Toki näitä oli Suomessa vähemmälti, mutta olen kyllä maksanut esimerkiksi pysäköintihalleissa ja välipala-automaateissa ihan Suomen maaperällä ilman mitään tunnistusta kortilla jossa ei lähimaksua ollut ja aikana jolloin lähimaksua ei ollut markkinoilla tai se oli vasta marginaalia.
Korteissa tunnistus vaihdellut, alkuun ilmeisesti ole maksunvastaanottajan vastuulla tarkistaa henkilllisyys, kaikki kortit eivät ole ja olleet henkilökohtaisia. sähköisetmaksupäätteet mullista varmentamisen, eli ne teki rajat ylittävistä varmennuksen automaattisesti. PIN koodi kysely korvasi henkkareiden kyselyn, se koodin kysely raja oli tyypillisesti ihan jotain muuta kuin nykyään lähimaksulla, ja valtaa oli myös maksunvastaanottajalla. Itse elänyt sitä aikaa kun kassalla saattoi olla lappu, emme ohita PIN koodin kyselyä.
Sirukortit ja niiden lukijoiden yleistyminen teki PIN koodn lukemisesta käytännössä vakio.
Edelleen tänäpäivänä maksukortilla maksetaan maksuja missä hyväksyessä maksa ei tiedä lopullista summaa, edelleen voi olla myös niin että listään myöhemmin veloitusta. Tyypillisiä esimerkkejä, polttoainepumpulla summa selvää hyvin pian, kun tankattu, hotellissa taasen lopullinen kokonais veloitus voi kasvaa huoneen luovutuksenkin jälkeen (no en tarkistanut tämänpäivän osalta, tietenkin joskin 0€ limit debit kortti tökkää ja silloin voidaan vaatia katevaraus)
Automaateissa suosittu PIN koodia pitkään, mutta mainitsemissasi pienten maksujen automaateissa ei välttämättä kyselty, edulliset WWAN(mobiili) verkkojen yli toimivat päätteet, lisännyt niiden edullisuutta "turvallisuutta", ja toimittajalta voinut tulla näppis.
Eniten minua närästää se, että contactless-lähimaksua perusteltiin sellaisilla seikoilla, jotka olivat jo olemassa. Niiden osalta contactless ei tarjonnut mitään uutta.
Se on lisännyt nopeutta, saavutettavuutta. Kaikilla ei ole hyvää näkö, hyvää liikekykyä, saati hyvää sorminäppäryyttä. Lisäksi se on osoittanut varsin luotettavaksi, varmatoimiseksi.
Myönnän että käytän nykyään lähimaksua jopa viikoittain ja jossain Prisman maksupäätteellä en koe sitä ongelmana. Edelleen häiritsee ajatus siitä, että tarpeeton ominaisuus on olemassa taskuvarkaiden tilaisuutena.
Se tukee erilaisia turvatekijöitä, Suomessa yleistäen PIN koodia, yms vaaditaan jos kertamaksun raja ylittää asetetutn rajan, samoin pienemmillä summilla tunnistamatta kumulatiivisia rajoja. 0e rajan Debit maksuissa myös kate tarkistukset. (en tässä uskalla väitä offline tuesta )
Se on totta että väärin käsiin tai lukijaan huijatulta kortill vo tehdä veloituksi, mutta silti siis turvallisempa kuin perinne kortti. Tässä syytä muistaa että tällä on korvattu ne maksukorttien vanhat turvattomammat jutut.
Älylaitevaihtoehtonahan se olisi pitänyt alunperin lanseerata, riskihakuisille tai riskiä omissa rajoissaan säätäville. Mikään helvetin kiinteä lähimaksuraja kortille ja pankin arpajaisviidakko PIN-kyselylle ei varsinaisesti ole asiakaslähtöinen tapa.
Lähimaksua pilotoitiin älypuhelimilla ja vähän tyhmemmilläkin, Suomessakin ensimmäiset yleisesti kuluttajalle saatava lähimaksu tuki rajoitetusti älypuhelimia, alussa oli lähimaksuja tukevia paikkoja hyvin rajallisesti, oliko ensin opiskelia kohteita ja siitä sitten jokin pysäköintimaksu automaatti.
Lahimaksu on saanut niin valtavan suosion että sitä vaikea dissa huonoksi, saati huonommaksi kuin perinteinen magnettinauha/sirukotti maksaminen.
pankin arpajaisviidakko PIN-kyselylle ei varsinaisesti ole asiakaslähtöinen tapa.
Kritisoidaan että ei kysy PIN koodia, sitten kritisoidaan sen kysymistä. Lähimaksu tekniikkalla mahdollista toteuttaa se ettei kysellä PIN koodia lainkaa, tai että kysytään aina. Nyt lähimaksukorttien, sormusten yms osalta tullut se harppaus Suomessa että sen PIN koodin voi syöttää suoraan kun sitä pyydetään. Ilman että tarvii jotain sirulukiaa. Josta tuli mieleen että lähimaksu mahdollistaa pääteet joissa ei ole lainkaan siru/magnettinauha lukiaa.
