Keskustelua pakkoruotsista, eräs esimerkki suomalaisesta politiikasta

[Janishell]

Englannin roolia yhteiskunnassa olisi hyvä lisätä ylipäätään, vaikka pakkoruotsittajien piireissä "englannin ylivaltaa" aina syytetäänkin vaikka mistä.

Jos nyt ihan järjellä mietitään, niin englanti voisi yhtä hyvin olla (eräs) virallinen kieli Suomessa. Se olisi nykyaikaa, ja toivottaisi kaikenlaiset kansallisuudet tervetulleiksi Suomeen nykyistä paremmin.

Katukylteissäkin on täysin naurettavaa, että ruotsin rooli ja näkyvyys on nykyistä luokkaa, ja toisaalta englantia ei näy käytännössä missään. Ei tällä ole järjen ja logiikan kanssa mitään tekemistä, vaan tämä ihan pelkkää kielipolitiikkaa. Puhumattakaan sitten niistä ("kaksikielisistä") kunnista, joissa ruotsinkielisiä on vain kourallinen mutta silti laki vaatii kaksikieliset kyltit. Vaikkapa Pyhtää. Väkiluku 5100, joista ruotsinkielisiä noin 800... Kunta on moottoritien varrella, joten luonnollisesti moottoritielläkin pitää kaikki kyltit olla ruotsiksi. 800 ihmisen takia (joista lähes kaikki varmasti puhuvat myös suomea - paikka on Kymenlaakso eikä mikään länsi-Suomen saari!). Järkevää.

Englanniksi ei tosiaan sanota missään mitään. Olisi nääs liikaa, että kieliä olisi kolme. Nääs. Selvä kuin bläkki.

Itseäkin vitutti Tukholmassa pyöriä kun ei ollut englanniksi opas kylttejä, vaikka Tukholma pitäisi olla kansainvälinen mesta.

 

[draco76]

Itseäkin vitutti Tukholmassa pyöriä kun ei ollut englanniksi opas kylttejä, vaikka Tukholma pitäisi olla kansainvälinen mesta.

Auttaisiko ne englanninkieliset kyltit miten kaupungin sisällä?

 

[Janishell]

Auttaisiko ne englanninkieliset kyltit miten kaupungin sisällä?

Ihan ruoka menutkin oli ruotsiksi eikä englanniksi useassa paikka, se pisti vituttaa. Onneksi on google kääntäjät nykyään.

 

[draco76]

Ihan ruoka menutkin oli ruotsiksi eikä englanniksi useassa paikka, se pisti vituttaa. Onneksi on google kääntäjät nykyään.

Nuo saisi olla englanniksi ja myös palvelu englanniksi. Kyltit ei niinkään paitsi ehkä kaupunkien nimet.

Saksassa törmäsin tuohon ettei lounasruokalassa edes osattu englantia. Onneksi kutsuneen firman työväki tulkkasi. Illallisravintolassakin joutui kysymään heiltä mitä mikin ruoka on.

 

[Rullis]

Vaikka mitkään kielet ei koskaan ollut mulle itselle koulussa mieleen, niin pitää kyllä silti antaa propsit mutsille, kun se kyllä ainakin kannusti oppimaan, oli sitten mikä aine tahansa kyseessä. En muista pahemmin kyllä ruotsia käyttäneeni muutakuin kerran slussenin mäkkärissä ja kerran tilasin ravintolasta bissen.

Sillä muistan yläasteella, miten osaa kotona kannustettiin jättämään homokielen opettelu pois ja osa kehuskeli miten vanhemmat täyttää luvattomat poissaoloilmoitukset hymyssä suin. Ite olisin saanut korville moisesta toiminnasta.

Musta se on todella tyhmä asenne, että jos minä en jotain tietoa tarvitse, niin ei tarvitse muutkaan. Tai toinen klassinen vasta-argumentti miten aine X on tärkeämpi. Mistä sen tietää kuinka tärkeä joku oppiaine on jonkun muun elämässä? Joku saattaa päästä sen ansiosta vaikka jatko-opiskelemaan Ruotsiin jotain, mikä ei olisi Suomessa mahdollista.

 

[Jetula]

Musta se on todella tyhmä asenne, että jos minä en jotain tietoa tarvitse, niin ei tarvitse muutkaan. Tai toinen klassinen vasta-argumentti miten aine X on tärkeämpi. Mistä sen tietää kuinka tärkeä joku oppiaine on jonkun muun elämässä? Joku saattaa päästä sen ansiosta vaikka jatko-opiskelemaan Ruotsiin jotain, mikä ei olisi Suomessa mahdollista.

Minusta taas toi sinun asenteesi tuohon argumenttiin on enemmänkin se todella tyhmä asenne, koska noi argumentit sopivat vielä enemmän myös pakkoruotsin kannattajiin. Miksi mielestäsi sitten se ruotsin kieli on muita kieliä tai oppiaineita tärkeämpi? Senhän opiskelu perustuu historiaan ja siihen kun menneisyydessä rantaruotsalaisen vähemmistön vuoksi sitä joskus saatettiin myös Suomessa tarvita.

 

[Timo 2]

Vaikka mitkään kielet ei koskaan ollut mulle itselle koulussa mieleen, niin pitää kyllä silti antaa propsit mutsille, kun se kyllä ainakin kannusti oppimaan, oli sitten mikä aine tahansa kyseessä. En muista pahemmin kyllä ruotsia käyttäneeni muutakuin kerran slussenin mäkkärissä ja kerran tilasin ravintolasta bissen.

Sillä muistan yläasteella, miten osaa kotona kannustettiin jättämään homokielen opettelu pois ja osa kehuskeli miten vanhemmat täyttää luvattomat poissaoloilmoitukset hymyssä suin. Ite olisin saanut korville moisesta toiminnasta.

Musta se on todella tyhmä asenne, että jos minä en jotain tietoa tarvitse, niin ei tarvitse muutkaan. Tai toinen klassinen vasta-argumentti miten aine X on tärkeämpi. Mistä sen tietää kuinka tärkeä joku oppiaine on jonkun muun elämässä? Joku saattaa päästä sen ansiosta vaikka jatko-opiskelemaan Ruotsiin jotain, mikä ei olisi Suomessa mahdollista.

Tuota sun ympäripyöreetä vastausta voi käyttää ihan mihin tahansa oppiaineeseen ja täten tukahduttaa keskustelun aineen tärkeydestä.

 

[Jetula]

Nuo saisi olla englanniksi ja myös palvelu englanniksi. Kyltit ei niinkään paitsi ehkä kaupunkien nimet.

Saksassa törmäsin tuohon ettei lounasruokalassa edes osattu englantia. Onneksi kutsuneen firman työväki tulkkasi. Illallisravintolassakin joutui kysymään heiltä mitä mikin ruoka on.

Nykyään lähes kaikilla on älypuhelin ja siinä googlen tms kääntäjä saatavilla. Puolassa kesällä suorastaan käsittämättömän kärsivällinen tarjoilija opetti vanhusporukkaa avaamaan kääntäjän ja katsomaan menua kameran läpi. Keski-Euroopan maaseudulla tuttua pelkästään paikallinen menu, eipä Suomessakaan moni lounasravintola turhaan kaksia menuja tee. Nyt kun jokainen myös tilanteesta selviää, niin eipä ravintoloitakaan motivoi täysin turha kankeiden käännösten teko. Perinteiset ruokalajit saakin jäädä alkuperäiselle nimelleen.

 

[Carmake]

Vastustan pakkoruotsia voimakkaasti, enkä edelleenkään löydä asiasta hyviä puolia. Uskon, että ruotsia opiskeltaisiin vapaaehtoisestikin melko paljon ja vaikka ei opiskeltaisikaan, kaikki varmasti huomaisivat, ettei siitäkään mitään vahinkoa tapahtunut.

Englanti ainoaksi pakolliseksi kieleksi. Kielistä kiinnostuneet sitten erikoistuvat mihin haluavat.

 

[Rullis]

Vaikka tämä toisen kotimaisen kielen puolustaminen ei varmasti tässä langassa hirveästi kerää suosiota, näen että pakkoruotsista on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Yleissivistys, korkeakoulutuksessa virkamies käyttö, läheinen kielisukulaisuus Norjan ja Tanskan kanssa. Saksa ja englanti myös suht lähellä. Suomen historialliset asiakirjat on myös kaikki ruotsiksi.

Koulutuksessa ylipäätään on se monipuolisuus tärkeätä. On ihan tiedossa oleva fakta, että musiikki, kuvataide, käsityöt, liikunta, historia ja matematiikka kehittävät eri aivojen osa-alueita. Minusta kaikki kielet voisi aloittaa vielä nykyistäkin aikasemmin, ainakin nykytieteen valossa mitä aikaisemmin aloittaa vieraiden kielten opiskelun, sitä helpompaa se on. Varhaiskasvatuksessa lapsi saattaa oppia vieraan kielen ääntämisen ja perusteet pelkästään kuuntelemalla, vaikka kotona ei tätä kieltä käytettäisi.

Terveisin lukioruotsin viiden kurssin 4,8 keskiarvo

 

[draco76]

Vaikka tämä toisen kotimaisen kielen puolustaminen ei varmasti tässä langassa hirveästi kerää suosiota, näen että pakkoruotsista on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Yleissivistys, korkeakoulutuksessa virkamies käyttö, läheinen kielisukulaisuus Norjan ja Tanskan kanssa. Saksa ja englanti myös suht lähellä. Suomen historialliset asiakirjat on myös kaikki ruotsiksi.

Koulutuksessa ylipäätään on se monipuolisuus tärkeätä. On ihan tiedossa oleva fakta, että musiikki, kuvataide, käsityöt, liikunta, historia ja matematiikka kehittävät eri aivojen osa-alueita. Minusta kaikki kielet voisi aloittaa vielä nykyistäkin aikasemmin, ainakin nykytieteen valossa mitä aikaisemmin aloittaa vieraiden kielten opiskelun, sitä helpompaa se on. Varhaiskasvatuksessa lapsi saattaa oppia vieraan kielen ääntämisen ja perusteet pelkästään kuuntelemalla, vaikka kotona ei tätä kieltä käytettäisi.

Terveisin lukioruotsin viiden kurssin 4,8 keskiarvo

Minä laittaisin yhden kotimaisen ja englannin pakolliseksi, sitten lisäksi yksi pakollinen valinnainen. Koulu voi päättää mitä valinnaisia tarjoaa.

 

[Rullis]

Minä laittaisin yhden kotimaisen ja englannin pakolliseksi, sitten lisäksi yksi pakollinen valinnainen. Koulu voi päättää mitä valinnaisia tarjoaa.

Teoriassa ihan hyvä idea, ainut minkä nään ongelmana niin jossain haja-asutusalueen koulussa voi olla haastavaa saada tarpeeksi opettajia jos valittavia kieliä on paljon. Tosin siellä on varmaa haastavaa saada opettajia ylipäätään.

 

[draco76]

Teoriassa ihan hyvä idea, ainut minkä nään ongelmana niin jossain haja-asutusalueen koulussa voi olla haastavaa saada tarpeeksi opettajia jos valittavia kieliä on paljon. Tosin siellä on varmaa haastavaa saada opettajia ylipäätään.

Noissa ei olisi kuin yksi tarjolla.

 

[Jetula]

Teoriassa ihan hyvä idea, ainut minkä nään ongelmana niin jossain haja-asutusalueen koulussa voi olla haastavaa saada tarpeeksi opettajia jos valittavia kieliä on paljon. Tosin siellä on varmaa haastavaa saada opettajia ylipäätään.

Eipä tuo eroaisi nykytilanteesta. Pakkoruotsille ja matematiikalle löytyy opettaja, mutta pitkälle fysiikalle tai kemialle ei välttämättä pakollisia kursseja enempää.

Luonnollisesti valittavia kieliä on aina tilanteen mukaan.

 

[Erkki_erikeepperi]

Vaikka tämä toisen kotimaisen kielen puolustaminen ei varmasti tässä langassa hirveästi kerää suosiota, näen että pakkoruotsista on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Yleissivistys, korkeakoulutuksessa virkamies käyttö, läheinen kielisukulaisuus Norjan ja Tanskan kanssa. Saksa ja englanti myös suht lähellä. Suomen historialliset asiakirjat on myös kaikki ruotsiksi.

Koulutuksessa ylipäätään on se monipuolisuus tärkeätä. On ihan tiedossa oleva fakta, että musiikki, kuvataide, käsityöt, liikunta, historia ja matematiikka kehittävät eri aivojen osa-alueita. Minusta kaikki kielet voisi aloittaa vielä nykyistäkin aikasemmin, ainakin nykytieteen valossa mitä aikaisemmin aloittaa vieraiden kielten opiskelun, sitä helpompaa se on. Varhaiskasvatuksessa lapsi saattaa oppia vieraan kielen ääntämisen ja perusteet pelkästään kuuntelemalla, vaikka kotona ei tätä kieltä käytettäisi.

Terveisin lukioruotsin viiden kurssin 4,8 keskiarvo

Ruotsi ei ole yleissivistävä oppiaine.

Se on loppupelissä hyvin niche oppiaine.

Edes englanti ei ole pakollinen kieli de-jure. Vaikka onkin yleissivistävä aine, todellakin.

Ei tässä yhtälössä ja sun selityksissä ole mitään järkeä.

Ei missään ole mitään järkeä. Pelkkää naurettavaa kielipoliittista hevonpaskaa. Seli seli seli. "Voithan sä muuttaa vaikka Närpiöön ja löytää ruotsalaisen tyttöystävän, ja whatabout pakkomatematiikka, whatabout that!!! Whatabout Iraq ja käyttihän USA:kin atomipommia Japanissa 1945!"

PS. Yleissivistystä on tietää, että ruotsi on kieli ja että missä maissa sitä puhutaan. Ehkä jopa se, että mihin kieliperheeseen se kuuluu. Sen sijaan kielen osaaminen ei todellakaan ole yleissivistystä!!!

 

[Lämpöpumppu]

Vaikka tämä toisen kotimaisen kielen puolustaminen ei varmasti tässä langassa hirveästi kerää suosiota, näen että pakkoruotsista on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Yleissivistys, korkeakoulutuksessa virkamies käyttö, läheinen kielisukulaisuus Norjan ja Tanskan kanssa. Saksa ja englanti myös suht lähellä. Suomen historialliset asiakirjat on myös kaikki ruotsiksi.

Koulutuksessa ylipäätään on se monipuolisuus tärkeätä. On ihan tiedossa oleva fakta, että musiikki, kuvataide, käsityöt, liikunta, historia ja matematiikka kehittävät eri aivojen osa-alueita. Minusta kaikki kielet voisi aloittaa vielä nykyistäkin aikasemmin, ainakin nykytieteen valossa mitä aikaisemmin aloittaa vieraiden kielten opiskelun, sitä helpompaa se on. Varhaiskasvatuksessa lapsi saattaa oppia vieraan kielen ääntämisen ja perusteet pelkästään kuuntelemalla, vaikka kotona ei tätä kieltä käytettäisi.

Terveisin lukioruotsin viiden kurssin 4,8 keskiarvo

Kukaan ei varmaan ole ruotsin kieltä vastaan toisena kotimaisena kielenä, itsekin puollan sen pysyvyyttä. Sellaisena se näillä näkymin pysyy pitkälle tulevaisuuteen, oli sitten pakkoruotsi tai ei. Itse taas kaipaisin perustelua, miten nimenomaisesti se pakkoruotsi vaikuttaa tuohon yleissivistykseen, korkeakouluun tai kielisukulaisuuden tarpeelle? Jos ja kun suurin osa ihmisistä unohtaa ne ruotsin kielen alkeet päättötodistuksen saatuaan, oli sitten peruskoulun, lukion tai korkeakoulun päättötodistus, niin mitä hyötyä siitä pakosta on?

Oma veikkaus on, että pakkoruotsin kustannukset ovat jo yksissään hyötyä suurempi haitta, että joutaisi luopua. Äärimmäisen tehotonta käyttää resursseja aineeseen pari tuntia viikossa per oppilas, joka ei valtaosaa oppilaista kiinnosta. Tämä on peilaus omaan peruskouluaikaan, jolloin taisin olla luokan innokkaimpia ruotsin opiskelijoita hyvällä menestyksellä. Tiedä sitten vaikka yleinen kiinnostus olisi kasvanut siitä. Opintosuunnitelmat ovat muutenkin niin älyttömän rajalliset ja tunteja on viikossa vähän, niin opettaisin mielummin 2h viikossa vaikka talousoppia. Talouden kanssa ihmiset ovat päivittäin tekemisissä, mutta sen osaaminen tuntuu olevan valtaosalle yhtä heikkoa kuin ruotsin kielen osaaminen.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kukaan ei varmaan ole ruotsin kieltä vastaan toisena kotimaisena kielenä, itsekin puollan sen pysyvyyttä.

Puhu vaan omasta puolestasi. Kyllä minä vastustan ruotsia "toisena kotimaisena kielenä", koska sitä äidinkielenään puhuvien määrä on nykyään niin vähäinen (ja alueellisesti rajoittunut), ettei tällaiselle asemalle ole enää mitään perustetta (vaikka joskus vuonna kivi ja keppi olisi ollutkin).

Mutta ei tätä kannata sotkea pakkoruotsikeskusteluun, vaan nämä ovat ihan erillisiä asioita.

 

[Lämpöpumppu]

Puhu vaan omasta puolestasi. Kyllä minä vastustan ruotsia "toisena kotimaisena kielenä", koska sitä äidinkielenään puhuvien määrä on nykyään niin vähäinen (ja alueellisesti rajoittunut), ettei tällaiselle asemalle ole enää mitään perustetta (vaikka joskus vuonna kivi ja keppi olisi ollutkin).

Mutta ei tätä kannata sotkea pakkoruotsikeskusteluun, vaan nämä ovat ihan erillisiä asioita.

Onhan se toki luonnollista, että mikäli ruotsinkielisten kansalaisten määrä vähenee, niin kieli voitaisiin poistaa toisen kotimaisen kielen asemasta. Toistaiseksi se noin 5% väkimäärä kuitenkin on ihan perusteltu syy pitää ruotsi toisena kotimaisena kielenä. Tuon ylläpitäminen ei kuitenkaan aiheuta suurempia kustannuksia, varsinkin kun palvelut esimerkiksi internetissä voidaan kääntää nyt ja lähitulevaisuudessa luotettavasti vaikka tekoälyn avulla useammallekkin kielelle. Ja palveluiden tarjoamisessa voidaan edelleen käyttää henkilöitä, jotka osaavat kieltä. Kyllä niitä löytyy jatkossakin, vaikka sitten niitä edesmenneitä ruotsin opettajia, kun pakkoruotsista päästään eroon. Pakkoruotsin opettamisesta tulee varmasti ne suurimmat kustannukset yhteiskunnalle.

 

[Jetula]

Onhan se toki luonnollista, että mikäli ruotsinkielisten kansalaisten määrä vähenee, niin kieli voitaisiin poistaa toisen kotimaisen kielen asemasta. Toistaiseksi se noin 5% väkimäärä kuitenkin on ihan perusteltu syy pitää ruotsi toisena kotimaisena kielenä.

Ei ole syy kuitenkaan pakkoruotsille, kuten ei pakkosaamellekaan kotimaisen kielen asema. Joko kyseessä on jonkintasoinen oma uskomus tai sitten ihan hatusta vdetty peruste.

Ruotsin puhuminen on keskittynyt pienelle alueelle sisältäen Ahvenanmaan ja muutaman rannikon kunnan. Tämä vähemmistö on pienempi kuin Suomen muunkielisten vähemmistöjen osuus. Keskimäärin rantaruotsalaiset myös osaavat suomea ja/tai englantia eivätkä usein edes itse kannata pakkoruotsia.

 

[draco76]

Ei ole syy kuitenkaan pakkoruotsille, kuten ei pakkosaamellekaan kotimaisen kielen asema. Joko kyseessä on jonkintasoinen oma uskomus tai sitten ihan hatusta vdetty peruste.

Ruotsin puhuminen on keskittynyt pienelle alueelle sisältäen Ahvenanmaan ja muutaman rannikon kunnan. Tämä vähemmistö on pienempi kuin Suomen muunkielisten vähemmistöjen osuus. Keskimäärin rantaruotsalaiset myös osaavat suomea ja/tai englantia eivätkä usein edes itse kannata pakkoruotsia.

Kuntien tasolla kaksikielisyyden sääntö on hyvä (6% tai 3000 asukasta). Pakkoruotsia ei kuitenkaan tarvita vaikka oltaisiin kaksikielisiä.

 

[KeljuK]

Kuntien tasolla kaksikielisyyden sääntö on hyvä (6% tai 3000 asukasta). Pakkoruotsia ei kuitenkaan tarvita vaikka oltaisiin kaksikielisiä.

Jos kuitenkin on tilanne missä ruotsi on virallisesti toinen kotimainen, sen virkamiesruotsin poisto aiheuttaisi pikkasen jänskän edun niille ruotsia osaaville- jos siis kunnallista palvelua pitäisi saada myös ruotsiksi, vaikka edes niissä 6% kunnissa.

 

[draco76]

Jos kuitenkin on tilanne missä ruotsi on virallisesti toinen kotimainen, sen virkamiesruotsin poisto aiheuttaisi pikkasen jänskän edun niille ruotsia osaaville- jos siis kunnallista palvelua pitäisi saada myös ruotsiksi, vaikka edes niissä 6% kunnissa.

Osaamisesta saa edun, tietty. Eikä noissakaan kunnissa kaikkien tarvitse osata, kunhan palvelu on saatavilla kyseisellä kielellä.

 

[KeljuK]

Osaamisesta saa edun, tietty. Eikä noissakaan kunnissa kaikkien tarvitse osata, kunhan palvelu on saatavilla kyseisellä kielellä.

Toki, mutta jos se on saatavana oltava ja virkamiesruotsi poistetaan niin tekee jännät niille jotka sitä nollahelppoa kurssia ei viitsi suorittaa.

 

[draco76]

Toki, mutta jos se on saatavana oltava ja virkamiesruotsi poistetaan niin tekee jännät niille jotka sitä nollahelppoa kurssia ei viitsi suorittaa.

Onpahan motivaatiota opiskella vapaaehtoinen ruotsi. Eiköhän se onnistuisi myös jälkikäteenkin vaikka avoimen puolella jos tulee katumapäälle. Toki työtä se vaatii kun täytyy aloittaa nollasta mutta onpa ainakin silloin motivaatiota. Helsinki esimerkiksi on kaksikielinen.

 

[Lämpöpumppu]

Ei ole syy kuitenkaan pakkoruotsille, kuten ei pakkosaamellekaan kotimaisen kielen asema. Joko kyseessä on jonkintasoinen oma uskomus tai sitten ihan hatusta vdetty peruste.

En tiedä oletko sisäistänyt viestejäni lainkaan, mutta olen pakkoruotsia vastaan enkä tuossakaan lainauksessa puhunut pakkoruotsista yhtään.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kuntien tasolla kaksikielisyyden sääntö on hyvä (6% tai 3000 asukasta). Pakkoruotsia ei kuitenkaan tarvita vaikka oltaisiin kaksikielisiä.

Ai nykysääntö on muka "hyvä" eikä ollenkaan kielipoliittisesti värittynyt?

Kun esimerkiksi Kymenlaaksossa, 5100 asukkaan Pyhtäällä on 800 ruotsinkielistä, niin niiden vuoksi on sitten kaikki kyltit oltava ruotsiksi, myös kunnan läpäisevän E18 -moottoritien. Järkevää ja perusteltua?

Noh, sitten jos tämä kunta sattuisi liittymään 50.000 asukkaan Kotkaan, niin sen jälkeen koko Kotkan kaupungissa pitäisi kyltit uusia ruotsinkielisiksi, koska kuntaliitosten yhteydessä ei kaksikielisyydestä koskaan tingitä (jostain syystä).

Hyvä käytäntö, oikein järkevästi perusteltavissa?

Tästä syystä ei Turun seudullakaan oikein kuntaliitokset etene, koska suomenkieliset ympäryskunnat ei halua kaksikielisyyttä riesakseen.

Käytännössähän tämä nykysysteemi on suunniteltu siten, että pikku hiljaa kaksikielisyys ikäänkuin laajenee ja laajenee, vaikka ruotsinkielinen väestö suhteellisesti pienenee ja pienenee.

Ihan hanurista.

Eivät sentään sitä ole uskaltaneet mennä tekemään, että kaikki Suomen kunnat määriteltäisiin automaattisesti kaksikielisiksi - vaikka toisaalta määritelläänkin. Ei tosin kaikkien yksityiskohtien osalta vaan enemmänkin yleisellä tasolla. Kyllä esimerkiksi virkamiesruotsin suorittamista vaaditaan jopa itärajan rajavalvojilta ja poliiseilta. Miten se palvelu sitten käytännössä sujuu ruotsiksi on eri asia, mutta pointtihan olikin, ettei tässä ole mitään järkeä.

 

[KeljuK]

Kyllä esimerkiksi virkamiesruotsin suorittamista vaaditaan jopa itärajan rajavalvojilta ja poliiseilta. Miten se palvelu sitten käytännössä sujuu ruotsiksi on eri asia, mutta pointtihan olikin, ettei tässä ole mitään järkeä.

Ton voi ajatella olevan myös motivaatio ja kapasiteettikoe. Eli jos on halua kys. hommaan niin sen perusruotsin oppii, ja jos on motivaatiota muttei opi niin ei ole kapasiteettia kys. työtehtävään.

Aika harvoin rikostutkija juoksee tai painii, mut se kuntotesti on silti läpäistävä vaikkei sitä käytännöntyössä tarttiskaan. Motivaatio ja kapasiteettikysymys sekin.

 

[Carmake]

Mitä haittoja pakkoruotsin poistosta siis voisi syntyä? Ja siitä, että ruotsin kieli ei olisi virallinen toinen kieli?

 

[Erkki_erikeepperi]

Ton voi ajatella olevan myös motivaatio ja kapasiteettikoe. Eli jos on halua kys. hommaan niin sen perusruotsin oppii, ja jos on motivaatiota muttei opi niin ei ole kapasiteettia kys. työtehtävään.

Aika harvoin rikostutkija juoksee tai painii, mut se kuntotesti on silti läpäistävä vaikkei sitä käytännöntyössä tarttiskaan. Motivaatio ja kapasiteettikysymys sekin.

Tosi kestävällä pohjalla on perustelut taas, herran jestas sentään.

Jos jotain motivaatiota ja kapasiteettia halutaan testata, niin sen voi varmaan testata jotenkin vähän järkevämminkin ja alaan liittyvämminkin kuin vittu PAKKORUOTSILLA. (Ja kun itärajasta erityisesti on puhetta, niin ei varmaankaan olisi pahitteeksi osata VENÄJÄÄ, ihan ulkopoliittisista suhdanteista riippumatta. Englannista nyt puhumattakaan.)

Sitä paitsi, ihmisten kielelliset lahjakkuudet vaihtelee, joten toiset nyt vaan oppii kieliä helpommin kuin toiset.

 

[draco76]

Noh, sitten jos tämä kunta sattuisi liittymään 50.000 asukkaan Kotkaan, niin sen jälkeen koko Kotkan kaupungissa pitäisi kyltit uusia ruotsinkielisiksi, koska kuntaliitosten yhteydessä ei kaksikielisyydestä koskaan tingitä (jostain syystä).

Lähde tuolle. 3000 asukasta on raja mutta tuleeko tuo jostain muusta?

 

[k334]

Joskus aspahommissa joutunut pakon edestä vastailemaan ruotsinkieliseen palvelulinjaan ilman että osaan yhtään Ruotsia, loppujen lopuksi ehkä yhtä tai kahta tapausta lukuunottamatta kaikki soittaja puhuivat tai suostuivat puhumaan Suomea.

 

[KeljuK]

Jos jotain motivaatiota ja kapasiteettia halutaan testata, niin sen voi varmaan testata jotenkin vähän järkevämminkin ja alaan liittyvämminkin kuin vittu PAKKORUOTSILLA.

No, ollaan 2 kielinen maa niin sen minimin minimin(mikä nyt on naurettavan helppoa) testaaminen tosiaan mittaa myös motivaatiota ja kapasiteettia. Koska se nyt ei vaadi edes suuria älynlahjoja vaan hetken paneutumista. Siksi se tekee siitä "pakkoruotsi" -kokeesta niin mainion. Kenenkäänhän ei ole sitä pakko tehdä ellei alalle halua. Jos haluaa niin se on muutaman kuukauden vaiva jos siihen asti ei ole jaksanut koulussa kuunnella. Se koe on oikeasti aivan pellehelppo.

Jos sitä ei viitsi tehdä, ei ole halua eikä kapasiteettia kys. töihin. Niin simppeliä.

 

[Erkki_erikeepperi]

No, ollaan 2 kielinen maa niin sen minimin minimin(mikä nyt on naurettavan helppoa) testaaminen tosiaan mittaa myös motivaatiota ja kapasiteettia. Koska se nyt ei vaadi edes suuria älynlahjoja vaan hetken paneutumista. Siksi se tekee siitä "pakkoruotsi" -kokeesta niin mainion. Kenenkäänhän ei ole sitä pakko tehdä ellei alalle halua. Jos haluaa niin se on muutaman kuukauden vaiva jos siihen asti ei ole jaksanut koulussa kuunnella. Se koe on oikeasti aivan pellehelppo.

Jos sitä ei viitsi tehdä, ei ole halua eikä kapasiteettia kys. töihin. Niin simppeliä.

Tyypillisesti ALASSA ITSESSÄÄN on ihan riittävästi opiskeltavaa ja motivoivaa ilman jotain vitun sadistisfasistista haittapakkoruotsiakin!

Miksei sitten samantien testailla jollain pakko-swahililla? Se motivoisikin paremmin, koska tiedettäisiin, ettei taustalla ole mitään mielisairasta kielipolitiikkaa ja eturyhmien perseennuolentaa vaan ihan puhdas testi.

 

[Tonnin Seteli]

näen että pakkoruotsista on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Yleissivistys,

Mikä tekee kaikesta muusta koulussa opetettavasta tai mahdollisesta opetettavasta, eli siitä jolla tämä turha täytemateriaali korvattaisiin, vähemmän yleissivistävää? Sama perustelu toimisi yhtä hyvin ja huonosti minkä tahansa turhan opetuksen puolesta.

korkeakoulutuksessa virkamies käyttö,

Millä tavalla tämä on pakkoruotsin hyöty? Korkeakoulutuksen virkamiesruotsi on osa pakkoruotsia.

läheinen kielisukulaisuus Norjan ja Tanskan kanssa

Suomessa opetettava muumiruotsi on vielä noitakin läheisempää sukua ruotsin kielelle.

Millä tavalla tämä on pakkoruotsin hyöty?

Saksa ja englanti myös suht lähellä

Miten tämä edes liittyy mihinkään ehjään ja järjelliseen argumenttiin pakkoruotsia koskien?

Suomen historialliset asiakirjat on myös kaikki ruotsiksi.

Siis jokin marginaalisen harrastustoiminnan auttaminen on sekin jo peruste pakkoruotsille? Paljon hyödyllisempää olisi opettaa erilaisten käsittämättömien käsialojen ja muinaisten kirjasinlajien lukemista. Yleensä niiden vanhojen asiakirjojen selailu ei minulla ole jäänyt juuri kielitaidosta kiinni.

Ton voi ajatella olevan myös motivaatio ja kapasiteettikoe. Eli jos on halua kys. hommaan niin sen perusruotsin oppii, ja jos on motivaatiota muttei opi niin ei ole kapasiteettia kys. työtehtävään.

Sama perustelu toimii mihin tahansa turhaan opetussisältöön. Norjalaisen ja islantilaisen villapaidan kutominen omin käsin mittaisi myös motivaatiota ja kapasiteettia helvetin tiukalla seulalla. Järkevää se ei ole.

 

[LovelyWhore]

En jaksanut lukea tätä pitkää ketjua kokonaan. Haluan vain kertoa omakohtaisen kokemukseni pakkoruotsin tiimoilta, eli tarkoitus ei ole tulla pätemään jos vastaavasta on jo täällä jauhettu. En myöskään ole kärryillä miten mikäkin on tänäpäivänä järjestetty.

Kirjoitin aikoinaan ylioppilaaksi ns. rekennekokeilulukiosta, eli lukiosta jossa kokeillaan kaavailtuja uudistuksia. Esim. siinä samassa koulussa oli ainakin yksi ikäluokka ehtinyt käydä lukionsa kurssimuotoisena ennen kuin koko maassa siirryttiin "luokattoman lukion" malliin. En sentään ole niin vanha, että olisin ollut tuossa koekaniinina. Mun lukioajalle osui kuitenkin kokeilu, jossa ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskokeissa oli vapaaehtoista. Kurssit oli siis läpäistävä, mutta kirjoituksissa neljäntenä pakollisena aineena sai kirjoittaa jotain muuta. Olin jo yläasteella ruotsissa niitä heikoimpia oppilaita, joten tuli pistettyä ihan vituiksi koko touhu heti lukion alusta lähtien. Kurssiarvosanat taisivat olla sarjaa 4-5-4-5-4 jne. Pitkällä matikalla sai muutenkin kuitattua kaikkea jos sen jaksoi taistella kunnialla loppuun Valkolakki tuli heittämällä, mutta ruotsia en koskaan kirjoittanut ja unohdin nopeasti sen vähänkin mitä olin ehkä oppinut. Päälle armeija, muutama vuosi lorvimista ja lopulta lähes parhailla pääsykoepisteillä helsinkiin lukemaan kauppatieteitä.

Yhtäkkiä istuin talousruotsin tunnilla monien edes jotenkin paineen alla joskus kieltä opetelleiden ja "helsingin huippulukioiden" entisten oppilaiden seurana. Ihan pihalla mitä edes oli tarkoitus milloinkin tehdä Pitkä matikka oli antanut myös tarpeeksi kursseja skipata se valinnainen lisäkieli lukiossa, joka nyt yliopistossa oli pakollinen. Valitsin espanjan josta muutaman reputuksen jälkeen minimipisteillä läpi. Ruotsin kanssa ei mennyt yhtä hyvin. En muista kuinka monta kertaa sen reputin. Turha oli myös toive siitä, että kun gradu on valmis niin kyllä ne sen hyväksyy kunhan vain käy vielä kerran kokeilemassa. Samalle keväälle osui sovitusti muutto lontooseen ja töihin jne. Maisterin paperit vain jäi sillä erää vielä odottamaan.

Omaa laiskuutta/tyhmyyttä ja suunnittelemattomuuttahan sitä on syyttäminen, jos syyllinen on pakko nimetä. Säännöt oli selvät, mutta en vain osannut ymmärtää niitä tarpeeksi ajoissa. Jos nyt oman mielipiteen vielä sanon, niin joko a) pakkoruotsi on ja pysyy kaikissa oppiasteissa ja maakunnissa, tai b) se vapaaehtoistetaan kaikkialla tasapuolisesti riippumatta miten tiekyltit on kirjoitettu tai onko puolet kyläläisästä ruotsinsuomalaisia. Oon muuten asunut @Erkki_erikeepperi n mainitsemassa paikassa, eli Pyhtäällä

...Se puuttuva ruotsinkielen tenttikin meni heti syksyn ensimmäisessä tenttimisyritysmahdollisuudessa läpi. Sen sai onneksi suorittaa valvotusti lontoon suurlähetystössä ja tulokset sai Suomesta jo samana iltana. Pääsi nousuhumalassa viskelemään oppimateriaaleja thamesiin sivu kerrallaan.

 

[taffeli]

Ruotsin opiskelun pitäisi olla vapaaehtoista, tuolloin motivoituneet opiskelisivat paremmin ja myös osa vastustajista valitsisi todennäköisemmin vapaaehtoisen kielen.

Suuri ongelma kuitenkin on tällä hetkellä opiskelijavalinnoissa. Ei voida samaan aikaan perustella näitä kahta asiaa:

- 5% vähemmistön takia koko maan pitää opetella suurimmalle osalle täysin turha kieli, jotta palvelut vähemmistölle ovat turvatut

- 5% opiskelupaikoista on jyvitetty saman vähemmistön edustajille, jotta palvelut samaiselle vähemmistölle ovat turvatut

Jompikumpi pitää poistaa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Jompikumpi pitää poistaa.

Molemmat, mutta etenkin pakkoruotsi.

Ruotsinkieliset on niin mitättömän pieni vähemmistö, ettei ne todellakaan tarvitse eikä ansaitse mitään omia yliopistoja omalla kielellä, härre gud nyt sentään. Opiskelkoot englanniksi ja suomeksi niin kuin muutkin, tai lähtekööt Ruotsiin opiskelemaan, kuten esimerkiksi ahvenanmaalaiset joka tapauksessa tekee nytkin.

"Palveluja" ne voi tarjota ruotsiksi omalle viiteryhmälleen joka tapauksessa ihan opiskelukielestä riippumatta.

 

[Rullis]

kun itärajasta erityisesti on puhetta, niin ei varmaankaan olisi pahitteeksi osata VENÄJÄÄ

Juu vapaaehtoisesti voivat lukea venäjää, mutta ei helvetissä mitään valtiojohtoista VENÄJÄN opettelua itärajalla.

Sitä paitsi, ihmisten kielelliset lahjakkuudet vaihtelee, joten toiset nyt vaan oppii kieliä helpommin kuin toiset.

Toisin kun matematiikassa, liikunnassa ja muissa aineissa missä kaikki lähtee samalta viivalta ja kukaan ei opi toista helpommin.

 

[Carmake]

Ite en osaa alkuunkaan arvottaa ruotsin kieltä yleishyödyllisten aineiden joukkoon ja tältä pohjalta on varsin helppo pakkoruotsia vastustaa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Juu vapaaehtoisesti voivat lukea venäjää, mutta ei helvetissä mitään valtiojohtoista VENÄJÄN opettelua itärajalla.

Toisin kun matematiikassa, liikunnassa ja muissa aineissa missä kaikki lähtee samalta viivalta ja kukaan ei opi toista helpommin.

Puhe oli itärajan rajavartijoista ja poliiseista ja näiden virkamiesruotsista, joka @KeljuK :n mielestä on hyvä "motivaatiotesti".

Eli jopa te pakkoruotsittajat myönnätte, että eihän sitä kieltä itsessään mihinkään tarvitse, mutta se on hyvä sadistisfasistinen "testi", jolla voidaan "testata" eli simputtaa alalle pyrkiviä. Ja juuri näinhän se onkin, kyseessä on natsifasistinen simputus, ja tämä pätee haittapakkoruotsiin laajemminkin.

No, nyt kun suuri osa etenkin pojista vääjäämättä reputtaa tämän kommarifasistisen simputustestin, niin siitähän seuraa paljon hyviä asioita kuten parantunutta opiskelumotivaatiota ja elämänhalua, eikö niin... Vai olisiko kuitenkin niin, että etenkin poikien PISA-tulokset laskee kuin lehmän häntä, mielenterveys järkkyy ja muutenkin kaikki menee päin vittua. Kiitos haittapakkoruotsin.

 

[draco76]

Ite en osaa alkuunkaan arvottaa ruotsin kieltä yleishyödyllisten aineiden joukkoon ja tältä pohjalta on varsin helppo pakkoruotsia vastustaa.

Musiikki ja kuvis ovat aineita joita olen tarvinnut vielä vähemmän, pelkkiä täyteaineita. Musiikki on kaikkien hyödyttömin, ruotsinkielestä on edes jotain apua. Jostain syystä noita muita aineita ei vaan vastusteta. Ehkä koska ne ovat niin hyödyttömiä etteivät vaikuta mihinkään. Nuokin voisi käyttää muiden aineiden opiskeluun, vaikka kielten.

 

[Janishell]

Musiikki ja kuvis ovat aineita joita olen tarvinnut vielä vähemmän, pelkkiä täyteaineita. Musiikki on kaikkien hyödyttömin, ruotsinkielestä on edes jotain apua. Jostain syystä noita muita aineita ei vaan vastusteta. Ehkä koska ne ovat niin hyödyttömiä etteivät vaikuta mihinkään. Nuokin voisi käyttää muiden aineiden opiskeluun, vaikka kielten.

Itseäni kuvis ja musiikki on hyödyttänyt enemmän, kuin pakkoruotsi. Pakkoruotsi korkeintaan on vaikeuttanut elämääni.

 

[draco76]

Itseäni kuvis ja musiikki on hyödyttänyt enemmän, kuin pakkoruotsi. Pakkoruotsi korkeintaan on vaikeuttanut elämääni.

Eipä musiikintunneilla edes opi mitään. Ruotsiksi osaan sentään sanoa nimeni ja muita vastaavia perusasioita. Kuvis on auttanut korkeintaan pohjapiirustusten suhteen, mutta ne osaisi muutenkin.

 

[Carmake]

Musiikki ja kuvis ovat aineita joita olen tarvinnut vielä vähemmän, pelkkiä täyteaineita. Musiikki on kaikkien hyödyttömin, ruotsinkielestä on edes jotain apua. Jostain syystä noita muita aineita ei vaan vastusteta. Ehkä koska ne ovat niin hyödyttömiä etteivät vaikuta mihinkään. Nuokin voisi käyttää muiden aineiden opiskeluun, vaikka kielten.

Mutta jos kuitenkin puhutaan koko Suomen mittakaavassa, arvelen että musiikki ja kuvis antavat ihmisille enemmän kuin ruotsin kieli.

 

[Janishell]

Eipä musiikintunneilla edes opi mitään. Ruotsiksi osaan sentään sanoa nimeni ja muita vastaavia perusasioita. Kuvis on auttanut korkeintaan pohjapiirustusten suhteen, mutta ne osaisi muutenkin.

Eipä musiikkia tai kuvista tarvii enään opetella amiksessa, jos ala ei sitä tarvii. Pakkoruotsia joutuu kyllä opiskelemaan.

 

[PortaDiFerro]

Musiikki ja kuvis ovat aineita joita olen tarvinnut vielä vähemmän, pelkkiä täyteaineita. Musiikki on kaikkien hyödyttömin, ruotsinkielestä on edes jotain apua. Jostain syystä noita muita aineita ei vaan vastusteta. Ehkä koska ne ovat niin hyödyttömiä etteivät vaikuta mihinkään. Nuokin voisi käyttää muiden aineiden opiskeluun, vaikka kielten.

Toki noidenkin tarpeellisuutta on hyvä arvioida ja varmasti niistä perusteita löytyykin, mutta en nyt jaksa lähteä kaivamaan. Nyt tietysti kun muutenkin hallitus kulttuuria rokottaa, niin kaipa nuokin sen alle menisivät. Itse kyllä näen kulttuurin tarpeellisena osana yleissivistystä ja moni saattaa löytää lahjakkuuden/kutsumuksen niihin, minkä voi nähdä hyödyttävän henkilöä ja yhteiskuntaa.

Ruotsikin on totta kai jossain määrin on hyödyllinen, mutta omasta mielestäni hyöty/panostus suhde on erittäin huono ja oppilaiden ajan ja rahallisen panostuksen voisi käyttää paljon paremminkin, jos ajattelee opetuksen tavoitteena ruotsinkielisen väestön julkisten palvelujen turvaamisen. Vapaaehtoisena kielenä uskoisin että sen kuitenkin valitsisi aika moni, varsinkin kun käytännössä monessa koulussa ei pakon poistamisen jälkeenkän todennäköisesti vaihtoehtoja kovin montaa olisi, mutta kun on itse saanut olla vaikuttamassa asiaan myös oppimismotivaatio on parempi.

Kielten opetusta peruskoulutasolla olisi muutenkin uudistettava ottaen huomioon sen että tulevaisuudessa koneellinen simultaanitulkkaus tulee olemaan ihan arkipäivää, joten kielten tarve tulee vähenemään aika paljon. Kuitenkin perusymmärrys kielistä ei olisi pahitteeksi kulttuurillisten ja erityisominaisuuksien tasolla. En ole asiantuntija, mutta olen saanut sellaisen käsityksen että kielissä on kuitenkin erilaisia nyansseja, mitä pelkkä sanojen kääntäminen ei pysty tavoittamaan.

 

[Taivaankulkija]

Eipä musiikkia tai kuvista tarvii enään opetella amiksessa, jos ala ei sitä tarvii. Pakkoruotsia joutuu kyllä opiskelemaan.

Virkamiesmusiikki olisi kyllä oikein mielenkiintoinen kokemus. Voisi olla pakollinen suullinen koe kuten Ruotsissakin.

 

[Rullis]

Puhe oli itärajan rajavartijoista ja poliiseista ja näiden virkamiesruotsista, joka @KeljuK :n mielestä on hyvä "motivaatiotesti".

Eli jopa te pakkoruotsittajat myönnätte, että eihän sitä kieltä itsessään mihinkään tarvitse, mutta se on hyvä sadistisfasistinen "testi", jolla voidaan "testata" eli simputtaa alalle pyrkiviä. Ja juuri näinhän se onkin, kyseessä on natsifasistinen simputus, ja tämä pätee haittapakkoruotsiin laajemminkin.

Mulla on ainakin yksi sisarus, joka lähti Ruotsiin jatko-opiskelemaan. En ole koskaan kuullut, että hän harmittelisi tuota kielitaitoa tai pitäisi sen opettelua natsi sadismifasismina.

Tosiaan kukaan ei puhu pakkokäsitöistä, pakkokotitaloudesta, pakkomusiikista tai pakkokuvataiteesta. Ei ole hirveästi tullut ainakaan itselle tarvetta soittaa nokkahuilua tai kanteletta peruskoulun jälkeen. Kaljaa on tullut tosin tilattua ruotsiksi. En silti pidä opetussuunnitelman musiikin opetusta natsi fasismi sadismina.

 

[emagdnim]

Virkamiesmusiikki olisi kyllä oikein mielenkiintoinen kokemus. Voisi olla pakollinen suullinen koe kuten Ruotsissakin.

Voi jestas.. tosta muistu yläasteen laulukoe mikälie mieleen. Kiitti perkeleesti.

Mulla on ainakin yksi sisarus, joka lähti Ruotsiin jatko-opiskelemaan. En ole koskaan kuullut, että hän harmittelisi tuota kielitaitoa tai pitäisi sen opettelua natsi sadismifasismina.

Joo, mut sinä itsehän se tuot sen sellaisena esiin "motivaatio-testinä"? Ei oo kyl pakkoruotsille näemmä tarvetta, ku puolustajien kovimmat argumentit tota luokkaa.

 

[draco76]

Mulla on ainakin yksi sisarus, joka lähti Ruotsiin jatko-opiskelemaan. En ole koskaan kuullut, että hän harmittelisi tuota kielitaitoa tai pitäisi sen opettelua natsi sadismifasismina.

Tosiaan kukaan ei puhu pakkokäsitöistä, pakkokotitaloudesta, pakkomusiikista tai pakkokuvataiteesta. Ei ole hirveästi tullut ainakaan itselle tarvetta soittaa nokkahuilua tai kanteletta peruskoulun jälkeen. Kaljaa on tullut tosin tilattua ruotsiksi. En silti pidä opetussuunnitelman musiikin opetusta natsi fasismi sadismina.

Kotitalous on oikeasti hyödyllinen aine kuten käsityöt.