Julkisia hankintoja - menikö oikein vai vetikö hyväveli-verkosto omaan taskuun?

[10YG]

Olisiko tämä oikea paikka keskustella Finnairista ja sen tukemisesta?
Finnair peruu taas 50 lentoa maanantaina. Hesarin Juha-Pekka Raeste kirjoitti viikolla Hesarissa pitkän kirjoituksen Finnairin ongelmista vuosien varrelta (€):

HS-analyysi | Vääjäämätön on nurkan takana: Suomalaisten on hyvästeltävä Finnair

Finnairin menestys ja suuret ongelmat palautuvat valtioon pääomistajana. Siksi kansalliselle lentoyhtiölle pitää heittää lähivuosina hyvästit ja harkita vakavasti myyntiä, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Pekka Raeste.

www.hs.fi

ja kysyi itseltään lentoyhtiömme tukemisesta:
”Tajuatteko, että sen tukeminen on maksanut kriisivuosina yli miljoona euroa päivässä?” tekee mieleni kysyä."

Minulla ei ole oikeaa vastausta, mutta kysyn silti: kuinka kauan maksamme verovaroistamme Finnairin lentoja?

Me olemme ostaneet lentoja yli 2 miljardilla vuoden 2020 jälkeen. Finnair ei voi koskaan maksaa velkaansa meille.

Yhtiöön vuoden 2020 jälkeen kaadetut rahamäärät ovat valtavia.
Finnair on ottanut viiden vuoden aikana syömävelkaa liki kaksi miljardia euroa. Syömävelalla tarkoitetaan juokseviin menoihin valuvaa rahaa, joka kuluu muihin kuin investointeihin. Summaa voi verrata Finnairin markkina-arvoon, joka on noin 550 miljoonaa euroa. Finnairin arvo on siis noin neljäsosa summasta, jonka se on syömävelkana viidessä vuodessa kuluttanut.

Tässä on hyvä huomata, että tuo Finnairin syömävelka ei pidä sisällään minkäänlaista kaluston uudistusta. Se on ollut pelkkää lentojen ylläpitoa.

 

[inexcess]

Tämä uutinen on erinomainen esimerkki Suomessa olevasta systeemitason touhuilusta ja sen laajuudesta.

Surullisen kuuluisassa Keskusta-taustaisessa Nuorisosäätiössä on vuosien mittaan tehty sellainen määrä kupruja, ettei niiden mittaamisen riitä järki eikä määrä. Allekirjoittaneelle on syntynyt käsitys, että viranomaiset katsoivat vuosia ko putiikin väärinkäytöksiä läpi sormien siihen asti, kunnes oli yksinkertaisesti pakko tehdä jotakin. Ylen uutisen mukaan Nuorisosäätiön eräs johtaja on ollut laajan petosvyyhden yksi pääepäillyistä. MOT:m selvityksen mukaan kyseinen johtaja on mm. siirtänyt Latviassa 12 miljoonalla eurolla omaisuutta tyttärensä nimiin.

Jostakin kummallisesta syystä johtuen Suomen syyttäjä ja poliisi ei ole pyrkinyt takavarikoimaan johtajan sukulaisilleen siirtämää ulkomailla sijaitsevaa omaisuutta, vaikka niillä olisi ollut siihen täysi mahdollisuus.

Tässä ei ole tietenkään kaikki. Viron poliisi on tutkinut johtajan epäiltyä rahanpesua ja tehnyt virka-apupyynnön Suomeen. Kaksi vuotta pyynnön jälkeen Suomen viranomaiset ilmoittivat, etteivät he aio resurssipulaan vedoten jatkaa asian tutkintaa ja palauttivat caseen liittyvät asiakirjat Viroon. Viron valtionsyyttäjä Jürgen Hüva kommentoi, että yhteistyö Suomen ja Viron viranomaisten välillä on yleensä sujuvaa ja nopeaa, mutta tämän kyseisen johtajan kohdalla näin ei ole jostakin syystä käynyt.

Lienee aiheellista kysyä, että mitä informaatiota tällä johtajalla on hallussaan, kun se pakottaa Suomen viranomaisten tarjoamaan hänelle "vapaudu vankilasta" -korttia(?).

Suomen etsityimpiin kuuluva talousrikollinen viettää leveää elämää Valko-Venäjällä

Viron mukaan Suomen viranomaiset jättivät tutkimatta Arto Aution epäiltyjä rikoksia. Suomen valtakunnansyyttäjän toimiston mukaan asiassa tapahtui ”valitettava virhe”.

yle.fi

MOT selvitti etsintäkuulutetun suomalaisen uusimmat käänteet – mies siirsi 12 miljoonan kiinteistöt sukulaisen nimiin

Nuorisosäätiö-vyyhdissä raskaita rikossyytteitä saaneelta liikemies Arto Autiolta vaaditaan Suomessa kymmenien miljoonien eurojen vahingonkorvauksia.

yle.fi

 

[gintonic45]

Olisiko tämä oikea paikka keskustella Finnairista ja sen tukemisesta?
Finnair peruu taas 50 lentoa maanantaina. Hesarin Juha-Pekka Raeste kirjoitti viikolla Hesarissa pitkän kirjoituksen Finnairin ongelmista vuosien varrelta (€):

HS-analyysi | Vääjäämätön on nurkan takana: Suomalaisten on hyvästeltävä Finnair

Finnairin menestys ja suuret ongelmat palautuvat valtioon pääomistajana. Siksi kansalliselle lentoyhtiölle pitää heittää lähivuosina hyvästit ja harkita vakavasti myyntiä, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Pekka Raeste.

www.hs.fi

ja kysyi itseltään lentoyhtiömme tukemisesta:
”Tajuatteko, että sen tukeminen on maksanut kriisivuosina yli miljoona euroa päivässä?” tekee mieleni kysyä."

Minulla ei ole oikeaa vastausta, mutta kysyn silti: kuinka kauan maksamme verovaroistamme Finnairin lentoja?

Me olemme ostaneet lentoja yli 2 miljardilla vuoden 2020 jälkeen. Finnair ei voi koskaan maksaa velkaansa meille.


Tässä on hyvä huomata, että tuo Finnairin syömävelka ei pidä sisällään minkäänlaista kaluston uudistusta. Se on ollut pelkkää lentojen ylläpitoa.

Loputon lakkoilu ja ylipalkattujen etuoikeutettujen kiukuttelijoiden palkankorotusten ulkoistaminen suomalaiselle veronmaksajalle ei yllättäen ole kestävä malli. Lentoyhtiöiden kohdalla tämä vieläpä korostuu entisestään koska kilpailu on globaalia ja muut yhtiöt voivat aivan samallalailla lentää Suomeen ja ulos ilman että suomalainen AY-mafia voi heille mitään joten Finnairin on siirryttävä rehelliseen vapaamarkkinamalliin ellei tätä aiota subventoida jatkossakin veroeuroilla.
Kun Venäjän läpi pystyi lentämään ja ennen koronaa kun itäinen turismi oli huipussaan niin tämä vielä kulki siedettävyyden rajoilla, mutta nyt ei ole edes mitään insentiiviäkään enää jäljellä.

 

[Grazer]

Hitto tätä kun insinööri ja ekonomi eivät puhu samaa kieltä. Kuinkahan usein julkisella puolella käy niin, että jonkun hankinnan tarjouspyyntöä laatiessa tarjouspyynnön (mekaaninen) laatija ei ymmärrä, mitä tarjouspyynnön lähtötietojen antaja tarkoittaa ja/tai toisinpäin ja lopputulos on, että halvin tarjous ei voitakaan.

Meillä päättyi taannoin kisa, joka meni tuurilla oikein. Itse olin siis se insinööri, joka antoi lähtötiedot ajatuksella, että pyydämme tarjoajilta palvelun kiinteän kk-hinnan ja sen lisäksi käyttövolyymiin perustuvan komission, jonka asiakas maksaa. Näihin laitettiin vielä tietynlaiset painotukset jotta saataisiin tuo organisaation maksettavaksi tuleva hinta mahdollisimman pieneksi. Koska tuo kiinteä hintakin koostui useammasta osa-alueesta, sanoin tarjouspyynnön laatijalle, että jos on helpompi, niin laadi exceliin tuo laskelma ja annetaan sitten tarjouspyynnön ohjeeksi että tarjoaja täyttää lukittuun excelin omat hintatietonsa ja summa-soluista syötetään sitten tiedot tarjouspalveluun. Näistä summista oli tarkoitus ottaa mainituilla painotuksilla nuo vertailuhinnat ja niitä olisi vertailtu sellaisenaan, eli edullisin vertailuhinta kiinteä+komissio olisi voittanut.

En vain huomannut tarkastaa, että tarjouspyynnön laatija käytti kuitenkin ilmeisesti yleistä hintojen pisteyttämistä, jossa kunkin tarjoajan tarjoushintaa verrataan halvimpaan hintaan ja tuosta muodostuvat vertailupisteet. Lopputulema oli se, että yksi tarjoaja rakensi tarjouksensa tarjoamalla kaiken kiinteällä kk-hinnalla ilman komissiota. Tämä aiheutti sen, että vaikka tuosta kiinteästä hinnasta he saivat huonoimmat pisteet, komissiosta he saivat nollahintansa johdosta parhaat pisteet, ja noilla pisteillä heidän tarjouksensa kipusi vertailun kakkoseksi, vaikka oli euromääräisesti kallein.

Onneksi tuossa kävi niin, että tuon pistevertailun perusteella edullisin oli myös se euromääräisesti edullisin. Totesin että jatkossa vaadin omissa kilpailutuksissa, että kaikki laskenta tehdään erillisellä lomakkeella/excelillä ja tarjouspalveluun annetaan vain yksi hinta, niin silloin ei voi mennä pieleen.

Täytyy vielä tarkastella, että onko tällainen moka peruste hankinnan keskeyttämiselle. Tässä olisi nimittäin voinut käydä niin että tuo palvelu, jota tällä hetkellä ostamme suorahankintana, olisi saattanut jatkossa "kilpailutettuna" maksaa noin kolme kertaa enemmän.

EDIT:

Hankinnan keskeyttäminen | Hankinnat

Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa, ettei jo aloitettua hankintaprosessia saateta loppuun, vaan prosessi keskeytetään ja jätetään hankinta tekemättä, tai käynnistetään täysin uusi hankintaprosessi.

www.hankinnat.fi

Unionin oikeuskäytännössä hyväksyttäväksi syyksi on katsottu mm.

• tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi taikka virheelliseksi
  ks. C-244/02, Kauppatalo Hansel Oy

Kotimaisessa oikeuskäytännössä hyväksyttäväksi syyksi on katsottu mm.
epäonnistunut tai tulkinnanvarainen tarjouspyyntö
ks. MAO:49/07, MAO:423/07, MAO:358/08, MAO:416/08, MAO:108/09, MAO:123/09, MAO:131/09, MAO:309/17, MAO:349/17, MAO:560/17, MAO:660/17, MAO:863/17, MAO:44/18, MAO:45/18, MAO:90/18, MAO:111/18, MAO:430/18, MAO:450/18, MAO:525/18, MAO:535/18, MAO:541/18, MAO:624/18, MAO:412/19, MAO:503/19, MAO:525/19, MAO:521/20, MAO:66/21, MAO:67/21, MAO:74/21, MAO:71/21, MAO:29/21, KHO:2017:110

Täytyy käydä läpi. Tuossa nimittäin on se, että jos jostakin syystä tuo ensimmäiseksi tullut ei kykenisi sopimusta täyttämään, seuraavana listalla olisi tuo absoluuttisesti kallein. Tuo meidän tarjouspyyntö on selkeästi epäonnistunut, josta nyt tuurilla sattui tulemaan oikeanlainen lopputulos.