Ilmastonmuutos

[JCSH]

Mielenkiintoista valita sellainen vaihtoehto jota ei edes tarjottu. Eipä yllätä että keskustelu on tätä tasoa.

Avaahan vähän enemmän mitä tämä tarkoittaa? Onko siis oikeutettua että suomalainen joutuu tekemään suhteessa reilusti enemmän työtä tavoitteeseen päästäkseen, sen sijaan että niin kiinalaiset, kuin venäläiset tai intialaiset parantaisivat edes hieman toimintaansa jolloin päästövaikutus globaalilla tasolla on suurempi? Saati että niitä maita jotka ovat hoitaneet asiansa tämän suhteen kunnolla, ei vaadittaisi enää kohtuuttomia ennenkuin muut pääsevät edes samalle tasolle?

No jos tarjoat kahta huonoa vaihtoehtoa, niin sitten keksin paremman.
Kuitenkin, se tarkoittaa sitä, että kaikkien maiden pitää ajaa ne nettopäästöt nollaan. Se, että kuinka nopeasti tuo voidaan saavuttaa, vaihtelee maittain. Suomi on esimerkki maasta, jossa tuon saavuttaminen on suhteellisen helppoa ja siinä mielessä on ihan hyvä asia, että me pyritään saavuttamaan se nopeasti.

 

[Maniac]

Paitsi että se on yhdentekevää, että puhutaanko per capitasta vai per pinta-ala.
Nolla jaettuna millä tahansa luvulla on silti nolla.

Vasemmistolla vissiin matikkakin toimii eri tavalla, vai mistä lähtien nolla jaettuna nollalla on ollut laskettavissa?

Argumentissasi olisi jotain järjen häivää jos nämä pinta-alat olisivat tasa-arvoisia päästöiltään, mutta kun eivät ole!

Mutta mistä sen varmuuden voi saada? Luulenpa että vapaaehtoista päästömaksua lentokonefirmalle maksamalla saa vain firman pomon mahan pallottamaan enemmän ja naurun raikamaan. Kotimaisesta maksan tosin mielelläni, luomusisäfile vie kielen mennessään.

Tuotteet tarvitsee virallisen sertifioinnin, joka taas maksaa lisää, mutta on tehtävissä jos tahtoa löytyy.

No jos tarjoat kahta huonoa vaihtoehtoa, niin sitten keksin paremman.
Kuitenkin, se tarkoittaa sitä, että kaikkien maiden pitää ajaa ne nettopäästöt nollaan. Se, että kuinka nopeasti tuo voidaan saavuttaa, vaihtelee maittain. Suomi on esimerkki maasta, jossa tuon saavuttaminen on suhteellisen helppoa ja siinä mielessä on ihan hyvä asia, että me pyritään saavuttamaan se nopeasti.

Niin pilvilinnoista käsin on hyvä väsätä ties mitä vaihtoehtoja, kun ei tarvitse murehtia niiden toteuttamisesta. Harmi vaan Suomen kannalta että meidän vaikutus tässä kokonaisuudessa on luokkaa kärpäsen paska, siksi tavoitteisiin ei tule hirttäytyä vaan muutoksen tahti on pidettävä järkevänä. Helpoin tapa länkkärinä hillitä C02-päästöjä ovat omat kulutustottumukset.

 

[JCSH]

Vasemmistolla vissiin matikkakin toimii eri tavalla, vai mistä lähtien nolla jaettuna nollalla on ollut laskettavissa?

Argumentissasi olisi jotain järjen häivää jos nämä pinta-alat olisivat tasa-arvoisia päästöiltään, mutta kun eivät ole!

En ole vasemmistolainen. Mutta en nyt todellakaan vaivautunut kirjoittamaan sulkuihin (paitsi nollalla), koska oletin, että tässä keskityttäisiin asiaan, eikä näsäviisasteluun.

Mutta kuitenkin, kyse ei ole mistään pinta-alojen tasa-arvoisuudesta. Kyse ei ole pinta-alasta, vaan ihmisten aiheuttamista päästöistä. Meidän tarvitsee saada nuo ihmisten aiheuttamat nettopäästöt nollaan. Jolloin on yksi paskanhailee, että jaetaanko niitä pinta-alan vai väkiluvun tai minkä tahansa muun perusteella.
Koska kun tavoite on nolla, niin ei merkkaa, että millä luvulla sitä lähdetään jakamaan.

 

[Maniac]

En ole vasemmistolainen. Mutta en nyt todellakaan vaivautunut kirjoittamaan sulkuihin (paitsi nollalla), koska oletin, että tässä keskityttäisiin asiaan, eikä näsäviisasteluun.

Mutta kuitenkin, kyse ei ole mistään pinta-alojen tasa-arvoisuudesta. Kyse ei ole pinta-alasta, vaan ihmisten aiheuttamista päästöistä. Meidän tarvitsee saada nuo ihmisten aiheuttamat nettopäästöt nollaan. Jolloin on yksi paskanhailee, että jaetaanko niitä pinta-alan vai väkiluvun tai minkä tahansa muun perusteella.
Koska kun tavoite on nolla, niin ei merkkaa, että millä luvulla sitä lähdetään jakamaan.

Niin ja näiden ihmisten aiheuttamat päästöt vaihtelevat alueittain johtuen paikallisesta sääntelystä. Tällöin isoin vaikutus saadaan vaikuttamalla näiden maiden sääntelyyn. Tämä on se realiteetti missä eletään.

Olen samaa mieltä tavoitteesta, mutta keinot kuinka sinne päästään nopeiten selvästi vaihtelee kiitos tiettyjen tahojen moraaliposeerauksen, jossa voimavarat halutaan jostain ihmeen syystä kiinnittää epäolennaisuuksiin irtopisteiden keräämiseksi omassa kannattajakunnassaan.

 

[JCSH]

Niin pilvilinnoista käsin on hyvä väsätä ties mitä vaihtoehtoja, kun ei tarvitse murehtia niiden toteuttamisesta. Harmi vaan Suomen kannalta että meidän vaikutus tässä kokonaisuudessa on luokkaa kärpäsen paska, siksi tavoitteisiin ei tule hirttäytyä vaan muutoksen tahti on pidettävä järkevänä. Helpoin tapa länkkärinä hillitä C02-päästöjä ovat omat kulutustottumukset.

Miksei muka tarvisi murehtia toteuttamisesta?
Jos katsotaan Suomen hiilidioksidipäästöjä, niin sähköntuotannon osalta me ollaan jo päästy hyvin lähelle nettonollaa.
Lämmityksessä myös ollaan hyvässä vauhdissa. Öljylämmityksestä ollaan luopumassa maalämmön ja sähköistymisen kautta, kaukolämmössä taaskin erilaiset biopolttoaineet, sähköistyminen ja energian säilöntä ovat todella vahvassa nousussa. Eli tuossa ollaan hyvällä mallilla.
Sitten tulee liikenne, jossa siihen nettonollaan päästään etenkin sähköistymisen kautta. Ehkä tarvitaan vielä jonkin verran synteettisiä polttoaineita auttamaan tuossa.
Teollisuudessa ollaan myös etsimässä suht kovaa vauhtia niitä hiilineutraaleja vaihtoehtoja. Esim. SSAB:n ajama vihreä teräs, joka yksistään tulee lohkaisemaan sellaiset 7% Suomen päästöistä.
Sitten meillä on vielä se valttikortti, eli metsäteollisuus, jonka kautta me voidaan tehostaa niitä luonnon omia hiilinieluja. Jolla sitten voidaan saavuttaa se nettonolla siitä huolimatta, että meillä on vielä jotain yhteiskunnan aloja jotka eivät ole päästöneutraaleja.

 

[Neuvostoliitto]

Miksei muka tarvisi murehtia toteuttamisesta?
Jos katsotaan Suomen hiilidioksidipäästöjä, niin sähköntuotannon osalta me ollaan jo päästy hyvin lähelle nettonollaa.
Lämmityksessä myös ollaan hyvässä vauhdissa. Öljylämmityksestä ollaan luopumassa maalämmön ja sähköistymisen kautta, kaukolämmössä taaskin erilaiset biopolttoaineet, sähköistyminen ja energian säilöntä ovat todella vahvassa nousussa. Eli tuossa ollaan hyvällä mallilla.
Sitten tulee liikenne, jossa siihen nettonollaan päästään etenkin sähköistymisen kautta. Ehkä tarvitaan vielä jonkin verran synteettisiä polttoaineita auttamaan tuossa.
Teollisuudessa ollaan myös etsimässä suht kovaa vauhtia niitä hiilineutraaleja vaihtoehtoja. Esim. SSAB:n ajama vihreä teräs, joka yksistään tulee lohkaisemaan sellaiset 7% Suomen päästöistä.
Sitten meillä on vielä se valttikortti, eli metsäteollisuus, jonka kautta me voidaan tehostaa niitä luonnon omia hiilinieluja. Jolla sitten voidaan saavuttaa se nettonolla siitä huolimatta, että meillä on vielä jotain yhteiskunnan aloja jotka eivät ole päästöneutraaleja.

Jos minä Nasan viime vuotista julkaisua oikein tulkitsen, Suomi on jo hoitanut hommansa: NASA Space Mission Takes Stock of Carbon Dioxide Emissions by Countries – Climate Change: Vital Signs of the Planet

 

[JCSH]

Jos minä Nasan viime vuotista julkaisua oikein tulkitsen, Suomi on jo hoitanut hommansa: NASA Space Mission Takes Stock of Carbon Dioxide Emissions by Countries – Climate Change: Vital Signs of the Planet

Tulkitset väärin, kyse ei ole siitä, että kuinka paljon joku läntti maata sitoo tai vapauttaa hiilidioksidia, vaan siitä, että kuinka paljon ihmisten toimet sitovat tai vapauttavat hiilidioksidia.

 

[Neuvostoliitto]

Tulkitset väärin, kyse ei ole siitä, että kuinka paljon joku läntti maata sitoo tai vapauttaa hiilidioksidia, vaan siitä, että kuinka paljon ihmisten toimet sitovat tai vapauttavat hiilidioksidia.

Ei, vaan sinä tulkitset väärin. Ei mallioppilaalta pidä kuristaa viimeistä pisaraa, vaan huonoille annetaan keppiä.

Sitä paitsi itsehän kerroit nimenomaan Suomen CO2-päästöistä ja sanoit että olemME hyvällä mallilla, ole hyvä ja koeta jo päättää.

Tosin minua ei tarvitse vakuuttaa mistään, kun tunnistan kaukaa muunnellun totuuden, kuten politiikassakin niin leikkisästi sanotaan.

 

[Viljor2]

Miksei muka tarvisi murehtia toteuttamisesta?
Jos katsotaan Suomen hiilidioksidipäästöjä, niin sähköntuotannon osalta me ollaan jo päästy hyvin lähelle nettonollaa.
Lämmityksessä myös ollaan hyvässä vauhdissa. Öljylämmityksestä ollaan luopumassa maalämmön ja sähköistymisen kautta, kaukolämmössä taaskin erilaiset biopolttoaineet, sähköistyminen ja energian säilöntä ovat todella vahvassa nousussa. Eli tuossa ollaan hyvällä mallilla.
Sitten tulee liikenne, jossa siihen nettonollaan päästään etenkin sähköistymisen kautta. Ehkä tarvitaan vielä jonkin verran synteettisiä polttoaineita auttamaan tuossa.
Teollisuudessa ollaan myös etsimässä suht kovaa vauhtia niitä hiilineutraaleja vaihtoehtoja. Esim. SSAB:n ajama vihreä teräs, joka yksistään tulee lohkaisemaan sellaiset 7% Suomen päästöistä.
Sitten meillä on vielä se valttikortti, eli metsäteollisuus, jonka kautta me voidaan tehostaa niitä luonnon omia hiilinieluja. Jolla sitten voidaan saavuttaa se nettonolla siitä huolimatta, että meillä on vielä jotain yhteiskunnan aloja jotka eivät ole päästöneutraaleja.

Noinhan se menee ja ihan kiva. Tosin koko maapallo jakaa yhden ja saman ilmaston. Eli Suomen parhainkin potentiaali ilmastotoimilla on 0.00001% ilmastosta.

Suomen ja kehittyneiden maiden isoin ilmastopanostus on vihreän teknologian innovaatiot, niinkuin suomenkin.

Ja siis niitähän on jo paljonkin keksitty mitä tossa jo luettelit.

 

[Maniac]

Miksei muka tarvisi murehtia toteuttamisesta?
Jos katsotaan Suomen hiilidioksidipäästöjä, niin sähköntuotannon osalta me ollaan jo päästy hyvin lähelle nettonollaa.
Lämmityksessä myös ollaan hyvässä vauhdissa. Öljylämmityksestä ollaan luopumassa maalämmön ja sähköistymisen kautta, kaukolämmössä taaskin erilaiset biopolttoaineet, sähköistyminen ja energian säilöntä ovat todella vahvassa nousussa. Eli tuossa ollaan hyvällä mallilla.
Sitten tulee liikenne, jossa siihen nettonollaan päästään etenkin sähköistymisen kautta. Ehkä tarvitaan vielä jonkin verran synteettisiä polttoaineita auttamaan tuossa.
Teollisuudessa ollaan myös etsimässä suht kovaa vauhtia niitä hiilineutraaleja vaihtoehtoja. Esim. SSAB:n ajama vihreä teräs, joka yksistään tulee lohkaisemaan sellaiset 7% Suomen päästöistä.
Sitten meillä on vielä se valttikortti, eli metsäteollisuus, jonka kautta me voidaan tehostaa niitä luonnon omia hiilinieluja. Jolla sitten voidaan saavuttaa se nettonolla siitä huolimatta, että meillä on vielä jotain yhteiskunnan aloja jotka eivät ole päästöneutraaleja.

Sinä olet tarjonnut toistaiseksi toimenpiteitä, jolla optimoidaan tätä mainitsemaani kärpäsen paskaa. Ongelma on globaali ja fakta on että päästöt jakaantuvat tällä hetkellä epätasaisesti. Tällöin näihin päästöihin pitää ensisijaisesti puuttua ja tähän en ole nähnyt realistisia vaihtoehtoja vielä ilmastoahdistujilta lainkaan.

Ei, vaan sinä tulkitset väärin. Ei mallioppilaalta pidä kuristaa viimeistä pisaraa, vaan huonoille annetaan keppiä.

Juuri näin, toki ensin olisi hyvä tarjota porkkanaa kepin sijasta, mutta keppi pidettävä perseilijöiden varalta työkalupakissa.

 

[sahaaja]

Lähituotannon tukeminen on tosin järkevää jo pelkästään kuljetuspäästöjen vähenemisen osalta. Plus että raha jää omalle alueelle.

Kuljetuspäästöt ovat tosin useimpien tuotteiden osalta aika marginaalisen pieniä, joten monesti se kauempana otollisemmassa ympäristössä tuotettu tuote tulee ympäristölle halvemmaksi. Mut kotimaista ostamalla raha kyllä jää paremmin omalle alueelle.

 

[pulatunnus]

Eli tarjosit ihan sitä samaa ympäripyöreää huttua vailla mitään konkretiaa @JCSH tavoin. Kysymyksellä lähinnä haarukoin että ollaanko edes samaa mieltä suurimmista päästäjistä ja näin ollen pitäisikö suurin osa toimista kohdistaa koskemaan näitä valtioita, joissa toimista saadaan suurin hyöty. Edes tähän et kyennyt vastaamaan suoraan, niin eipä tässä ole hirveästi edellytyksiä jatkokeskustelulle.

Valtio on se juttu sen takia että yleensä se lainsäädäntö ja toteutus tapahtuu valtiotasolla. ja toki tärkeää että suurimmat päästävaltio ovat tehokkaasti mukana. EU/ETA maat, pohjois amerikan maat, Kiina. OECD maat noin yleisesti.

Venäjä näinä aikoina tuskin lähtee, eikä homma siihen kaadu, mutta jos mailman kauppa isompien talousten kohdella siirtyy kohti sitä että päästöt/nielut kulkee mukana, niin ne ulkopuolisetkaan maat kaupankäynissä eivät olisi vapaa matkustajia. Jos ja kun kannattaa arvottaa "luonolliset" nielut, niin ne maat joilla on sellaisia, niin niiden kannattaa pitää niistä hyvää huolta.

Nollatavoite sinänsä ei tarvitse neuvotteluita tasosta, vaan siitä että laskenta, kansainväliset menetelmät ovat hyviä, toki jos niitä nieluja arvotetaan, niin luonnon nielulikas kansantalous voi hyötyä, vs joku nieluton. mutta niin se menisi.

Koska jokainen hallintoalue ei pysty yhtä tehokkaaseen toimintaan ja se että pystyvät himmailee ei ole tavoiteltavaa, niin vääntö siitä että mikä tahti. Se taasen poliitikkojen varassa että luovat sopimuksia missä ripeys palkitaan, ja himmaillut päinvastoin.

Vanhat teollisuus maat jotka yrittävät olla tehokkaita suunnan muutoksessa, niin niilä toki matkaa siihen että saisivat laskettua päästöjä niin paljon että voisi puhua kumulatiivisesti hiilivähennyksistä. Mutta joku sopimus etu pitää olla niille jotka toimii tehokkaammin.

 

[JCSH]

Sinä olet tarjonnut toistaiseksi toimenpiteitä, jolla optimoidaan tätä mainitsemaani kärpäsen paskaa. Ongelma on globaali ja fakta on että päästöt jakaantuvat tällä hetkellä epätasaisesti. Tällöin näihin päästöihin pitää ensisijaisesti puuttua ja tähän en ole nähnyt realistisia vaihtoehtoja vielä ilmastoahdistujilta lainkaan.

Aika pitkälle samat työkalut pätevät myös globaalistikin. Sähköntuotannon siirtäminen hiilineutraaleihin tuotantotapoihin, kuten ydinvoima, tuulivoima, aurinkovoima ja sitten yleinen liikenteen sähköistäminen. Kaiken kaikkiaan se energian kulutus pitää siirtää niiihin hiilineutraaleihin menetelmiin. Kuten myös sinne teollisuusprosesseihin noita hiilivapaita vaihtoehtoja.
Sitten globaalisti tietenkin myös pitää saada maatalouden päästöjä kuriin, yksi hyvä vaihtoehto on vähentää lihan syöntiä. Kuten myös etsiä vaihtoehtoisia proteiinin lähteitä, joiden päästöt ovat merkittävästi pienemmät.

Globaalisti vaikein on tuo hiilen sidonta, kerta läheskään kaikkialla sitä ei pystytä tekemään niin paljon metsäteollisuuden kautta kuin Suomessa. Joten tuohon todennäköisesti tarvitaan jotain teknologisia ratkaisuja, jotka ovat kyllä vielä valitettavan kalliiita.

 

[KeljuK]

^Ja lisäksi se että sivistysmaat ihan kylmästi laittaisivat kovat tuontitullit tuotteille joiden tuotannossa ei noudateta pelisääntöjä. Jos siihen saa Eu:n, USA:n ja Japanin niin ei se Kiina Venäjälle ja Nigerialle myymällä elä.

 

[Capri]

^Ja lisäksi se että sivistysmaat ihan kylmästi laittaisivat kovat tuontitullit tuotteille joiden tuotannossa ei noudateta pelisääntöjä. Jos siihen saa Eu:n, USA:n ja Japanin niin ei se Kiina Venäjälle ja Nigerialle myymällä elä.

Mitenkäs kun esim. Brics -maat sisältää vähän muitakin maita kuin Kiinan, Venäjän ja Nigerian.
Wikipediasta poimittua:
Brics-maat kattavat neljänneksen maailman maapinta-alasta, yli 40 prosenttia maailman väestöstä sekä arviolta kolmanneksen maailman BKT:sta. Niiden taloudet ovat kasvaneet 2000-luvulla nopeasti.[8][6] Brics-maiden suuren väestön ja niiden talouskasvun takia on odotettavissa, että maiden taloudellinen vaikutusvalta kasvaa tulevaisuudessa huomattavasti, osittain teollisuusmaiden kustannuksella.[9]

 

[pulatunnus]

Mitenkäs kun esim. Brics -maat sisältää vähän muitakin maita kuin Kiinan, Venäjän ja Nigerian.
Wikipediasta poimittua:

Kiinan riski on se hallinnon kasassa pysyminen, se seuraa herkällä korvalla maan sisäisiä tunnelmia, mutta kitinä pesäkkeet tukahduttaa. Kiina kuitekin aloittanut aikoja sitten voimakkaan virheänsiirtymän, ja sen hyvin vointi on riippuvainen länsimaista, jos se riippuvuus ohenee kovasti, niin sitten Brics maat, mutta nekin on riippuvaisia ns länsimaista.

Ja ehkä tuontitullit ei ole se juttu, vaan se että tuotteiden mukana liikkuu myös niiden hiilireppu, niin mukana voi pitää myös kehittyviä maita joilla ei vielä kykyä netto nollaan, ja jollain venäjällä voi olla pitkä tieä, mutta ei se siihen kaadu.
Eikä pidä ajatella että kehittyvät maat automaattisesti ukona, päinvastoin.

 

[KeljuK]

sekä arviolta kolmanneksen maailman BKT:sta.

Jep, eli ei se kolmannes toimi kun siitä kolmanneksen osuudesta vain laskee pois maan sisämarkkinatkin. Ja pointtina; jos suurimmat markkinakumppanit sanovat _ei_ , niin sitten on pakko tosiaan jättää suurin osa maailman markkinoista ulkopuolelle tai alkaa puhdistamaan sitä tuotantoketjua. Kiina tekis sen hyvin ketterästi jos olisi pakko.

 

[Capri]

Kiinan riski on se hallinnon kasassa pysyminen, se seuraa herkällä korvalla maan sisäisiä tunnelmia, mutta kitinä pesäkkeet tukahduttaa.

Itse näkisin päinvastoin. Kiina on diktatuuri, jolloin sen "hallinto" pysyy pystyssä pitkäänkin. Toista se on täällä meidän demokratioissa joissa heilutaan niissä "sisäisissä tunnelmissa" äärilaidoista toiseen ja valmistaudutaan seuraaviin vaaleihin haukkumalla sitä toista äärilaitaa.

 

[pulatunnus]

Itse näkisin päinvastoin. Kiina on diktatuuri, jolloin sen "hallinto" pysyy pystyssä pitkäänkin. Toista se on täällä meidän demokratioissa joissa heilutaan niissä "sisäisissä tunnelmissa" äärilaidoista toiseen ja valmistaudutaan seuraaviin vaaleihin haukkumalla sitä toista äärilaitaa.

Sori epäselvä kirjoitus.

Tarkoitin että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta riski. Kiinan hallinto kuulostelee kansan tunnelmia tarkkaan, se pystyy sitä ohjaileen ja pienet pesäkkeet tukahduttaan, mutta ei uskalla liikaa ottaa kärjistymisriskiä.

Eli vaara että aikataulut venyy jos talous sakkaa.

Tosin jos ja kun rakentaa , investoi puhtaisiin vaihtoehtoihin, niin ei helpolla sitä riskeeraa.

 

[JLM]

Kiina on sanonut jo vuosia sitten etteivät anna minkään ympäristönsuojelun tms. mennä talouskasvun edelle. Koska talous on oikeastaan ainoa asia tukemassa kommunistipuolueen yksinvallan legitimiteettiä. Ja nythän se talouskasvu on ollut hitaampaa kaikista kepulikonsteista huolimatta, mutta Kiina on toki haistanut mahdollisuuden myös rahastaa länsimailta vihreässä siirtymässä tuottamalla sitä roinaa tänne.

 

[KeljuK]

Kiina on sanonut jo vuosia sitten etteivät anna minkään ympäristönsuojelun tms. mennä talouskasvun edelle

Joten länsimaat voivat pistää Kiinan pakolla suojelemaan ympäristöä jos pistävät tarpeeksi kovat tuontitullit. Silloin Kiinalle se on keino talouskasvuun. Toki sama muillekin, mm. Intialle. Ja joidenkin Saudien kanssa ei pitäisi tehdä yhtään mitään ennenkuin pistävät tuon lisäksi ihmisoikeusasiat kuntoon.

 

[JLM]

Joten länsimaat voivat pistää Kiinan pakolla suojelemaan ympäristöä jos pistävät tarpeeksi kovat tuontitullit. Silloin Kiinalle se on keino talouskasvuun. Toki sama muillekin, mm. Intialle. Ja joidenkin Saudien kanssa ei pitäisi tehdä yhtään mitään ennenkuin pistävät tuon lisäksi ihmisoikeusasiat kuntoon.

Eivät voi. Länsimaat (varsinkaan EU) ei uskalla tehdä Kiinaa vastaan kovinkaan paljon, koska pelkäävät vastatoimia. Sinne halutaan myydä edes jotain ja Kiinan vastatoimet sattuvat sitten myös meihin, minkä lisäksi olemme itse vieneet liian suuren osan omasta tuotantokyvystämme Kiinaan jotta siitä irrottautuminen olisi edes teoriassa mahdollista. Ikävä todellisuus on että tähän astinen vihersiirtymämme on lähinnä vahvistanut Kiinaa ja nykymenolla meidän pelimerkkimme siinä leikissä vähenevät koko ajan.

 

[jrp]

Eli jos Afrikan mantereen kokonaispäästöt on 4% kaikista päästöistä, niin pitäiskö niiden lakata olemasta?

Suomen päästöt ovat vielä pienemmät, pitäisikö meidän lakata olemasta?

 

[pulatunnus]

Kiina on sanonut jo vuosia sitten etteivät anna minkään ympäristönsuojelun tms. mennä talouskasvun edelle. Koska talous on oikeastaan ainoa asia tukemassa kommunistipuolueen yksinvallan legitimiteettiä. Ja nythän se talouskasvu on ollut hitaampaa kaikista kepulikonsteista huolimatta, mutta Kiina on toki haistanut mahdollisuuden myös rahastaa länsimailta vihreässä siirtymässä tuottamalla sitä roinaa tänne.

Kiina, tai kiinasta viestitty myös ilmastonmuutoksen torjunnasta. Ja siitä voi toki vääntää onko kiinalaisten ympäristönsuojelu ihan kiinassakin talouskasvulähtöistä, vai ihan sitä että joutuvat sitä ympäristöäkin ajatteleen.

Eli kiina kyllä panostannut vihreään siirtymään, ihan kansallisestikkin, mutta ihan sen takia että näkevät siinä tulevaisuutta myös muualla mailmassa.

Jos diktaattorin palli tutisee, niin en lyö senpuolesta vetoa että paikkansa uhalla ajaisi päästöjä alas, ei se ihan sattumaa että "siirtymäaikana" rakkennetaa hiilivoimaa. Tosin vihreäsiirtymän investoinnit voi osittain myös olla kansasta lähtöisiä, ei ehkä ihan ilmastonmuutoksen torjuntaa, mutta parempaa paikallista oloa. + se että kiinassa nähty että se on tulevaisuutta.

Jos ja kun tärkeillä markkinoilla entistä enemmän katsotaan hiilirepun perään, niin se talouskasvun ylläpitäminen vaatii mukana olemista.

Eivät voi. Länsimaat (varsinkaan EU) ei uskalla tehdä Kiinaa vastaan kovinkaan paljon, koska pelkäävät vastatoimia. Sinne halutaan myydä edes jotain ja Kiinan vastatoimet sattuvat sitten myös meihin, minkä lisäksi olemme itse vieneet liian suuren osan omasta tuotantokyvystämme Kiinaan jotta siitä irrottautuminen olisi edes teoriassa mahdollista. Ikävä todellisuus on että tähän astinen vihersiirtymämme on lähinnä vahvistanut Kiinaa ja nykymenolla meidän pelimerkkimme siinä leikissä vähenevät koko ajan.

Kauppa sota ehkä vähän erijuttu, toki ilmastonmuutoksen voi siihen valjastaa, mutta sen voi myös pitää kauppasota neutraalina. Tullisuojaa voi tulla ihan senkintakia että eurooppa yrittää suojata jälkeen jäänetty teollisuutta, hiilipuhtaalta kiinalaiselta kilpailulta.

 

[JLM]

Kiina, tai kiinasta viestitty myös ilmastonmuutoksen torjunnasta. Ja siitä voi toki vääntää onko kiinalaisten ympäristönsuojelu ihan kiinassakin talouskasvulähtöistä, vai ihan sitä että joutuvat sitä ympäristöäkin ajatteleen.

Kiinan viestintä on vähän kuin Venäjän. Valehtelevat silmääkään räpäyttämättä mutta tekeät sen vain taitavammin... Kiina ajattelee kaiken talouden kautta ja ovat löytäneet tavan rahastaa vihreästä siirtymästä - siitä huolimatta että panostavat todella mittavasti hiilivoimaan samaan aikaan.

Kauppa sota ehkä vähän erijuttu, toki ilmastonmuutoksen voi siihen valjastaa, mutta sen voi myös pitää kauppasota neutraalina. Tullisuojaa voi tulla ihan senkintakia että eurooppa yrittää suojata jälkeen jäänetty teollisuutta, hiilipuhtaalta kiinalaiselta kilpailulta.

Ne kytkeytyvät toisiinsa. Lännessä on havahduttu siihen, että Kiina on hamstrannut mineraalit ja saavuttanut aseman, missä sitä ei voida vihreän siirtymän toimittajana ohittaa - se tekee vihreästä siirtymästä meidän kannaltamme kovin ikävän sikäli, että samaan aikaan annamme Kiinalle lisää valtaa omiin asioihimme ja se ei ole välttämättä geopoliittisesti kovin viisasta. Eikä se Kiinan kilpailu mitään hiilipuhdasta ole, ne valehtelevat erittäin sujuvasit tuostakin aiheesta. Siinä on kysymys myös siitä, että Kiina tukee omaa teollisuuttaan todella suurilla summilla saadakseen kilpailijat pois markkinalta.

 

[D`Walker]

(...)
Globaalisti vaikein on tuo hiilen sidonta, kerta läheskään kaikkialla sitä ei pystytä tekemään niin paljon metsäteollisuuden kautta kuin Suomessa. Joten tuohon todennäköisesti tarvitaan jotain teknologisia ratkaisuja, jotka ovat kyllä vielä valitettavan kalliiita.

Eikö puita voi istuttaa lähes kaikille maa-alueille? Muistelen että joku tutkimus oli muutama vuosi sitten, että puita ns. hitosti istuttamalla kaikille sopiville alueille voitaisiin sitoa 25% maailman hiilidioksidipäästöistä. Tässä tutkimuksessa alueista oli vielä jätetty pois nykyiset pellot, ruokatuotanto ja muut alueet joita tarvitaan muuhun käyttöön, joten olisi vielä oikeasti toteutettavissa. Sitten jos noi puut vielä käytetään fiksusti vaikka rakentamisessa, niin hiilidioksidi pysyy pitkään poissa.

Oikeasti ihmetyttää ettei tätä ole tehty noissa vanhoissa Euroopan maissa jossa metsät on kaadettu teollistumisen takia ajat sitten. Tuskin edes maksaisi kauheasti pistää työttömät 9e päiväkorvauksella taimittamaan joutomaita.

 

[Gespard]

Muistelen että joku tutkimus oli muutama vuosi sitten, että puita ns. hitosti istuttamalla kaikille sopiville alueille voitaisiin sitoa 25% maailman hiilidioksidipäästöistä.

En usko että päästään noin isoihin lukuihin. Ootko varma ettei tuo ole 25% yhden vuoden päästöistä?
Todellisuuteen kun palataan, niin enemminkin sitä metsää raivataan lisää ruoantuotannolle sekä asuintilaksi, koska kokonaisväkiluku nousee.

 

[Viljor2]

Suomen päästöt ovat vielä pienemmät, pitäisikö meidän lakata olemasta?

Miten Afrikka voi pienentää enään päästöjään jos 1.8 miljardia ihmistä aiheuttaa 4-7% globaaleista päästöistä.

 

[Tommy Goldfish]

Eikö puita voi istuttaa lähes kaikille maa-alueille? Muistelen että joku tutkimus oli muutama vuosi sitten, että puita ns. hitosti istuttamalla kaikille sopiville alueille voitaisiin sitoa 25% maailman hiilidioksidipäästöistä. Tässä tutkimuksessa alueista oli vielä jätetty pois nykyiset pellot, ruokatuotanto ja muut alueet joita tarvitaan muuhun käyttöön, joten olisi vielä oikeasti toteutettavissa. Sitten jos noi puut vielä käytetään fiksusti vaikka rakentamisessa, niin hiilidioksidi pysyy pitkään poissa.

Oikeasti ihmetyttää ettei tätä ole tehty noissa vanhoissa Euroopan maissa jossa metsät on kaadettu teollistumisen takia ajat sitten. Tuskin edes maksaisi kauheasti pistää työttömät 9e päiväkorvauksella taimittamaan joutomaita.

Hyvähän noita olisi istuttaa, mutta realismia on että metsää kaadetaan/poltetaan paljon kovempaa tahtia kuin istutetaan.

Eli tehokkain tapa edistää metsien määrää on sitoa itsensä puuhun hakkuualueilla.

 

[jrp]

Miten Afrikka voi pienentää enään päästöjään jos 1.8 miljardia ihmistä aiheuttaa 4-7% globaaleista päästöistä.

Eli päästöt eivät ole ongelma, vaan se kuka ne päästää?

 

[Gespard]

Eli päästöt eivät ole ongelma, vaan se kuka ne päästää?

Jep, no afrikkalaiset lisääntyykin hyvin mielin sinne 5 miljardiin 2100 luvulle. Sitten on nekin ongelma. Paitsi että kansanvaellus sieltä muualle on alkanut jo kauan ennen sitä.

 

[Rullakebab]

Jep, no afrikkalaiset lisääntyykin hyvin mielin sinne 5 miljardiin 2100 luvulle. Sitten on nekin ongelma. Paitsi että kansanvaellus sieltä muualle on alkanut jo kauan ennen sitä.

Ultimaattinen saastekone, ne lisääntyy siellä hallitsemattomasti, tietty väki haalii niitä tänne, kela täällä 50 kertaistaa niiden aiheuttaman ympäristökuorman ja sitten sama väki istuu ajoradalla ilmaston puolesta.

 

[Gespard]

Ultimaattinen saastekone, ne lisääntyy siellä hallitsemattomasti, tietty väki haalii niitä tänne, kela täällä 50 kertaistaa niiden aiheuttaman ympäristökuorman ja sitten sama väki istuu ajoradalla ilmaston puolesta.

No tietenkin huolestutaan ympäristöstä koko ajan lisää. Aika paradoksaalinen ajatus etteikö luonnonsuojelulle, myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen kautta, olisi vain entistä enemmän kysyntää kun ihmismäärä lisääntyy. Se ihmismäärä kompensoidaan riipimällä se pois yhteisistä, ja luonnon- resursseista.

 

[Viljor2]

Ultimaattinen saastekone, ne lisääntyy siellä hallitsemattomasti, tietty väki haalii niitä tänne, kela täällä 50 kertaistaa niiden aiheuttaman ympäristökuorman ja sitten sama väki istuu ajoradalla ilmaston puolesta.

Jos Saharan eteläpuoleisen afrikan kokonaispäästöt on 4% maapallolla, niin ei se kauheasti ole. Jos me elettäis kuin Afrikassa niin maapallon päästöt olisi viidesosa nykyisestä eikä mitään ilmastonmuutosta edes olisi.

 

[Gespard]

Jos Saharan eteläpuoleisen afrikan kokonaispäästöt on 4% maapallolla, niin ei se kauheasti ole. Jos me elettäis kuin Afrikassa niin maapallon päästöt olisi viidesosa nykyisestä eikä mitään ilmastonmuutosta edes olisi.

On se paljon, mitenkä monta miljardia kertyy 2100 mennessä nettosyntyvyyttä afrikan sisäisen syntyvyyden lisäksi muualla esim afrikasta tulleista siirtolaisista? Euroopallekin meinaa käydä niin että laskeva syntyvyys kompensoituu muualta tulevilla ihmisillä, jotka vielä lisääntyvät moninkertaisesti paikallisiin verrattuna.

 

[jrp]

Jos Saharan eteläpuoleisen afrikan kokonaispäästöt on 4% maapallolla, niin ei se kauheasti ole. Jos me elettäis kuin Afrikassa niin maapallon päästöt olisi viidesosa nykyisestä eikä mitään ilmastonmuutosta edes olisi.

Mistä ja miten ajattelet afrikan väestöräjähdyksen saaneen alkunsa? Voiko tekemistä olla kehitysavulla / muulla avulla jota tuodaan afrikkaan ja josta aiheutuneita päästöjä ei takuulla lueta afrikkalaisten kontolle.

 

[Viljor2]

On se paljon, mitenkä monta miljardia kertyy 2100 mennessä nettosyntyvyyttä afrikan sisäisen syntyvyyden lisäksi muualla esim afrikasta tulleista siirtolaisista? Euroopallekin meinaa käydä niin että laskeva syntyvyys kompensoituu muualta tulevilla ihmisillä, jotka vielä lisääntyvät moninkertaisesti paikallisiin verrattuna.

Ai että jos ilmastonmuutos on vaikka 100, niin 4 on paljon 100:sta?

Neljä sadasta ei ole missään yhteydessä paljon, haloo?

 

[Viljor2]

Mistä ja miten ajattelet afrikan väestöräjähdyksen saaneen alkunsa? Voiko tekemistä olla kehitysavulla / muulla avulla jota tuodaan afrikkaan ja josta aiheutuneita päästöjä ei takuulla lueta afrikkalaisten kontolle.

Totta varmaan sillain että ei täysin anna oikeaa kuvaa, mutta ruoan tuotantoa ei voi laittaa ilmastokuluksi. Muutenkin isot globaalit päästöt tulee raskaasta teollisuudesta, rakentamisesta ja liikenteestä.

 

[pulatunnus]

Mistä ja miten ajattelet afrikan väestöräjähdyksen saaneen alkunsa? Voiko tekemistä olla kehitysavulla / muulla avulla jota tuodaan afrikkaan ja josta aiheutuneita päästöjä ei takuulla lueta afrikkalaisten kontolle.

Kehitysapu sinänsä vähentää syntyvyyttä, mutta siihen yleensä liittyy se että jonkinaikaa västömäärä kasvaa.

Mutta se ei kai tässä nyt ole ratkaisu, vaan se että ne päästöt vähenee, tegnolokiat leviää kehittyviinkin maihin.

 

[Rullakebab]

No tietenkin huolestutaan ympäristöstä koko ajan lisää. Aika paradoksaalinen ajatus etteikö luonnonsuojelulle, myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen kautta, olisi vain entistä enemmän kysyntää kun ihmismäärä lisääntyy. Se ihmismäärä kompensoidaan riipimällä se pois yhteisistä, ja luonnon- resursseista.

Totta kai sille on enemmän tarvetta kun ihmismäärä lisääntyy, tai pääasiassa siksi, kaikki prosessit ja logistiikkahan kehittyvät kokoajan ympäristöystävällesemmiksi.
Ongelma onkin ihmismäärän lisääntyminen.
Paradoksi oli siinä että samat ihmiset jotka istuvat kadulla ympäristön puolesta, haluavat lisätä ympäristörasitetta hankkimalla tänne ihmisiä maista joissa on matalampi kuormitus per capita.

 

[pulatunnus]

Totta kai sille on enemmän tarvetta kun ihmismäärä lisääntyy, tai pääasiassa siksi, kaikki prosessit ja logistiikkahan kehittyvät kokoajan ympäristöystävällesemmiksi.

Ongelma onkin ihmismäärän lisääntyminen.

Paradoksi oli siinä että samat ihmiset jotka istuvat kadulla ympäristön puolesta, haluavat lisätä ympäristörasitetta hankkimalla tänne ihmisiä maista joissa on matalampi kuormitus per capita.

Ihmismäärän lisääntymisestä riehuminen usein liittyy ns ilmastonmuutoken hillitsimisen vastustajien valikoimiin
Ei edes tarkoitusta, ajatusta hillitäilmaston muutosta ja ihmismäärästä puhumalla yritetään luoda jotain mielikuvaa ettei tarvi, ei kannata, koska ihmismäärä kasvaa.

Usein esiintyy samassa yhteydessä yksilön, tai meidän joukon ei tarvi, ei kannata tehdä mitään koska me ei aiheuteta kuin promille tai vähemmän mailmanlaajuisista päästöistä. Samaa voi venyttää liittovaltiotasolle, toimii melkein missä vain. promillesta mutaman prosenttiin, onhan se tosin vähän vs kaikki muut.


Maahanmuutto politiikan mukaan tuominen no, se toki joissan kuviossa on kaiken syy ja lukko.

 

[vindicator rapeto]

Mistä ja miten ajattelet afrikan väestöräjähdyksen saaneen alkunsa? Voiko tekemistä olla kehitysavulla / muulla avulla jota tuodaan afrikkaan ja josta aiheutuneita päästöjä ei takuulla lueta afrikkalaisten kontolle.

Afrikan väestönkehitys on samalla uralla kuin vaikkapa meillä länsimaissakin on ollut, meillä vain tuo väestönräjähdys tapahtui jo 60- luvulla, tuon jälkeen ollut tasaista laskua. Nythän väestönkasvu yleisemminkin länsimaissa on käytännössä olematonta, vain maahanmuutto saattaa piristää lukuja.

Kysyit mistä Afrikan mantereen väestöräjähdys on saanut alkunsa? Köyhyys ja etenkin naisten rajattu ja heikko kouluttautuminen ovat ihan tutkittuja syitä, eli maissa joissa on yhteiskunnalliset olot vakaat ja perustarpeet turvattu syntyvyys yksinkertaisesti pienenee. Mutta, valtavalla Afrikan mantereellakin väestönmäärä tulee saavuttamaan huippunsa ja sen jälkeen tiputus huippuluvuista tulee olemaan nopea.

 

[Joku_242]

Jos Saharan eteläpuoleisen afrikan kokonaispäästöt on 4% maapallolla, niin ei se kauheasti ole. Jos me elettäis kuin Afrikassa niin maapallon päästöt olisi viidesosa nykyisestä eikä mitään ilmastonmuutosta edes olisi.

Eiköhän pointti ole se, että reiluuden vaatijat yleensä myös haluaa että Afrikka ja muut köyhät alueet nostettaisiin köyhyydestä. Tämä taas ei oikein onnistu kestävästi ellei samaan aikaan lasketa ns. länsimaiden elintasoa todella reippaasti.

 

[Dzeeta]

Siis ongelma niiden fosiilisten poltto, se ihan sama aiheuttaako sen miljardi, vai viisi miljardia.
Toki ihmiset aiheuttaa muitakin ilmaston muutoksen vaikuttavia juttuja, mutta sama juttu, aiheuttaako sen miljardi vai viisi miljardia (tai 10).

Väestömäärä yksilötasolla ? No yksikön kanallta voi toki tehdä oman elämän kannalta vähentävän ratkaisun mutta jos nyt kuitekin se elämisen halu voittaa, niin ehkä se päästöjen vähentäminen houkuttaa enemmän.

Syntyvyyttä laskuun ympäri maailmaa. Miljardi ihmistä ei luonnollisesti tarvitse resursseja yhtä paljon kuin kahdeksan miljardia. Toki muutoksia tarvitaan, mutta ei muutamassa vuodessa tapahdu juuri mitään. Täysin epärealistisia ajatuksia aikatalusta monella.

 

[Dzeeta]

Jos ne 1-2mrd olis afrikkalaisia niin hyvin riittäis kantokyky. Jos ne olis eurooppalaisia / jenkkejä / kiinalaisia niin oltais melkein yhtä kusessa kuin nyt. Ilmastonmuutoksen kohdalla ongelma ei ole väkiluku vaan se että tämä suht mukava länsimainen (+ edistyneemmät BRICSit) elintaso on rakennettu ympäristön kannalta täysin kestämättömällä tavalla. Aika pieni osuus maapallon väestöstä tuottaa aika ison siivun niistä hiilidioksidipäästöistä.

Väestönkasvu on sitten ihan oma ongelmansa ihan omine seurauksineen, mutta ilmastonmuutosta se ei juuri aiheuta. Tavallaan korrelaatio (ilman kausaliteettia) on jopa negativiinen, koska mitä enemmän kasvihuonepäästöjä joku väestöryhmä ilmakehään tuuppaa, sitä vähemmän se tuppaa lisääntymään.

Noissa "väestönkasvu on se ongelma" ja "pitäisi suhteuttaa mieluummin valtion pinta-alaan" tai "puiden määrään" tai mihin lienee on vaan tuota pää-pensaaseen -kunpa minun ei tarvitsisi tehdä mitään vaan joku muu hoitaisi ongelman pois alta -ajattelua. Tai ei edes sitä, vaan fatalismia, jossa pahin pelko on se, että kun itse koittais tehdä jotain niin muut ei kuitenkaan tee mitään ja sit on vaan tinkinyt omasta elintasostaan turhaan.

Jos maapallolla eläisi 2 miljoonaa ihmistä tai 30mrd, niin ei olisi eroa vai? Suomalaistenkin päästöt syntyy pitkälti lämmittämisestä, eli lähemmäs päiväntasaajaa pitäisi muuttaa. Ei ole myöskään kovin realistista ajatella, että ihmiset lähtisivät hirveämmin elintasoaan laskemaan ja luopumaan saavutetuista eduista. Tällöin olisi mielekästä laskea sitä saastuttavien määrää ja vähitellen luoda kestävämpiä ratkaisuja siinä rinnalla. Pointtina siis se, että nyt ollaan jo ajettu aika lujaa päin seinää ja mennään virran mukana, katsellaan mihin se johtaa.

 

[jrp]

Totta varmaan sillain että ei täysin anna oikeaa kuvaa, mutta ruoan tuotantoa ei voi laittaa ilmastokuluksi. Muutenkin isot globaalit päästöt tulee raskaasta teollisuudesta, rakentamisesta ja liikenteestä.

Jos ruoan tuotanto muodostaa päästöjä, niin tottakai nekin pitää laskea. Samasta tavarasta on kuitenkin kyse.

Kehitysapu sinänsä vähentää syntyvyyttä, mutta siihen yleensä liittyy se että jonkinaikaa västömäärä kasvaa.

Afrikan väestönkehitys on samalla uralla kuin vaikkapa meillä länsimaissakin on ollut, meillä vain tuo väestönräjähdys tapahtui jo 60- luvulla, tuon jälkeen ollut tasaista laskua. Nythän väestönkasvu yleisemminkin länsimaissa on käytännössä olematonta, vain maahanmuutto saattaa piristää lukuja.

Kysyit mistä Afrikan mantereen väestöräjähdys on saanut alkunsa? Köyhyys ja etenkin naisten rajattu ja heikko kouluttautuminen ovat ihan tutkittuja syitä, eli maissa joissa on yhteiskunnalliset olot vakaat ja perustarpeet turvattu syntyvyys yksinkertaisesti pienenee. Mutta, valtavalla Afrikan mantereellakin väestönmäärä tulee saavuttamaan huippunsa ja sen jälkeen tiputus huippuluvuista tulee olemaan nopea.

Afrikan suhteen tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Useat afrikan maat ovat maaperältään niin köyhiä, että se ei ole mahdollistanut suurempaa määrää ihmisiä. Kehitysavulla ja myös muulla tukemisella on nälänhädät saatu lopetettua, mutta virhe on tehty siinä, että vastineeksi ei ole vaadittu vastuuta.

 

[KeljuK]

Jos ruoan tuotanto muodostaa päästöjä, niin tottakai nekin pitää laskea. Samasta tavarasta on kuitenkin kyse.

Tottakai pitää. Siksi onkin tärkeää että ruoantuotanto on myös mahdollisimman vähäpäästöistä, ja vähäpäästöisen ruoan verotusta pitää laskea nollaa kohden samalla kun isopäästöisen verotusta sitten vastaavasti lisätä, mukaanlukien tuontitullit.

 

[ravallo]

Jos maapallolla eläisi 2 miljoonaa ihmistä tai 30mrd, niin ei olisi eroa vai?

No jos ne 30mrd olis niitä afrikkalaisia niin ei. Tietenkin voisi olla vähän haastavaa ylläpitää 30mrd afrikkalaista noin muuten, mutta jos nykyisen jaon sijasta maapallolla olisi se 30mrd afrikkalaista niin hiilidioksidipäästöt olisivat pienemmät kuin nyt.

Suomalaistenkin päästöt syntyy pitkälti lämmittämisestä, eli lähemmäs päiväntasaajaa pitäisi muuttaa.

Suomalaistenkin päästöistä suurin osa syntyy (ihme kyllä) edelleen teollisuudessa. Ja jos suomalaiset päättäisivätkin joukolla muuttaa Nigeriaan miellyttävämmän ilmaston perässä niin veikkaisin että asuntojen lämmönsäätelyyn käytettävän energian tarve ei ainakaan pienenisi.

Toinen juttu tuossa on vielä se, että suomalaiset pääsevät ulkoistamaan ison osan kulutuksensa päästöistä esm. Kiinalle kun saastuttavampaa teollisuutta on shipattu sinne ja siellä tehtävä shitti shipataan takaisin tänne. Afrikkalaisilla tämäkin on pienempää kun ei ole paalua ostaa sitä kalliimpaa kiinashittiä (muovia sen sijaan roudataan sinne ihan riittämiin ja mereenhän se päätyy, mutta se on sitten taas toinen ongelma).

Se hyvä puoli tässä tosiaan on, että suurimpien CO2 -saastuttajien määrä putoaa lähitulevaisuudessa ennennäkemättömällä tavalla, ja CO2 -päästöt sen mukana. Nähtäväksi jää, paljonko vahinkoa ehtii aiheutua.

Ja millaisia kivoja kerrannaisvaikutuksia putoavalla väestöllä ja senmukaisella BKT:lla on kapitalismille siinä matkan varrella, minäkin preferoisin muita keinoja päästöjen vähentämiseen kuin läntisen yhteiskuntajärjestyksen romahduksen... Enkä ole ihan hirveän innoissani myöskään tuosta dystopiasta missä maapallon väestö koostuu pääosin afrikkalaisista, vaikka tykkään sillä takoakin järkeä päähän niille jotka kuvittelevat että väestönkasvu on joku CO2 -driveri.

 

[Joku_242]

No jos ne 30mrd olis niitä afrikkalaisia niin ei. Tietenkin voisi olla vähän haastavaa ylläpitää 30mrd afrikkalaista noin muuten, mutta jos nykyisen jaon sijasta maapallolla olisi se 30mrd afrikkalaista niin hiilidioksidipäästöt olisivat pienemmät kuin nyt.

No niinhän se on, että kurjuudessä eläminen on kestävää. Mutta kuka oikeasti suostuu sellaiseen vapaaehtoisesti?

Vaikka afrikkalaiset kuluttaakin vähän, niin esim. Kiinassa ja Intiassa kulutus on jo noussut, ja samalla päästöt. Jos tätä ei olisi tapahtunut, niin ilmastonmuutos olisi huomattavasti helpommin ratkaistavissa oleva ongelma.

 

[ravallo]

Vaikka afrikkalaiset kuluttaakin vähän, niin esim. Kiinassa ja Intiassa kulutus on jo noussut, ja samalla päästöt. Jos tätä ei olisi tapahtunut, niin ilmastonmuutos olisi huomattavasti helpommin ratkaistavissa oleva ongelma.

Jep. Kiinassa tosiaan ollaan keulittu jo komeasti monia länkkärimaita edelle henkilökohtaisen saastutuksen tasossa (tosin sitä vääristää vähän se että länkkärishitti tuotetaan nykyään kiinassa). Ja oikeastihan tuota vielä monimutkaistaa se, että vastaavan elintason inkkari tai kiinalainen tuottaa vähintään saman, todennäköisesti enemmän CO2 päästöjä kuin länkkäri, mutta niitä tasaa (varsinkin Intiassa) se että jokaista hyvätuloista vastaa hemmetinmoinen kasa köyhiä.

Mutta tosiaan väestönkasvussa tuo näkyy myös, Kiina 1,7 syntyvyydellä on jo aika vahvalla kutistumisuralla. Intia on vielä säilytystasolla 2,1, mutta se onkin vielä väestöön suhteuteuissa hiilidioksidipäästöissä vasta neljänneksen tasolla Kiinasta.

Tavallaan se, että Kiinan elintason nousu olisi jäänyt tapahtumatta olisi kyllä ostanut meille länkkäreille vielä sata vuotta perseilyaikaa, mahdollisesti niin pitkään että täällä laskeva väestö olisi kompensoinut päästölisäykset ja koko ilmastonmuutos ei olisi ollut issue. Mutta voihan se olla diktaattorillakin vaikea perustella kansalaisille että sori, meidän pitää jäädä vielä sadaksi vuodeksi köllöttämään maakuoppiin kun länkkärit on jo puskeneet ilmakehän täyteen CO2:sta, meidän päästöt ei enää mahdu sinne.

Muutenkin tuossa hiilidioksidissa ja ilmastonmuutoksessa nopeus on aika hanurista, se on niin hidasta ettei siihen osata reagoida (sammakko kattilassa -efekti) mutta niin nopeaa ettei elintason nousun aiheuttama syntyvyyden lasku ehdi kompensoimaan sitä. Väestö kasvaa kuitenkin vielä pitkän pätkää sen jälkeen kun syntyvyys alkaa jo kipata. Kiinassakin säilytysraja poksahti läpi jo 30 vuotta sitten, mutta vasta nyt väestönkasvu on käytännössä nollassa ja kestää vielä parikymmentä vuotta ennenkuin kellokäyrä alkaa sojottaa reippaasti alaviistoon.