Kahvihifistely

Kuvista päätellen kyseessä on 11.5 x 9.5 kokoinen dripper (mitat Kanadan Mujin sivuilta), siellä sanottiin että se on 2-3 kupin kokoinen, joten oisko Hario V60 suodatinpaperi koko 02 oikea? Sekin on japanilainen merkki, jos se sattuisi jotain tässä vaikuttamaan.


Jos se on jotain Japanialaista standardia, niin kokeile lähteä sillä tiedolla etsimään, mut perus marketista tuollaisia ei oletettavasti löydy.
Oletko harkinnut kestosuodatinta? Crema ja muut vastaavat myyvät vaikka millaisia tuotteita. Mut kannattaa mitata tarkkaan tai mennä paikanpäälle juttelemaan henksun kanssa.

Laite on tosiaan Mujin sivujen mukaan juuri tuo 11.5 x 9.5, mutta noiden filtterien sivuilla ei mittoja mainita.

Ebayssä on kuva tuosta suodatinpaketista ja siinä on maininta "for 3 to 4 servings", joka tosin philippiinien sivujen mukaan tarkoittaakin, että "One Coffee filter is good for 3-4 uses.", eikä sitä, mitä itse luulin, että 3-4 annosta :)
Tämä sama paketti minulla on käytössä ja viimeisiä viedään... kuva tuossa alla.

Creman ja muiden tarjontaa kyllä selailtu kovasti, kestosuodatin voisi kyllä olla vaihtoehto, jos sopiva mitoiltaan löytyy.
Hario V60 suodattimet näyttää olevan tuollaisia teräväkärkisiä ja tämä Mujin laitos syö tuollaisia tasapohjaisia papereita... eli ei taida aivan sopia.
Moccamasterin yhden kupin laitteen suodattimet, eli "Cup-One suodatinpaperi No. 1" voisi olla varteenotettava kandidaatti kyllä... täytyy sellainen testiksi tilata, kun vaan nelisen euroa maksaa.

Ehkä täytyy jostain noista, missä suodattimia tarjolla on, tehdä tilaus isommasta satsista ja toivoa, että toimitetaan...

Tässä laite: Beige Porcelain Coffee Dripper
Tässä suodattimet: Coffee Filter 60pcs

1775640874839.png
1775640928496.png



1775641076286.png



Tässä kaivellessa löytyi uk amazonista tällänen kokotaulukko ja sen perusteella kyseessä olisi Melittan koko 2 kun taas tuo normaali no. 2 suodatin menisi tuon taulukon koko 3 mittoihin.
Täytyy kaivella, jos noita Melittan 1x2 paketteja jostain löytyy...

51pgGqumhZL._AC_SL1464_.jpg
 
Pavut pitäisi olla tuoreita. Suomalainen pienpaahtimo. Paketin mukaan 8 päivää paahdosta, kun sain pavut käsiini. Kuinka vaikeaksi espresso menee 1kk-2kk vanhoilla pavuilla? Eikö esim Osku kuitenkin pelaile noilla italialaisilla pavuilla, joita on vaikeaa ihan tuoreina käsiinsä saada? Passalacqua:sta voi päätellä puolen vuoden tarkkuudella paahtoajankohdan, monista muista merkeistä ehkä noin kuukauden tarkkuudella. (Tarkoitus ei ole aloittaa sotaa vaaleanpaahdon ja tummanpaahdon välillä, italialaiset pavut nyt vain esimerkkinä)
No ei toi musta ole ollenkaan noin suoraviivaista. Jotkut pavut on tarkempia ajasta, jotkut ei toimi edes uusina (olen heittänyt pari pussia Lidlin papuja roskiin kun ei niistä koskaan saanut hyvää uuttoa)...
Mut pääosin kahvia voi mielestäni käyttää paljon pidempään kuin pari kk paahdosta (ratkaisevampaa saattaa olla kuinka kauan on avauksesta). Olen joskus jopa kuullut että ihan just paahdettuja papuja ei edes kannattaisi heti käyttää.
 
Vaikea italailaisia on oikein tuoreena saada millään jipolla, edes paikan päältä paahtimosta.
Senpä takia sekoitan niitä tuorepaahtoihin, saan italailaistyyppistä juomaa muttei tuskaisena uutettavaksi. Vanha papu kun ei tosiaankaan toimi, vesi liruu teenä tai sitten keitin on kylmästi junttutrassa ja läpi tulee vain öljyistä lientä. Eli minkään säädön sweet-spottia ei ole olemassa. On kuin koittaisi valokatkaisijasta saada himmeän valon ;-)
 
Kyllä kahvipapuja voi käyttää vaikka parin vuoden päästä paahdosta. Ne vain ovat menettäneet arominsa ja espressokoneesta ne lurahtavat heittämällä läpi. Kyllä kuukauden vanhoista pavuista saa vielä espressot valutettua, mutta toisaalta, miksi niin tekisi, jos tuoreempaakin olisi saatavilla. Jos taas ei ole, niin sitten se on eri tilanne. Ja kyllähän pari kuukautta vanhoistakin vielä espressokahvin saa valmistettua, mutta onko se sitten enää hyvää espressoa...? No, en jaksa alkaa väitellä makuasioista, mutta mielestäni ei. Ja kai se riippuu jonkin verran sen raaka-aineen lähtökohtaisesta laadustakin. Joka tapauksessa espressoharrastuksen alkutaipaleella en mielelläni suosittele niiden käyttöä, ellei sitten ole jatkossa jostain syystä aina tarkoitus käyttää samanlaisia papuja.
Suodatinkahveissa taas yli kuukauden ikäinen kahvi toimii vielä ihan hyvin. Ja miksei vähän vanhempikin, jos se ei ole niin tarkkaa sen maun huippuhetken kanssa.

Vastapaahdettuja papujakaan ei ole viisasta käyttää, koska paahtamisen sivutuotteena syntyvä hiilidioksidi vaatii aina oman aikansa poistuakseen pavuista ja se hiilidioksidi taas heikentää uuttumista. Se hiilidioksidin poistuminen on siis syy siihen lepuutukseen. Niitä vastapaahdettujakin papuja toki siis voi käyttää, mutta parempaa kahvia kuitenkin saa, jos malttaa odotella muutamasta päivästä jonnekin viikkoon, tai vähän ylikin. On toki tähänkin sääntöön poikkeus. Nimittäin Etiopiassa, jota monet pitävät arabica-kahvikasvien alkuperänä, on kahviseremonia, jossa ensin paahdetaan papuja, jonka perään niistä vastapaahdetuista pavuista keitellään sumpit. Eipä ole itse tullut Etiopiassa käytyä, joten ei ole tullut sellaista kokeiltua. Joskus olen toki joitain omia paahtojani maistellut (cuppailemalla) jo paahtopäivänä. Kyllä niistäkin aina kahvia tulee, mutta selvästi paremmilta ne kuitenkin aina maistuvat kohtuullisen lepoajan jälkeen.

Tummien papujen lepuutusaika on yleensä ottaen vähän lyhyempi kuin vaaleiden paahtojen. Karkeasti arvioituna tummilla paahdoilla se lepoaika on ehkä jotain parin-muutaman päivän luokkaa ja vaaleilla jotain viikon verran, ehkä pidempäänkin, se vähän riippuu pavuista ja omasta makumieltymyksestä. Keskipaahdot ovat sitten jossain siellä keskellä, muutamasta päivästä viikkoon. Joku kuuluisa uuden-seelanninkorealainen paahtaja joskus mittaili refraktometrillä eri papujen uuttoja ja hän totesi mittauksiensa perusteella, että ainakin niiden papujen (mitä kaikkia ne sitten olivatkaan?) parhaat uutot osuivat 3-11 vuorokauden lepuutuksen väliselle ajalle. Sitä ennen ja sen jälkeen uuttojen TDS-arvo oli heikompi - eli käytännössä se tarkoitti sitä, kuinka paljon (toivottavia) ainesosia kahvista kulloinkin oli mahdollista saada uutettua. Joskus joissain paahtimoissa baristat ovat ylpeinä kertoneet, kuinka heidän kahvinsa ovat parhaimmillaan kuukauden päästä paahdosta ja he aina antavat (tummapaahtoistenkin) papujensa levätä niin kauan. Kerran, joskus toistakymmentä vuotta sitten, ostin pikkupussin papuja jostain sellaisesta paahtimosta. Toista kertaa en ole ostanut. 😉

Jotkut italialaiset isot paahtimot ovat ottaneet käyttöön kikan, jossa kahvin sekaan pumpataan typpeä (tjms. kaasua), joka syrjäyttää hapen umpinaisista säilytysastioista/pusseista (ei siis myöskään sitä yhdensuuntaista venttiiliä) ja sillä konstilla he saavat pavut säilymään pitkään käyttökelpoisina (siis myös espressokäytössä). Kikan varjopuolena on se, että kun se pussi/astia on kerran avattu, niin se kahvi väljähtää tosi pian. Esim. Illy on ollut tässä edelläkävijänä. Joskus tuli ihan uteiliaisuudesta kokeiltua heidän papujaan ja saihan sitä kahvia olla koko ajan säätämässä tiukemmalle ja taas tiukemmalle. Yhteen kertaan jäi sekin kokeilu.

Se on myös hyvä muistaa/tietää, että kaikki espressokeittiminä myytävät laitteet eivät tee aitoa espressoa, vaan monet laitteet, joita etenkin kodinkoneliikkeissä kutsutaan espressokeittimiksi, perustuvat pieneen huijaukseen. Se pieni huijaus on se sellainen pieni reikä filtterikopan/kahvan pohjassa sen sijaan, että ne käyttäisivät samanlaisia vähän siivilän näköisiä filttereitä kuin oikeat espressokeittimet. Sellaisiin feikkikeittimiin voi laittaa käytännössä lähes mitä tahansa kahvia, koska se ns. painekahva tuottaa sen feikkipaineen, eikä suinkaan itse filtterissä oleva kahvikakku, kuten aidon espressokahvin keittämiseen kuuluu. Niihin voi ostaa vaikka vuosi sitten paahdettua ja valmiiksi jauhettua espressokahvia marketista ja samanlaista "espressoa" sieltä aina tulee kuin vähän tuoreemmillakin paahdoilla.
 
Kyllä kahvipapuja voi käyttää vaikka parin vuoden päästä paahdosta. Ne vain ovat menettäneet arominsa ja espressokoneesta ne lurahtavat heittämällä läpi. Kyllä kuukauden vanhoista pavuista saa vielä espressot valutettua, mutta toisaalta, miksi niin tekisi, jos tuoreempaakin olisi saatavilla. Jos taas ei ole, niin sitten se on eri tilanne. Ja kyllähän pari kuukautta vanhoistakin vielä espressokahvin saa valmistettua, mutta onko se sitten enää hyvää espressoa...? No, en jaksa alkaa väitellä makuasioista, mutta mielestäni ei. Ja kai se riippuu jonkin verran sen raaka-aineen lähtökohtaisesta laadustakin. Joka tapauksessa espressoharrastuksen alkutaipaleella en mielelläni suosittele niiden käyttöä, ellei sitten ole jatkossa jostain syystä aina tarkoitus käyttää samanlaisia papuja.
Suodatinkahveissa taas yli kuukauden ikäinen kahvi toimii vielä ihan hyvin. Ja miksei vähän vanhempikin, jos se ei ole niin tarkkaa sen maun huippuhetken kanssa.

Vastapaahdettuja papujakaan ei ole viisasta käyttää, koska paahtamisen sivutuotteena syntyvä hiilidioksidi vaatii aina oman aikansa poistuakseen pavuista ja se hiilidioksidi taas heikentää uuttumista. Se hiilidioksidin poistuminen on siis syy siihen lepuutukseen. Niitä vastapaahdettujakin papuja toki siis voi käyttää, mutta parempaa kahvia kuitenkin saa, jos malttaa odotella muutamasta päivästä jonnekin viikkoon, tai vähän ylikin. On toki tähänkin sääntöön poikkeus. Nimittäin Etiopiassa, jota monet pitävät arabica-kahvikasvien alkuperänä, on kahviseremonia, jossa ensin paahdetaan papuja, jonka perään niistä vastapaahdetuista pavuista keitellään sumpit. Eipä ole itse tullut Etiopiassa käytyä, joten ei ole tullut sellaista kokeiltua. Joskus olen toki joitain omia paahtojani maistellut (cuppailemalla) jo paahtopäivänä. Kyllä niistäkin aina kahvia tulee, mutta selvästi paremmilta ne kuitenkin aina maistuvat kohtuullisen lepoajan jälkeen.

Tummien papujen lepuutusaika on yleensä ottaen vähän lyhyempi kuin vaaleiden paahtojen. Karkeasti arvioituna tummilla paahdoilla se lepoaika on ehkä jotain parin-muutaman päivän luokkaa ja vaaleilla jotain viikon verran, ehkä pidempäänkin, se vähän riippuu pavuista ja omasta makumieltymyksestä. Keskipaahdot ovat sitten jossain siellä keskellä, muutamasta päivästä viikkoon. Joku kuuluisa uuden-seelanninkorealainen paahtaja joskus mittaili refraktometrillä eri papujen uuttoja ja hän totesi mittauksiensa perusteella, että ainakin niiden papujen (mitä kaikkia ne sitten olivatkaan?) parhaat uutot osuivat 3-11 vuorokauden lepuutuksen väliselle ajalle. Sitä ennen ja sen jälkeen uuttojen TDS-arvo oli heikompi - eli käytännössä se tarkoitti sitä, kuinka paljon (toivottavia) ainesosia kahvista kulloinkin oli mahdollista saada uutettua. Joskus joissain paahtimoissa baristat ovat ylpeinä kertoneet, kuinka heidän kahvinsa ovat parhaimmillaan kuukauden päästä paahdosta ja he aina antavat (tummapaahtoistenkin) papujensa levätä niin kauan. Kerran, joskus toistakymmentä vuotta sitten, ostin pikkupussin papuja jostain sellaisesta paahtimosta. Toista kertaa en ole ostanut. 😉

Jotkut italialaiset isot paahtimot ovat ottaneet käyttöön kikan, jossa kahvin sekaan pumpataan typpeä (tjms. kaasua), joka syrjäyttää hapen umpinaisista säilytysastioista/pusseista (ei siis myöskään sitä yhdensuuntaista venttiiliä) ja sillä konstilla he saavat pavut säilymään pitkään käyttökelpoisina (siis myös espressokäytössä). Kikan varjopuolena on se, että kun se pussi/astia on kerran avattu, niin se kahvi väljähtää tosi pian. Esim. Illy on ollut tässä edelläkävijänä. Joskus tuli ihan uteiliaisuudesta kokeiltua heidän papujaan ja saihan sitä kahvia olla koko ajan säätämässä tiukemmalle ja taas tiukemmalle. Yhteen kertaan jäi sekin kokeilu.

Se on myös hyvä muistaa/tietää, että kaikki espressokeittiminä myytävät laitteet eivät tee aitoa espressoa, vaan monet laitteet, joita etenkin kodinkoneliikkeissä kutsutaan espressokeittimiksi, perustuvat pieneen huijaukseen. Se pieni huijaus on se sellainen pieni reikä filtterikopan/kahvan pohjassa sen sijaan, että ne käyttäisivät samanlaisia vähän siivilän näköisiä filttereitä kuin oikeat espressokeittimet. Sellaisiin feikkikeittimiin voi laittaa käytännössä lähes mitä tahansa kahvia, koska se ns. painekahva tuottaa sen feikkipaineen, eikä suinkaan itse filtterissä oleva kahvikakku, kuten aidon espressokahvin keittämiseen kuuluu. Niihin voi ostaa vaikka vuosi sitten paahdettua ja valmiiksi jauhettua espressokahvia marketista ja samanlaista "espressoa" sieltä aina tulee kuin vähän tuoreemmillakin paahdoilla.
Tyhjiöpurkki papujen säilömiseen ei paljoa maksa. :) Akkuversio pitää sen tyhjiön myös automaattisesti, sitä mukaa kun pavuista vapautuu tavaraa ulos.
 
Astiasta toiseen siirtely ja ilmaaminen ei myöskään papua paranna, mutta pakastaminen hidastaa vanhentumista.

Mitä noihin nakukahvoihin tulee, omani olen muistaakseni tilannut Bluestarista




kuin myös vts:ää halvempia ims kiuluja:

Ja mitä tuorepaahtoihin tulee, Suomessakin on huomannut että porukka paahtaa varastoon. Eli varminta olisi tilata paahtimosta kamaa jota heillä ei ole, joten joutuvat paahtamaan ;-)

Ja kuten torista voi huomata, espressonvalmistus ei ole kaikien juttu, ja aloittelijalle suosittelen minäkin ilman muuta tuorepaahtoa, koska se on ainoa tapa onnistua. Kallista, mutta elämä on.

Lohdouttavaa toisaalta että kunnon vehkeet menetää arvoaan aika vähän, eli kahviin se raha menee, mikä onkin just eikä melken oikein!
 
Viimeksi muokattu:
Vaikea italailaisia on oikein tuoreena saada millään jipolla, edes paikan päältä paahtimosta.
Tähän voinee lisätä että minulla oli Roomassa suunnitelma pyytää että nurkkakahvilan äijä ottaisi "seuraavaan toimitukseen" tuplapänikät, ja möisi minulle toisen, niin olisin saanut tuoretta roomalaista kahvia mukaan Suomeen ;-) -mutta sinä oli kaikkea muuta, kuten kuvitella saattaa.
Liki kämppää oli myös kahvila (ei kummaa, liki oli ehkä 15 ;-) jossa oli aivan pirunhyvää kahvia, ja kysyin olisikos heillä Haitia myydä, mutta ne ei osanneet sanaakaan englantia, ja minun italiani on scusi, no parla italiano. Syksyksi tarvitsee ehkä kehittää uusi rategia...

 
Se on myös hyvä muistaa/tietää, että kaikki espressokeittiminä myytävät laitteet eivät tee aitoa espressoa, vaan monet laitteet, joita etenkin kodinkoneliikkeissä kutsutaan espressokeittimiksi, perustuvat pieneen huijaukseen. Se pieni huijaus on se sellainen pieni reikä filtterikopan/kahvan pohjassa sen sijaan, että ne käyttäisivät samanlaisia vähän siivilän näköisiä filttereitä kuin oikeat espressokeittimet. Sellaisiin feikkikeittimiin voi laittaa käytännössä lähes mitä tahansa kahvia, koska se ns. painekahva tuottaa sen feikkipaineen, eikä suinkaan itse filtterissä oleva kahvikakku, kuten aidon espressokahvin keittämiseen kuuluu. Niihin voi ostaa vaikka vuosi sitten paahdettua ja valmiiksi jauhettua espressokahvia marketista ja samanlaista "espressoa" sieltä aina tulee kuin vähän tuoreemmillakin paahdoilla.
Viimeisten sivujen pohdintojen jälkeen tänne ei kehtaa enää mitään mokkapannu- ja muita mökkikahvivirityksiä kirjoitella kun nyt on ihan otsikon mukaista hifistelyä. :)

Kerro lisää tästä painekahvavirityksestä kun olen aina ihmetellyt mitä eroa on markettiespressokeittimellä ja oikeilla keittimillä. Ymmärrän miten tuo teknisesti eroaa, ja käykö tässä niin ettei painetta tuoteta kahvikakkua vasten vaan sitä pohjaa vasten jolloin ihan sama onko kahvi miten aseteltu, paljonko sitä on ja millainen on koostumus? Tällöin ikään kuin koskaan ei voi lörähtää höyry läpi liian löysästä kakusta tai vanhasta kahvista?
 
Kahveihin hieman liittyen, niin Lehmuksella oli hyvä aprillipila, että olivat ostaneet Pauligin ja "Jatkossa Lehmus Roastery työllistää siis 2735 henkeä, kun Pauligin 2715 työntekijää liittyy lappeenrantalaispaahtimon vahvuuteen."...ja synergiahyödyt on kovat "Voimme neuvoa Pauligia myös verkkokaupan avaamisessa, heillä kun vielä tuo atk-puoli on kehitteillä" :D
 
Viimeisten sivujen pohdintojen jälkeen tänne ei kehtaa enää mitään mokkapannu- ja muita mökkikahvivirityksiä kirjoitella kun nyt on ihan otsikon mukaista hifistelyä. :)

Kerro lisää tästä painekahvavirityksestä kun olen aina ihmetellyt mitä eroa on markettiespressokeittimellä ja oikeilla keittimillä. Ymmärrän miten tuo teknisesti eroaa, ja käykö tässä niin ettei painetta tuoteta kahvikakkua vasten vaan sitä pohjaa vasten jolloin ihan sama onko kahvi miten aseteltu, paljonko sitä on ja millainen on koostumus? Tällöin ikään kuin koskaan ei voi lörähtää höyry läpi liian löysästä kakusta tai vanhasta kahvista?
Painekahva on ihan pätevä patentti jos haluat ostaa vaikka valmiiksi jauhettua espressoa. Näin kahvilaitekustannukset jää siihen edulliseen keittimeen. Sillä voi tiristää espresson vaikka Kulta-Katriinasta.

Jos on "oikea" keitin niin kahvin uutossa on muuttujia - juuri sopiva määrä kahvia pitää jauhaa juuri sopivaksi ja kakku painaa juuri sopivalla paineella. Kahvi kuivahtaa hiukan -> kaikki säädöt uusiksi.

Olen itse mennyt vähän sormituntumalla - kourallinen papuja, suht tiivis jauhatus ja rento tampperin painallus. Vipukeittimessä voi hiukan varioida uuttopainetta mutta aiks tarkkaan saa säätää jauhatusasteen.
 
Painekahva on ihan pätevä patentti jos haluat ostaa vaikka valmiiksi jauhettua espressoa. Näin kahvilaitekustannukset jää siihen edulliseen keittimeen. Sillä voi tiristää espresson vaikka Kulta-Katriinasta.

Jos on "oikea" keitin niin kahvin uutossa on muuttujia - juuri sopiva määrä kahvia pitää jauhaa juuri sopivaksi ja kakku painaa juuri sopivalla paineella. Kahvi kuivahtaa hiukan -> kaikki säädöt uusiksi.

Olen itse mennyt vähän sormituntumalla - kourallinen papuja, suht tiivis jauhatus ja rento tampperin painallus. Vipukeittimessä voi hiukan varioida uuttopainetta mutta aiks tarkkaan saa säätää jauhatusasteen.
Kiitos. Onko noi yleisesti kahviloissa nähtävät keittimet näitä painekahvakeittimiä? Siis sellaiset kahvilat joissa saa muutakin kuin suodatinkahvia mutta eivät ole varsinaisia hifistelymestoja.

Ja onko tuollaisen vipukeittimen käyttö ns. tavallisen espresson, latten tai capuccinon valmistukseen jotenkin parempi vai vain vaikeampi muttei tuossa käytössä eroa maultaan? Ymmärrän että hifistelyssä tarvii päästä säätämään kaikkea jotta se ultimate-huippu voidaan saavuttaa, mutta kysyn enemmän tavallisen kahvilan lähtökohdasta jossa ns. parempi kahvi riittää ilman hifistelyä.
 
Kiitos. Onko noi yleisesti kahviloissa nähtävät keittimet näitä painekahvakeittimiä? Siis sellaiset kahvilat joissa saa muutakin kuin suodatinkahvia mutta eivät ole varsinaisia hifistelymestoja.

Ja onko tuollaisen vipukeittimen käyttö ns. tavallisen espresson, latten tai capuccinon valmistukseen jotenkin parempi vai vain vaikeampi muttei tuossa käytössä eroa maultaan? Ymmärrän että hifistelyssä tarvii päästä säätämään kaikkea jotta se ultimate-huippu voidaan saavuttaa, mutta kysyn enemmän tavallisen kahvilan lähtökohdasta jossa ns. parempi kahvi riittää ilman hifistelyä.

Luulen että enimmäkseen "oikeita" espressokeittimiä mutta pikkukiskoilla näkee "kotikeittimen" näköisiä laitteita joissa ehkä onkin painekahva. jopa kapselikeittimiä on monen kokoista ja näköistä.

En oikeasti tiedä kun olen käytellyt tuota laPavonin Europiccolaa enkä mitään muuta koskaan :)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
304 751
Viestejä
5 162 958
Jäsenet
82 558
Uusin jäsen
TaaviR

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom