoi ennen uunin lämmitystä vain sen mitä ulkona on lämmintä ja parin seuraavan päivän sääennusteet ja sen mukaan pyrki sitten polttamaan sopivan määrän polttopuuta. Muistaakseni energiatodistuksen mukaan lämmityksentarve oli noin 80 wattia lämpötehoa per jokainen aste ulkoilmaan verrattuna mitä sisäilma oli. Siitä oli helppo sitten arvioida, että taloa pitää lämmittää 20 C astetta ulkoilmaan verrattuna, niin tehoa tarvitaan 1600 wattia ja 2-3 vuorokaudelle jaettuna se tekee 77-115 kWh lämpöä joka on suunnilleen 30 kiloa kuivaa sekalaista klapia.

Yläkerran peltitakka oli sitten sellainen, että siinä ei pystynyt pitämään kuin ihan pientä tulta koristeeksi ja yläkertaan tahtoi tulla jo liian kuuma silläkin lämmityksellä. Talvella tosin se ei ole paha ongelma kun aukaisee vähäksi aikaa vaikka parvekkeen ovea, niin se liika lämpö kyllä sitä kautta poistuu. Ja kesällä taas ylilämmöstä pääsee kyllä eroon ilmalämpöpumpulla tai konvektorilla.

Tulisija on hyvä olla talossa riippumatta lämmitysjärjestelmästä ihan jo pidempien sähkökatkojen varalta. Sillä ei pidemmän sähkökatkon aikana ole niin merkitystä onko se tulisija leivinuuni, kevyttakka, varaava taikka saunanpesä. Saa sen talon pidettyä lämpimänä kaikilla niillä. Nyt kun sähkön ja öljyn hinta on raketoinut Suomessa ja kaukolämmönkin hintaa on nostettu merkittävästi, niin sehän tulisija on usein myös hyvä tapa säästää ostoenergiassa. Kyllä siinä työtä riittää kun jotain runsaasti lämmitysenergiaa kuluttavaa taloa puun poltolla lämmittää. Esimerkiksi joku 30 tuhatta kWh vaatii karkeasti sen 30 pinokuutiometriä klapia poltettavaksi. Sellaisen määrän polttämisessa lämmityskauden aikana kotona riittääkin hommaa. Useamman tuhat euroa siinä kuitenkin säästää lämmityskaudella verrattuna siihen että nykyisellä pörssisähkönhinnalla lämmittää.

 

[Jan11]

Voihan ne katsoa ilmaisiksi mutta eivät sillä ilmaisiksi muutu. Puut tehtyään ne voisi polttamisen sijaan myydä. Kääntäen taas en minäkään halua kerätä mitään

Tästä huolimatta on tietenkin hyvä idea polttaa vähän puuta jos on tulisijoja olemassa, vaikka sitä kallista ostopuuta ellei omaa ole. Ensinnäkin se on kivaa ja toiseksi puulämmitystä kuuluu käyttää ja nuohouttaa, jotta se pysyy käyttökelpoisena.


Keskuslämmitysliesi on tavallaan kätevä. Toki se ei edusta ihan modernia asumisnormia kantaa klapeja keittiöön asti koko talon lämmitykseen ja haistella välillä savuakin, mutta on siinä puolensa. Ei tarvita erillistä pannuhuonetta ja teknisen tilan tarve on vähäinen.

Varmaan tuulenkaadot joku ostaisi, jos olisi Etelä-Suomessa. Kyllä niitä maassa maanneita täällä susirajalla olis vaikea myydä. Paitsi tietysti valmiina klapina.

 

[kolistelija]

Isot varaavat takat on 2,5-5 tonnia.
Tuhatkiloista sanottiin vielä parikymmentävuotta sitten puolivaraaviksi.

Tuhatkiloinen toimii
hyvin uusissa matalaenergiataloissa, mutta se on 1,5 pesällistä max, mitä kannattaa kerralla poltella.

Miten tuollaista nyt sitten kannattaisi poltella? Tuossa olkkarissa on 1400 kiloinen varaava takka vuodelta 2014. Ohje sanoo että poltetaan neljä pesällistä kerralla ja silloin saavutetaan paras hyötysuhde. Pesä ei ole kauhean iso, mutta tuolla pintatiilet pysyvät kädellä kokeillen lämpösinä noin 36-48 tuntia.

Matalaenergiatalo kyseessä. Takkaa poltellaan lähinnä huvikseen kun talo lämpeää maalämmöllä, mutta kyllä se paras hyötysuhde silti kiinnostaa jos joku osaa paremmin kertoa.

 

[Jan11]

Miten tuollaista nyt sitten kannattaisi poltella? Tuossa olkkarissa on 1400 kiloinen varaava takka vuodelta 2014. Ohje sanoo että poltetaan neljä pesällistä kerralla ja silloin saavutetaan paras hyötysuhde. Pesä ei ole kauhean iso, mutta tuolla pintatiilet pysyvät kädellä kokeillen lämpösinä noin 36-48 tuntia.

Matalaenergiatalo kyseessä. Takkaa poltellaan lähinnä huvikseen kun talo lämpeää maalämmöllä, mutta kyllä se paras hyötysuhde silti kiinnostaa jos joku osaa paremmin kertoa.

Tuo menee pakkasesta riippuen varmaan talvella joka toinen päivä noin, tai joka päivä puolitoista.
Olennaista on etsiä se rytmi niin, ettei joudu hikoilemaan sen takia.
Mutta ihmiset on erilaisia, toiset tykkää olla kotona kalsareissa ja t-paidassa, toiset päälivaatteet päällä, eli sillä mieltymyksensä on vaikutusta siihen, mikä rytmi on teille sopiva.

Jos ei omaan fiilikseen luota, niin lämpömittaria voi vilkuilla. 4 pesällistä varmaan nostaa sitä useammankin asteen… jokainen ylimääräinen aste tavallaan on hukkaanheitettyä, mutta toisaalta tulisijalämmitykseen kyllä kuuluukin se, että sisälämpötila hieman liikkuu lämmitysvaiheen mukaan, ja talteenotto kierrättää sitä lämpöä kyllä pitempään.

Edit. Huomasin vasta tuon maalämmön. Jos on sellainen sähkösopimus voimassa, että maksat sähköstä 5-8 snt ja on ostoklapit 50-60 euroa heittomotti, niin puun poltto ei itsessään tuo yhtään taloudellista säästöä (paitsi jos on ne ns. ilmaiset puut vaikka omasta tai sukulaisen leimikosta).
Mutta tämän hetken hinnoilla jos teet sähkösopimusta, sitten kannattaa poltella ostoklapiakin ihan lämmitysmielessäkin jatkuvasti.

 

[Alfh]

Alakerran hukkalämmöllä myös yläkerta pikkuisen lämpeää, sekä samoin mahdollinen kellarikerros saa hieman lämpöä asuinkerroksesta. Tai ainakaan ei ole niin kylmä kuin olisi, jos koko talo olisi kylmillään.
Välipohjassa on alunperin melkeinpä enemmän eristystä kuin yläpohjassa. Riippuu kuinka paljon on laitettu kutteria/sahanpurua yläpohjaan. Joissain tapauksissa yläkerrassa ei ole eristyksiä lainkaan, vaan on eristetty hieman myöhemmin tai vasta nykyaikana.

Itteä alkanu ärsyttää tuo rapuissa kulkeminen ja yläkerran kopina lasten myötä reilun 10 vuoden aikana. Sen takia vähän tökkii nykyään tämä ok-tyyppi. Sekä ei viiti enempää remppailla, kun ei saa omiaan sitten pois jos lähiaikoina kuitenkin päättää myydä (ts. Löytyy niin kiinnostava kohde, että pakko vaihtaa). Lapsena oli jännää kun oli yläkerta ja kellari.
Edullinen tässä on asua, kun kiinteistövero ihan pähkinöitä, sähköä menee n. 7000 kW lämmitykseen. Sekä lainasta ei korkoa juurikaan. Lainan lyhennys on sama kuin vuokra RT kolmiosta olisi. Jäte- ja vesimaksut kulutuksen mukaan ja toki uudemmassakin talossa olivat samaa luokkaa, sekä osakkeessa nämä on leivottu vastikkeeseen.

En ole yläkerrassa tavannut lämpöjä pitää. Siellä on kaksi makuukamaria. Seinissä sekä yläpohjassa on 10 cm puruja. Välipohjassa on taas 30 cm kutteria. Alakerrasta nouseva lämpö ja lämmin muuri pitää yleensä ne yläkerran kamarit plussan puolella, niin pysyy kosteus kurissa.
Tarkoituksena olisi viimeinkin lisäeristää tuo yläpohja selluvillalla. En tiedä onko sillä sitten juurikaan vaikutusta sähkölaskuun.
Alakerrassa takat ja ILP.