IT-alan työpaikat

[2112]

Osaakohan joku sanoa, mitä tapauksia nämä ovat Linkedinissä, kun headhunter jostain Isosta-Britanniasta ottaa yhteyttä ja väittää etsivänsä IT-tekijää asiakkaalle Suomeen? Joku näistä tyypeistä vielä kertoi erikoistuvansa Suomen IT-työmarkkinoihin. Isosta-Britanniasta

Onko tämä ihan puhdasta vedätystä vai ovatko asiakkaat jotain kansainvälisiä yrityksiä, jotka hakevat työntekijää Suomen toimistolle? En ole toistaiseksi välittänyt näille vastailla ollenkaan, kun on vaikuttanut niin epämääräiseltä touhulta.

 

[juhei]

Onko tämä ihan puhdasta vedätystä vai ovatko asiakkaat jotain kansainvälisiä yrityksiä, jotka hakevat työntekijää Suomen toimistolle? En ole toistaiseksi välittänyt näille vastailla ollenkaan, kun on vaikuttanut niin epämääräiseltä touhulta.

En tietenkään juuri tuota nimenomaista juttua voi kommentoida, mutta kun olin kv-firmassa töissä Suomessa, niin Suomen toimistoon väkeä haettaessa käytettiin samaa kv-rekryfirmaa kuin muissakin maissa rekryttäessä.

 

[Randomizer]

Juniori tekijöistä ei taida olla pulaa, ainakaan Oulussa. Tiedän useita jotka ei ole saanu vielä ensimmäistäkään työpaikkaa vielä.

Kyllä silti nyt tilanne on helpompi kuin vuosikausiin. Töitä sais joka toisesta firmasta jos kysyis. Kyllä ne junnujakin ottaa.

 

[Andan]

Osaakohan joku sanoa, mitä tapauksia nämä ovat Linkedinissä, kun headhunter jostain Isosta-Britanniasta ottaa yhteyttä ja väittää etsivänsä IT-tekijää asiakkaalle Suomeen? Joku näistä tyypeistä vielä kertoi erikoistuvansa Suomen IT-työmarkkinoihin. Isosta-Britanniasta

Onko tämä ihan puhdasta vedätystä vai ovatko asiakkaat jotain kansainvälisiä yrityksiä, jotka hakevat työntekijää Suomen toimistolle? En ole toistaiseksi välittänyt näille vastailla ollenkaan, kun on vaikuttanut niin epämääräiseltä touhulta.

En tietenkään juuri tuota nimenomaista juttua voi kommentoida, mutta kun olin kv-firmassa töissä Suomessa, niin Suomen toimistoon väkeä haettaessa käytettiin samaa kv-rekryfirmaa kuin muissakin maissa rekryttäessä.

Toinen mitä tekevät on se, että yrittävät löytää ja myydä kandeja ts. asiakkaalta ei ole valmista toimeksiantoa, mutta jos löytävät hyviä kandeja, niin tyrkyttävät sitten niitä avoimiin paikkoihin Suomessa tietty rekrypalkkiovaatimuksen kera.

Mutta joo, kyllä ulkomailla on tosiaan ihan Suomeenkin erikoistuneita headhunttereita. Kaikilla vaan ei ole välttämättä valmista toimeksiantoa Suomesta toiminnan takana, vaikka siihen suuntaan puhuvatkin.

Omalla kohdalla ei ainakaan ole vielä tullut mitään huijareita vastaan, mutta niitäkin kuulemma on liikkeellä.

Yksi rasittava ilmiö mitä viimeaikoina on näkynyt on se, että voi olla mielenkiintoinen homma ja palkkaisivat Suomesta, mutta sitten pitäisikin itse hoitaa palkanmaksukuviot, kun Suomessa ei ole konttoria. Näin perheellisenä jatkuvaa rahanmenoa riittää eikä vapaa-ajan ongelmiakaan ole, niin en ole noita koittanut, muuten olisi kyllä johonkin esim. kovassa kiidossa olevaan tuoreeseen firmaan voinutkin hypätä mukaan omistajuuden kera.

 

[dropadrop]

Mulla tuli paljon kontakteja englannista kun viimeksi oli profiilissa merkattuna kiinnostus työtarjouksiin (8v sitten). Sen jälkeen yhteydenotot ovat satunnaisempia.

Ne muutamat mitä katoin vaikuttivat ihan valideilta. Mikään ei kuitenkaan johtanut pitkälle, ja tarjotut paikat vaikuttivat aika huonoilta mätseiltä mulle.

Joku kaveri arveli että ovat jo löytäneet mielestään pari sopivaa kandidaattia, mutta sopparissa on esim. 5 kandia joten ettivät laajalla verkolla mitä vaan tarpeeksi sopivaa.

 

[edup]

Osaakohan joku sanoa, mitä tapauksia nämä ovat Linkedinissä, kun headhunter jostain Isosta-Britanniasta ottaa yhteyttä ja väittää etsivänsä IT-tekijää asiakkaalle Suomeen? Joku näistä tyypeistä vielä kertoi erikoistuvansa Suomen IT-työmarkkinoihin. Isosta-Britanniasta

Onko tämä ihan puhdasta vedätystä vai ovatko asiakkaat jotain kansainvälisiä yrityksiä, jotka hakevat työntekijää Suomen toimistolle? En ole toistaiseksi välittänyt näille vastailla ollenkaan, kun on vaikuttanut niin epämääräiseltä touhulta.

Ei ne nyt tosiaan ihan vedätystä ole, mutta ei myöskään usein maksa vaivaa noiden kanssa jutustella. Juoksevat rekrypalkkioiden perässä, ja firmasta riippuen joko keräävät CV-pankkia ja/tai yrittävät saada sut haastatteluun melkein mihin vaan, molemmista noista on rahallista hyötyä ko. firmalle ja sille headhunterille. Rehellisyyden nimissä sanottakoon että on noita reittejä itselle tullut toki vastaan pari paikkaa mihin olisin jossain toisessa tilanteessa saattanut tarttuakin. Eli jos nyt olisi epätoivoisemmin duunia etsimässä niin mikseipä noidenkin kautta sitä hommaa yrittäisi saada.

 

[zepi]

Mitäs alustoja nykyään kannattaa käyttää työnhakuun it-alalla. Itsellä tulossa ens kuussa täyteen tempputyöllistyminen palkkatuella ja pitäis jotain uutta löytää. Nykyinen työ ollut helppari homaa, etä-/lähitukea ja käyttäjien ongelmien selvittelyä.

Riippuen koulutuksesta ja osaamisesta katsoisin noita sarasen koulutuksia. Noista tuntuu jengi työllistyvän aika hyvällä prosentilla.

 

[pieniapina]

Tällä hetkellä ulkomailla 2nd level SD tonttuna, tässä vois olla mahollisuus siirrtyä Suomeen saman puljun sisällä AD/AzureAD specialist hommiin. Mitähän noista hommista Suomessa maksetaan alottaville?

 

[mt247]

Tällä hetkellä ulkomailla 2nd level SD tonttuna, tässä vois olla mahollisuus siirrtyä Suomeen saman puljun sisällä AD/AzureAD specialist hommiin. Mitähän noista hommista Suomessa maksetaan alottaville?

Meidän firmassa azure spesialisteille maksetaan +4000e.

 

[pieniapina]

Meidän firmassa azure spesialisteille maksetaan +4000e.

Nää on siis varmaa jenigä kenellä on hommista kokemusta? itellä ei siis ole muuta kokemusta AD:sta/AzudeAD:sta ku mitä tässä deski hommissa sivuten tullu, jotain pieniä powerishelli juttuja jne. Mutta tajuan kyllä noista hommista enemmän ku 99.9% muista tontuista.

 

[PieniLäski]

Nää on siis varmaa jenigä kenellä on hommista kokemusta? itellä ei siis ole muuta kokemusta AD:sta/AzudeAD:sta ku mitä tässä deski hommissa sivuten tullu, jotain pieniä powerishelli juttuja jne. Mutta tajuan kyllä noista hommista enemmän ku 99.9% muista tontuista.

Etkös sää oo jo useamman vuoden siel SD:s pyöriny? Kyllä se antaa aika hyvän pohjan azuremaailmaan vaikka et varsinaisesti ois azurea tehnykkää. Pk-seudun ulkopuolella varmaan 3.5k junnutason tekijälle, jos nyt voi sellaiseksi enää laskea. Pk-seudulla varmaan 4k lähempänä.

Jos firman sisällä pääset siirtymään niin pyydä vaikka 3.7k ja katto mitä tapahtuu? Azure osaaminen on kuitenkin kovaa valuuttaa työmarkkinoilla.

 

[Make]

Vastaatteko headhuntereille jos ette ole kiinnostuneita? Jättääkö itsestään paremman kuvan jos vastaa? Itse en yleensä ole vastannut.

 

[itarumaa]

En ole vastannut.

 

[zepi]

Vastaatteko headhuntereille jos ette ole kiinnostuneita? Jättääkö itsestään paremman kuvan jos vastaa? Itse en yleensä ole vastannut.

Riippuen täysin headhunterin lähestymistavasta.

Jos lähestyminen on ollut sellainen joita haluaisin katsoa jatkossakin (Ts. mainostetaan esim. jotain tietty paikkaa tarkoilla job-speceillä jotka about osuvat omaan profiiliin + palkkahaitarilla jne.) niin saatan vastata että tälläisellä tarkkuudella yhteydenotot ovat ihan jees, mutta tällä kertaa ei kiinnosta.

Jos taas tulee joku spammi mallia "meillä on loputtomasti hommia, lähetätkö päivitetyn CV:n", niin jätän aina vastaamatta.

 

[kjns]

Vastaatteko headhuntereille jos ette ole kiinnostuneita? Jättääkö itsestään paremman kuvan jos vastaa? Itse en yleensä ole vastannut.

samalla linjalla zepin kanssa, asiallisiin yhteydenottoihin vastaan, random häröviesteihin en.

 

[oongee]

Samoin täällä. Jos työpaikka voisi olla kiinnostava ja näen, että head hunter on tehnyt työnsä hyvin ja nähnyt vaivaa sen eteen, että on selvittänyt osaamiseni ja kiinnostukseni minua häiritsemättä, sekä havainnut sen pohjalta, että voisin olla sopiva hommaan, niin vastaan kyllä kohteliaasti "ei kiitos" ja kerron myös syyn, miksi ei juuri nyt nappaa.

"Haulikolla ammuttuihin" yhteydenottoihin en vastaa. Enkä sellaisiin, joissa ei heti avoimesti kerrota, millaista työpaikkaa olisi tarjolla.

 

[Paapaa]

Jos selvästi on henkilökohtainen yhteydenotto, niin saatan vastatakin. Mutta selvästi templaan generoituja en lue 1. kappaletta pidemmälle, enkä vastaa.

 

[pieniapina]

Etkös sää oo jo useamman vuoden siel SD:s pyöriny? Kyllä se antaa aika hyvän pohjan azuremaailmaan vaikka et varsinaisesti ois azurea tehnykkää. Pk-seudun ulkopuolella varmaan 3.5k junnutason tekijälle, jos nyt voi sellaiseksi enää laskea. Pk-seudulla varmaan 4k lähempänä.

Jos firman sisällä pääset siirtymään niin pyydä vaikka 3.7k ja katto mitä tapahtuu? Azure osaaminen on kuitenkin kovaa valuuttaa työmarkkinoilla.

Joo, vajaa 4.5 vuotta täällä, josta ny vajaa vika vuosi 2nd level hommaa(käytännössä pidempääki jo, mutta virallisesti alko vuoden alusta). Hommat olis PK-seudulla..

 

[Andan]

Viime aikoina en ole kyllä välttämättä jaksanut vastata, vaikka olisi vähän headhunter kaivellutkin etukäteen, jos palkkahaitari puuttuu eikä vaikuta muutenkaan kiinnostavalta. Välillä olen laittanut tuosta palkkahaitarin puutteesta palautetta, kun melkein säännönmukaisesti ne mistä jaksaa kysyä tarkemmin, niin tökkää heti siihen. Tuntuu nuo innokkaimmat rekryt etsivän sitä kuuluisaa halvalla hyvää komboa

 

[Budwei]

Jos joku sanoo olevansa IT-alalla ja löytyy Linux palvelinten puolelta osaamista ja pitkä kokemus. Onko tuolla mitään merkitystä työnhaussa. Miten paljon Suomalaisissa softafirmoissa/IT-firmoissa/teollisuudessa/ties missä käytetään omia Linux-palvelimia ja ylläpidetään omat palvelimet? Onko Linux-osaajille kysyntää?

 

[jarhu]

Jos joku sanoo olevansa IT-alalla ja löytyy Linux palvelinten puolelta osaamista ja pitkä kokemus. Onko tuolla mitään merkitystä työnhaussa. Miten paljon Suomalaisissa softafirmoissa/IT-firmoissa/teollisuudessa/ties missä käytetään omia Linux-palvelimia ja ylläpidetään omat palvelimet? Onko Linux-osaajille kysyntää?

En ole linux sysadmin, mutta kokemusta on yleisemmin IT-palveluympäristössä. Lyhyt vastaus on, että käytetään ja on pulaa. Omaan ylläpitoon liittyen ongelmaksi tulee kustannustehokkuus, ja sitä kautta ylläpidon ulkoistus on yleistä. Jollain keskisuurella yrityksellä ei ole välttämättä rahkeita pitää yllä sellaista määrää työntekijöitä, joita liiketoiminnan jatkuvuus vaatii. Suurella yrityksellä taasen ympäristön koko saattaa olla niin suuri, että on jopa järkevää ostaa palveluna osaamista, jolloin löytyy kaikille osa-alueille osaavia tekijöitä.

Osalla yrityksistä on taasen muutaman tekijän ylläpito ja tämän vuoksi pääsy tällaiseen yritykseen voi olla hankalaa pelkästään puhtaalle linux-tekijälle, kun odotetaan mahdollisesti laajempaa osaamista. Näistä pienemmistä ei hirveästi itsellä näkökulmaa tämän pidemmälle.

IT-palvelutalo-näkökulmasta hyvistä osaajista, jotka osaa asiansa on pulaa. Useimmiten erilaisissa työtehtävissä eri IT-talojen kanssa on tullut vastaan tilanne, että yksinkertaisesti palveluntarjoajilla ei ole riittävästi osaajia. Asioita on jopa joskus ollut parempi tehdä itse kuin odottaa jonkun muun tekevän tai saada se heikommin osaava juniori. Se, että kuinka paljon linux-pannuja on käytössä ei varmaan voi antaa pätevää yleistystä. Oman kokemuksen mukaan on tullut vastaan asiakkaita, joilla ei ole linux-palvelimia ja sellaisia, joilla niitä on huomattavasti paljon enemmän kuin windows-palvelimia ja kaikkea tältä väliltä. Nykyään useilla muilla kuin IT-alan yrityksillä IT on silti vahvasti liiketoiminnan mahdollistajana ettei voi välttämättä vetää ihan suoraa yleistystä. Eiköhän joku ole tuostakin statistiikka tehnyt...

 

[SampoTexaa]

Nyt olis tosi kova paikka auki

Mobiililaitehakkeri työskentelee Poliisin Kyberrikostorjuntakeskuksessa sijoitettuna Keskusrikospoliisin Rikosteknisen laboratorion ICT-ryhmään, jossa työtovereina on noin kymmenen tietotekniikka-alan ammattilaista.

Valtiolle.fi

www.valtiolle.fi

 

[oongee]

Jos joku sanoo olevansa IT-alalla ja löytyy Linux palvelinten puolelta osaamista ja pitkä kokemus. Onko tuolla mitään merkitystä työnhaussa. Miten paljon Suomalaisissa softafirmoissa/IT-firmoissa/teollisuudessa/ties missä käytetään omia Linux-palvelimia ja ylläpidetään omat palvelimet? Onko Linux-osaajille kysyntää?

Kyllä Linux-sysadmin-osaamiselle on kovasti kysyntää, mutta tilanne riippuu ihan siitä, onko henkilö kehittynyt alan kehittymisen mukana ja kuinka laajaa tai kapeaa osaaminen on.

Jos on sellainen ns. perinteinen sysadmin, joka ajattelee palvelimien olevan jotain hurisevia laatikoita, joilla on pitkä elinkaari, ja jonne kirjaudutaan sisään editoimaan konfiguraatiotiedostoja ja antamaan käsin ylläpitokomentoja, ja joita päivitellään vuosien varrella manuaalisesti uudempiin versioihiin, niin relevantteja työpaikkoja on vielä jonkin verran, mutta jatkossa yhä vähemmän.

Toisaalta, jos on sellainen sysadmin, jolla on automaatiotyökalut hanskassa, eli hoitaa tuhat Linux-palvelinta samalla vaivalla kuin yhden, ja jolta sujuu pilvi-hommat myös automaatiotyökaluja hyödyntäen (infrastructure as code + IaaS/PaaS/SaaS), ja joka ymmärtää vähän myös koodauksen päälle ja osaa jutella mukavia koodareiden kanssa, sekä tietää tietoturvasta, vikasietoisuudesta ja valvonnasta, niin hommia riittää vaikka kuinka. Suorastaan revitään töihin — kunhan ensin uudelleenbrändää itsensä sysadminista devops-mestariksi.

 

[machia]

Kyllä Linux-sysadmin-osaamiselle on kovasti kysyntää, mutta tilanne riippuu ihan siitä, onko henkilö kehittynyt alan kehittymisen mukana ja kuinka laajaa tai kapeaa osaaminen on.

Jos on sellainen ns. perinteinen sysadmin, joka ajattelee palvelimien olevan jotain hurisevia laatikoita, joilla on pitkä elinkaari, ja jonne kirjaudutaan sisään editoimaan konfiguraatiotiedostoja ja antamaan käsin ylläpitokomentoja, ja joita päivitellään vuosien varrella manuaalisesti uudempiin versioihiin, niin relevantteja työpaikkoja on vielä jonkin verran, mutta jatkossa yhä vähemmän.

Toisaalta, jos on sellainen sysadmin, jolla on automaatiotyökalut hanskassa, eli hoitaa tuhat Linux-palvelinta samalla vaivalla kuin yhden, ja jolta sujuu pilvi-hommat myös automaatiotyökaluja hyödyntäen (infrastructure as code + IaaS/PaaS/SaaS), ja joka ymmärtää vähän myös koodauksen päälle ja osaa jutella mukavia koodareiden kanssa, sekä tietää tietoturvasta, vikasietoisuudesta ja valvonnasta, niin hommia riittää vaikka kuinka. Suorastaan revitään töihin — kunhan ensin uudelleenbrändää itsensä sysadminista devops-mestariksi.

Sanoisin vielä että devaajien oletetaan tätä nykyään pystyttävänsä/ylläpitävänsä oman infransa Terraformilla. DevOps toimii ns asiantuntijan roolissa kun tulee jotain kompleksimpaa vastaan. SRE hoitaa ylläpidon toimistoajan ulkopuolella palvelun runbookin mukaan.

 

[Bladekill]

Sanoisin vielä että devaajien oletetaan tätä nykyään pystyttävänsä/ylläpitävänsä oman infransa Terraformilla. DevOps toimii ns asiantuntijan roolissa kun tulee jotain kompleksimpaa vastaan. SRE hoitaa ylläpidon toimistoajan ulkopuolella palvelun runbookin mukaan.

Näin useampien Fortune 500, pankkien ja pienempien firmojen kokemuksen pohjalta ei ole kyllä n. 10v uran aikana tullut vastaan ainoatakaan firmaa missä devaajien pitäisi käyttää Terraformia tai muutenkaan koskea milläänlailla infraan. Ihan maksimi on että käydään CI:ssä valitsemassa branch/tag + ympäristö ja painetaan nappia.

 

[jarhu]

Sanoisin vielä että devaajien oletetaan tätä nykyään pystyttävänsä/ylläpitävänsä oman infransa Terraformilla. DevOps toimii ns asiantuntijan roolissa kun tulee jotain kompleksimpaa vastaan. SRE hoitaa ylläpidon toimistoajan ulkopuolella palvelun runbookin mukaan.

Tämä varmasti on kiinni paljon puljun koosta. Pienessä yrityksessä järkevää, suuremmassa taasen yleensä on omat tiiminsä hoitamaan pystytyksiä, muutoksia ja poistoja sekä ylläpitoa/monitorointia.

Ympäristön koostahan tuo on kiinni, jos siellä on tuhansia palvelimia, niin tarvitaan prosesseja, jotta ympäristö pysyy hallussa.

 

[chrisekh]

Parasta on jos oma tiimi pystyy tekemaan mahdollisimman paljon siita kehitys ketjusta. Meilla tokkaa het jos tarvitsee jotain Jenkins apua tyyliin paivittamaan tyokaluja ja voi menna 2 kk etta saa CI toimimaan jos jotain tyokalu paivitys vaatimuksia. Itse pyrin aina mahdollisuuksien mukaan kahmimaan kaikkeen oikeudet tiimille niin ei mene sitten odotellessa kun voi tehda itse.

 

[Paapaa]

Konsulttipuolella devitiimi hoitaa usein sen infrankin pystyttämisen ja CI/CD-putkien pystytyksen. Eli Terraform/CDK/CloudFormation ovat hyviä taitoja hallita,

 

[dropadrop]

Näin useampien Fortune 500, pankkien ja pienempien firmojen kokemuksen pohjalta ei ole kyllä n. 10v uran aikana tullut vastaan ainoatakaan firmaa missä devaajien pitäisi käyttää Terraformia tai muutenkaan koskea milläänlailla infraan. Ihan maksimi on että käydään CI:ssä valitsemassa branch/tag + ympäristö ja painetaan nappia.

Meillä on kyllä muutaman viimevuoden aikana menty siihen suuntaan, että tuotantoympäristöt ovat hyvinkin identtisiä staging / prod ympäristöjen kanssa. Devaajat hoitavat / päivittävät kaiken (paitsi verkot korkeammalla tasolla ja yleisen infran).

Tietyn pisteen jälkeen on itseasiassa aika vaikeata kenenkään muun niitä hoitaakaan kun koko ympäristö on pitkälti koodia.

 

[Kakapo]

Valtion hommissa tuntuu olevan melkoisia uberhaxxoreita. En tietysti ole nyt mikään atk-guru, mutta yhteen duuniin sain atk- ja paikkatieto-osaamisesta 6/10 pisteytystä. Hmm. Paikkatieto ja mantsan aineopinnot tehty ihan ylliobistossa, ja omat kellotustulokset ovat aika korkealla kotimaan tilastoissa. Ja kyllä, osaan muutakin kuin kellottaa.

Mutta osaaminen ei vain riitä. Näissä kinkereissä tän palstan gurut olis paperia, max 7/10!

Turha avautuminen, mutta kiristi. Ei tarvi ihmetellä, miks oikeat osaajat ei mee valtiolle nepotismi/politbyroo -rekrytivoliin.

Ainut järkevä valituskanava on iotek. On tää vähän persittä, kun pystyy tälläkin palstalla auttamaan ihmisiä, mutta biologian alalla atk-osaaminen on 6/10. Lol.

Anteeksi avautumisesta, mutta it-ala vaikuttaa todella terveeltä vrt. muihin aloihin.

 

[laisse]

Nyt olis tosi kova paikka auki

Valtiolle.fi

www.valtiolle.fi

Tehtävän vaativuustaso on 40.16., jonka peruspalkka on 4338,32€. Perehdytyksen aikana vaativuustaso on 40.15., jonka peruspalkka on 3847,71€. Lisäksi maksetaan henkilökohtaista suoritusosaa enintään 32 % ja kokemusosaa 0-14 % peruspalkasta. Poliisihallinnon ulkopuolelta tulevalla suoritusosa on virkasuhteen alkaessa 10 % peruspalkasta (ensimmäinen suoritusarviointi tehdään 3-6 kk:n kuluttua aloituksesta).

Aika pieni palkka tuon tason kaverille, jota etsivät pk-seudulla. Pitää olla aika paljon rakkautta lajiin tuossa sanoisin.

 

[laisse]

Valtion hommissa tuntuu olevan melkoisia uberhaxxoreita. En tietysti ole nyt mikään atk-guru, mutta yhteen duuniin sain atk- ja paikkatieto-osaamisesta 6/10 pisteytystä. Hmm. Paikkatieto ja mantsan aineopinnot tehty ihan ylliobistossa, ja omat kellotustulokset ovat aika korkealla kotimaan tilastoissa. Ja kyllä, osaan muutakin kuin kellottaa.

Mutta osaaminen ei vain riitä. Näissä kinkereissä tän palstan gurut olis paperia, max 7/10!

Turha avautuminen, mutta kiristi. Ei tarvi ihmetellä, miks oikeat osaajat ei mee valtiolle nepotismi/politbyroo -rekrytivoliin.

Ainut järkevä valituskanava on iotek. On tää vähän persittä, kun pystyy tälläkin palstalla auttamaan ihmisiä, mutta biologian alalla atk-osaaminen on 6/10. Lol.

Anteeksi avautumisesta, mutta it-ala vaikuttaa todella terveeltä vrt. muihin aloihin.

No jos it-osaaminen rajoittuu kellottamiseen, niin ei se nyt erityisen kysyttyä ole it-alalla. Varsinkin kun kellottaminen nykypäivänä on varsin triviaalia hommaa.

 

[Paapaa]

yhteen duuniin sain atk- ja paikkatieto-osaamisesta 6/10 pisteytystä

Millaisia asioita tuossa pitää osata?

 

[Kakapo]

Millaisia asioita tuossa pitää osata?

Sen kun tietäis, mutta ei jakoa näillä eväillä ton osa-alueen pisteytyksiin. Ehkä pitäis nokittaa kingpini, ja luoda oma paikkatieto-imperiumi, niin olis ehkä 8/10?

 

[Kakapo]

No jos it-osaaminen rajoittuu kellottamiseen, niin ei se nyt erityisen kysyttyä ole it-alalla. Varsinkin kun kellottaminen nykypäivänä on varsin triviaalia hommaa.

Juu, taisin mainita viestissäni, että "Ja kyllä, osaan muutakin kuin kellottaa". Kyse oli biologian alan paikasta, jossa atk-taidot olivat "sivuosassa". Taittuu Office, PS, APE, SAP-järjestelmät, paikkatieto (yliopistossa, duunissa), SPSS (yliopistossa). Mut ei vaan riitä. Vaatimustaso kasvanut eksponentiaalisesti.

Huom! Kuten kirjoitin, tää oli biologian alan paikka. Oma osaamiseni atk-puolelta oli överiä työnkuvaan nähden.

 

[Kakapo]

No jos it-osaaminen rajoittuu kellottamiseen, niin ei se nyt erityisen kysyttyä ole it-alalla. Varsinkin kun kellottaminen nykypäivänä on varsin triviaalia hommaa.

Juu, taisin mainita viestissäni, että "Ja kyllä, osaan muutakin kuin kellottaa". Kyse oli biologian alan paikasta, jossa atk-taidot olivat "sivuosassa". Taittuu Office, PS, APE, SAP-järjestelmät, paikkatieto (yliopistossa, duunissa), SPSS (yliopistossa). Mut ei vaan riitä. Vaatimustaso kasvanut eksponentiaalisesti.

Huom! Kuten kirjoitin, tää oli biologian alan paikka. Oma osaamiseni atk-puolelta oli överiä työnkuvaan nähden.

 

[finWeazel]

Juu, taisin mainita viestissäni, että "Ja kyllä, osaan muutakin kuin kellottaa". Kyse oli biologian alan paikasta, jossa atk-taidot olivat "sivuosassa". Taittuu Office, PS, APE, SAP-järjestelmät, paikkatieto (yliopistossa, duunissa), SPSS (yliopistossa). Mut ei vaan riitä. Vaatimustaso kasvanut eksponentiaalisesti.

Huom! Kuten kirjoitin, tää oli biologian alan paikka. Oma osaamiseni atk-puolelta oli överiä työnkuvaan nähden.

Jos saan vähän kaapata tätä sivusta niin kaikenlaista hienoa hieman aiheeseen liittyvää on maailmalla tapahtumassa

Supertietokoneilla medical datan läpikäymistä/frameworkkeja/sensoreita. Nvidialla on helsingissä myös toimisto. Ehkä voisi suomestakin käsin saada puuhata ja tietty sisäisellä siirrolla "helppo" amerikkaan/aasiaan

NVIDIA Clara is a healthcare application framework for AI-powered imaging, genomics, and the development and deployment of smart sensors. It includes full-stack GPU-accelerated libraries, SDKs, and reference applications for developers, data scientists, and researchers to create real-time, secure, and scalable solutions.

Healthcare and Life Sciences - Developer Resources

Healthcare and Life Sciences - Developer Resources

developer.nvidia.com

Kokovartalo mri+geenitesti+verikokeet+pissa ja big datalla+koneoppimisella terveydenoptimointia. Esim.aikaisen vaiheen syöpäkasvaimien etsiminen biomarkkereiden+mri:n pohjalta. Tuolla paikassa olisi tarkoitus käydä testeissä. Pitää tosin vielä kysellä kavereilta ja tutkia onko toi paikka oikeasti a-ok vai jonkinsortin kusetus startup. Eihän noi vielä paljoa saa datasta irti, mutta toivo elää. Ehkä historiallinenkin data olisi arvokasta, jos tuollaisessa palvelussa kävisi 5-10v välein.

In about an hour, during an exam at a Q Center, we gather millions of data points from your medical records, blood, saliva, vitals and urine, and do a whole-body MRI using our proprietary technology which improves both speed and reproducibility.

Q Exam — More than a check-up | Q Bio

We collect blood, vitals and urine, and do a whole-body MRI from which extensive quantitative data is derived. This is seamlessly combined with your medical history, lifestyle and other data to create your Q Bio Dashboard, providing you a comprehensive view of your health and risks.

q.bio

Pelkkä verikoe+geenidata. Erikoisuutena tällä paikalla ruokavalion+liikunnan optimointi. Mittaavat myös biologista ikää. Noilla on takana ihan a-luokan tutkijoita, ehkä ei pelkkää kakkaa

InsideTracker

www.insidetracker.com

 

[Rokka]

Kun kymmenisen vuotta sitten aloitin kehittäjän homat niin oli suuri yllätys että firman kymmenpäisessä devaajaporukassa oli vain kaksi tyyppiä jotka harrastivat rautaa ja kasasivat itse koneensa. Muilla oli kotona jokin marketti-pc/läppäri ja muutamalla kaverilla ei edes ollut omaa tietokonetta, vaan he käyttivät työläppäriään myös vapaa-ajalla. Ja kaikki olivat kuitenkin ohjelmistoteknisesti hyvin päteviä tyyppejä.

 

[Johan_V]

Jos saan vähän kaapata tätä sivusta niin kaikenlaista hienoa hieman aiheeseen liittyvää on maailmalla tapahtumassa

Supertietokoneilla medical datan läpikäymistä/frameworkkeja/sensoreita. Nvidialla on helsingissä myös toimisto. Ehkä voisi suomestakin käsin saada puuhata ja tietty sisäisellä siirrolla "helppo" amerikkaan/aasiaan

Healthcare and Life Sciences - Developer Resources

Healthcare and Life Sciences - Developer Resources

developer.nvidia.com

Kokovartalo mri+geenitesti+verikokeet+pissa ja big datalla+koneoppimisella terveydenoptimointia. Esim.aikaisen vaiheen syöpäkasvaimien etsiminen biomarkkereiden+mri:n pohjalta. Tuolla paikassa olisi tarkoitus käydä testeissä. Pitää tosin vielä kysellä kavereilta ja tutkia onko toi paikka oikeasti a-ok vai jonkinsortin kusetus startup. Eihän noi vielä paljoa saa datasta irti, mutta toivo elää. Ehkä historiallinenkin data olisi arvokasta, jos tuollaisessa palvelussa kävisi 5-10v välein.

Siinä mielessä tuo on kusetus että AI:n sovelluksilla lääketieteen puolella on hyvin huono track record. Luulisin että tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon dataa joita sitten voisi käyttää AI:n kouluttamiseen. Toki tässä tapauksessa data olisi varmasti melko homogeenistä, joten AI:sta voisi olla jotain hyötyä. Kuitenkin jonkun ihmisen pitää ensin käydä koulutusdata läpi ja luokitella tapaukset. Jos itse lähtisin tällaista toteuttamaan niin varmasti joku unsupervised tai semisupervised change/anomaly detection algoritmi voisi toimia, jos ihminen kävisi säännöllisesti testeissä ja tekoäly hälyttäisi jos jotain merkittävää muuttuu kokeissa.

Q Exam — More than a check-up | Q Bio

We collect blood, vitals and urine, and do a whole-body MRI from which extensive quantitative data is derived. This is seamlessly combined with your medical history, lifestyle and other data to create your Q Bio Dashboard, providing you a comprehensive view of your health and risks.

q.bio

Pelkkä verikoe+geenidata. Erikoisuutena tällä paikalla ruokavalion+liikunnan optimointi. Mittaavat myös biologista ikää. Noilla on takana ihan a-luokan tutkijoita, ehkä ei pelkkää kakkaa

InsideTracker

www.insidetracker.com

Heti kun puhutaan geenidatasta tulee mieleen käärmeöljykauppias. Nykypäivänä ei yksinkertaisesti tiedetä tarpeeksi geeneistä ja niiden yhteisvaikutuksista jotta oikeastaan mitään voisi ennustaa. Toki voidaan etsiä tiettyjä yhdistelmiä jotka tilastollisesti lisäävät riskiä sairastua johonkin, mutta mitä hyötyä siitä on? Ihminen on äärettömän mutkikas biologinen systeemi, esimerkiksi viime aikoina on puhuttu paljon vatsan mikrobikannan vaikutuksesta lähes kaikkeen kehon toimintaan. Tätä ei geeneistä pysty määrittämään.

Biologinen ikä on hauska käsite. Mitä se oikeastaan edes tarkoittaa? Tutkimusten mukaan esimerkiksi koronan sairastaminen kasvattaa biologista ikää eli vanhentaa ihmistä.

 

[hekeli]

Kun kymmenisen vuotta sitten aloitin kehittäjän homat niin oli suuri yllätys että firman kymmenpäisessä devaajaporukassa oli vain kaksi tyyppiä jotka harrastivat rautaa ja kasasivat itse koneensa. Muilla oli kotona jokin marketti-pc/läppäri ja muutamalla kaverilla ei edes ollut omaa tietokonetta, vaan he käyttivät työläppäriään myös vapaa-ajalla. Ja kaikki olivat kuitenkin ohjelmistoteknisesti hyvin päteviä tyyppejä.

Sen mitä täällä katsellut devaajia, niin suurin osa ei edes tiedä kuinka HTTP toimii ja verkot noin yleisesti. Ja kuitenkin tekevät veppisovelluksia.

 

[pelitys]

Sen mitä täällä katsellut devaajia, niin suurin osa ei edes tiedä kuinka HTTP toimii ja verkot noin yleisesti. Ja kuitenkin tekevät veppisovelluksia.

Niin se korkean tason abstraktio toimii. Tarvitseeko koodaajan tietää mitä on assembly ja miten kääntäjä toimii tehdäkseen sovelluksia?
Tälläisiä esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon —> alemman tason työntekijä ihmettelee miten tuokin saa enemmän palkkaa ja tietää vähemmän x asioista kuin minä. Klassinen esimerkki, IT-esimies ei osaa käyttää PC:tä. Kun pääsee ylemmäs huomaakin itse miten nuo samat asiat alkavat olla koko ajan vähemmän relevantteja kun oma osaaminen alkaa keskittymään aivan muihin asioihin. Se ei tee henkilöstä huonompaa tai tyhmempää, se riippuu täysin katsojan näkökulmasta.

 

[chrisekh]

Kun kymmenisen vuotta sitten aloitin kehittäjän homat niin oli suuri yllätys että firman kymmenpäisessä devaajaporukassa oli vain kaksi tyyppiä jotka harrastivat rautaa ja kasasivat itse koneensa. Muilla oli kotona jokin marketti-pc/läppäri ja muutamalla kaverilla ei edes ollut omaa tietokonetta, vaan he käyttivät työläppäriään myös vapaa-ajalla. Ja kaikki olivat kuitenkin ohjelmistoteknisesti hyvin päteviä tyyppejä.

En keksi sen tylsempää hommaa kuin suunnitella ja tuunailla omaa konepakettia. Käytän senkin ajan vinkuakseni työnantajalta parempia. Kyllä mulla 10 vuotta sitten vielä oma kone oli mutta nykyään ei vaan raaski itse ostaa kun firmasta saa paremman kuin itse kehtaisi ostaa.

 

[kaarlos]

En keksi sen tylsempää hommaa kuin suunnitella ja tuunailla omaa konepakettia. Käytän senkin ajan vinkuakseni työnantajalta parempia. Kyllä mulla 10 vuotta sitten vielä oma kone oli mutta nykyään ei vaan raaski itse ostaa kun firmasta saa paremman kuin itse kehtaisi ostaa.

Aika arveluttavaa minusta käyttää työkonetta muuhun kuin nimenomaan työkäyttöön. Ymmärrän kyllä jos opiskelisi vapaa-ajalla jotain työhön liittyvää niin miksei, mutta mikä tahansa muu käyttö alkaa mennä aika harmaalle alueelle itselläni.

 

[Rokka]

En tiedä voiko verottaja nillittää jostain työkoneen käytöstä vapaa-ajalla, mutta kyseisessä firmassa se oli ihan hyväksytty tapa ja jokainen manageroi omaa laitteistoaan. Macbook Pro oli tuolloin kehitystiimin vetäjän suositus ja useimpien valinta työkoneeksi.

Tarkoitus ei ollut esittää että kiinnostuksen puute pc-rautaan olisi jotenkin negatiivista, vaan että olin omassa nörttikuplassani kuvitellut että kaikki kovat koodaajat olisivat automaattisesti kiinnostuneita myös raudasta.

 

[chrisekh]

Olen kyllä kiinnostunut raudasta mutta se on semmoista jota käytetään johonkin muuhun kun netissä surffailuun.

 

[Kakapo]

Niin se korkean tason abstraktio toimii. Tarvitseeko koodaajan tietää mitä on assembly ja miten kääntäjä toimii tehdäkseen sovelluksia?
Tälläisiä esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon —> alemman tason työntekijä ihmettelee miten tuokin saa enemmän palkkaa ja tietää vähemmän x asioista kuin minä. Klassinen esimerkki, IT-esimies ei osaa käyttää PC:tä. Kun pääsee ylemmäs huomaakin itse miten nuo samat asiat alkavat olla koko ajan vähemmän relevantteja kun oma osaaminen alkaa keskittymään aivan muihin asioihin. Se ei tee henkilöstä huonompaa tai tyhmempää, se riippuu täysin katsojan näkökulmasta.

Tämä juuri. Ja nykyään niin moni työ on tietyiltä osin "it-alan" duuni. Sovellusten tai verkkosisältöjen suunnittelusta/palvelumuotoilusta on tullut oheisprosessi moneen asiantuntijatyöhön.

Koodaajaa tarvitaan, mutta ilman hyvää suunnittelua, lopputulos on huono. Asiantuntijuus on aina suhteellista ja rajallista. Koodarin mielestä sivu/äppi toimii sillä ja tällä, skaalautuu hyvin päläpälä, ja silti se voi olla ihan susi funktion kannalta.

 

[Budwei]

En keksi sen tylsempää hommaa kuin suunnitella ja tuunailla omaa konepakettia. Käytän senkin ajan vinkuakseni työnantajalta parempia. Kyllä mulla 10 vuotta sitten vielä oma kone oli mutta nykyään ei vaan raaski itse ostaa kun firmasta saa paremman kuin itse kehtaisi ostaa.

Tämäkin on varmasti firma kohtaista. Jotkut firmat taitavat kieltää työkoneen käyttämisen vapaa-ajan juttuihin. Meillä on ohjeistettu, että työkonetta ei viedä kotiin kuin työn tekemistä varten. Firman työkoneella kiva käydä katselemassa vähän aikuisviihdettä netissä, sitten on mömmöt koneessa ja housuissa.

Tämä korona-ajan etätyö on varmasti tuonut haasteita firmoissa, kun pohditaan tietoturvaa. Varsinkin, jos työntekijät tekee töitä omilla laitteillaan kotona. Tietenkin tämä on myös hyvin firma kohtaista.

 

[chrisekh]

Ma olen sen vinkumisen vienyt niin pitkalle etta mulla on "projekti" koneita joissa pyorii sitten Linuksi jolla voi sitten tutustua aikuiskoulutusvideoihin pelkaamatta tuovansa firman ymparistoon mommoja.

 

[finWeazel]

Siinä mielessä tuo on kusetus että AI:n sovelluksilla lääketieteen puolella on hyvin huono track record. Luulisin että tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon dataa joita sitten voisi käyttää AI:n kouluttamiseen. Toki tässä tapauksessa data olisi varmasti melko homogeenistä, joten AI:sta voisi olla jotain hyötyä. Kuitenkin jonkun ihmisen pitää ensin käydä koulutusdata läpi ja luokitella tapaukset. Jos itse lähtisin tällaista toteuttamaan niin varmasti joku unsupervised tai semisupervised change/anomaly detection algoritmi voisi toimia, jos ihminen kävisi säännöllisesti testeissä ja tekoäly hälyttäisi jos jotain merkittävää muuttuu kokeissa.



Heti kun puhutaan geenidatasta tulee mieleen käärmeöljykauppias. Nykypäivänä ei yksinkertaisesti tiedetä tarpeeksi geeneistä ja niiden yhteisvaikutuksista jotta oikeastaan mitään voisi ennustaa. Toki voidaan etsiä tiettyjä yhdistelmiä jotka tilastollisesti lisäävät riskiä sairastua johonkin, mutta mitä hyötyä siitä on? Ihminen on äärettömän mutkikas biologinen systeemi, esimerkiksi viime aikoina on puhuttu paljon vatsan mikrobikannan vaikutuksesta lähes kaikkeen kehon toimintaan. Tätä ei geeneistä pysty määrittämään.

Biologinen ikä on hauska käsite. Mitä se oikeastaan edes tarkoittaa? Tutkimusten mukaan esimerkiksi koronan sairastaminen kasvattaa biologista ikää eli vanhentaa ihmistä.

Olen käsittänyt, että q-bio:lla on töissä kasa radiologeja, jotka käyvät dataa läpi ja labeloivat. Konealgoritmit perustuvat sitten heidän tuottamaan ja labeloimaan dataan. Perusraportti minkä saa q-bio:lta on ihmisen luoma. Konealgoritmit luovat vain siihen päälle lisädataa.

Biologinen ikä on kiistanalainen asia. Biologisen iän mittaamiseen on useampia tapoja. Inside trackerin tapa mitata biologista ikää perustuu david sinclairin ryhmän tutkimuksiin. Mun käsityksen mukaan on myös kilpailevia tapoja. Noi on hyvin anekdoottimaisia asioita. Moni asia tuntuu vaikuttavan tuohon sinclairin mittariin, onko niillä sitten elämää pidentävää vaikutusta vai ei on ihan toinen asia. Toi kannattaa ottaa mielenkiintoisena, mutta mahdollisesti täysin merkityksettömänä asiana. Eläinkokeissa väittäisin mittarin olevan todistetusti toimiva, ihmiset on toinen asia. Sinclair lienee ihan maailman kärkihenkilöitä elämänpidentämiseen liittyvissä tutkimuksissa.

On the Clock

Machine learning models predict how much time aging mice have left

hms.harvard.edu

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Health2.0 asiat kannattaa ottaa suolan kera. Ne on niitä varten, joilla on jo uni, ruoka, lepo, liikunta kunnossa ja haetaan jotain extraa mitä voisi tehdä. Se extra ei välttämättä vie eteenpäin, mutta osa porukasta haluaa silti kokeilla voisiko tehdä vielä jotain lisää pidemmän ja laadukkaamman elämän eteen.

IT-alalla on kuitenkin paljon duunia mikä ei ole enää suoraan perinteistä it:ta. Monenlaisille ihmisille on tarvetta osana it-projekteja. Health2.0 on mulle uusin sydäntä lähellä oleva uusi asia mitä tulee seurattua.

 

[kaarlos]

Tarkoitus ei ollut esittää että kiinnostuksen puute pc-rautaan olisi jotenkin negatiivista, vaan että olin omassa nörttikuplassani kuvitellut että kaikki kovat koodaajat olisivat automaattisesti kiinnostuneita myös raudasta.

Näinpä. Oma kokemus on, että myös uran edetessä ihmisillä muuttuu omat preferenssit jonkin verran - itselläni esimerkiksi ei olisi tullut mieleenkään joskus opiskelijana maksaa konepaketin kokoamisesta verkkokaupalle, mutta nykyään asia on täysin päinvastoin. Omalle ajalle löytyy parempaakin käyttöä kuin joku komponenttien nysvääminen yhteen.