Ryhmä koodaajia jotka eivät ymmärrä mitään tietokannoista tai hibernatesta saa helposti kulutettua kuukausia suorituskykyongelmien selvittelyyn, erityisesti jollei ole työkaluja apuna. Toki osaaja ratkaisisi ne päivässä parissa.
Niin kauan ku google on olemassa nii ei kannata mitään opetella ulkoa.. Ne jää sitten ajan myötä sinne kallon sopukoille.
On ihan normaalia. Ajan kanssa muistaa asioita ulkoa ellei sitten tule uusia kieliä ja kirjastoja joita taas joutuu lunttaamaan.
Nii, työelämä on perseestä, ku mihinkään ei voi luottaa. YT:t voi tulla milloin vaan, tai sopimusta ei jatketa koeajan jälkeen. No, ei kai sen mikään kaveruussuhde ole tarkoitus ollakkaan. Jotenkin, ku vaan sisäistäis sen ja omat tavoitteet kunnolla.
Jos haluat oppia asioita ulkoa ilman erillistä pänttäämistä, kannattaa aloittaa vaikka sillä että teet päivittäin jonkun tietyn pienen pätkän lunttaamatta dokumentaatiosta. Tietyt tavat nimetä ja tietynlaiset funktiosignaturet toistavat koodissa hyvin paljon itseään, joten ihan arvaamallakin saa useimmiten osumaan oikeaan jos editori ei kerro mitä metodeja missäkin luokassa tai skoupissa on.
Kun tehdään hommia vaikka ihan uudella chipillä niin ne hardisbugit saattaa olla aika hankalia. Esimerkiksi tuo yllä kuvaamani tapahtui Texas Instrumentsin ensimmäisen multi-core DSP-prossun kanssa, ja käsittääkseni ensimmäisen kaupallisen revision. Monimutkaisen, kovan reaaliajan vaativan rinnakkaisajojärjestelmän debuggaaminen on aika kinkkistä muutenkin.
Joo, tämmöstä samaa olin tulossa kirjoittaan. Meillä nyt ei maailman isoin code base ollu (mitä tuo on suomeksi
), mutta asiakkaan organisaation alla kuitenkin nelisen kymmentä projektia, joita työstettiin ja niissä vaihteleva määrä kansioita ja filuja. 
Vaatuvuus kannattaa suhteuttaa haluttuun työpaikkaan eikä koulutuksen läpäisemiseen. Jos opiskelee ahkerasti ja tekee mielenkiinnosta omia projekteja sivussa on todennäköisesti hyvän uran alussa valmistuttuaan (hyödyllinen juniori).
Ohjelmointia voi ajatella kahdella tasolla: Mitä se määritelmällisesti on ja mitä vaaditaan pärjätäkseen työelämässä.
Voisin melkein suositella, että jos jostain löytyy serverinnurkkaa sen verran, niin OpenGrok on aika hyvä työkalu isoista koodikannoista hakemiseen. IDE:t ei välttämättä kauheasti auta, jos vaikka yrität Linuxin kernelin koodeista jotain löytää. ack-grep, tai nykyään pelkkä ack on kanssa hyvä. Grep on tuollaisessa tapauksessa liian hidas ja oletukset on pielessä. Ack-grep on ohjelmoijan hakutyökalu.
Olen ollut samassa tilanteessa ja kuulin täsmälleen samat selitykset tuosta kymmenen prosentin korotuksesta. Oma motivaatio katosi sen sileän tien kun varmaan vahingossa lipesi että oikeasti kyse on siitä, että yli 10% korotuksiin tarvitaan hyväksyntä ylempää koska osaston esimiehen pomon päätösvalta loppuu siihen ja sitä isommat korotukset täytyisi käytännössä esitellä toimitusjohtajalle ja hyväksyttää siellä. Siitä voi vetää omat johtopäätökset, ketä ei omat alaiset kiinnosta.
Paljon tärkeämpää on pystyä omaksumaan ja soveltamaan uusia asioita nopeasti, kuin opetella jotain epäolennaista ulkoa jonka voi luntata tarvittaessa nopeasti. Kaikkea ei voi kuitenkaan luntata ja sitä sanotaan yleensä kokemukseksi.
Itseasiassa minulle tarjottiin tuota luokkaa korotus jotta en lähtisi. Tuossa tilanteessa ei ole mitään hävittävää joten parempi ottaa kaikki irti mitä saa. Tyhmä ei ole se joka pyytää. Sama kuin tansseissa ei hakisi kauneinta tyttöä kun ei se välttämättä suostu
Tämä tällainenhan se on, mikä on eniten rikki monen työnantajan systeemeissä. Ponnistat vähän niin kuin pohjalta, opit juttuja, kenties kouluttaudut samalla, näytät kyntesi vaativammissa jutuissa ja sit oot merkittävässä palkkakuopassa ulkoa palkattuun kaveriin verrattuna tai siihen verrattuna, mitä saisit markkinoilta taloa vaihtamalla. Noi firman prosessit vähän niin kuin kannustaa lähtemään.
Voiko näistä jäädä hyvä mieli... hävettää ja nolottaa, että on edes kehdannut hakea tarjousta jostain muualta. No juu, tiedän kyllä, että järkevä työnantaja työnantaja ymmärtää työntekijänkin näkökulmaa, mutta itse olen kyllä tuntenut oloni näissä tilanteissa melkein maanpetturiksi. Vaikka en ole ollut siirtymässä kilpailijalle tai tekemässä muutakaan kyseenalaista.
www.jjjsolutions.fi
www.triuvare.fi
Unohtui kommentoida tähän: meillä oli itse asiassa pikku presis tuosta, kollegat käyttivät toisessa asiakkuudessa ja otin tuon muistiin, mutta en oo tullu vielä testanneeksi. Pitäs varmaan kokeilla, miten istuu omaan tekemiseen.Voisin melkein suositella, että jos jostain löytyy serverinnurkkaa sen verran, niin OpenGrok on aika hyvä työkalu isoista koodikannoista hakemiseen. IDE:t ei välttämättä kauheasti auta, jos vaikka yrität Linuxin kernelin koodeista jotain löytää. ack-grep, tai nykyään pelkkä ack on kanssa hyvä. Grep on tuollaisessa tapauksessa liian hidas ja oletukset on pielessä. Ack-grep on ohjelmoijan hakutyökalu.
Beyond grep: ack v3.9.0
beyondgrep.com
Esimerkiksi Vimistä tuon käyttö on triviaalia. Ylipäätään isojen koodien selailuun Vim on kanssa loistava kaveri.
Niin ooksää kuitenkin työsuhteessa siihen työnantajaan? Tuo linkkihän on yksityishenkilöiden verotukseen liittyvä. Jos kyllä, niin tuon mukaan minä sen varmaan ilmoittaisin. Lähinnä kalliimman koneen vähentely useampana vuonna teettää paperihommia ja jos meinaa 100 pinnaisesti vähentää, niin todennäköisesti kone ei sais olla yksityiskäytössä laisinkaan, jos kaikkien taiteen sääntöjen mukaan menis. Kuka noita tietty kerkee valvomaan, mutta mää oon laittanut 50 pinnaisesti rojut, jotka osuu kyllä työkäyttöön, mutta joilla on myös yksityiskäyttöä.
