IT-alan työpaikat

[kolistelija]

Tilanne on kyllä muuttunut erittäin nopeasti. Olen ollut IT-alalla vasta vähän aikaa, mutta ilmeisesti tällaiset vaihtelut on aina olleet alalla melko normaaleja.

Kaikista eniten varmaan järkyttää niitä, jotka on lähteneet alalle puhtaasti helpon rahan perässä.

Aika vähän olen jutellut ihmisten kanssa jotka helpon rahan perässä ovat alalle päätyneet. Nykyajan webbikehitys on kuitenkin sen verran helposti lähestyttävää hommaa että alalla on aika paljonkin kevyellä osaamisella liikkeellä olevaa työvoimaa, jolla voi olla vaikea kehittyä (ja työllistyä) jos raha on ainoa motivaattori. Työt ovat nyt tiukemmassa ja palkankorotuksetkin ovat monesta lähteestä kuultuna käytännössä jäissä (pl. selvät kehityskohdat). Konsulttifirmatkin ovat käytännössä lakanneeta palkkaamasta penkille ja työtarjoukset tuntuvat usein sisältävän ehdon että projekti pitää löytyä ennen työsuhteen aloittamista.

Eletään hyvin erilaista aikaa kuin muutama vuosi sitten, mutta hyvälle tekijälle on edelleen töitä tarjolla teknologiasta riippumatta.

Jännityksellä saamme odotella mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan. Uutta rautaa ja softaa tarvitaan kuitenkin luultavasti hyvin pitkälle tulevaisuuteen, joten eiköhän tilanne pidemmällä aikavälillä tasoitu taas.

 

[The Groke]

Tilanne on kyllä muuttunut erittäin nopeasti. Olen ollut IT-alalla vasta vähän aikaa, mutta ilmeisesti tällaiset vaihtelut on aina olleet alalla melko normaaleja.

Vaihtelut on alalla normaaleja, mutta kyllä tämänhetkinen ohjelmistokehityksen kysynnän painuminen on aika poikkeuksellisen syvä, eikä se ihan just näytä kääntyvän nousuun. Esim. Vincitin osarista:

Oma muutosmatkamme on hyvällä polulla, mutta kehityksen positiivinen tulosvaikutus vie ennakoitua pidempään. Uusien kokonaisvaltaisten projektien myyntisyklit ovat pitkiä ja samanaikaisesti tuntiveloituksena tehtävän ohjelmistokehitystyön kysyntä on toistaiseksi laskenut.

 

[dropadrop]

Kulutus on vähentynyt, ja se näkyy suoraan yritysten investoinneissa.

Jos yrityksen johto odottaa merkittävää liikevaihdon kasvua on helppo palkata kun se kasvu varmistaa että rahat riittävät. Jos taas näyttää siltä että kasvu tyrehtyy, pitää samaan aikaan vähentää investointeja ja löytää säästöjä (jotta voittoa edelleen syntyy).

Lisäksi vielä korkeammat korot tekevät ylipäätänsä investoinneista kalliimpia.

 

[juhei]

Vielä viime kesänä taisi monet IT-firmat sanoa, että ne on paremmassa asemassa kenellä on pitkiä sopimuksia valtion virastojen kanssa. Saa nähdä miten tuolle julkisen puolen kysynnälle käy, hyvinvointialueet on ongelmissa ja yt:t päällä.

Onko kenelläkään mitään tietoa, miten iso osa Suomen It-alasta on julkisen puolen projekteja ja miten iso osa yksityistä? Jos pitäisi arvata, niin yksityisen puolen kysyntä lähtee kasvuun ennen julkista.

 

[dropadrop]

Veikkaan, että yksityinen puoli jossa merkittävä osa myynnistä ulkomaille on paremmassa tilanteessa. Suomessa palkankorotukset ovat olleet olemattomia ulkomaihin verrattuna joten kuluttajien maksukyky on surkea.

 

[The Groke]

Veikkaan, että yksityinen puoli jossa merkittävä osa myynnistä ulkomaille on paremmassa tilanteessa. Suomessa palkankorotukset ovat olleet olemattomia ulkomaihin verrattuna joten kuluttajien maksukyky on surkea.

Ei ole ihan mustavalkoinen tämä kysymys. Vahvasti yksityiselle sektorille töitä tekevät Vincit, Reaktor ja Futurice ovat kaikki tarponeet aika vahvassa tervassa. Toisaalta taas sekä julkishallintoa että yksityistä puolta tekevä Gofore jatkaa vahvasti kummassakin - vaikkei taida ihan haasteetonta olla sielläkään. Kasvua kuitenkin molemmilta puolilta (alla otteita tilinpäätöstiedotteesta).

Yksityisen sektorin liikevaihto kasvoi 35 %, julkisen sektorin liikevaihto +21 %, ulkomailta tuleva liikevaihto +85 %.

...

Vuonna 2023 asiakaskysyntään vaikutti yleinen taloustilanne. Geopoliittinen epävarmuus ja korkoympäristön muutos vaikuttivat Goforen yksityissektorin asiakkaisiin, joiden takia näimme varovaisuutta myös digi- ja IT-investoinneissa. Julkisen sektorin asiakkaisiimme vaikutti Suomen uuden hallituksen aloitus. Merkitystä oli myös kilpailutilanteella, joka jatkui hintojen osalta kireänä koko vuoden, erityisesti julkisen sektorin kilpailutuksissa.

 

[asddsa]

No joo, ehkäpä tämä tästä vielä jollain aikavälillä iloksi muuttuu. Monessa korkeakoulussa on taidettu viime vuosina myös kasvattaa sisäänottoa alaan liittyvissä koulutusohjelmissa, joten kaikenlaista aloittelijatason osaajaa taitaa olla tällä hetkellä saatavilla aika paljon. Koville tekijöille taitaa löytyä lähes aina hommia.

Oma ydinosaaminen on pääasiassa järjestelmäasiantuntija (Linux) tyyppisissä hommissa. Ainakin tällä hetkellä on onneksi töitä.

 

[Randomizer]

IT-ala on tosiaan hyvinkin suhdanneherkkä. Tilanteet muuttuvat nopeasti lyhyessäkin ajassa. Tosin nykyinen geopoliittinen maailmantilanne tuo vielä extra epävarmuutta. Nuoralla tanssia monessakin mielessä. Onneksi Suomi ei ole enää yhden mammutin varassa. Meille on tullut lähiaikoina huomattavan paljon uusia rekryjä, varmasti katsottu nykyinen heikkotilanne eteenkin konsulttipuolella että on järkevä rekrytä hyvän sään(työnantajan näkökulmasta) aikana hyvää porukkaa sisään.

 

[zepi]

Nuo IT-alan konsulttipuljut joilla ei juuri ole omia tuotteita ja jotka elävät vain tuntilaskutuksesta ovat aika ilmeisestä syystä kaikista suhdanneherkimpiä. Kun asiakasyritykset leikkaavat, niin ensin loppuvat hommat kalliilta externaleilta joista maksetaan konsulttifirmoille tonnia per päivä ja projektien annetaan vaan edetä hitaammin ja uusia featureita / projekteja aloitetaan kitsaammin.

Firmat joilla on oma tuote / SaaS-palvelua jne. Taas voivat hyvinkin menestyä ihan kohtuudella, kun asiakkaiden on usein ”pakko” ostaa. Et voi vaan päättää että me nyt lopetetaan tämä inventaariojärjestelmän, firman sisäisen sähköpostin tai OSS/BSS-kilkkeen ostaminen. Koko firma halvaantuu jos firman duunareiden outlookit lopettavat toimintansa kun O365-lisenssi jätetään maksamatta.

Vaatii kyllä koodarilta aika syvällistä markkinoiden tuntemusta jos haluaa löytää takuuvarmasti myyvän tuotteen jonka tietää kannattelevan työpaikkoja myös ankeamman ajan yli.

 

[finWeazel]

Koska tuo ohjelmistoalan työllisyystilanne tuntuu tällä hetkellä olevan melkoisen heikko eikä tietoa paremmista ajoistakaan taida olla, niin mitä kieliä ja teknologioita kannattaa tällä hetkellä omatoimisesti opiskella, jos haluaa pitää oman työllistettävyytensä kohtuullisella tasolla myös tulevaisuudessa? Erityisesti siis sellaisia juttuja, joista jonkinlainen osaaminen riittää, mutta työnantajat eivät edellytä vuosien kokemusta juuri kyseisestä asiasta. Esimerkiksi Java-hommiahan kyllä tuntuu riittävän, mutta monesti niihin taitaa olla melkoisen vaikea päästä ilman kattavaa Java-työhistoriaa. Lisäksi tuntuu, että generalistit ovat täysin hyödyttömiä ja käyttöä on vain tiettyjen teknologioiden syväosaajille.

Vai onko tehtävä toivoton? Olisi kiva, jos oma ura ei eläisi ja kuolisi niiden omassa työpaikassa käytettyjen pörinäsanojen mukana.

Iso osa hypestä on AI-puolella? Jos olisin miettimässä mitä seuraavaksi ja olisi aikaa niin tekisin nvidian rtx chatbotin päälle jonkinlaisen ai chatbot demon. Demon kanssa myymään itseänsä firmoihin työntekijäksi/alihankkijaksi. Kulmia on monia. Syöttää firman(jotain open source projekteja demossa?) bugikannat, koodit, dokkarit botille ja tekee härvelin joka tuottaa automaattiset status raportit, summaroinnin bugeista, tukee random kyselyitä. Jos firmassa samaa tietoa säilötään monessa paikassa niin botti voisi päivittää työkalut yhden päälähteen pohjalta. Voi ottaa toisenlaisen kulman missä syöttää vaikka finlex(lait,käytännöt), oikeustapaukset yms bottiin. Kokeilee saisiko asianajajan tai taviksen elämää parannettua botilla mikä vastailee lakikysymyksiin. Miksei myös joku uutisbotti minkä avulla saa pyöritettyä helsingin sanomia puolella nykyistä väkimäärästä ja samalla lokalisoituu kaikille maailman kielille + sokeita varten speech to text + uutisclipit ai:n generoimana annetun sisällön pohjalta( sora).

Jos on osaamista niin tekee vielä nätin frontin botille niin voi myydä itseänsä "full stackina". Hype persoona tietty tekis tuosta startupin ja pöhisis sata lasissa.

Ei ehkä ihan niin kilpailtu teknologia vois olla osata RUST:ia. Moni firma miettii monesta eri syystä, että haluaisi kirjoittaa uudet middlewaret rust:lla ja päivittää c/c++ kirjastoja rust aikaan. Linux kernel/Android myös rust mahdollisuus.
Microsoft is rewriting core Windows libraries in Rust
https://www.securityweek.com/google...revented-hundreds-of-android-vulnerabilities/

NVIDIA's "Chat With RTX" Is A Localized AI Chatbot For Windows PCs Powered By TensorRT-LLM & Available For Free Across All RTX 30 & 40 GPUs

NVIDIA has introduced "Chat with RTX", a AI chatbot for Windows PCs powered by TensorRT-LLM & available for free on the latest RTX GPUs.

wccftech.com

 

[dropadrop]

*edit* tuli sotkua

 

[The Groke]

Iso osa hypestä on AI-puolella

Tämä on myös sen sudenkuoppa. Generatiivinen AI on Gartnerin hype cyclen huipun korkeimmassa pisteessä. Kukaan ei tiedä mihin se menee seuraavan 2-3 vuoden aikana - edes Gartner.

 

[finWeazel]

Tämä on myös sen sudenkuoppa. Generatiivinen AI on Gartnerin hype cyclen huipun korkeimmassa pisteessä. Kukaan ei tiedä mihin se menee seuraavaksi - edes Gartner.

Onneksi siinä mun ehdotusta toteuttaessa omakohtaisesti oppii onko noista mihinkään vai ei. Huonoimmassakin tapauksessa saa jonkinlaisen demon tehtyä millä nyt ainakin jotain osaamista ja uudenoppimiskykyä voi demonstroida mahdollisille työnantajille.

Uskon, että AI tai pikemminkin koneoppiminen ja konealgoritmit ovat pullosta pois sillä mallilla, että maailma muuttuu. Ei se mikään AGI ole mutta monenlaisen datan käsittely ja tuottaminen mahdollista.

Botin käyttämisestä bugikantoihin, dokumentaatioon, koodiin: Silicon Volley: Designers Tap Generative AI for a Chip Assist

 

[The Groke]

Jep, en sinänsä lähestymistä muuten kritisoinut, mutta ura-ajatusten rakentaminen kovin vahvasti tietyn genai -osa-alueen tai stackin päälle ei juuri nyt ole ihan riskitön valinta.

"Prompt engineer" ei ollut kovin pitkä ura.

 

[finWeazel]

Jep, en sinänsä lähestymistä muuten kritisoinut, mutta ura-ajatusten rakentaminen kovin vahvasti tietyn genai -osa-alueen tai stackin päälle ei juuri nyt ole ihan riskitön valinta.

"Prompt engineer" ei ollut kovin pitkä ura.

Tuo nyt oli se mitä mä lähtisin tekemään. Harjoituksen jälkeen on mahdollista myydä itsensä muuhunkin positioon kuin "kooderiksi" kun on vähän pidemmällä kuin muut. Nvidian systeemi on vain wrapperi eri open source mallien päälle(llama, mistral, google gemma 2B/7B, nvidian omat mallit jne) + purkkaa esim. RAG:ia varten. Pääsee nopeammin alkuun, kun nvidian installerilla saa "kaiken" asennettua sen sijaan, että alkaa miettimään mitä kymmeniä palasia tarvii ja säätämään niitä kohdallensa.

Varmaan siihen AP:n kysymykseen voi muitakin vastauksia sitten antaa mitä kannattaisi tehdä. Mä ehdottelin ai juttujen soveltamista ja toisena vaihtoehtona RUST. Jos/kun tekee niitä integraatioita eri softiin AI:n tuottamasta tuloksesta ja oman frontin niin oppii siinä muutakin kuin vain prompt engineeringiä ja datan manipulointia neuroverkon haluamaan muotoon. Logiikan voi vielä piilottaa backendin taakse niin on fullstack + ai kasassa mitä esitellä työnantajille.

 

[shams]

"Prompt engineer" ei ollut kovin pitkä ura.

On kyllä huvittavaa miten vielä vuosi sitten maalailtiin että prompt engineerit korvaa jatkossa koodaajat. Ei korvannut, vaan promptien yleinen kehitys korvasi prompt engineerit. Eli GPT:t ymmärtää jo nyt paljon paremmin mitä käyttäjä haluaa ilman että tarvitsee mitään erityistaitoja promptien muodostamiseen, ja jatkossa vieläkin paremmin.

 

[sirace]

Saas nähdä kuka aloittaa ensimmäiseksi hinta- / toimitusaikataulu kilpailun ohjelmistoissa AIn avulla.

Sen jälkeen IT työmarkkina olikin siinä..

 

[juhei]

Tällä hetkellä AI:n luotettavuus on sillä tasolla, että en vielä kovin huolissani olisi tuosta. Jos siis vaikka joku firma tekee julkiseen kilpailutukseen todella halvan tarjouksen koska käyttävät AI:tä, niin joko siitä lopputuotteesta tulee ihan reikäinen paska, tai firma tekee kunnolla tappiota kun ihmiset joutuvat korjaamaan softan reiät. Odotellaan tuon AI-hypen kanssa vielä hetki.

Ja kyllähän sillä AI:llä käyttöä on monessakin paikassa, mutta ei vielä softakehityksessä.

 

[finWeazel]

Tällä hetkellä AI:n luotettavuus on sillä tasolla, että en vielä kovin huolissani olisi tuosta. Jos siis vaikka joku firma tekee julkiseen kilpailutukseen todella halvan tarjouksen koska käyttävät AI:tä, niin joko siitä lopputuotteesta tulee ihan reikäinen paska, tai firma tekee kunnolla tappiota kun ihmiset joutuvat korjaamaan softan reiät. Odotellaan tuon AI-hypen kanssa vielä hetki.

Ja kyllähän sillä AI:llä käyttöä on monessakin paikassa, mutta ei vielä softakehityksessä.

Väittäisin, että konealgoritmeilla on jo paljonkin tekemistä softakehityksessä. Ei AI softaa toki tee, mutta github copilot esim. on kiva apu ja nopeuttaa tekemistä kunhan sitä käyttää niiden rajoitusten puitteissa missä copilot luo lisäarvoa eikä yritä generoida koko softaa promptista. Github CoPilotilla pari miljoonaa maksavaa käyttäjää.

AI systeemit myös tainneet aikalailla tappaa stack overflown ja googlettamisen. (maksullinen) chatgpt on melkoisen hyvä, jos tarvii joku itselle tuntematon asia "googlettaa" ja purkaa palasiksi ennen kuin alkaa tekemään.

En usko, että AI lähitulevaisuudessa korvaa koodaajaa. Toisaalta kooderi on AI:n avulla paljon tehokkaampi jo tänään ja huomenna vielä enemmän.

 

[qtba]

Ja kyllähän sillä AI:llä käyttöä on monessakin paikassa, mutta ei vielä softakehityksessä.

Kehityksessä se on kyllä varsin hyödyllinen, mutta tosiaan vaan apuna.

En ole vielä nähnyt itse mitään mikä uhkaisi vähänkään kokeneemman devaajan työpaikkaa.

 

[juhei]

Väittäisin, että konealgoritmeilla on jo paljonkin tekemistä softakehityksessä. Ei AI softaa toki tee, mutta github copilot esim. on kiva apu ja nopeuttaa tekemistä kunhan sitä käyttää niiden rajoitusten puitteissa missä copilot luo lisäarvoa eikä yritä generoida koko softaa promptista. Github CoPilotilla pari miljoonaa maksavaa käyttäjää.

AI systeemit myös tainneet aikalailla tappaa stack overflown ja googlettamisen, kun (maksullinen) chatgpt on melkoisen hyvä, jos tarvii joku itselle tuntematon asia "googlettaa" ennen kuin alkaa tekemään.

Varmasti tuosta hyötyä on, ja apua siihen koodinvääntöön saa. Mutta tosiaan jos koodari kysyy chatGPT:tä apua vs. koodari googlaa githubista apua, niin ei tuo vielä softamarkkinoita mullista.

Sitten joskus jos ja/tai kun AI voi oikeasti vääntää koodia, niin voi olla huolissaan IT-alan työpaikoista, mutta tämä nykyinen AI-hype ei vaikuta mitenkään merkittävästi.

Olen itsekin nähnyt jotain MS:n copilot-demoja omiin hommiin liittyen, ja vaikuttaa helvetin hyvältä. Saat tuon avulla nopeasti tuotettua ekan proton, josta sitten asiaa ymmärtävä henkilö lähtee kehittämään parempaa. Ei siis koodausta mutta IT-kehitystä tavallaan kuitenkin

 

[juhei]

Kehityksessä se on kyllä varsin hyödyllinen, mutta tosiaan vaan apuna.

En ole vielä nähnyt itse mitään mikä uhkaisi vähänkään kokeneemman devaajan työpaikkaa.

Hyvä tarkennus, tätä itsekin tarkoitin että ei vielä itsenäisenä toimijana pärjää, apua saa kyllä.

 

[finWeazel]

Varmasti tuosta hyötyä on, ja apua siihen koodinvääntöön saa. Mutta tosiaan jos koodari kysyy chatGPT:tä apua vs. koodari googlaa githubista apua, niin ei tuo vielä softamarkkinoita mullista.

Sitten joskus jos ja/tai kun AI voi oikeasti vääntää koodia, niin voi olla huolissaan IT-alan työpaikoista, mutta tämä nykyinen AI-hype ei vaikuta mitenkään merkittävästi.

Olen itsekin nähnyt jotain MS:n copilot-demoja omiin hommiin liittyen, ja vaikuttaa helvetin hyvältä. Saat tuon avulla nopeasti tuotettua ekan proton, josta sitten asiaa ymmärtävä henkilö lähtee kehittämään parempaa. Ei siis koodausta mutta IT-kehitystä tavallaan kuitenkin

Kyllä noilla copiloteilla tekee paljon jo. Jos tarvit jonkin hyvin tunnetun algoritmin tms. niin copilot luo rungon hyvin. Yksikkötestien sun muun aikaavievää boilerplaten tekeminen myös nopeutuu oleellisesti. Toinen pointti sitten chatgpt ja sen avulla uusien asioiden oppimisen nopeuttaminen. Ei tuosta pari miljoonaa ihmistä maksaisi kymppiä kuussa, jos siitä ei olisi iloa.

Jos lähitulevaisuudessa vaikka copilot+chatgpt tai vastaava kombo lisää työtehoa esimerkiksi 25% niin voi joka viidennen kooderin poistaa firmasta? Voi miettiä onko ai-avustettu työteho seuraavan 5v aikana 50%, 100% tms. isompi kuin aikana ennen AI:ta. Isommissa projekteissa väkimäärän vähentäminen voi myös tuoda boostia kehitykseen kun tarve kommunikoida ja synkronoida vähenee.

 

[kuoris]

Jos lähitulevaisuudessa vaikka copilot+chatgpt tai vastaava kombo lisää työtehoa vaikka 25% niin voi joka viidennen kooderin poistaa firmasta? Voi miettiä onko ai-avustettu työteho seuraavan 5v aikana 50%, 100% tms. isompi kuin aikana ennen AI:ta.

Se joka viides koodari tarvitaan korjaamaan ne bugit joita laiska/osaamaton koodari luo sillä AI:lla. Pitkällä tähtäimellä se voi toki olla just noin mutta ei vielä.

 

[juhei]

Kyllä noilla copiloteilla tekee paljon jo. Jos tarvit jonkin hyvin tunnetun algoritmin tms. niin copilot luo rungon hyvin. Yksikkötestien sun muun aikaavievää boilerplaten tekeminen myös nopeutuu oleellisesti. Toinen pointti sitten chatgpt ja sen avulla uusien asioiden oppimisen nopeuttaminen. Ei tuosta pari miljoonaa ihmistä maksaisi kymppiä kuussa, jos siitä ei olisi iloa.

Jos lähitulevaisuudessa vaikka copilot+chatgpt tai vastaava kombo lisää työtehoa vaikka 25% niin voi joka viidennen kooderin poistaa firmasta? Voi miettiä onko ai-avustettu työteho seuraavan 5v aikana 50%, 100% tms. isompi kuin aikana ennen AI:ta.

Varmasti apua on ja potentiaalia työtehon kehittymiseen on. Jää nähtäväksi miten ja mihin suuntaan AI kehittyy.

Jos palataan tuohon viestiin mistä keskustelu lähti liikkeelle, niin en usko että tilanne missä "It työmarkkinat olikin siinä" olisi kovinkaan lähellä.

 

[finWeazel]

Varmasti apua on ja potentiaalia työtehon kehittymiseen on. Jää nähtäväksi miten ja mihin suuntaan AI kehittyy.

Jos palataan tuohon viestiin mistä keskustelu lähti liikkeelle, niin en usko että tilanne missä "It työmarkkinat olikin siinä" olisi kovinkaan lähellä.

Ylläolevasta samaa mieltä, mutta allaolevasta lainauksesta en ole samaa mieltä

Ja kyllähän sillä AI:llä käyttöä on monessakin paikassa, mutta ei vielä softakehityksessä.

 

[juhei]

Ylläolevasta samaa mieltä, mutta allaolevasta lainauksesta en ole samaa mieltä

Tuo oli tosiaan itseltäni vähän epäselvästi sanottu, käyttöä on mutta ei siis korvaa niin paljoa vielä että koodareiden pitäisi olla huolissaan.

 

[finWeazel]

Mun mielikuvissa kooderin tarvii pelätä vain ai avustettua kooderia. Kannattaa ainakin savut ottaa ai avusteisesta tekemisestä. Kokemuksen kautta päättää onko hyötyä vai ei. Vähän sama kuin, että jos yksi kaivaa lapiolla ojaa ja toinen kaivurilla niin edelleen ihminen puikoissa, mutta lapiomiehet alkaa olemaan vähissä.

Kuvittelen, että koodauspuolella ensimmäisen jonka tarvii pelätä AI:ta niin ehkä käyttöliittymän generointi speksin pohjalta + kytkeminen backendiin/engineen on ensimmäisenä tulilinjalla. Vaikea tätä kirjoittaa vakavalla naamalla, kun jo 20v+ sitten oli wysiwyg työkaluja(borland delphi) ja edelleen tänä päivänä voi vain unelmoida generoidusta käyttöliittymästä joka päivittyy suitsait itsestään kun designeri pääsee vauhtiin muutosten kanssa. Ehkä se on erilaista tällä kertaa, ehkä historia toistaa itseänsä. Ehkä joku apple, microsoft google tai iso open source projekti voisi muokata rajapinnat AI ystävälliseksi ja tehdä juuri sille rajapinnalle optimoidun LLM:n jonka avulla ui:n generointi onnistuu.

 

[juhei]

Itse työskentelen datan ja analytiikan parissa, ja tosiaan noiden demojen pohjalta joku co-pilot tulee varmasti helpottamaan työtä, kunhan sitä oppii käyttämään. Tuon avulla saa varmasti jotain pohjia, mutta ollaan aika kaukana siitä tilanteesta että tarjoaisin firman johdolle uutta dataan pohjautuvaa tilannekuvaa vaikkapa myynnistä ihan vaan AI:n tekemänä. Kyllä siinä ainakin vielä pitää olla jonkun ihmisen varmistamassa ja muokkaamassa analyysiä.

Mutta jos ihan uutta lähdetään tekemään, niin AI:n avulla osaava tekijä saa proton valmiiksi hetkessä, kun toinen osaava tekijä käyttää siihen pari päivää. Molemmat joutuvat kuitenkin sitä ensimmäistä versiota sitten kuitenkin säätämään, että alkaa tulemaan realistisia tuloksia.

 

[kolistelija]

GenAI tuntuu olevan parhaimmillaan aika yleisten ongelmien kohdalla, jotka kokenut koodaaja osaa jo muutenkin ratkaista. Monimutkaisemmat tai arkkitehtuuriin liittyvät ongelmat taas ovat niin monimutkaisia promptattavia että se on raskaampaa kuin ongelman ratkominen itse tutkimalla.

Sen sijaan uuden teknologian parissa työskennellessä ne ovat todella hyviä apukeinoja. Jos ei vastausta saa suoraan, saa yleensä edes hyvän suunnan ratkaisua kohti.

Vielä ei ole tullut tehtyä sellaisella koodipohjalla jonka tarjoaminen kontekstiksi olisi sallittua. Se varmaan tekisi hommasta paljon toimivampaa.

 

[shams]

Mun mielikuvissa kooderin tarvii pelätä vain ai avustettua kooderia. Kannattaa ainakin savut ottaa ai avusteisesta tekemisestä. Kokemuksen kautta päättää onko hyötyä vai ei. Vähän sama kuin, että jos yksi kaivaa lapiolla ojaa ja toinen kaivurilla niin edelleen ihminen puikoissa, mutta lapiomiehet alkaa olemaan vähissä.

Kuvittelen, että koodauspuolella ensimmäisen jonka tarvii pelätä AI:ta niin ehkä käyttöliittymän generointi speksin pohjalta + kytkeminen backendiin/engineen on ensimmäisenä tulilinjalla. Vaikea tätä kirjoittaa vakavalla naamalla, kun jo 20v+ sitten oli wysiwyg työkaluja(borland delphi) ja edelleen tänä päivänä voi vain unelmoida generoidusta käyttöliittymästä joka päivittyy suitsait itsestään kun designeri pääsee vauhtiin muutosten kanssa. Ehkä se on erilaista tällä kertaa, ehkä historia toistaa itseänsä. Ehkä joku apple, microsoft google tai iso open source projekti voisi muokata rajapinnat AI ystävälliseksi ja tehdä juuri sille rajapinnalle optimoidun LLM:n jonka avulla ui:n generointi onnistuu.

Ongelma tuossa UI:n generoinnissa on että sen pitäisi olla 100% deterministinen, eli samat speksit tuottaa aina saman lopputuloksen. Ja jos spekseissä muutetaan yhtä yksityiskohtaa niin vain sen osan pitäisi muuttua ja loput on samaa kuin aiemmin. Muuten voi olla loppukäyttäjille hieman vieraannuttava kun käyttöliittymä mutatoituu vähän väliä. Ei taida ihan toteutua nyky-LLM:illä vielä, eri päivänä voi tulla ihan erilainen lopputulos, varsinkin jos mallit on uudelleenkoulutettu siinä välissä.

 

[pappatech]

GenAI tuntuu olevan parhaimmillaan aika yleisten ongelmien kohdalla, jotka kokenut koodaaja osaa jo muutenkin ratkaista. Monimutkaisemmat tai arkkitehtuuriin liittyvät ongelmat taas ovat niin monimutkaisia promptattavia että se on raskaampaa kuin ongelman ratkominen itse tutkimalla.

Sen sijaan uuden teknologian parissa työskennellessä ne ovat todella hyviä apukeinoja. Jos ei vastausta saa suoraan, saa yleensä edes hyvän suunnan ratkaisua kohti.

Vielä ei ole tullut tehtyä sellaisella koodipohjalla jonka tarjoaminen kontekstiksi olisi sallittua. Se varmaan tekisi hommasta paljon toimivampaa.

Näin juuri.

 

[The Groke]

Väittäisin, että konealgoritmeilla on jo paljonkin tekemistä softakehityksessä. Ei AI softaa toki tee, mutta github copilot esim. on kiva apu ja nopeuttaa tekemistä kunhan sitä käyttää niiden rajoitusten puitteissa missä copilot luo lisäarvoa eikä yritä generoida koko softaa promptista. Github CoPilotilla pari miljoonaa maksavaa käyttäjää.

AI systeemit myös tainneet aikalailla tappaa stack overflown ja googlettamisen. (maksullinen) chatgpt on melkoisen hyvä, jos tarvii joku itselle tuntematon asia "googlettaa" ja purkaa palasiksi ennen kuin alkaa tekemään.

En usko, että AI lähitulevaisuudessa korvaa koodaajaa. Toisaalta kooderi on AI:n avulla paljon tehokkaampi jo tänään ja huomenna vielä enemmän.

Vähän nolottaa lainata taas Gartneria, mutta heidän tuoreen näkemyksen/tutkimustulostensa mukaan nykyiset genai -avusteiset työkalut tuovat 5-20% tehokkuuslisän softakehitykseen.

 

[finWeazel]

Vielä ei ole tullut tehtyä sellaisella koodipohjalla jonka tarjoaminen kontekstiksi olisi sallittua. Se varmaan tekisi hommasta paljon toimivampaa.

Nvidiahan teki tuon itsellensä. Laittoivat firman bugikannan, dokumentaation ja koodit omaan optimoituun kielimalliin. Botti osaa summaroida bugista oleellisen ulos ja tehdä samankaltaisia skriptejä/... kuin mitä koodeista jo löytyy. Juniori voi kysyä botilta ensin, että pääsee kärryille. Säästää senioreiden aikaa vaikka botti ei vastaa kaikkiin kysymyksiin. Nvidia odottaa, että yksittäisen ihmisen työteho yli tuplaantuisi. Nvidia tosin tekee piirisuunnittelua. Piiripuolella logiikalle järjettömän paljon testejä ja pieniä irrallisia yksiköitä. Toteutus pitää testataja varmistaa täysin ennen kuin piiri valmistetaan. Tämä aika erilaista kuin softa missä voi vain unelmoida kattavista testeistä.

Nvidia käyttänyt myös piirisuunnittelussa koneälyä. Ada/hopperin yksi suoritusyksikkö optimoitiin konealgoritmin avulla. Mielenkiinnolla odotan maaliskuun gtc messua missä julkaistaan nvidian seuraava gpu-arkkitehtuuri. Oletan, että samalla kerrotaan jotain uutta siitä miten keinoälyä on käytetty yhä enemmän piirisuunnittelussa.

Ei tuo nvidian touhu vie kooderin/suunnittelijan työtä. Toisaalta tehoastaa paljon tekemistä.

ChipNeMo: Domain-Adapted LLMs for Chip Design | Research

ChipNeMo aims to explore the applications of large language models (LLMs) for industrial chip design. Instead of directly deploying off-the-shelf commercial or open-source LLMs, we instead adopt the following domain adaptation techniques: custom tokenizers, domain-adaptive continued pretraining...

research.nvidia.com

Designing Arithmetic Circuits with Deep Reinforcement Learning | NVIDIA Technical Blog

Learn how NVIDIA researchers use AI to design better arithmetic circuits that power our AI chips.

developer.nvidia.com

Mielenkiintoista nähdä miten copilotit kehittyvät. Jäävät junnaamaan paikoillensa vai mahdollisesti exponentiaalisen nopeasti parantuvaa toiminnallisuutta? todellisuus lienee jotain tuolta välistä.

 

[kolistelija]

Nvidiahan teki tuon itsellensä. Laittoivat firman bugikannan, dokumentaation ja koodit omaan optimoituun kielimalliin. Botti osaa summaroida bugista oleellisen ulos ja tehdä samankaltaisia skriptejä/... kuin mitä koodeista jo löytyy. Odottavat, että yksittäisen ihmisen työteho yli tuplaantuisi, kun boilerplaten saa tehtyä nopeasti. Nvidia tosin tekee piirisuunnittelua. Piiripuolella logiikalle järjettömän paljon testejä ja pieniä irrallisia yksiköitä. Toteutus pitää testataja varmistaa täysin ennen kuin piiri valmistetaan. Tämä aika erilaista kuin softa missä voi vain unelmoida kattavista testeistä.

Nvidia käyttänyt myös piirisuunnittelussa koneälyä. Ada/hopperin yksi suoritusyksikkö optimoitiin konealgoritmin avulla. Mielenkiinnolla odotan maaliskuun gtc messua missä julkaistaan nvidian seuraava gpu-arkkitehtuuri. Oletan, että samalla kerrotaan jotain uutta siitä miten keinoälyä on käytetty yhä enemmän piirisuunnittelussa.

Ei tuo nvidian touhu vie kooderin/suunnittelijan työtä. Toisaalta tehoastaa paljon tekemistä.

ChipNeMo: Domain-Adapted LLMs for Chip Design | Research

ChipNeMo aims to explore the applications of large language models (LLMs) for industrial chip design. Instead of directly deploying off-the-shelf commercial or open-source LLMs, we instead adopt the following domain adaptation techniques: custom tokenizers, domain-adaptive continued pretraining...

research.nvidia.com

Designing Arithmetic Circuits with Deep Reinforcement Learning | NVIDIA Technical Blog

Learn how NVIDIA researchers use AI to design better arithmetic circuits that power our AI chips.

developer.nvidia.com

Mielenkiintoista nähdä miten copilotit kehittyvät. Jäävät junnaamaan paikoillensa vai mahdollisesti exponentiaalisen nopeasti parantuvaa toiminnallisuutta? todellisuus lienee jotain tuolta välistä.

Juuh, sehän olisi ihan täydellinen työkalu jos voisi vaan nopeasti kirjoittaa logiikat ja AI sen jälkeen luo virheenkäsittelyn, tarkistaa testit ja lisäksi vielä raportoi mahdolliset bugit ja ongelmat.

 

[finWeazel]

Juuh, sehän olisi ihan täydellinen työkalu jos voisi vaan nopeasti kirjoittaa logiikat ja AI sen jälkeen luo virheenkäsittelyn, tarkistaa testit ja lisäksi vielä raportoi mahdolliset bugit ja ongelmat.

Nvidialla varmaan vähän epäreilua etua versus softa. Joku kertolaskuyksikkö niin niillähän on ollut toteutus ja testit iät ja ajat. Senkun miettii miten saa AI:n kokeilemaan erilaisia toteutuksia käytetyn prosessin kirjastoilla ja valitsee parhaan. Aikaisemmin ihminen arvannut pari vaihtoehtoa ja käsin kokeiltu mikä olis paras ja eikun tuotantoon. Saa niitä viimeisiä prosentteja puristettua irti mitä ihminen ei rajallisella käytössä olevalla ajalle kerkeä löytämään.

 

[bonekuukkeli]

Kyllä noilla copiloteilla tekee paljon jo. Jos tarvit jonkin hyvin tunnetun algoritmin tms. niin copilot luo rungon hyvin. Yksikkötestien sun muun aikaavievää boilerplaten tekeminen myös nopeutuu oleellisesti. Toinen pointti sitten chatgpt ja sen avulla uusien asioiden oppimisen nopeuttaminen. Ei tuosta pari miljoonaa ihmistä maksaisi kymppiä kuussa, jos siitä ei olisi iloa.

Jos lähitulevaisuudessa vaikka copilot+chatgpt tai vastaava kombo lisää työtehoa esimerkiksi 25% niin voi joka viidennen kooderin poistaa firmasta? Voi miettiä onko ai-avustettu työteho seuraavan 5v aikana 50%, 100% tms. isompi kuin aikana ennen AI:ta. Isommissa projekteissa väkimäärän vähentäminen voi myös tuoda boostia kehitykseen kun tarve kommunikoida ja synkronoida vähenee.

Minäkin käytän copilottia päivittäin työssä ja nopeuttaa kyllä hommia merkittävästi. Monesti riittää, että kirjoittaa vain kommentin valmiiksi ja painaa enteriä, niin copilot tarjoaa tarvittavan koodin alle ja homma on hetkessä valmis. Hyvin tuntuu isossa projektissakin tulevan osuvat ehdotukset, miten jossain toisessa paikkaa sama asia toteutettuna.

ChatGPT tulee kyllä käytettyä myös, mutta enemmän sellaiseen "fix this" tyyliseen jossa itse kirjoitan hommat alulle ehkä kommenttien kera ja chatgpt hoitaa loppuun viemisen. Tai jos jokin uusi juttu on kyseessä ja koodi näyttää sekavalta, niin melko hyvin tuntuu kertovan koodista ja että mitä pitää muuttaa halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Tätä voi vielä tukea kopioimalla vaikkapa jonkin kirjaston dokumentaation ja antaa chatgpt:n kertoa palikan parametrit kohdalleen.

Oma työteho siis ainakin on noussut ihan mukavasti AI:n avulla ja paluu vanhaan olisi kyllä äärimmäisen ankeaa.

 

[Randomizer]

ChatGPT on henkilökohtaisesti korvannut hyvin api dokkareiden lukemiset ja säästänyt siten työaikaa paljon. Jos ei oo innostusta/aikaa alkaa lukemaan apidokkareita läpi, ChatGPT kertoo sulle lähes 100% tarkkuudella oikeat rajapinnat välittömästi.

 

[zepi]

Ongelma tuossa UI:n generoinnissa on että sen pitäisi olla 100% deterministinen, eli samat speksit tuottaa aina saman lopputuloksen. Ja jos spekseissä muutetaan yhtä yksityiskohtaa niin vain sen osan pitäisi muuttua ja loput on samaa kuin aiemmin. Muuten voi olla loppukäyttäjille hieman vieraannuttava kun käyttöliittymä mutatoituu vähän väliä. Ei taida ihan toteutua nyky-LLM:illä vielä, eri päivänä voi tulla ihan erilainen lopputulos, varsinkin jos mallit on uudelleenkoulutettu siinä välissä.

Miksi sen pitäisi olla deterministinen, kun ei koodaritkaan ole deterministisiä tuolla mittarilla? Jos annat samat speksit sadalle eri koodarille, niin saat sata erinäköistä toteutusta jos puhutaan mistään muusta kuin yhden rivin hello-worldista.

Itseasiassa jos annat koodarille samat speksit kaksi kertaa kuukauden välein ja estät pääsyn ekana koodattuun toteutukseen, niin saat silti kaksi erilaista toteutusta...

 

[shams]

Miksi sen pitäisi olla deterministinen, kun ei koodaritkaan ole deterministisiä tuolla mittarilla? Jos annat samat speksit sadalle eri koodarille, niin saat sata erinäköistä toteutusta jos puhutaan mistään muusta kuin yhden rivin hello-worldista.

Itseasiassa jos annat koodarille samat speksit kaksi kertaa kuukauden välein ja estät pääsyn ekana koodattuun toteutukseen, niin saat silti kaksi erilaista toteutusta...

Tässä oli nyt kyse käyttöliittymän uudelleengeneroinnista spekseistä aina kun ne muuttuvat. Perinteisissä softaprojekteissa lienee melko harvinaista että koodarit kehittävät käyttöliittymän kokonaan uusiksi tyhjästä aina kun sitä pitää muuttaa, ja siksi deterministisyyttä ei niissä tarvita.

 

[finWeazel]

Tässä oli nyt kyse käyttöliittymän uudelleengeneroinnista spekseistä aina kun ne muuttuvat. Perinteisissä softaprojekteissa lienee melko harvinaista että koodarit kehittävät käyttöliittymän kokonaan uusiksi tyhjästä aina kun sitä pitää muuttaa, ja siksi deterministisyyttä ei niissä tarvita.

Käyttöliittymä ei synny ilman iterointia. Designerit sanoo, että tuota marginaalia pienemmäksi, toi nappi pois, tuohon erivärinen viiva. Kun näkevät lopputuloksen mieli muuttuu ja uusiksi meni. Isompiakin asioita tapahtuu, kuten, että tiputetaan tämä fiitsöri pois ja tuo tilalle seuraavaan versioon mikä myllää UI:n uusiksi. Vielä isompiakin asioita tapahtuu, kun saadaan palautetta käyttäjätesteistä(contextual design) tai loppukäyttäjiltä ja aletaan rappaamaan uusiksi.

Jos/Kun UI:n ulkonäön määrittelee deterministisesti niin se näyttää aina samalta ai:n generoimana. Koodille ihan sama vaikka ei näyttäisi aina samalta. Näytä mulle UI mikä syntyi ei triviaaliin applikaatioon/palveluun ilman iterointia ja minä kerron loton 7. oikein numerot.

Pahimmissa tapauksissa tehdään jollain teknologialla X prototyyppi UI:sta. Kun asiakas hyväksyy lopputuloksen niin proto väännetään design dokumentiksi ja käyttöliittymä toteutetaan kokonaan uusiksi jollain eri teknologialla kuin mitä proton tekemiseen käytettiin. Olisipa voinut speksata UI:ta ja generoida lopputulosta?

 

[shams]

Käyttöliittymä ei synny ilman iterointia. Siellä designerit sanoo, että tuota marginaalia pienemmäksi, toi nappi pois, tuohon erivärinen viiva... Ja isompiakin asioita, kuten, että tiputetaan tämä fiitsöri pois seuraavasta versiosta mikä myllää koko UI:n uusiksi. Jos sen UI:n ulkonäön määrittelee deterministisesti niin se näyttää aina samalta. Koodille ihan sama vaikka ei näyttäisi aina samalta. Näytä mulle UI mikä syntyi ei triviaaliin applikaatioon/palveluun ilman iterointia ja minä kerron loton 7. oikein numerot.

Pahimmissa tapauksissa tehdään jollain teknologialla X prototyyppi UI:sta. Kun asiakas hyväksyy lopputuloksen niin proto kirjoitetaan kokonaan uusiksi jollain eri teknologialla kuin mitä proton tekemiseen käytettiin.

Tämä keskustelu pitäisi varmaan siirtää AI-ketjuun, menee offtopiciksi. Mutta pointtini oli että miten varmistat että LLM:n generoima UI näyttää visuaalisesti samalta kuin aiempi? Tällä hetkellä et mitenkään, paitsi jos käytettyjä AI-malleja ei enää ikinä uudelleenkouluteta, mikä lienee epätodennäköistä. Taustalla oleva koodi saa toki muuttua, mutta visuaalinen ilme ei tai tulee suunnittelijoilta ja tuoteomistajalta huutoa.

 

[finWeazel]

Tämä keskustelu pitäisi varmaan siirtää AI-ketjuun, menee offtopiciksi. Mutta pointtini oli että miten varmistat että LLM:n generoima UI näyttää visuaalisesti samalta kuin aiempi? Tällä hetkellä et mitenkään, paitsi jos käytettyjä AI-malleja ei enää ikinä uudelleenkouluteta, mikä lienee epätodennäköistä. Taustalla oleva koodi saa toki muuttua, mutta visuaalinen ilme ei tai tulee suunnittelijoilta ja tuoteomistajalta huutoa.

Vaikka kuvakaappauksia ohjelmallisesti ja automatisoidusti vertaamalla voi todeta ovatko identtiset? Voi tehdä myös yksikkötestit millä ohjelmallisesta kyselemällä(nappi, missä koordinaateissa, minkä kokoinen ja minkä värinen,... sinä olet) ja pikselivertailulla(kuvakaappaukset?) käydään läpi onko asiat oikeissa paikoissa ja oikean näköisiä. Voi toki myös appsin käynnistyksessä assertoida, että button.x,y,width,height,...=halutut arvot.

Viime kädessä asiakas testaa lopputuloksen ja hyväksyy/hylkää softan.

 

[dropadrop]

Tämä keskustelu pitäisi varmaan siirtää AI-ketjuun, menee offtopiciksi. Mutta pointtini oli että miten varmistat että LLM:n generoima UI näyttää visuaalisesti samalta kuin aiempi? Tällä hetkellä et mitenkään, paitsi jos käytettyjä AI-malleja ei enää ikinä uudelleenkouluteta, mikä lienee epätodennäköistä. Taustalla oleva koodi saa toki muuttua, mutta visuaalinen ilme ei tai tulee suunnittelijoilta ja tuoteomistajalta huutoa.

Ehkä on ihan positiivista jos se generoi hienomman käyttöliittymän? Kerran vuodessa uusi versio puhtaasti AI’n generoimana.

Sä oletat nyt että tulevaisuudessa organisaatiot toimivat ihan samalla tavalla kuin nykyään? Että ainut muutos on, että AI generoi koodin, mut muu organisaatio pysyy ennallaan?

T. Tuotehallinto

 

[Andan]

ChatGPT on henkilökohtaisesti korvannut hyvin api dokkareiden lukemiset ja säästänyt siten työaikaa paljon. Jos ei oo innostusta/aikaa alkaa lukemaan apidokkareita läpi, ChatGPT kertoo sulle lähes 100% tarkkuudella oikeat rajapinnat välittömästi.

Tämä on se omakin ykköskäyttötarkoitus kohtuu pitkän kokeilun jälkeen eli perusjuttujen generointi dokkareiden selaamisen sijaan. ChatGPT ja copilot toimii noissa hyvin ja nopeuttaa perusoperaatioiden kirjoittamista, mutta hankalien ongelmien suoraan ratkomiseen niistä ei käytännössä ole.

 

[zepi]

ChatGPT on henkilökohtaisesti korvannut hyvin api dokkareiden lukemiset ja säästänyt siten työaikaa paljon. Jos ei oo innostusta/aikaa alkaa lukemaan apidokkareita läpi, ChatGPT kertoo sulle lähes 100% tarkkuudella oikeat rajapinnat välittömästi.

Tämä on se omakin ykköskäyttötarkoitus kohtuu pitkän kokeilun jälkeen eli perusjuttujen generointi dokkareiden selaamisen sijaan. ChatGPT ja copilot toimii noissa hyvin ja nopeuttaa perusoperaatioiden kirjoittamista, mutta hankalien ongelmien suoraan ratkomiseen niistä ei käytännössä ole.

Tää käytännössä tarkoittaa, että jos olen scrum-masterina / PO:na teille, niin tiedän vaan nakittaa enemmän hommia kun tiedän, että tietyt jutut saadaan nopeammin tehtyä.

Käytännössä toinen vaikutus on se, että osa featureista valmistuu nopeammin kuin aikaisemmin ja toisaalta isommat arkkitehtuuriset muutokset eivät ehkä helpotu samassa suhteessa -> suhteellinen hinta erilaisille jutuille muuttu. Yksinkertaisia featureita on halvempi tuottaa...

 

[Andan]

Tää käytännössä tarkoittaa, että jos olen scrum-masterina / PO:na teille, niin tiedän vaan nakittaa enemmän hommia kun tiedän, että tietyt jutut saadaan nopeammin tehtyä.

Käytännössä toinen vaikutus on se, että osa featureista valmistuu nopeammin kuin aikaisemmin ja toisaalta isommat arkkitehtuuriset muutokset eivät ehkä helpotu samassa suhteessa -> suhteellinen hinta erilaisille jutuille muuttu. Yksinkertaisia featureita on halvempi tuottaa...

Jep, näinhän se käytännössä menee, helpot jutut nopeutuu eniten. Vaikeammatkin featuret yms. nopeutuu kuitenkin jonkin verran, kun voi keskittyä niihin visaisiin osuuksiin ja aikaa kuluu vähemmän triviaalien osien tekemiseen.

 

[finWeazel]

Tapahtui mennävuotena töissä. Tehtiin c++ softaa mihin olisi kiva ollut saada ilman uudelleenkääntöä lisättyä ominaisuuksia. Ehdottelin, että integroidaan LUA-skriptauskieli ja sen avulla uusia juttuja. Pitkän taistelun jälkeen esimies ja muu tiimi suostuivat. LUA-integroinnin tekeminen meni tuuhiolle joka sai käyttää siihen aikaa 2vk(sprintti). Päivittäisissä status palavereissa ei tuuhio nosta mitään ongelmaa esiin integroinnin kanssa. Sprintin loputtua lopputulos, LUA EI TOIMI, segfaulttaa vain ja paska skriptauskieli. Ei edetä sen kanssa. Mulle vähän naureskeltiin etenkin esimiehen toimesta, että aika paska idea se LUA. Kokeilin sitä itse integroida ja hyvin toimi, meni alle tunti saada hello worldi henkiin. Tajusin siinä kohtaa, että tuuhio ei linkannut lua-kirjastoa binaariin ja sen takia segfaultti.

Tarinan moraali. Meillä on koodereita alalla jotka voi olla huonompia kuin chatgpt/copilot/perplexity ai. Tai ainakin tuollainen tuuhio saisi enemmän aikaiseksi botin kanssa kun ei uskalla ihmisiltä kysyä, että mikä vois olla pielessä kun ei toimi.

 

[zepi]

Tarinan moraali. Meillä on koodereita alalla jotka voi olla huonompia kuin chatgpt/copilot/perplexity ai. Tai ainakin tuollainen tuuhio saisi enemmän aikaiseksi botin kanssa kun ei uskalla ihmisiltä kysyä, että mikä vois olla pielessä kun ei toimi.

Jos huonon johtamisen ja rekryämisen korjaamiseksi aletaan ehdottaa copilottia, niin en kyllä ole aivan varma että se on se oikea työkalu…

Ainakin riskit siihen että se impostor-syndroomasta kärsivä koodarin alku tekee jonkun boeingin tiputtavan mokan kasvaa kun asiaa korjataan tuolla tavalla.

 

[finWeazel]

Jos huonon johtamisen ja rekryämisen korjaamiseksi aletaan ehdottaa copilottia, niin en kyllä ole aivan varma että se on se oikea työkalu…

En mä tuollaista edes ehdottanut. Ehkä se ihmistuuhio ai avustettuna olis voinut olla hyödyllinen. ai tai tuuhio yksinään turhia ellei jopa vahingollisia.