Henkilökohtainen talous

Huvitti kun taannoin Powerin outletissa tuli vastaan (käytetty) tekokuusi...siinä on varmaan joku pihistelijä keksinyt viettää halvemman kuusijuhlan ja palauttaa puun kauppaan takaisin. Taannoin työpaikallani oli juttua työkaverista, joka oikeasti meni eri puolilta autoon ettei saranat kuluisi, mies käytti kasvojen pesun jälkeen saman nesteen astioiden pesuun...hyväpalkkainen tehdastyö, missään ei koskaan käynyt misään tai mitään ostanut. Thaimaalaisen vaimonsa kun laittoi kaksikymppisen kanssa ruokakauppaan, pyysi aina vaihtohilut naiselta takaisin. Itse näillä kehuskeli, kuulostaa sketsin hahmolta mutta oli totta. Rahaa vain tilille, ilotonta elämää. Tyylejä on tosiaan erilaisia :D
Tai mistäpä sen tietää, ehkä äärimmäiset pihistelyt on toiselle sitä hupia.
Näitä ammattisaitureita on vielä. Teki mieleni sanoa että vielä hengissä, mutta miksei niitä olisi voinut myöhempiinkin sukupolviin kuin heti sotien jälkeen yhtä lailla syntyä.

Tunsin sellaisen nyt ehkä 80v ukkelin (näin viimeksi ehkä 2005), joka ulkotöistä vanhasta navetasta tultuaan pisti tulpan altaan pohjalle, pesi paskaiset kädet puhtaiksi hana nippa nappa auki liruttaen ja sen jälkeen sillä paskaisella vedellä naamansa ennen kuin laski sen veden viemäriin. Vesikuution hinta huomioon ottaen en usko että tällä säästyi merkittäviä summia vuositasolla, koko elinaikana ehkä. Hän ajoi 80-luvun Escortilla johon teki kaikki huollot ja korjaukset luonnollisesti tallissaan itse. Ukko ilmeisesti laittoi rahansa osakkeisiin ja metsäpalstoihin, ainainen säästö ja kitkutus päällä. Tuo ukko kun asui yksin eikä perillisiä ollut, ihmetytti se tarve haalia omaisuutta ihan eläkeiän kynnyksellä. Ehkä jokin psyykkinen juttu "pahan päivän varalle" kuolemaan saakka, tuskin malttaa/malttoi koskaan laittaa omaisuuttaan lihoiksi.
Kahvin hinta ei sinänsä kuulu tähän keskusteluun, mutta tein itse sellaisen linjauksen, että kun huoltoasemakahvin hinta nousee kolmeen euroon niin lopetan niiden ostamisen kokonaan. Hinta-laatusuhde ei ole täsmännyt enää aikoihin, tuo on suodatinkahvikupillisesta ihan kauhea hinta, kun se kahvi ei ole muuttunut siitä yhtään paremmaksi vuosien saatossa. Haen mieluummin kupillisen pienestä ruokakaupasta, maksaa yleensä euron.

Kyse ei ole niinkään siitä, onko minulla varaa vai ei, vaan siitä että tunnenko saavani rahalle vastinetta.
Vastine rahalle on munkin mielestä hyvä peruste rahankäytölle. En vain pysty maksamaan kymppiä samasta kahvipaketista joita saa alesta puoleen hintaan. Keitän kahvit mieluummin kotona kuin haen huoltsikalta moninkertaisella hinnalla vähän palaneen makuista. Kahvilaan mennessä saa taas moninkertaistaa sen suodatinkahvin hinnan ja suodatinkahvia se silti on.

Linkkarissa joku kertoi vaihtaneensa työpäivän kahvitauot huoltsikalta Biltemaan säästääkseen perheen lomareissun verran rahaa vuodessa. Laadun olennaisesti laskiessa säästö ei aina ole fiksua, mutta jos itse pitää Bilteman kahvia samantasoisena kuin huoltsikan niin onhan se silloin järkevää maksaa kahvista ja pullasta 1€ eikä 4-5€ jos päivittäin käy juomassa pullakahvit.
 
Näitä ammattisaitureita on vielä. Teki mieleni sanoa että vielä hengissä, mutta miksei niitä olisi voinut myöhempiinkin sukupolviin kuin heti sotien jälkeen yhtä lailla syntyä.

Tunsin sellaisen nyt ehkä 80v ukkelin (näin viimeksi ehkä 2005), joka ulkotöistä vanhasta navetasta tultuaan pisti tulpan altaan pohjalle, pesi paskaiset kädet puhtaiksi hana nippa nappa auki liruttaen ja sen jälkeen sillä paskaisella vedellä naamansa ennen kuin laski sen veden viemäriin. Vesikuution hinta huomioon ottaen en usko että tällä säästyi merkittäviä summia vuositasolla, koko elinaikana ehkä. Hän ajoi 80-luvun Escortilla johon teki kaikki huollot ja korjaukset luonnollisesti tallissaan itse. Ukko ilmeisesti laittoi rahansa osakkeisiin ja metsäpalstoihin, ainainen säästö ja kitkutus päällä. Tuo ukko kun asui yksin eikä perillisiä ollut, ihmetytti se tarve haalia omaisuutta ihan eläkeiän kynnyksellä. Ehkä jokin psyykkinen juttu "pahan päivän varalle" kuolemaan saakka, tuskin malttaa/malttoi koskaan laittaa omaisuuttaan lihoiksi.

Vastine rahalle on munkin mielestä hyvä peruste rahankäytölle. En vain pysty maksamaan kymppiä samasta kahvipaketista joita saa alesta puoleen hintaan. Keitän kahvit mieluummin kotona kuin haen huoltsikalta moninkertaisella hinnalla vähän palaneen makuista. Kahvilaan mennessä saa taas moninkertaistaa sen suodatinkahvin hinnan ja suodatinkahvia se silti on.

Linkkarissa joku kertoi vaihtaneensa työpäivän kahvitauot huoltsikalta Biltemaan säästääkseen perheen lomareissun verran rahaa vuodessa. Laadun olennaisesti laskiessa säästö ei aina ole fiksua, mutta jos itse pitää Bilteman kahvia samantasoisena kuin huoltsikan niin onhan se silloin järkevää maksaa kahvista ja pullasta 1€ eikä 4-5€ jos päivittäin käy juomassa pullakahvit.
Itse olen varmasti useimpien mielestä melkoinen arjen saituri, mutta mitä sitten. Viime kesänä ostin vajaa 20k€ moottoripyörän, koska halusin sellaisen ja oltiin talvella useampi viikko Floridassa. Käytiin ohi ajaessa testaamassa Bilteman kahvio ja burgerit yllättivät todella positiivisesti laadullaan. Paljon parempia kuin jokin mäkkäri ja melkein puolet halvempia.

Aiheeseen liittyen, miten määrittelette "on varaa"? Jos minulla olisi vaikka 1M€ tilillä, olisiko minulla varaa ostaa 300k€ Ferrari, 200k€ vene ja 300k€ huvila järven rannalla? Aika monesti sanotaan "jos sinulla on varaa ostaa X, silloin on varaa ostaa myös Y ja Z".

Itse määrittelen "on varaa" siten että hankkiminen ei vaikuta mitenkään talouteen, eikä ole mistään muusta pois. 3€ huoltamokahvi ei vaikuta talouteen, mutta on silti sikamaisen kallis sen antamaan lisäarvoon verrattuna. On varaa ja on järkeä on myös jonkinlainen moraalinen valinta. Joku vetää lainat ja luotot tapissa saadakseen haluamansa.
 
Itse olen varmasti useimpien mielestä melkoinen arjen saituri, mutta mitä sitten. Viime kesänä ostin vajaa 20k€ moottoripyörän, koska halusin sellaisen ja oltiin talvella useampi viikko Floridassa. Käytiin ohi ajaessa testaamassa Bilteman kahvio ja burgerit yllättivät todella positiivisesti laadullaan. Paljon parempia kuin jokin mäkkäri ja melkein puolet halvempia.

Aiheeseen liittyen, miten määrittelette "on varaa"? Jos minulla olisi vaikka 1M€ tilillä, olisiko minulla varaa ostaa 300k€ Ferrari, 200k€ vene ja 300k€ huvila järven rannalla? Aika monesti sanotaan "jos sinulla on varaa ostaa X, silloin on varaa ostaa myös Y ja Z".

Itse määrittelen "on varaa" siten että hankkiminen ei vaikuta mitenkään talouteen, eikä ole mistään muusta pois. 3€ huoltamokahvi ei vaikuta talouteen, mutta on silti sikamaisen kallis sen antamaan lisäarvoon verrattuna. On varaa ja on järkeä on myös jonkinlainen moraalinen valinta. Joku vetää lainat ja luotot tapissa saadakseen haluamansa.

Tähän lisäten, jälkikasvu vaikka pyytää ostaa hypetetty Prime -pullo 20€:lla, on typerää sanoa lapselle että nyt ei pysty kun isällä/äiskällä on rahat vähissä.
 
Viimeksi muokattu:
Saituus on ikävä piirre sillon kun vaikuttaa ihmissuhteisiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Nuoruuden ryyppyporukoissa oli yksi kaveri joka aina valitti kaiken hinnasta ja sitten kaupan päälle väisteli yhteisten kulujen jakoa ilmeisesti ilman tunnontuskia niin pitkälle että joku vaatimalla vaati häneltä osuutta ja jos ei kehdannut tai halunnut niin jäi saamatta.

Mukava mies muuten mutta tuo oli kyllä niin isosti omien arvojen ulkopuolella ja alkoi käydä hermoon että en ole nyt kymmeneen vuoteen pitänyt yhteyttä.

Toisaalta jos joku pihistelee ainoastaan omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa niin ei ainakaan itsellä ole tarvetta tätä ihmetellä sen enempää. Jos tekee onnelliseksi niin antaa mennä vaan.
 
Vietän työn puolesta paljon aikaa tien päällä, ja työruokailuun kuluu sitä myöten jonkin verran rahaa. Siihen on ollut varaa, mutta nyt aletaan lähestymään sitä pistettä, että järki ei anna enää periksi maksaa esimerkiksi kahvikupillisesta tuota 3€ summaa. Lounaan hinnassa raja on jossain 15€ tuntumassa. Kun Abc-ketju alkoi tuomaan pizzabuffetia lounaalle, hinta pompsahti muistaakseni 14.90€ tasolle. Sillä rahalla saa kuivaa, heikkolaatuista pizzaa ja jonkun grillimausteella maustetun perusruoan mitä pizzojen oheen on laitettu. En ole syönyt enää absilla tuon uudistuksen jälkeen, jos vaan on jokin toinen vaihtoehto kohdalla. Tässä on sama juttu kuin kahvin kanssa, raha ja vastine ei kohtaa vaikka talous tuollaisen kestäisikin.
 
Säästämisessä kannattaa keskittyä niihin matalalla roikkuviin hedelmiin. Eli helpot säästökohteet joilla säästää mahdollisimman paljon rahaa vuodessa. Ja niistä siirtyy kohteisiin, joilla säästää vähemmän tai joiden vaikutus on isompi omaan elämään. Jos käy kerran vuodessa ulkomaanmatkalla, niin niillä eväsleivillä lentokentällä ei ole yhtään mitään merkitystä. Tai jos se Nordea nostaa Gold-kortin kk-maksun nollasta eurosta 0,99 euroon kuukaudessa, niin en ehkä sen takia lähtisi pankkia vaihtamaan ja lainoja kilpailuttamaan varsinkin kun korttiin tulee Cashback joka kattaa tuon maksun (toisessa ketjussa tästä pahastuttiin, ja vaikuttaa että enemmän periaatteen kuin talouden takia).

Mutta jos vaikka vetää joka päivä lounaan lounasravintolassa, voi omilla eväillä säästää sievoisen summan. Tai jos on 10 suoratoistoa joista ehtii katsoa paria niin helppo säästää satasia vuodessa. Mutta ei näihin mitään yleispätevää ole. Jokaiselle vähän eri asiat on rahan arvoisia elämässä. Ehkä paras neuvo on välillä seurata, mihin oma raha uppoaa, jos siellä on jotain johon ei oikeasti tarvitse rahaa upottaa.

Mulle saituus on ennen kaikkea sitä, että säästetään asioista, joilla ei ole oikein mitään käytännön merkitystä omassa taloudessa. Silloin säästämisestä tulee itseisarvo ja jokainen säästetty sentti pitää metsästää kaikissa tilanteissa. Niin saa tehdä, mutta sanoisin että kannattaa tehdä töitä ettei tuollaista pääse syntymään.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä yksi tapa miettiä tuota on että kuinka paljon säästelyllä saa vähennettyä rahanmenoa käytettyä tuntia kohden. Jos se on enemmän kuin mitä töistä saa (verojen jälkeen!) se todennäköisesti kannattaa, muuten ei.
 
Muiden ihmisten raha-asioiden spekulointi on kyllä sinänsä viihdyttävää, vaikkakin usein loppupeleissä aika hedelmätöntä. Itse olen jo tovin ihmetellyt sitä, miten niin monilla esim. omassa naapurustossakin tuntuu olevan varaa siihen puolen miljoonan kämppään, kesämökkiin, uuteen sähköautoon tai pariin, kymppitonnien veneeseen, mönkkäriin jälkikasvulle jne. Vaikea sanoa, onko kyseessä vaan jonkinlainen vahvistus- tai otosharha vai vetääkö porukka oikeasti ihan kädestä suuhun ja luotot tapissa.

Itsellä bruttotulot jokseenkin tasan 5 kiloa kuussa, vaimo lähempänä mediaania. Suunnilleen 10% nettotuloista menee säästöön joka kuukusi. Kokonaisuudessaan sijoituksia jokunen kymppitonni, helposti likvidoitavaa omaisuutta ehkä 10-15 kilon edestä, vaimolla sitten about saman verran sijoituksia, likvidoitavaa omaisuutta ei juurikaan. Kämppä kehäkolmosen kupeessa 340 kiloa, auto oli käytettynä 40 kiloa (molemmat vaimon kanssa puoliksi), molemmista sen verran jo maksettu, että voi tarvittaessa laittaa lihoiksi ja kuitata koko velkasumman vaikka arvo onkin laskenut. Venekin löytyy, mutta se on halpa parin tonnin värkki, eikä minulla ole ihmeempiä ambitioita päivittääkään kun tuo palvelee kalastusharrastusta ihan tarpeeksi hyvin.

Raha ei ole tiukilla, eikä sitä tarvitse koko ajan miettiä, vaikka kaupassa tuleekin pääasiassa ostettua halvempaa (ihan vaan koska harvoin se "merkkituote" on 2x parempaa kuin se Rainbow vaikka onkin 2x kalliimpi jne.). Japanin matkalla sain päähäni päivittää parilla tonnilla kamerakalustoa ja talous antoi ihan hyvin myöten, vaikkakin käteispuskuri tippui aika reilusti sen seurauksena. Toisaalta en minä koe, että ihan älyttömästi enempää pystyisin tai varsinkaan haluaisin kuluttaa ja velkamäärää en ajatellut nostaa tippaakaan, ainakaan ennen kuin asuntolainaa on lyhennetty reippaasti lisää, ja silloinkin korkeintaan remonttilainaa.

Mutta meitä on moneen junaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä yksi tapa miettiä tuota on että kuinka paljon säästelyllä saa vähennettyä rahanmenoa käytettyä tuntia kohden. Jos se on enemmän kuin mitä töistä saa (verojen jälkeen!) se todennäköisesti kannattaa, muuten ei.
Yks tapa kyllä, mutta ei tuossa ole käytännössä mitään järkeä. Harva pystyt tekemään päätyötään yli 8 h päivässä.
 
Tällaisissa pohdinnoissa ei varmaankaan selvitetä muiden todellista rahatilannetta vaan haetaan itselle varmuutta siitä et omat valinnat ovat järkeviä? Kun ympäristöllä näkyy paljon kulutusta niin se herättää epävarmuutta, vertailua ja tarvetta perustella omaa maltillisempaa rahan käyttöä?
 
Yks tapa kyllä, mutta ei tuossa ole käytännössä mitään järkeä. Harva pystyt tekemään päätyötään yli 8 h päivässä.

Miten niin? On jo lähtökohtaisesti hyvä miettiä että onko ajankäyttö järkevää suhteessa hyötyyn, ja tuosta saa melko hyvän vertailukohdan. Lisäksi usein voi tehdä niin päin, että ottaa lomarahat extralomana tai ottaa palkatonta lomaa tjsp. Toki on työnantajia joilta ei saa extralomaa kuin irtisanoutumalla, mutta nämä taitavat olla vähemmistössä.
 
Ehkä yksi tapa miettiä tuota on että kuinka paljon säästelyllä saa vähennettyä rahanmenoa käytettyä tuntia kohden. Jos se on enemmän kuin mitä töistä saa (verojen jälkeen!) se todennäköisesti kannattaa, muuten ei.

Tuohon tulee ottaa mukaan myös mielekkyys aspekti, joku saattaa kokea vapaa-ajalla tapahtuvan halvemman vaihtoehdon etsimisen tai muunlaisen säästämisen toteutumiseen käytetyn ajan mielekkäänä ongelmanratkontana, johon palkkatyö ei välttämättä ole helposti verranollinen.
 
Tuohon tulee ottaa mukaan myös mielekkyys aspekti, joku saattaa kokea vapaa-ajalla tapahtuvan halvemman vaihtoehdon etsimisen tai muunlaisen säästämisen toteutumiseen käytetyn ajan mielekkäänä ongelmanratkontana, johon palkkatyö ei välttämättä ole helposti verranollinen.
Tämä juuri. Antaa jonkinlaisen tyydytyksen kun tekee kympillä tai satasella sen, mistä pitäisi maksaa vieraalle tonni.
 
Tuohon tulee ottaa mukaan myös mielekkyys aspekti, joku saattaa kokea vapaa-ajalla tapahtuvan halvemman vaihtoehdon etsimisen tai muunlaisen säästämisen toteutumiseen käytetyn ajan mielekkäänä ongelmanratkontana, johon palkkatyö ei välttämättä ole helposti verranollinen.

No sekin tietty, mutta ei säästöä tarvi ihan kauheasti saada että se kannattaa jo ajankäytöllisesti.
 
Aika monesti sanotaan "jos sinulla on varaa ostaa X, silloin on varaa ostaa myös Y ja Z".

Tuo on tosiaan yksinkertaisten ihmisten puhetta. Tuohon törmää monesti autokeskusteluissa, kun jotkut näistä yksinkertaisista ihmisistä tulevat päivittelemään, että "jos sinulla oli varaa ostaa 50.000 euron auto, niin miten sinulla ei muka ollut varaa ostaa siihen nahkapenkkejä". Tuota samaa logiikkaa kun jatkaa, niin se menee suunnilleen näin: "Jos sinulla on varaa ostaa 50.000 euron auto, niin kyllä sinulla on silloin varaan ostaa 60.000 euron auto", josta seuraa "jos sinulla on varaa ostaa 60.000 euron auto, niin sinulla on silloin varaa ostaa 70.000 euron auto" jne. Tuossa vaiheessa viimeistään pitäisi jo ymmärtää kuinka idioottimaista tuollainen "jos on varaa X:ään, niin on silloin myös Y:hyn ja Z:aan".

Tähän lisäten, jälkikasvu vaikka pyytää ostaa hypetetty Prime -pullo 20€:lla, on typerää sanoa lapselle että nyt ei pysty kun isällä/äiskällä on rahat vähissä.

Joo. Jos vanhempi ostaa lapselleen 20 € prime-pullon, niin hän ei silloin tee kovin hyvää työtä kasvattajana.
 
Ehkä yksi tapa miettiä tuota on että kuinka paljon säästelyllä saa vähennettyä rahanmenoa käytettyä tuntia kohden. Jos se on enemmän kuin mitä töistä saa (verojen jälkeen!) se todennäköisesti kannattaa, muuten ei.

Miten tuon voi sitten laskea? Eli jos lasket että ostat 438k asunnon ja asut siinä lopun elämääsi minkä arvioit kestävän ainakin sen 50 vuotta vielä siitä tulee 438k jaettuna 438 000 (tunnit mitä arvioit olevasi vielä elossa) Eli halpaa kuin saippua = euron tunti. Jos ansaitset edes 4 euroa tunnissa ei tunnu missään ostaa lähemmäs 2 miljoonan asuntoa...

Mutta jos taas mietit että menet 1½ tunnin elokuvaan ja ostat mässyt sinne ja käytät taksia niin hui miten kallista se onkaan tuon 1½ tunnin ajalta...
 
Nettotuntipalkan vertaaminen kulutukseen voi toimia silloin kun miettii, että ottaako palkatonta vapaata ja esim. remontoi oman kotinsa, vai tekeekö normisti työt ja ostaa remontin ammattilaiselta. Silloin voi laskea sen vaihtoehtoiskustannuksen kun jää palkka saamatta kun nakuttaa itse "ja säästää" (tai ei säästä). Muutoin tuo ei ehkä auta miettimään jonkun kulutuksen järkevyyttä.
 
Tuo on tosiaan yksinkertaisten ihmisten puhetta. Tuohon törmää monesti autokeskusteluissa, kun jotkut näistä yksinkertaisista ihmisistä tulevat päivittelemään, että "jos sinulla oli varaa ostaa 50.000 euron auto, niin miten sinulla ei muka ollut varaa ostaa siihen nahkapenkkejä". Tuota samaa logiikkaa kun jatkaa, niin se menee suunnilleen näin: "Jos sinulla on varaa ostaa 50.000 euron auto, niin kyllä sinulla on silloin varaan ostaa 60.000 euron auto", josta seuraa "jos sinulla on varaa ostaa 60.000 euron auto, niin sinulla on silloin varaa ostaa 70.000 euron auto" jne. Tuossa vaiheessa viimeistään pitäisi jo ymmärtää kuinka idioottimaista tuollainen "jos on varaa X:ään, niin on silloin myös Y:hyn ja Z:aan".
Tämä on kyllä typeryyttä mihin törmää todella usein. Varsinkin tuossa auto kontekstissa. Juuri jotain että ”jos on varaa ostaa 50k€ auto, niin silloin on varmasti myös varaa käydä lataamassa se missä tahansa latausasemalla”, tai ”jos on varaa ajella 50k€ autolla, niin miksi mennä kauppaan etsimään punalaputettuja tuotteita?”. Tuosta jälkimmäisestä taisi olla jokin aika sitten jossain iltapäivälehdessä uutinenkin.


Hildén kertoo myös nähneensä, että kerran eräs punalappuja ostoskärryynsä kerännyt ajoi pois kaupalta Teslassaan. Hänestä 60 prosentin alennukset pitäisi jättää vähävaraisemmille.
 
Tämä on kyllä typeryyttä mihin törmää todella usein. Varsinkin tuossa auto kontekstissa. Juuri jotain että ”jos on varaa ostaa 50k€ auto, niin silloin on varmasti myös varaa käydä lataamassa se missä tahansa latausasemalla”, tai ”jos on varaa ajella 50k€ autolla, niin miksi mennä kauppaan etsimään punalaputettuja tuotteita?”. Tuosta jälkimmäisestä taisi olla jokin aika sitten jossain iltapäivälehdessä uutinenkin.


Hildén kertoo myös nähneensä, että kerran eräs punalappuja ostoskärryynsä kerännyt ajoi pois kaupalta Teslassaan. Hänestä 60 prosentin alennukset pitäisi jättää vähävaraisemmille.

Olen ajatellut punalaputettuja jauhelihoja tai juustoja kymmenenkin kiloa kerralla ostaneena, että jos ne tuotteet on jopa viikkoja olleet kaupan hyllyllä, niin tulisiko minun joviaalina vielä jättää ne hyllyyn muiden mahdollisuutta ajatellen, että kello 20-23 aikavälillä ne tultaisiin ostamaan vähävaraisten toimesta.
Minun mielestä ei ole tarve tässä kontekstissa ajatella muiden mahdollisuutta, ja uskon että kaupatkin ovat tyytyväisiä että mitä enemmän vaan ostoja tapahtuu sen aikaisemmin kuin mahdollista, niin aina vaan parempi.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän lisäten, jälkikasvu vaikka pyytää ostaa hypetetty Prime -pullo 20€:lla, on typerää sanoa lapselle että nyt ei pysty kun isällä/äiskällä on rahat vähissä.
Joo, eihän siihen voi sanoa muuta kuin ettei osta, koska tuote on ylihintaista paskaa ja sitä ostavat ovat hyväksikäytettäviä reppanoita.
E: Asia on toki fiksua ilmaista ikätasoisesti, mutta jollekin esiteinille voisi minusta sanoa ihan noilla sanoilla - tuossa ainakin pysytään totuudessa.

Tyhmää tosiaan olisi valehdella lapselle olevansa persaukinen. Siinä opettaisi ihan vääränlaista taloudenpitoa esimerkin kautta. Jos aikuisella ihmisellä on hetkiä jolloin "rahat ovat vähissä", kyseessä on elämänhallinnan vakava vaje. Olisi hyvä ettei nuorena joutuisi näkemään moista eikä se pääsisi ajatuksena normalisoitumaan.
 
Viimeksi muokattu:
Nettotuntipalkan vertaaminen kulutukseen voi toimia silloin kun miettii, että ottaako palkatonta vapaata ja esim. remontoi oman kotinsa, vai tekeekö normisti työt ja ostaa remontin ammattilaiselta. Silloin voi laskea sen vaihtoehtoiskustannuksen kun jää palkka saamatta kun nakuttaa itse "ja säästää" (tai ei säästä). Muutoin tuo ei ehkä auta miettimään jonkun kulutuksen järkevyyttä.

Niin tai ihan vaan se, että viitsii hommata harrastusvälineitä tjsp. käytettynä.

Toki päätökseen että kuinka paljon haluaa kuluttaa se ei sovi.
 
Ehkä yksi tapa miettiä tuota on että kuinka paljon säästelyllä saa vähennettyä rahanmenoa käytettyä tuntia kohden. Jos se on enemmän kuin mitä töistä saa (verojen jälkeen!) se todennäköisesti kannattaa, muuten ei.
Tai säästää tekemällä itse ja laittaa säästyneen rahan sijoituksiin kasvamaan. Profit.

Olkoon esimerkki vaikka rengashotelli kahdelle autolle yhteensä 200+€/v. Meillä menee kahteen autoon renkaanvaihtoon perheen laatuaikana ehkä 2x1h sisältäen pesut, paineen tarkastukset, jarrupalojen ja raidetangon päiden, jarruletkujen ym tarkastus.

Plussana ei tarvitse varailla aikoja, jonottaa tms.
 
Viimeksi muokattu:
Ajat muuttuu. Nykyisin varmaan pidettäisiin myös sniiduiluna jos matkalle pakkaisi voileivät mukaan voipaperiin käärittynä ja kahvi olisi termarissa. Tämä oli ennen vanhaan normaali toimintatapa kun perhe lähti mummolaan ajelemaan autolla.
Nykyään noita termarivaihtoehtoja eri kokoluokissa ja eri tyylisiä. Tolleen jos miettii että monessa suomi-prööttilän paikassa on tarjolla merkit piilossa olevaa "kahvia" tai kulta-katriinaa/juhlamokkaa, niin ei se itseä ainakaan lohduta, että on tummapaahtoakin. Kahvihifistelijän mielestä tumma voi olla pilalle poltettua. Nuo kaksi yleistä merkkiä saa myös paskan lentämään tai mahavaivoja. Kahvilan mukeista voi myös irrota mikromuovia ja huoltoasemien yms. pannut on usein seisseet tunnin siinä kitkeryyttä keräten. Osassa on pennien päällä kannu ettei heti kypsy liikaa. Termari toki pikku hiljaa heikentää kahvinautinnon päivän edetessä, mutta laadukkaista aineista tehty kahvi on pari ekaa tuntia jotain 2-3 euron huoltoasemakahvia parempaa. Jos jostain ostaa kahvia, espresso on yleensä paljon varmempi valinta. Maksaa ehkä vähän enemmän, mutta laatu on varmemmin ok.

Jos työn puolesta joutuu noita kupillisia ostaa säännöllisesti, niin nouseehan sekin henkilökohtaisessa taloudessa useihin satoihin euroihin. Taas on valinnan paikka, haluaako samalla rahalla esim. lomamatkan lämpöön vai paskaa huoltoasemakahvia.
 
Tai säästää tekemällä itse ja laittaa säästyneen rahan sijoituksiin kasvamaan. Profit.

Olkoon esimerkki vaikka rengashotelli kahdelle autolle yhteensä 200+€/v. Meillä menee kahteen autoon renkaanvaihtoon perheen laatuaikana ehkä 2x1h sisältäen pesut, paineen tarkastukset, jarrupalojen ja raidetangon päiden, jarruletkujen ym tarkastus.

Plussana ei tarvitse varailla aikoja, jonottaa tms.
Autonkäytössä pitää myös huomata laskea mukaan, että perustietämättömälle rengashotelli + ostetut huollot ei välttämättä pidä edes sitä autoa kunnossa, vaikka kuinka säntillisesti vie huoltoon. Tuossa on esimerkki, kun laiska huolto ei välttämättä edes rassaa kurapaskaa pois ja jarrut vikaantuvat. Rengasukot myös laittavat sellaisella voimalla pyörät paikalleen, että et avaa missään tien päällä ilman 10-30 metrin jatkovartta, jos rengas hajoaa. No toki tähän voi copettaa, että ei siinä 4000 kilon ökyautossa ole edes vararengasta enää, niin YOLO. Jossain määräaikahuollossakin voi olla että merkataan osat vaihdetuksi, mutta ei jakseta öljynvaihtoa enempää. Jos haluaa varmistua, että auto pysyy aidosti kunnossa, niin on aika mahdoton arvioida mitään minimihintaa, millä kuka vaan saa aidosti asiallista laatutyötä Suomessa.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Jos työn puolesta joutuu noita kupillisia ostaa säännöllisesti, niin nouseehan sekin henkilökohtaisessa taloudessa useihin satoihin euroihin. Taas on valinnan paikka, haluaako samalla rahalla esim. lomamatkan lämpöön vai paskaa huoltoasemakahvia.
Yllättävää kyllä,mutta kuppi 3€ kahvia jokaisena työpäivänä x 200 työpäivää/v on "vain" 600€/v.
 
Jos työn puolesta joutuu noita kupillisia ostaa säännöllisesti, niin nouseehan sekin henkilökohtaisessa taloudessa useihin satoihin euroihin. Taas on valinnan paikka, haluaako samalla rahalla esim. lomamatkan lämpöön vai paskaa huoltoasemakahvia.

Taloudenpito on kyllä huonolla mallilla, jos kahvi ja lomamatka ovat toisensa poissulkevia kustannuksia. Meilläkin vaimo sortuu monesti lausumaan, että "ei kyllä osteta tuota kun tällä samalla rahalla saisi myös asian X", mutta korjaan hyvin nopeasti, että kyllä meillä on rahaa niihin molempiin.
 
Autonkäytössä pitää myös huomata laskea mukaan, että perustietämättömälle rengashotelli + ostetut huollot ei välttämättä pidä edes sitä autoa kunnossa, vaikka kuinka säntillisesti vie huoltoon. Tuossa on esimerkki, kun laiska huolto ei välttämättä edes rassaa kurapaskaa pois ja jarrut vikaantuvat. Rengasukot myös laittavat sellaisella voimalla pyörät paikalleen, että et avaa missään tien päällä ilman 10-30 metrin jatkovartta, jos rengas hajoaa. No toki tähän voi copettaa, että ei siinä 4000 kilon ökyautossa ole edes vararengasta enää, niin YOLO. Jossain määräaikahuollossakin voi olla että merkataan osat vaihdetuksi, mutta ei jakseta öljynvaihtoa enempää. Jos haluaa varmistua, että auto pysyy aidosti kunnossa, niin on aika mahdoton arvioida mitään minimihintaa, millä kuka vaan saa aidosti asiallista laatutyötä Suomessa.
Renkaisiin liittyen työkaveri tuossa taannoin elvisteli, kuinka "ei todellakaan jaksa enää vaihtaa renkaita itse" "Nuorena ja köyhänä vielä vaihtoi". Sitten kun kyseli miten se homma menee, niin roudaa renkaat varastosta autoon, ajaa rengasliikkeeseen, odottaa siellä x-aikaa, ajaa kotiin ja roudaa renkaat varastoon. Maksoi mitä nyt maksoikaan, aikaa meni moninkertaisesti ja silti sai roudata renkaita selkä vääränä.

Ihan perushuollot omaan autoon ovat niin helppoja ja halpoja, että ne tekee oikein mielellään. Öljy 20€ ja kaikki suodattimet yhteensä samaa luokkaa tai alle.
 
Renkaisiin liittyen työkaveri tuossa taannoin elvisteli, kuinka "ei todellakaan jaksa enää vaihtaa renkaita itse" "Nuorena ja köyhänä vielä vaihtoi". Sitten kun kyseli miten se homma menee, niin roudaa renkaat varastosta autoon, ajaa rengasliikkeeseen, odottaa siellä x-aikaa, ajaa kotiin ja roudaa renkaat varastoon. Maksoi mitä nyt maksoikaan, aikaa meni moninkertaisesti ja silti sai roudata renkaita selkä vääränä.

Kuulostaa kyllä aika järjettömältä touhulta. Jos ei halua itse vaihtaa, niin ottaisi nyt sitten edes rengashotellipalvelun, ettei niitä renkaita tarvitsisi roudailla. Eli työkaveri elvisteli ettei olisi köyhä, mutta silti köyhäili tuossakin asiassa :)
 
Taloudenpito on kyllä huonolla mallilla, jos kahvi ja lomamatka ovat toisensa poissulkevia kustannuksia. Meilläkin vaimo sortuu monesti lausumaan, että "ei kyllä osteta tuota kun tällä samalla rahalla saisi myös asian X", mutta korjaan hyvin nopeasti, että kyllä meillä on rahaa niihin molempiin.
Avaatko vähän tätä? Saatko taikaseinästä lisää rahaa aina tarvittaessa vai miten teet yhden ylimääräisen 600 euron lomamatkan tarvittaessa ilman että tingit mistään?

Yllättävää kyllä,mutta kuppi 3€ kahvia jokaisena työpäivänä x 200 työpäivää/v on "vain" 600€/v.
Ja yhdestä 6 euron tarjouspaketista tekee esim. 70 kupillista miinus hävikki. Suodatinpaperit on esim. 1c/kpl. Jos taloudessa/työpaikalla on monta juojaa, niin tulee mittakaavaetua heti. Uskoisin, että vesineen ja sähköineen suodatinkahvin kanssa pääsisi johonkin 25 euroon vuodessa.
 
Avaatko vähän tätä? Saatko taikaseinästä lisää rahaa aina tarvittaessa vai miten teet yhden ylimääräisen 600 euron lomamatkan tarvittaessa ilman että tingit mistään?
Miksei saisi? Jos ei ihan kaikkea ylimääräistä rahaa änge pörssiin vaan jättää tilille sen verran että voi heittää extempore reissuja?
 
Jos on vaan varaa tehdä se tinkimättä mistään muusta ?
Miksei saisi? Jos ei ihan kaikkea ylimääräistä rahaa änge pörssiin vaan jättää tilille sen verran että voi heittää extempore reissuja?
Jos ei nyt puhuta keinoista luoda lisää rahaa, kyse on aina nollasummapelistä. Ilmeisesti puhun ihmistyypin kanssa, joka ei tajua, että joku voi haluta rajoittaa rahankäyttöä asiassa A ennen kuin se uhkaa asian B toteutumista. Varsinkin jos on korkeintaan keskituloinen palkansaaja ja korkeintaan keskinkertainen säästäjä/sijoittaja, sitä rahaa jää hyvin rajallinen määrä talteen ja elämässä pitää tehdä valintoja.
 
Minusta tämä kahvikuppi teoria on vain esimerkki miten ihmiset ajattelee asioista. Kyse taitaa lopulta olla tavasta ajatella mistä voisi säästää tai saada paremmin vastinetta rahalle. Viikolla ostin Lidlistä Atrian takuumureaa naudan ulkofilettä kilon palan 19,90€/kg. Tuolla rahalla joisi 7 päivänä kahvia huoltiskalla tai minä joisin 3½ päivänä koska 2 kahvitaukoa / päivä, ehkä kuitenkin syön viitenä päivänä a 200g pihvin samalla rahalla. Minulla olisi kyllä rahaa nauttia myös ne kahvit mutta en katso saavani rahalle vastinetta, siksi ainakin itse toimin näin asioiden suhteen.
 
Minusta tämä kahvikuppi teoria on vain esimerkki miten ihmiset ajattelee asioista. [..] Minulla olisi kyllä rahaa nauttia myös ne kahvit mutta en katso saavani rahalle vastinetta, siksi ainakin itse toimin näin asioiden suhteen.
Ajattelun kankeudesta on kyse. Sulle tulee tietty määrä tuloja ja menoja ja se eletty elämä on valintoja. Jos esim. säästät 600 eur vuodessa vaikka nyt 20 vuoden ajan ja vaikket sijoittaisi, niin pystyt silloin 20 vuoden päästä tekee kaikki identtiset muut valinnat ja voit ostaa sen 50. moottoripyörän kaveriksi vielä 51. prätkän. Aika moni elää silleen yltäkylläisyydessä, ettei jaksa välittää, mutta aika outoa vääntää näin perusjutuista jossain ketjussa, jossa aiheena on henk.koht. talous. Meinaatko, että on joku yliluonnollinen superkyky saada rahat riittämään kahteen asiaan tinkimällä jostain kolmannesta. Tätä voi jatkaa niin kauas kunnes löytyy joku sijoitustili tms. jossa se ero sitten lopulta näkyy.

Jos lahjoitan sulle vaikka 600 eur vuodessa seuraavat 20 vuotta, niin meinaatko aikuisten oikeasti, ettei se vaikuta mitenkään sun henkilökohtaiseen talouteen? Ei ehkä paljon jos muutenkin tulot on vaikka 20 000 eur/kk, mutta kuitenkin. Kyse nyt on vaan ihan matemaattisesta periaatteesta. Vastikään oli uutisissa, miten onlyfansia tekeviä naisia Suomessa nosti myös pieniä tukia samalla, vaikkei olleet oikeutettuja niihin. Jotenkin se raha vaan kelpaa. Jos mennään lähemmäs tuloluokkia, missä eletään kädestä suuhun, niin satasetkin on isoja rahoja. Jos se helpottaa asioiden hahmottamista, voihan sitä ottaa esimerkkejä joissa säästö on vaikka 6000 euroa vuodessa. Auto voisi hyvinkin olla sellainen säästökohde. Tai 60 000 euroa, jos pitäisi ylläpitää jotain 800 neliön kartanoa, joka lämpenee suoralla sähkölämmityksellä 25 asteeseen joka päivä Kainuussa. Ihan sama periaate kyseessä, vaikka pilkun paikkaa siirtää summissa.
 
Kuulostaa kyllä aika järjettömältä touhulta. Jos ei halua itse vaihtaa, niin ottaisi nyt sitten edes rengashotellipalvelun, ettei niitä renkaita tarvitsisi roudailla. Eli työkaveri elvisteli ettei olisi köyhä, mutta silti köyhäili tuossakin asiassa :)
Renkaanvaihtokin sellainen että teen mieluummin itse vaikka saisi vaihdon ilmaiseksi. Voi vaihtaa juuri kun itselle sopii ja on tarvetta vaihtaa. Jos olisi joku rengas hotelli tms niin aika pitäisi varata ja sinne mennä jne. Paljon helpommalla ja vapaammalla aikataululla vaihtaa itse. Tosin olen siitä onnellisessa asemassa että renkaat saa pitää töissä lämpimässä hallissa johon voi ajaa auton renkaiden viereen ja työpaikka vielä lähellä niin voi käydä koska vaan.
 
Avaatko vähän tätä? Saatko taikaseinästä lisää rahaa aina tarvittaessa vai miten teet yhden ylimääräisen 600 euron lomamatkan tarvittaessa ilman että tingit mistään?

Tarkoitan sitä, että taloudenpito on huonolla mallilla, jos käytettävissä on niin vähän rahaa, että lomareissua ei voi tehdä ilman että säästää kahvista.

Renkaanvaihtokin sellainen että teen mieluummin itse vaikka saisi vaihdon ilmaiseksi. Voi vaihtaa juuri kun itselle sopii ja on tarvetta vaihtaa. Jos olisi joku rengas hotelli tms niin aika pitäisi varata ja sinne mennä jne. Paljon helpommalla ja vapaammalla aikataululla vaihtaa itse. Tosin olen siitä onnellisessa asemassa että renkaat saa pitää töissä lämpimässä hallissa johon voi ajaa auton renkaiden viereen ja työpaikka vielä lähellä niin voi käydä koska vaan.

Täysin totta. Silloin kun minulla oli työsuhdeauto, niin renkaat vaihdettiin rengashotellissa ja se oli juuri tuota perhanan aikojen varailua ja ajelua edestakaisin. Sitten jo yllätti tarve vaihtaa renkaat, niin eihän se onnistu kun rengashotelliin on monen viikon jonot. Nyt kun on oma auto, niin renkaat vaihtaa puolessa tunnissa, siinä missä rengashotelliin meni aina vähintään tunti matkoineen.
 
Tarkoitan sitä, että taloudenpito on huonolla mallilla, jos käytettävissä on niin vähän rahaa, että lomareissua ei voi tehdä ilman että säästää kahvista.
Mutta eihän siitä ole kyse. Tossa oli nyt ääritapaukset kyseessä. Esim. kahvin osalta on muitakin vaihtoehtoja kuin olla juomatta lainkaan tai ostaa 1-2 kahvia päivässä kahvilasta. Monella varmaan järkevä kompromissi on vähentää kalliita menoja kestävälle tasolle.

Ihmiset haluaa pitää käsissään narut ja manageroida rahansa käyttöä. Taitaa useammin olla niin, että ihmiset joilla on oikeasti tiukkaa, eivät osaa ja voi tehdä mitään taloudenpitoa. Eletään ihan tuuliajolla ja taloudenhoidolliset toimenpiteet joutuu joku ulkopuolinen tekemään. Mullakin jää yli joka kuukausi yli 600 €, mutta jos alan laskemaan, että löytyy joku turhanpäiväinen tapa, johon kuluu vuositasolla tuota luokkaa, voi houkuttaa harkita uudelleen elämänvalintoja ihan vaan koska ei kiinnosta pistää oman elämän ja onnellisuuden kannalta epäolennaisiin asioihin turhaan rahaa. Turha rahan viskominen ympäriinsä luo erilaisia loisia ravintoketjuineen, joista voi olla vaan haittaa yleisesti ottaen. Esim. kalliiden kahvipalveluiden ostaminen voi motivoida yrittäjiä nostamaan kahvin hintaa täysin irrallaan kulurakenteesta ja mihin se raha menee. Ehkä johonkin kerskakulutukseen, joka haittaa sitä kahvin ostajaa.
 
Mutta eihän siitä ole kyse. Tossa oli nyt ääritapaukset kyseessä. Esim. kahvin osalta on muitakin vaihtoehtoja kuin olla juomatta lainkaan tai ostaa 1-2 kahvia päivässä kahvilasta. Monella varmaan järkevä kompromissi on vähentää kalliita menoja kestävälle tasolle.

Ihmiset haluaa pitää käsissään narut ja manageroida rahansa käyttöä. Taitaa useammin olla niin, että ihmiset joilla on oikeasti tiukkaa, eivät osaa ja voi tehdä mitään taloudenpitoa. Eletään ihan tuuliajolla ja taloudenhoidolliset toimenpiteet joutuu joku ulkopuolinen tekemään. Mullakin jää yli joka kuukausi yli 600 €, mutta jos alan laskemaan, että löytyy joku turhanpäiväinen tapa, johon kuluu vuositasolla tuota luokkaa, voi houkuttaa harkita uudelleen elämänvalintoja ihan vaan koska ei kiinnosta pistää oman elämän ja onnellisuuden kannalta epäolennaisiin asioihin turhaan rahaa. Turha rahan viskominen ympäriinsä luo erilaisia loisia ravintoketjuineen, joista voi olla vaan haittaa yleisesti ottaen. Esim. kalliiden kahvipalveluiden ostaminen voi motivoida yrittäjiä nostamaan kahvin hintaa täysin irrallaan kulurakenteesta ja mihin se raha menee. Ehkä johonkin kerskakulutukseen, joka haittaa sitä kahvin ostajaa.

Tulikohan tässä nyt joki ajatusvirhe. Ajattelin sitä kahvia nyt siltä pohjalta, että reissun päällä huoltoasemalla jättää kahvit juomatta, jotta voisi lähteä lomamatkalle. En siis sitä, että joka päivä käydään ostamassa joku kallis kahvikupillinen, siinä nyt ei minunkaan mielestä ole mitään järkeä.
 
Tulikohan tässä nyt joki ajatusvirhe. Ajattelin sitä kahvia nyt siltä pohjalta, että reissun päällä huoltoasemalla jättää kahvit juomatta, jotta voisi lähteä lomamatkalle. En siis sitä, että joka päivä käydään ostamassa joku kallis kahvikupillinen, siinä nyt ei minunkaan mielestä ole mitään järkeä.
Aattelin vaan siltä pohjalta, että kaupungeissa on kyllä ihmisiä, joiden arkirutiineihin kuuluu kyllä kahvit, smoothiet yms. ja esim. leivät, leivonnaiset jne. haetaan valmiina tiskiltä eikä itse tehden. Toki osa tuosta lifestyle-pakotuksesta on vaan posetusta somessa eikä vastaa todellisuutta. Ja esim. sähköautoilun yhteydessä aina mainitaan, että ei haittaa mitään jos lataus kestää pitkällä matkalla, kun voi käydä siellä kahvilla kuten muutenkin. Sitten jos vielä matkustaa jonkin verran työssä muttei niin paljon, että olisi platinaklubeissa ja loungeissa vakionaama, niin lentokentiltä nappaa mukaan kaikenlaista naposteltavaa. Vaikka sitten saakin vastineeksi verottomia päivärahoja, niin voi nuo laskennallisesti huomioida menoina.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 302
Viestejä
5 100 164
Jäsenet
81 600
Uusin jäsen
Juuso Levo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom