Keskustelua autotalleista ja autokatoksista

[Reivn]

Päädyin kaikesta huolimatta 50mm pir-levyyn ja sitä ois nyt 1200mm leveydessä 50kpl tallissa odottamassa seinille laittoa. Ja tosiaan täytyy tuo lämmin varasto tehdä nyt samalla kertaa.

Täytyy avata tuo väliseinä sivuilta, jotta saa vietyä uretaanilevyt yhtenäisenä varastonpuolelle. Alkuun olin, että en avaa tuota vaan jäisi tuon varaston seinän kohdalta 10cm matkalta eristämättä, mutta tässähän se nyt tulee samalla. Eli tuon laitimmaisen pystytuen irroitus tulee eteen ja sen siirtäminen uretaanilevyn verran sisäänpäin.

Uretaanivaahdoksi varmaan joustava malli parasta ja onko merkillä suurempaa merkitystä?

Ja kun runkojako kun on 1200mm ja levyn koko 1200x2400 niin onko tuo nyt parempi levyttää pystyyn vai vaakaan?

Uretaanin merkillä ei kauheasti väliä, Tytania taitavat jotkut suositella, mutta en tiedä itse tarkemmin onko mitään merkitystä. Tuommosta määrää varten harkitsisin pistoolin ostamista, mutta menee kertakäyttösuuttimillakin.

Periaatteessa levyt vois laittaa pystyyn, koska villat on näköjään leikattu vaakatasoon. Menis paremmin ristiin. Mutta toisaalta tuollakaan ei varmasti juuri ole merkitystä, eli laske hieman, että kummalla tavalla tulee korkeuden puoleen vähemmän hukkatavaraa, ja mene sillä. Paljonhan sitä hukkaa ei tietysti tule, mutta mitään 10cm leveitä paloja sinne ei kannata ruveta varmaan uretaanilla liimailemaan rivien alkuun tai loppuun, ellei joku nurkkakohta semmosta vaadi.

 

[Kvarkki]

Vaakaan lienee helpompi, kun siinä on yksi tukipuu lisää taustalle. Katsoo vaan ettei ihan villan saumaan 1:1 iske vaikka sillä ei suurta väliä tiiviissä rakenteessa ole. Pistoolin kyllä ottaisin, niin saatana paljon helpompi säätää virtausta, maksaa äkkiä itsensä takaisin kun vaahtoa ei ole ylenmäärin turhaan. Vaahdon käyttölämpötila kannattaa huomioida, jos kylmässä vaahdottaa.

 

[Nik97]

Ihan ehdottomasti osta pistooli. Ja osta myös aine jolla sen voi puhdistaa käytön jälkeen jos jää varastoon makaamaan. Itse tein sen virheen että pyssy jäi pulloineen varastoon lojumaan ja tuli todettua ettei se ikuisesti noin säily.

Uretaanin merkillä tuskin väliä mutta pitäisi olla ulkokäyttöön soveltuvaa ja näissä puurakenteissa ehdottomasti elastista vaahtoa.

 

[Reivn]

Täällä valmistui tänään auto/harrastetallin alaräystäs. Kettumainen tehdä kun alhaalla on jyrkempi luiska räystään alla joka estää tikkaiden laittamisen, ja katolta ei uskalla Tai siis "valmistui". Tuohon tulee vielä 25x100mm pystylauta päätyyn, mutta kun tuota perkelettä on tässä tullut väkerrettyä jo tovi, niin en laske sitä lautariviä enää esteeksi kutsua tuota valmistuneeksi.

Pieni moka tuli tehtyä kattotuoleja asentaessa, jonka takia keskellä kattoa on alaräystäällä lovi, ja yläräystäällä sitten vastaavasti ulkonema. Ratkaisin homman vetämällä alaräystäällä linjalangalla nurkasta nurkkaan, keskelle jäi 3cm korjattavaa. Vedin ruodelaudan langan mukaan, korjaan pystyräystään siihen, ja tuen kattotuolien kylkeen ruuvattavilla lyhyillä jatkopaloilla. Kuvasta näkee miten kattotuolien linja dippaa keskellä sisään. Seinälinjassa tuo ei näy, onneksi.

Periaatteessa yläräystäälle ei tartteis tehdä kattopeltien takia mitään, se 3cm linjan ulkonema keskellä jää helposti pulpettikaton harjapellin alle. Mutta, mitä raati on mieltä. pitäskö se sitten kuitenkin vetää linjalangan kanssa nurkasta nurkkaan ja lyhentää keskellä jääviä kattotuoleja pikkasen jotta saa suoran linjan?

Jos tuota pikkumokaa ei huomioi, niin katto onnistui hyvin. +-3mm sisään sekä katon pituus, että leveysmitat vaikka puhutaan 11.30x10.15m kokosesta kattorakenteesta. Ensimmäistä pytinkiä väsäävänä annan tuon itelleni anteeksi

 

[kajakkivajakki]

@Reivn sun toleranssit on reippaasti speksin sisällä
Melkoisesti isompiakin heittoja saa "lymytettyä"

Erikoinen tuo vinoreevaus ristikoolauksen alempana lautana, jäykkyyyttä toki lisää mutta ei sitä nyt yleensä noin tehdä

 

[Reivn]

@Reivn sun toleranssit on reippaasti speksin sisällä
Melkoisesti isompiakin heittoja saa "lymytettyä"

Erikoinen tuo vinoreevaus ristikoolauksen alempana lautana, jäykkyyyttä toki lisää mutta ei sitä nyt yleensä noin tehdä

Noin oli suunnittelija tuon ulkokoolauksen suunnitellut rakennuksen jäykistykseen, joten sen mukaan mennään Sisempi vinokoolaus on ammuttu rakennuksen 48x173mm runkotolppiin 75mm konenauloilla, seassa jokunen käsin lyöty 100mm, 25mm tuulensuojan läpi. ja vaakakoolaus samankokosilla nauloilla sitten vinokoolaukseen. Siihen kun heittää jämerän 25mm+ pystypaneloinnin pintaan, niin eiköhän se muodossaan kestä. Sisäpuolelle tulee vielä tuplakipsi lisäjäykistykseksi.

 

[jjasco]

Uretaanin merkillä ei kauheasti väliä, Tytania taitavat jotkut suositella, mutta en tiedä itse tarkemmin onko mitään merkitystä. Tuommosta määrää varten harkitsisin pistoolin ostamista, mutta menee kertakäyttösuuttimillakin.

Periaatteessa levyt vois laittaa pystyyn, koska villat on näköjään leikattu vaakatasoon. Menis paremmin ristiin. Mutta toisaalta tuollakaan ei varmasti juuri ole merkitystä, eli laske hieman, että kummalla tavalla tulee korkeuden puoleen vähemmän hukkatavaraa, ja mene sillä. Paljonhan sitä hukkaa ei tietysti tule, mutta mitään 10cm leveitä paloja sinne ei kannata ruveta varmaan uretaanilla liimailemaan rivien alkuun tai loppuun, ellei joku nurkkakohta semmosta vaadi.

Vaakaan lienee helpompi, kun siinä on yksi tukipuu lisää taustalle. Katsoo vaan ettei ihan villan saumaan 1:1 iske vaikka sillä ei suurta väliä tiiviissä rakenteessa ole. Pistoolin kyllä ottaisin, niin saatana paljon helpompi säätää virtausta, maksaa äkkiä itsensä takaisin kun vaahtoa ei ole ylenmäärin turhaan. Vaahdon käyttölämpötila kannattaa huomioida, jos kylmässä vaahdottaa.

Vaakaa kyllä pohdin ja se ehkä olisi hyvä, mutta tuo runkojako sitten taas niin pitkä, ellei nyt vaan aloita seuraavaa riviä täydellä levyllä. Vähiten levyn katkomista tietty tulee kun laittaa pystyyn ja samalla täyttyy aina kerralla runkoväli. Jos tuo levy olis 600 leveää niin sitten noi tulis vaakaan. Katsotaan, josko sais jo tänä viikonloppuna ainaki toisen sivuseinän levytettyä tuolla tavaralla. Uretaanivaahdon ja foamin käytöstä ei ole muuta kokemusta kuin vuosituhannen vaihteessa sitä meni purkki tolkulla ku tuunattiin autoja, tehtiin puskureita ja spoilereita.

 

[jjasco]

Tämähän se on nopeaa hommaa kun oppii tekniikan. Seuraavaksi sitten arveluttaa noi oven ja ikkunan karmit, että millaisen välyksen niihin jätän kun ajatellaan lopullista pintalevytystä. Smyygi- ja ikkunalaudoilla saa fiksattua siistiksi, mutta mitä ottaa huomioon kun laitetaan foam levyä karmi en ympärille ja läheisyyteen?

 

[Kvarkki]

Sen minkä mitta heittää, foami peittää Ei nuo ikkunat sun muut ole paha rasti, kunhan katsot että jos on tarvetta pistää perään vaahtoa, rako on riittävä. Hieman ärsytti joskus, kun olevinaan fiksusti jätin vain kärpäsenpaskan kokoisen raon. Sai siihen levyyn tietty tehtyä tilaa, mutta helpommalla olis päässyt kun olisi jättänyt paremman vaahdotusraon.

 

[jjasco]

Aluksi olin, että en vuoraa lämmintä varastoa, mutta sitten tein kipsilevyyn reiän ja totesin, että höyrysulku puuttuu sieltäkin. Ja hyvä, että kuitenkin otin levyt irti yms, samaa sontaa oli sokkelin ympärystä ja suhteellisen tummakin tuossa olleiden hylkyjen takaa. Nyt kun muutaman päivän kuivatellut tuota tilaa ja laittanut foamia seinille niin on värikin palautunut normaalimmaksi sokkelossa kun sitä ei peitä mädäntyneet koolaukset ja muovi. Sen lisäksi tuolla oli muurahaisongelma ja näyttävät kantaneen hiekkaa hyllyjen väliin.

Noh, jotkut sanoo, että kannattaa sokkeli eristää kans, jotkut sanoo toista. Kannattaako eristys, jos jo aiempi viritys sai ongelmia aikaan? Pir-levyä jää jonkin verran yli, mutta käyttääkö se väliseinään vai lämpimän varaston kattoon vai myyntiin. Jos laittaa kattoon villan tilalle niin pitääkö tuolta alueelta vähintään poistaa tuo yläpohjan höyrysulkumuovi joka on nyt ns. villojen päällä?

Ja mitä tuohon sokkeliin tulee, pitääkö tuohon leca-harkkoon laittaa joku täytelaasti tjsp? Saako tuota tulkittua muurahaisilta, nyt siellä on kummallisia reikiä ja koloja siellä täällä joista kulku käy kätevästi.

Mutta siis, tallin ois nosto-oven päätyä vaille vuorattu seinät foamilla.

 

[jjasco]

Aluksi olin, että en vuoraa lämmintä varastoa, mutta sitten tein kipsilevyyn reiän ja totesin, että höyrysulku puuttuu sieltäkin. Ja hyvä, että kuitenkin otin levyt irti yms, samaa sontaa oli sokkelin ympärystä ja suhteellisen tummakin tuossa olleiden hylkyjen takaa. Nyt kun muutaman päivän kuivatellut tuota tilaa ja laittanut foamia seinille niin on värikin palautunut normaalimmaksi sokkelossa kun sitä ei peitä mädäntyneet koolaukset ja muovi. Sen lisäksi tuolla oli muurahaisongelma ja näyttävät kantaneen hiekkaa hyllyjen väliin.

Noh, jotkut sanoo, että kannattaa sokkeli eristää kans, jotkut sanoo toista. Kannattaako eristys, jos jo aiempi viritys sai ongelmia aikaan? Pir-levyä jää jonkin verran yli, mutta käyttääkö se väliseinään vai lämpimän varaston kattoon vai myyntiin. Jos laittaa kattoon villan tilalle niin pitääkö tuolta alueelta vähintään poistaa tuo yläpohjan höyrysulkumuovi joka on nyt ns. villojen päällä?

Ja mitä tuohon sokkeliin tulee, pitääkö tuohon leca-harkkoon laittaa joku täytelaasti tjsp? Saako tuota tulkittua muurahaisilta, nyt siellä on kummallisia reikiä ja koloja siellä täällä joista kulku käy kätevästi.

Mutta siis, tallin ois nosto-oven päätyä vaille vuorattu seinät foamilla.

Itse itselleni vastaten, että mikäli pirriä kattoon noiden 2x2 koolauspuiden väliin laittaa niin pitäähän tuo ylempi muovi ottaa pois tai ainakin suurin osa siitä tai se mikä irti lähtee. Muuten jää kaksi höyrysulkua päällekkäin.

Sokkelin eristyksessäkin pääsis vähemmällä kun ei tee sitä vaan laittaa vaan peltiä päälle.

Koolauslautojakin sais alkaa kohta hommaamaan ja sitähän menee monta sataa metriä tuonne...

 

[jonesky12345]

Itse itselleni vastaten, että mikäli pirriä kattoon noiden 2x2 koolauspuiden väliin laittaa niin pitäähän tuo ylempi muovi ottaa pois tai ainakin suurin osa siitä tai se mikä irti lähtee. Muuten jää kaksi höyrysulkua päällekkäin.

Sokkelin eristyksessäkin pääsis vähemmällä kun ei tee sitä vaan laittaa vaan peltiä päälle.

Koolauslautojakin sais alkaa kohta hommaamaan ja sitähän menee monta sataa metriä tuonne...

Kattoon en enää nykytoteutuksella laittais pirrejä. Saat kuitenkin halvemmalla eristystä paksummalla puhallusvillakerroksella ja ei tuu noita tupla höyrynsulkuja ongelmaksi.

Sokkelin eristys on makuasia. Voit sen eristää esim pirrillä, rakenneteknisesti ihan ok. Erityisesti jos seinäpintojen paksuus kasvaa sisäänpäin niin että saisi tasaisen pinnan seinältä sokkelin yli eristeineen. Eristämättä jättäminen meinaa vaan hieman isompaa sähkölaskua, mutta siitäkään ei kannata liikaa huolehtia jos tila on ns ylläpitolämmöllä. Omassa tallissani en sokkeleita eristänyt kun ei seinätkään paksuntuneet levyttämällä.

 

[jjasco]

Laitoin nyt kuitenkin pirrit kattoonkin kun sitä oloja Ei nyt määräänsä enempää tarvinu lisää hakea. Siellä olleet 50mm kivivillat heitin yläpohjaan. Nyt ois koko talli pirriä sokkelista ylöspäin kattoa myöten. EDIT. Ja tosiaan se alkuperäinen höyrynsulkumuovi on myös poistettu. Olipahan homma. Täytyy nyt vielä pohtia tuota sokkelin eristämistä, jos sen eristää pirrillä niin se taas tulee sen verran toki sisäänpäin ja sama pykälä siinä on jokatapauksessa, ehkä teetään duunissa siihen vaan valkoiset pellit.

Kannattaako muuten vetää nyt uretaania molemmin puolin tuohon ns. alakooliin niin pirrin ku sokkelin osalta ja repiä muovia pois sen mitä saa?

Lämmin varasto täytyy nyt saada ensin maaliin niin saa tallista romut sinne. Eli, sieltä ylimääräiset uretaani siivota pois, teippaus, koolaus ja levyt takas seinille ja kattoon .

Toinen asia mitä huomasin tuossa niin, saakohan tuota tallin oven akselia laskettua, äkkiseltään sen siinä näe ovaaleja reikiä, jotta sais tuotua alaspäin. Noiden vaijerirullien yläpuolelle ei tällä hetkellä mahdu ku just yks 15mm kipsilevyt ilman ristikoolausta. Eipä sillä, jää tuo etuseinä kevääseen nii on paremmat ilmatkin värkätä ilman ovea.

 

[jjasco]

Vähän ollut joulun yms takia taukoa, mutta varaston puoli alkais oleen teipattu ja pikkuhiljaa laittaa väliseinä takasin alkuperäiseen muotoonsa ja laittaa koolilaudat seiniin ja kattoon niin pääsee kipsilevytkin laittamaan paikalleen.

Mutta kuten noi oven ja ikkunanpielet nyt ois viisain tehdä. Nythän olen siis laittanut tuon 50mm pirrin ihan noiden aukkojen mukaisesti tai vähintään sinnepäin jotta on mitä ottaa pois jos tarve. Pitääkö noita nyt veistellä sen verran, että smyygilauta menee tuonne suht siististi vai kuinka? Tämä lähinnä sillä, että jos nyt avaa noita oven ja ikkunan aukkoja uretaanilevyn osalta isommaksi niin voi sitten ne koolauslaudat mitoittaa sen kukaan noihin.

 

[dot1q]

Ikkunan vierestä kaventaisin PIR:iä sen verran, että saa listalla smyygitettyä. Jos vaikuttaa liian heppoiselta (lista smyygiksi), niin laudasta ajaa sirkkelillä sopivaa soiroa?

 

[Hawk]

Hei vaan,

Olisi tarkoituksena tulevana kesänä muuntaa n. 60 neliöinen kylmä autotalli lämpimäksi ja lähdenkin alustavasti täältä suunnalta kysymään enemmän asiasta tietävien mielipiteitä. Millä ajatuksella tätä kannattaisi lähteä toteuttamaan..? Tässä on nyt ihan ensimmäisenä tullut harkittua ihan finnfoamia jos sillä onnistuisi useamman työvaiheen selättämään eikä näin ollen tarvitsisi erillisiä höyrynsulkumuoveja ja tuulensuojalevyjä, mutta pärjääkö nämä oikeasti miten hyvin esimerkiksi kivi- tai pellavavillalle? Enpois sulje nyt mitään vaan mielellään kuulisi mitä olette asiasta mieltä.

Ohessa myös muutama kuvanen, joista ehkä eniten mietityttää tuo katon eristäminen. On siis pelkällä peltikatolla ilman aluskatetta. Kuulostaa hieman v-mäiseltä alkaa sitä jälkikäteen tuonne runttaamaan ilman, että vesikatetta pitäisi purkaa. Onko mahkuja päästä vähemmällä työllä ilman, että niin lämpö- kuin kosteuseristys kärsisi? Kaikki ajatukset otetaan vastaan.

 

[jjasco]

Hei vaan,

Olisi tarkoituksena tulevana kesänä muuntaa n. 60 neliöinen kylmä autotalli lämpimäksi ja lähdenkin alustavasti täältä suunnalta kysymään enemmän asiasta tietävien mielipiteitä. Millä ajatuksella tätä kannattaisi lähteä toteuttamaan..? Tässä on nyt ihan ensimmäisenä tullut harkittua ihan finnfoamia jos sillä onnistuisi useamman työvaiheen selättämään eikä näin ollen tarvitsisi erillisiä höyrynsulkumuoveja ja tuulensuojalevyjä, mutta pärjääkö nämä oikeasti miten hyvin esimerkiksi kivi- tai pellavavillalle? Enpois sulje nyt mitään vaan mielellään kuulisi mitä olette asiasta mieltä.

Ohessa myös muutama kuvanen, joista ehkä eniten mietityttää tuo katon eristäminen. On siis pelkällä peltikatolla ilman aluskatetta. Kuulostaa hieman v-mäiseltä alkaa sitä jälkikäteen tuonne runttaamaan ilman, että vesikatetta pitäisi purkaa. Onko mahkuja päästä vähemmällä työllä ilman, että niin lämpö- kuin kosteuseristys kärsisi? Kaikki ajatukset otetaan vastaan.

Sulla on noi seinät samallalailla ku mulla. Villaa tuskin kannattaa tuonne työntää niin laittaisin vaan sopivan paksuisen xps/pir-levy niin, että se on tuota vaakarimaa vasten jolloin sinne jää tuuletusrako ja sisäreuna tuon pystypalkin tasalla. Joko jättää sen siihen tai jos hauaa paremman eristyksen niin sitten sen päälle poikittain sitten toinen ohkasempi uretaanilevy. Teippaus, koolaus ja pintalevy. Riitääkö katon osalta sitte sama setti ku seiniin niin oletettavasti.

Nämä kommentit vain sen perusteella mitä oon tuota omaa hökötystä eristäny ja yrittänyt aiheeseen perehtyä. Saisko noista allaolevista videoista apua?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=559pJ8ELJFg

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://youtu.be/8TURBMyzRZI

 

[Reivn]

Hei vaan,

Olisi tarkoituksena tulevana kesänä muuntaa n. 60 neliöinen kylmä autotalli lämpimäksi ja lähdenkin alustavasti täältä suunnalta kysymään enemmän asiasta tietävien mielipiteitä. Millä ajatuksella tätä kannattaisi lähteä toteuttamaan..? Tässä on nyt ihan ensimmäisenä tullut harkittua ihan finnfoamia jos sillä onnistuisi useamman työvaiheen selättämään eikä näin ollen tarvitsisi erillisiä höyrynsulkumuoveja ja tuulensuojalevyjä, mutta pärjääkö nämä oikeasti miten hyvin esimerkiksi kivi- tai pellavavillalle? Enpois sulje nyt mitään vaan mielellään kuulisi mitä olette asiasta mieltä.

Ohessa myös muutama kuvanen, joista ehkä eniten mietityttää tuo katon eristäminen. On siis pelkällä peltikatolla ilman aluskatetta. Kuulostaa hieman v-mäiseltä alkaa sitä jälkikäteen tuonne runttaamaan ilman, että vesikatetta pitäisi purkaa. Onko mahkuja päästä vähemmällä työllä ilman, että niin lämpö- kuin kosteuseristys kärsisi? Kaikki ajatukset otetaan vastaan.

Katto on tuossa omasta mielestä se helpompi keissi. Siinä näyttäs olevan kaks kappaletta kakkosnelosia (vai kakkosvitonen ja kakkosnelonen?) päällekkäin (= yli 20cm) ja vielä 50mm rima niiden niskassa. Tuohon jos laitat uretaanilla alapinnan tasoon 100mm Finnfoamit kiinni väliköihin, niin sinne jää päälle 15cm tuuletusrakoa, jossa kulkee ilma sekä räystäältä harjalle, että harjan suuntaisesti. Varmistaa vaan, että harjan kohdalla on tuuletusrakoa.

Seinien alaosat on tuossa ottanu selvästi kosteaa jossain vaiheessa, alajuoksu on suoraan betonissa ilman minkäänlaista sokkelia. Onko ulkopuolella maanpinta tuossa betonilaatan tasolla vai alempana, ja onko siellä sepelikaista vai suoraan multa+nurmi? Tuohon jos iskee foamit runkotolppien väliin ilman muita kuivausfiksejä, niin väitän, että runko voi olla melko pehmyt kymmenessä vuodessa.

Jotenkin pitäs varmistaa tuon kuivuminen, ja samalla estää kaiken uuden kosteuden pääsy tuohon. Alareunaan lisää tuuletusrakoa, yläreunaan myös selvä tuuletusrako, ja pystysuoran tuuletuksen määrä pitäs saada isommaksi. En siis laittais 100mm foamia runkotolppien sisäpinnan kohdalta ihan tuohon vaakarimaan asti ulottuvana, vaan esimerkiks 70mm levy, jollon sinne jäis reilu pystysuuntanen tuuletusrako. Runkotolpat ja alajuoksu pitäs käsitellä alaosista jotenkin kosteutta sietäviks, kun ovat suoraan laatan päällä ilman sokkelirakennetta.

Jos jaksas nähdä vaivaa, niin saattaisin henkilökohtaisesti tehdä pala kerrallaan tuon seinän uusiksi. Purkais lyhyissä osioissa puutavaran pois, raudottaisi yhden/kaksi harkkoriviä sokkelia laatan päälle, ja asentais harkkojen verran madalletut seinäkamat takas paikalleen. Mutta teettäis työtä, ja ois hidasta. Tuota rakennusta ei ole selvästi suunniteltu millään muotoa lämpimäksi, ei edes puolilämpimäksi, joten kompromisseja joudut tekemään ihan varmasti, ja paljon, jos urakkaan lähdet

 

[jonesky12345]

Hei vaan,

Olisi tarkoituksena tulevana kesänä muuntaa n. 60 neliöinen kylmä autotalli lämpimäksi ja lähdenkin alustavasti täältä suunnalta kysymään enemmän asiasta tietävien mielipiteitä. Millä ajatuksella tätä kannattaisi lähteä toteuttamaan..? Tässä on nyt ihan ensimmäisenä tullut harkittua ihan finnfoamia jos sillä onnistuisi useamman työvaiheen selättämään eikä näin ollen tarvitsisi erillisiä höyrynsulkumuoveja ja tuulensuojalevyjä, mutta pärjääkö nämä oikeasti miten hyvin esimerkiksi kivi- tai pellavavillalle? Enpois sulje nyt mitään vaan mielellään kuulisi mitä olette asiasta mieltä.

Ohessa myös muutama kuvanen, joista ehkä eniten mietityttää tuo katon eristäminen. On siis pelkällä peltikatolla ilman aluskatetta. Kuulostaa hieman v-mäiseltä alkaa sitä jälkikäteen tuonne runttaamaan ilman, että vesikatetta pitäisi purkaa. Onko mahkuja päästä vähemmällä työllä ilman, että niin lämpö- kuin kosteuseristys kärsisi? Kaikki ajatukset otetaan vastaan.

Tossa olis teknisesti varmaan paras toteuttaa jollain pir eristeellä seinät ja katto, kattoon jättää tuuletusraon niin ne pirrit kyllä suht hyvin toimii myös aluskatteen tavoin, koska sellasta et tuonne muuten saa. Seinissä toi alajohde on vähän tollanen riskialtis maantasossa ja toi esitetty tapa purkaa seinää esim pystytolppa kerrallaan ja vetää jotain leca harkkoa sokkeliksi alle vois oikeesti olla paras tapa. Kyllä niistä seinistä tollasenaankin ihan ok tulee jos pirrillä vetää. Mitään perinteisiä villoja ei kannata laittaa, koska et saa mitään tuulensuojalevyjä tonne asennettua.

 

[jjasco]

Tossa olis teknisesti varmaan paras toteuttaa jollain pir eristeellä seinät ja katto, kattoon jättää tuuletusraon niin ne pirrit kyllä suht hyvin toimii myös aluskatteen tavoin, koska sellasta et tuonne muuten saa. Seinissä toi alajohde on vähän tollanen riskialtis maantasossa ja toi esitetty tapa purkaa seinää esim pystytolppa kerrallaan ja vetää jotain leca harkkoa sokkeliksi alle vois oikeesti olla paras tapa. Kyllä niistä seinistä tollasenaankin ihan ok tulee jos pirrillä vetää. Mitään perinteisiä villoja ei kannata laittaa, koska et saa mitään tuulensuojalevyjä tonne asennettua.

Onhan mullakin perinteiset villat nyt ulkolaudoitusta vasten ilman varsinaista tuuletusrakoa tai tuulensuojalevyjä, tai sinne ne jätin, toisaalta en mitään vastaväitteitäkään aiheeseen kuullut vaan kerrottiin, että jätä ne sinne. Aika näyttää miten ne siellä säilyy ja miten rakenteet kestää. Kuivana ne oli pysynyt tähänkin asti. Korjataan sitten.

Mutta eikös tuossa @Hawk n tapauksessa tuon alajuoksun kans tai sen mahdollisen korjaamisen ja muuttamisen kohdalla voi hyödyntää valesokkelin korjaustapaa? Hommaa tuossa taitaa olla, mutta semmostahan se on jos johonkin lähtee.

 

[jonesky12345]

Onhan mullakin perinteiset villat nyt ulkolaudoitusta vasten ilman varsinaista tuuletusrakoa tai tuulensuojalevyjä, tai sinne ne jätin, toisaalta en mitään vastaväitteitäkään aiheeseen kuullut vaan kerrottiin, että jätä ne sinne. Aika näyttää miten ne siellä säilyy ja miten rakenteet kestää. Kuivana ne oli pysynyt tähänkin asti. Korjataan sitten.

Mutta eikös tuossa @Hawk n tapauksessa tuon alajuoksun kans tai sen mahdollisen korjaamisen ja muuttamisen kohdalla voi hyödyntää valesokkelin korjaustapaa? Hommaa tuossa taitaa olla, mutta semmostahan se on jos johonkin lähtee.

Ei ne villat välttämättä kastu, mutta jos tuulensuojalevytystä ei ole ja ilma siellä tuulenpaineenvaihteluilla vaihtuu niin eristeet falskaa lämpöä konvektiolla enemmän. Tossa on kuitenkin niin epätiiviin näkönen julkkari.

Kyllä sinne vois vaikka kengät laittaa mutta ehkä autotallikäytössä alajuoksun laho/homeriski ei nyt realisoidu niin pahasti kun tilassa ei asumismittakaavasda oleilla pitkiä aikoja.

 

[Hawk]

Kiitoksia vastauksista @jjasco, @jonesky12345 ja @Reivn.

Tuo harkoille nostaminen varmasti edesauttaisi pidemmällä aika välillä rakenteiden terveyttä, mutta ei valitettavasti tällä hetkellä aikataulullisista syistä ole mahdollista. Koko kesä tuohon varmaa nykyisen elämäntilanteen vuoksi uppoaisi ja paljon muutakin pitäisi saada aikaan.

Talli ei ole maanpinnalla vaan n. 28cm korkeudella, maanvaraiselle betonilaatalle rakennettuna. Ulkoverhouksessa alapuolella on tuuletusraot jotka näkyy nyt myös alla olevasta kuvasta. Sepeli on tarkoituksena myös laittaa talon ja tallin ympärille kesän aikana. En tarkalleen tiedä mistä on kosteutta alaosa ottanut, mutta villinä veikkauksena aiemmin tallin reunuksilta puuttuneet rännit, jotka sitemmin asensin kesällä. Ennen sitä rankkasateilla huomasi, että multaa ja vettä räiskyi kiitettävästi seinien alaosiin samalla kun söi maan urille tallin vierestä.

Kannattaako nuo pinnat vielä käsitellä sisäpuolelta kosteuden keräämisen välttämiseksi? Alajuoksuun en mielellää rakenteellisia muutoksia nyt tekisi, mutta kustannustehokkaita ideoita toki otetaan vastaan niin harkitaan sitten. Tuuletuksen osalta en nyt näe, että tarvitsisi suurempia muutoksia tehdä? Talli on maalattu myös harmaamullalla joten puu pääsenee hengittämään sitenkin hyvin.

Katossa tosiaan kakkosnelonen ja kakkosvitonen päällekkäin eli näiden perusteella lähtisin varmaan toteuttamaan tuota 100mm pirriä kattoon ja joko 70mm tai 100mm runkotolppien väliin. Edellyttää nyt kuitenkin vielä tarkempia mittauksia ja suunnittelua, kun tämä idea heräsi vasta loppuvuodesta, kun tuolla oli niin pirullista kylmemmillä puuhailla. Palaan täällä varmasti vielä lähempänä projektin aloitusta niin oli hienoa nähdä, että täältäkin saa sitten nopeahkosti apuja ja ajatuksia, kiitos siis.

Kompromisseja varmasti joudun asian suhteen tekemään. Toiveena toki että saisi lämpimäksi eikä puolilämpimäksi, kun talliin olisi ilppikin tarkoitus asentaa.

Mielenkiinnolla seurannut @jjasco tuota sinunkin projektia, joka sitten sai innostumaan eristämisestä entistä enemmän. Hommaa tässä varmasti tulee riittämään, mutta onneksi on apukäsiä.

 

[jonesky12345]

Kiitoksia vastauksista @jjasco, @jonesky12345 ja @Reivn.

Tuo harkoille nostaminen varmasti edesauttaisi pidemmällä aika välillä rakenteiden terveyttä, mutta ei valitettavasti tällä hetkellä aikataulullisista syistä ole mahdollista. Koko kesä tuohon varmaa nykyisen elämäntilanteen vuoksi uppoaisi ja paljon muutakin pitäisi saada aikaan.

Talli ei ole maanpinnalla vaan n. 28cm korkeudella, maanvaraiselle betonilaatalle rakennettuna. Ulkoverhouksessa alapuolella on tuuletusraot jotka näkyy nyt myös alla olevasta kuvasta. Sepeli on tarkoituksena myös laittaa talon ja tallin ympärille kesän aikana. En tarkalleen tiedä mistä on kosteutta alaosa ottanut, mutta villinä veikkauksena aiemmin tallin reunuksilta puuttuneet rännit, jotka sitemmin asensin kesällä. Ennen sitä rankkasateilla huomasi, että multaa ja vettä räiskyi kiitettävästi seinien alaosiin samalla kun söi maan urille tallin vierestä.

Kannattaako nuo pinnat vielä käsitellä sisäpuolelta kosteuden keräämisen välttämiseksi? Alajuoksuun en mielellää rakenteellisia muutoksia nyt tekisi, mutta kustannustehokkaita ideoita toki otetaan vastaan niin harkitaan sitten. Tuuletuksen osalta en nyt näe, että tarvitsisi suurempia muutoksia tehdä? Talli on maalattu myös harmaamullalla joten puu pääsenee hengittämään sitenkin hyvin.

Katossa tosiaan kakkosnelonen ja kakkosvitonen päällekkäin eli näiden perusteella lähtisin varmaan toteuttamaan tuota 100mm pirriä kattoon ja joko 70mm tai 100mm runkotolppien väliin. Edellyttää nyt kuitenkin vielä tarkempia mittauksia ja suunnittelua, kun tämä idea heräsi vasta loppuvuodesta, kun tuolla oli niin pirullista kylmemmillä puuhailla. Palaan täällä varmasti vielä lähempänä projektin aloitusta niin oli hienoa nähdä, että täältäkin saa sitten nopeahkosti apuja ja ajatuksia, kiitos siis.

Kompromisseja varmasti joudun asian suhteen tekemään. Toiveena toki että saisi lämpimäksi eikä puolilämpimäksi, kun talliin olisi ilppikin tarkoitus asentaa.

Mielenkiinnolla seurannut @jjasco tuota sinunkin projektia, joka sitten sai innostumaan eristämisestä entistä enemmän. Hommaa tässä varmasti tulee riittämään, mutta onneksi on apukäsiä.

Ei tarvi pintoja käsitellä, jätät vaan tuuletusraot, pirrit uretaanilla pystyrungon väliin ja jos ei haittaa ottaa joku 5cm per seinä sisäänpäin ni voit vielä runkotolppien sisäpuolelle vetää ohuemmat pirrit, tällä nyt ei mitään isoa merkitystä ole. Teippaat vaan tiiviiksi.

 

[Kvarkki]

Suosittelisin kyllä nyt tekemään sen alajuoksun uusiksi. Helppo homma kun paikat ovat auki ja saatavilla olevat kengitystuotteet vielä helpottavat tekemistä. Jos katto on ruuveilla kiinni, niin ottaisin irti ja pistäisin sen aluskatteen sinne. Jos lähtee tekemään, niin miksi tehdä juosten kusten, kun sen voi tehdä kunnollakin.

e: Vedät pitkän 2x4 tukirunkoon poikittain kiinni järeillä pitkillä ruuveilla, niin voit ongelmitta pätkäistä useamman rungon poikki ja asentaa kengät. Puukkosahalla rungon alkusahaus ja monitoimikoneella viimeiset millit ulkoverhouksen luota. Menee se toki koko matkakin monitoimivehkeellä.

 

[jjasco]

Onpahan ollu savotta tuo varaston osuus ja vielä ois tallin puoli ja siinä on se 3-4x sama homma ku varastossa.

Eipä sillä, ois tuonne varastoon voinu uudet kipsilevytki hommata, mutta päätin säästää ja värkkäsin vanhat takas. Vähä ajatus karannut ku laitoin levyt väärässä järjestyksessä takas niin katon nurkat on mitä on. Kattoon vielä toinen kerros kipsilevyä, ne pitääkin hakea uutta levyä. Sen jälkeen kipsiteippiä ja kittiä rumimpiin kohtiin, maali päälle ja valmis. Saa viimein siirtää romut varaston puolelle.

Ledilamput vaihtuu kans kattoon halpojen loisteputkien tilalle. Onko suosituksia, jos kaks samantyylistä niin 1200mm pitkät x2. Tallin puolelle ajattelin hexagoneja.

Mites patteri, kannattaako sijoittaa uusiksi kun se nyt on ollut tuossa keskellä takaseinässä.

Hyllyjäkin pitäis ostella jokunen metri tuonne varaston puolelle.

 

[jonesky12345]

Onpahan ollu savotta tuo varaston osuus ja vielä ois tallin puoli ja siinä on se 3-4x sama homma ku varastossa.

Eipä sillä, ois tuonne varastoon voinu uudet kipsilevytki hommata, mutta päätin säästää ja värkkäsin vanhat takas. Vähä ajatus karannut ku laitoin levyt väärässä järjestyksessä takas niin katon nurkat on mitä on. Kattoon vielä toinen kerros kipsilevyä, ne pitääkin hakea uutta levyä. Sen jälkeen kipsiteippiä ja kittiä rumimpiin kohtiin, maali päälle ja valmis. Saa viimein siirtää romut varaston puolelle.

Ledilamput vaihtuu kans kattoon halpojen loisteputkien tilalle. Onko suosituksia, jos kaks samantyylistä niin 1200mm pitkät x2. Tallin puolelle ajattelin hexagoneja.

Mites patteri, kannattaako sijoittaa uusiksi kun se nyt on ollut tuossa keskellä takaseinässä.

Hyllyjäkin pitäis ostella jokunen metri tuonne varaston puolelle.

Vaihtaisin tossa konkurssissa melkein patterin ilppiin. Ite laitoin talliin green lämmittävän 35 kokoluokan pumpun missä 8c ylläpito. Tosi kätevää lämmittää remppalämpöihin, kun ilma kiertää puhalluksella.

 

[stabbulamus]

Vikatilanteiden varalta varmaan hyvä olla molemmat?

 

[jjasco]

Vaihtaisin tossa konkurssissa melkein patterin ilppiin. Ite laitoin talliin green lämmittävän 35 kokoluokan pumpun missä 8c ylläpito. Tosi kätevää lämmittää remppalämpöihin, kun ilma kiertää puhalluksella.

Niin siis tämä on lämmin varasto, 10 neliötä. Ilppiä olen kyllä pohtinut autotallin puolelle, mutta en erikseen tai toista varaston puolelle. Yhtäällä ilmanvaihtoon tallin puolelle lossnay ja varaston puolella saa mennä painovoimaisella tai miten sekasi se sitte lämmityksineen ja ilmanvaihtoineen menee jos tallin/varaston ovi on auki. Väliä ei liene kunhan ilma vaihtuu tavalla tai toisella.

 

[Hawk]

Tutkiskelin termokenkiä ja vaikutti aika yksinkertaisilta asennettavilta. Jos tuohon nyt lähtisi kun paikat on kerta vielä auki niin mennäkkö sitten noilla vai kustannustehokkaammin harkoilla.. Harkoilla riittäisi varmaan tuo 1 rivin sokkelointi vaikka työläältä sekin kuulostaa. Peltikaton irti käyttäminen ei ole kyllä ongelma, joten kyllä tuon aluskatteen nyt ainakin voisi paikalleen heittää. Näiden tietojen valossa ajatukset kyllä muuttui, kun hieman alustavia kustannuslaskelmiakin olin jo ehtinyt tehdä enkä tuota kengitystä osannut ajatellakaan. Täytyypäs palailla vielä lähitulevaisuudessa asiaan ja käydä haastattelemassa vielä lähipiirin timpuriakin. Nuo rakennemuutokset vaatinee vähintään toimenpideluvatkin 60 neliöiselle tallille..?

 

[jonesky12345]

Tutkiskelin termokenkiä ja vaikutti aika yksinkertaisilta asennettavilta. Jos tuohon nyt lähtisi kun paikat on kerta vielä auki niin mennäkkö sitten noilla vai kustannustehokkaammin harkoilla.. Harkoilla riittäisi varmaan tuo 1 rivin sokkelointi vaikka työläältä sekin kuulostaa. Peltikaton irti käyttäminen ei ole kyllä ongelma, joten kyllä tuon aluskatteen nyt ainakin voisi paikalleen heittää. Näiden tietojen valossa ajatukset kyllä muuttui, kun hieman alustavia kustannuslaskelmiakin olin jo ehtinyt tehdä enkä tuota kengitystä osannut ajatellakaan. Täytyypäs palailla vielä lähitulevaisuudessa asiaan ja käydä haastattelemassa vielä lähipiirin timpuriakin. Nuo rakennemuutokset vaatinee vähintään toimenpideluvatkin 60 neliöiselle tallille..?

Toimenpidelupaa ei enää taida olla olemassa, vaan kaikki on samassa rakentamisluvassa nykyään. Itse en tuosta kylläkään rakennusvalvontaan mitään yhteyttä ottaisi, jos jotain kengitystä tai sokkelia miettii. Toki kengitystä en edes miettisi, ei ole mitään järkeä tehdä tallille tai muulle tilalle missä ei asuta. Jos tuolla jotain homeitiötä jonnekin alajuoksuun pääsee syntymään niin ei ole mitään merkitystä kun niitä ei hengitellä 24/7. Toki tuo sokkelin tekeminenkin lienee turhaa, jos sulla on ns "sokkelikorkoa" ton laatan puolesta, eli toi puuseinä ei lähde maan tasalta nytkään. Sillä olisi väliä, jos maanvarainen laatta olisi maanpinnan tasossa niin saisi vähän korkeutta kosteuden kapillaarinousulle tai ylipäätään ympäristörasitukselle.

Käytännössä jos ei tuota tallin runkoa kiinnosta uusia niin jättäisin tekemättä ja vetäisin vaan pirrieristeet tonne ja leveällä höyrynsulkuteipillä teippaus koolausten ja kattopalkkien poikki. Tosta katostakin tulee tolla keinolla niin tiivis, ettei sinne tarvitse mitään aluskatteita asentaa. Jos kattopelti jotain allensa kondensoi niin se kyllä valuu sitä pirriä pitkin alaspäin. Toki sinne voi aluskatteen vetästä, jos kattopellitys on siinä kunnossa että irroittelun jälkeen kehtaa laittaa takaisin.

 

[Kvarkki]

Toimenpidelupaa ei enää taida olla olemassa, vaan kaikki on samassa rakentamisluvassa nykyään. Itse en tuosta kylläkään rakennusvalvontaan mitään yhteyttä ottaisi, jos jotain kengitystä tai sokkelia miettii. Toki kengitystä en edes miettisi, ei ole mitään järkeä tehdä tallille tai muulle tilalle missä ei asuta. Jos tuolla jotain homeitiötä jonnekin alajuoksuun pääsee syntymään niin ei ole mitään merkitystä kun niitä ei hengitellä 24/7. Toki tuo sokkelin tekeminenkin lienee turhaa, jos sulla on ns "sokkelikorkoa" ton laatan puolesta, eli toi puuseinä ei lähde maan tasalta nytkään. Sillä olisi väliä, jos maanvarainen laatta olisi maanpinnan tasossa niin saisi vähän korkeutta kosteuden kapillaarinousulle tai ylipäätään ympäristörasitukselle.

Käytännössä jos ei tuota tallin runkoa kiinnosta uusia niin jättäisin tekemättä ja vetäisin vaan pirrieristeet tonne ja leveällä höyrynsulkuteipillä teippaus koolausten ja kattopalkkien poikki. Tosta katostakin tulee tolla keinolla niin tiivis, ettei sinne tarvitse mitään aluskatteita asentaa. Jos kattopelti jotain allensa kondensoi niin se kyllä valuu sitä pirriä pitkin alaspäin. Toki sinne voi aluskatteen vetästä, jos kattopellitys on siinä kunnossa että irroittelun jälkeen kehtaa laittaa takaisin.

Alajuoksun ympäristö näyttää jo nyt vähän enemmän kosteusosumaa ottaneelta. Voiko olla yhtään suurempaa typeryyttä kuin jättää nyt se korjaamatta, kun paikat ovat suoraan esillä ja homman saa urakkana tehtyä suurinpiirtein päivässä? Jätät tekemättä ja sitten aasihattu-päässä revit niitä eristeitä ja sisäpintoja joskus myöhemmin auki, kun alajuoksu on hapertunut siihen kuntoon, että alkaa haitata ulkovuoraustakin. Puhumattakaan tilanteessta, että erehtyy myymään talon.

e: Ei tuo sokkeli ole mitenkään niin korkea, että se estäisi kapillaarisen kosteuden nousemisen alajuoksuun. Siellä tietysti pitäisi olla joku bitumi välissä, jos ei juosten kusten ole rakennettu.

 

[jonesky12345]

Normaalisti käyttäjä kvarkki on mulla ignoressa, mutta vastaan tuohon viestiin nyt sen verran, että tarkoitukseni ei ollut sinänsä indikoida sitä, että tollanen korko mitä kuvissa ulkopuolelta oli otettu jotenkin katkaisisi kapillaarikosteuden nousun, mutta eipähän suoraan pintamaan kosteus siirry aina siihen laatan pintaan joka vesisateella ja tuolla näkyy olevan kyllä kermit alajuoksun alla kuvissa. Joo pientä tollasta käynyt kosteana jälkeä tossa kuvissa näkee, mutta syy sille ei ole tiedossa.

Jos tossa @Hawk haluaa fiksun toteutuksen jatkoa ajatellen, niin kyllä, joku lecasoraharkkosokkeli tuossa voisi olla ihan fiksu. Vähän työläs se on sinne tehdä, kun joutuu paloissa tekemään ja varmaan viritellä jotain pieniä välitukia seinän koolausten väliin tunkkia varten ettei tossa käy niin että alajuoksun katkasemalla runko painuu sattumanvaraisesti paikoitellen, mutta ihan toteutettavissa se kyllä olisi. Tekisin varmaan itse jotenkin niin, että vetäisin jotain kunnon jämyä lankkua esim 2*5 tuumasta tohon seinän sisäpintaan jonnekin vaikkapa metrin korkeuteen koko lankun pituudelta ja ruuvaisin seinän runkotolppiin kiinni jja sitten jollain tunkilla ja pönkkäpuulla aina katkaistavan runkotolpan luota vähän painetta lankkuun ja katkaisee runkotolpan haluttuun korkoon, alajuoksu alueelta palastellen pois ja leca harkko, kermi ja pätkä lankkua "alajuoksuksi" tolpan alle.

Alajuoksuhan on tollasen operaation jälkeen vähän "silppua" koska tossa saa aika rajalliset pätkät tehtyä kertavedolla, mutta en usko että se nyt suuremmin mitään ongelma aiheuttaa.

 

[Kvarkki]

Normaalisti käyttäjä kvarkki on mulla ignoressa, mutta vastaan tuohon viestiin nyt sen verran, että tarkoitukseni ei ollut sinänsä indikoida sitä, että tollanen korko mitä kuvissa ulkopuolelta oli otettu jotenkin katkaisisi kapillaarikosteuden nousun, mutta eipähän suoraan pintamaan kosteus siirry aina siihen laatan pintaan joka vesisateella ja tuolla näkyy olevan kyllä kermit alajuoksun alla kuvissa. Joo pientä tollasta käynyt kosteana jälkeä tossa kuvissa näkee, mutta syy sille ei ole tiedossa.

Jos tossa @Hawk haluaa fiksun toteutuksen jatkoa ajatellen, niin kyllä, joku lecasoraharkkosokkeli tuossa voisi olla ihan fiksu. Vähän työläs se on sinne tehdä, kun joutuu paloissa tekemään ja varmaan viritellä jotain pieniä välitukia seinän koolausten väliin tunkkia varten ettei tossa käy niin että alajuoksun katkasemalla runko painuu sattumanvaraisesti paikoitellen, mutta ihan toteutettavissa se kyllä olisi. Tekisin varmaan itse jotenkin niin, että vetäisin jotain kunnon jämyä lankkua esim 2*5 tuumasta tohon seinän sisäpintaan jonnekin vaikkapa metrin korkeuteen koko lankun pituudelta ja ruuvaisin seinän runkotolppiin kiinni jja sitten jollain tunkilla ja pönkkäpuulla aina katkaistavan runkotolpan luota vähän painetta lankkuun ja katkaisee runkotolpan haluttuun korkoon, alajuoksu alueelta palastellen pois ja leca harkko, kermi ja pätkä lankkua "alajuoksuksi" tolpan alle.

Alajuoksuhan on tollasen operaation jälkeen vähän "silppua" koska tossa saa aika rajalliset pätkät tehtyä kertavedolla, mutta en usko että se nyt suuremmin mitään ongelma aiheuttaa.

Missä kuvassa sinä näet siellä alajuoksun alla kermin?

Sinällään tuo runkotolppien tukeminen on ainoa asia mistä ollaan samaa mieltä ja siitä kommentoin jo aiemmassa viestissäni. Lecaharkko-korjaus on täysin käyttökelvoton toteutus, koska se nostaa kosteuden lecaharkosta ulkovuorauksen suuntaan pikkuhiljaa ja muodostaa täysin tarpeettoman eristeettömän kerroksen seinälle. Toki kosteuden saa kuriin laittamalla kalvon harkon ja seinän väliin, mutta menee ihan kikkailuksi ja ylimääräinen riskirakenne. Tämän lisäksi joudut tekemään suurella vaivalla saman kengitystä vastaavaan korjauksen uuteen alajuoksuun, runkotolppien määrämittaan katkaisu riittävän tarkasti ja suoraan on hyvin hankalaa. Tulee sellainen ihan itse keksin ja tein rakenne noihin kengitystuotteisiin verrattuna. Oikeastaan ainoa keskustelun aihe tässä on se, että mistä halvimmalla nuo kengitystuotteet saa.

 

[dot1q]

Missä kuvassa sinä näet siellä alajuoksun alla kermin

IMG_0606 kuvassa näkyy hyvin kermiä viitisen senttiä alajuoksusta kuvaajaan päin. Hawkin toiseksi viimeisin viesti.

Viesti keskustelussa 'Keskustelua autotalleista ja autokatoksista'
Keskustelua autotalleista ja autokatoksista


Samoin IMG_0602 tässä viestissä:
Viesti keskustelussa 'Keskustelua autotalleista ja autokatoksista'
Keskustelua autotalleista ja autokatoksista

 

[Kvarkki]

IMG_0606 kuvassa näkyy hyvin kermiä viitisen senttiä alajuoksusta kuvaajaan päin. Hawkin toiseksi viimeisin viesti.

Viesti keskustelussa 'Keskustelua autotalleista ja autokatoksista'
Keskustelua autotalleista ja autokatoksista


Samoin IMG_0602 tässä viestissä:
Viesti keskustelussa 'Keskustelua autotalleista ja autokatoksista'
Keskustelua autotalleista ja autokatoksista

Siis meinaat, että tuo alajuoksu on tehty jollain laudalla kakkosnelosen sijaan? Ihmettelin kyllä tuo "kaistaa", mutta ei kyllä tullut mieleen epäillä lautaa alajuoksuna, joten näytti visuaalisesti hassulta. Nyt kun huomasin kuvassa 602 tuon kermin vaurion vasemmassa laidassa, niin helpompi "nähdä". Jos siinä on pelkkä lauta, niin sitä suuremmalla syyllä vaihtaisin pois, kakkosnelosessa ruuvit ja naulat pysyy kuitenkin kiinni huomattavasti pidemmän aikaa vaikka puu olisi vähän heikommassa kunossa. Onneksi tuossa on tuo koolauslauta ulkoverhoukselle sentään.

 

[jonesky12345]

Missä kuvassa sinä näet siellä alajuoksun alla kermin?

Sinällään tuo runkotolppien tukeminen on ainoa asia mistä ollaan samaa mieltä ja siitä kommentoin jo aiemmassa viestissäni. Lecaharkko-korjaus on täysin käyttökelvoton toteutus, koska se nostaa kosteuden lecaharkosta ulkovuorauksen suuntaan pikkuhiljaa ja muodostaa täysin tarpeettoman eristeettömän kerroksen seinälle. Toki kosteuden saa kuriin laittamalla kalvon harkon ja seinän väliin, mutta menee ihan kikkailuksi ja ylimääräinen riskirakenne. Tämän lisäksi joudut tekemään suurella vaivalla saman kengitystä vastaavaan korjauksen uuteen alajuoksuun, runkotolppien määrämittaan katkaisu riittävän tarkasti ja suoraan on hyvin hankalaa. Tulee sellainen ihan itse keksin ja tein rakenne noihin kengitystuotteisiin verrattuna. Oikeastaan ainoa keskustelun aihe tässä on se, että mistä halvimmalla nuo kengitystuotteet saa.

dot1q tossa yllä linkkasikin kuvat missä kermi näkyy. Tuo kuvissa näkyvä kuivahtanut rungon alareunan kosteuden syy ei tuosta selviä, voi olla vaikkapa että lunta on ollut kylmää seinää vasten ja sen takia seinä on joskus imassut vettä alareunastaan.

Lecaharkolla tehty sokkeli on aivan normaali rakenne eikä missään määrin riskirakenne. Maanvaraisen betonilaatan reunoille muurataan sokkeli harkosta, harkon päälle vedetään kermi kosteuskatkoksi ja seinän puurunko lähtee tuosta kermin päältä. Siitä oon samaa mieltä, että seinän runkotolppien katkaisu hallitusti suoraan on haastavaa, mutta jotenkin tuntuisi vaan tollasen osalta vähän kalliilta ja turhalta lähteä jotain kengitystuotteita laittamaan, kun tollasessa tallissa on äkkiä monta kymmentä runkotolppaa ja kenkiin menee tonnikaupalla rahaa jos noita teräskenkiä laittaa.

Jos tossa alajuoksussa ei nyt ole mitään lahovaurioita eli on ihan ns "kova" niin lämpimänä tilana käytettäessä jos sisäpuolella ei lotrata vedellä toi kosteusrasitus on tolle seinän alareunalle aika vähäistä. Sen verran tulee hukkalämpöä rungon läpi, että seinän vierustat sulaa talvellakin luonnostaan ja runkorakenteille tulee kuivattavaa lämpöä koko ajan. Ajan saatossahan tollanen kermi falskaa kosteutta mikä näkyy esim jossain näissä ongelmatalojen matalien sokkeleiden ja valesokkeleiden kanssa kun kermistä huolimatta noita kosteusongelmia esiintyy, mutta en olis tallin tapauksessa nyt erityisen huolissani jos ne rakenteet vaan lähtökohtaisesti pysyy ehjinä eli eivät lahoa ja vaadi korjauksia sitten myöhemmin. Joku pieni mikrobi jossain tallin seinän alajuoksussa kun ei kenenkään terveyteen vaikuta ellei tallia pidä jonain tekstiilivarastona.

Kun katsoo tota rakennetta eli tollanen peruskylmä talli ilman mitään hienosteluja ja puutavaran kunnosta näkee ettei mikään ihan tuorein rakennus ole, niin tossa aletaan olemaan vähän sellasessa tilanteessa, että uuden rungon pykääminen voisi melkein olla pidemmän päälle se paras ratkaisu. Samalle laatalle vaan uusi runko ja kattotuotteet voi laittaa takaisin vaikkapa tollaisenaan. Jos tota nyt elvytetään, niin siinä pitää vähän funtsia sitten mikä sen rakennuksen käyttöikä tulee olemaan ja millaset panostukset rahallisesti tohon haluaa laittaa. 100mm pirri maksaa joku 30€/neliö niin tollasessa tallissa on äkkiä 5 tonnia pirrissä kiinni jos toi nyt 60 neliötä oli kooltaan. Siihen jos laittaa kenkää muutamalla tonnilla niin äkkiä on jo kymppitonni mennyt ja runko on silti vanha eli kannattaa varmaan vähän harkita, onko ajankohtaista uusia runko myöhemmin vai millasella panostuksella mennään.

 

[Kvarkki]

Lecaharkolla tehty sokkeli on aivan normaali rakenne eikä missään määrin riskirakenne. Maanvaraisen betonilaatan reunoille muurataan sokkeli harkosta, harkon päälle vedetään kermi kosteuskatkoksi ja seinän puurunko lähtee tuosta kermin päältä. Siitä oon samaa mieltä, että seinän runkotolppien katkaisu hallitusti suoraan on haastavaa, mutta jotenkin tuntuisi vaan tollasen osalta vähän kalliilta ja turhalta lähteä jotain kengitystuotteita laittamaan, kun tollasessa tallissa on äkkiä monta kymmentä runkotolppaa ja kenkiin menee tonnikaupalla rahaa jos noita teräskenkiä laittaa.

Mikä on se lecaharkon lisäarvo tuossa ratkaisussa? Ihan samalla vaivalla sitten vetää puut vaan poikki ja pistää uuden alajuoksun ja pätkät pystypuuta. Ei tule yhtään sen kummoisempi kuin että siinä olisi yksi harkko kaverina. Mitä olen itse noita korjaillut, niin noi jatkokset ovat sen verran perseestä tehdä, että tuollainen korjauskenkä on jokaisen sijoitetun euron arvoinen. Starkin listahinnasta pitäisi kyllä lähteä aika reilusti pois, kun kysyy tarjouksen (tai halvemmasta paikasta).

Jos se hinta on ratkaiseva tekijä, niin jättää sitten koko eristyksen tekemättä. Alajuoksun korjaa alle tonnilla kengittäen, joten mikä järki (sun hintoja käyttäen) on riskeerata PIRreihin se 5 k€ ja jättää nykyrakenne seinään? Puhtaasta laiskuudesta siinä silloin on kyse ja se tulee varmasti puremaan perseeseen jossain kohtaa.

 

[Dunlop]

Jos siellä on bitumi alajuoksun ja perustuksen välissä, niin antaisin olla tuollaisenaan ja eristeet paikoilleen.