Keskustelua pakkoruotsista, eräs esimerkki suomalaisesta politiikasta

[tietokonerikki]

Pitkä matikka on täysin vapaaehtoinen aine ja uskonto pitäisi saada ihan yhtälailla helvettiin kouluista ja yliopistoista kuin paskaruotsikin.

Sori OT, mutta milloin uskonnosta on tullut pakollinen aine?

 

[ATE]

Liikunta ja musiikki ovat olleet turhimmat aineet koulussa, ruotsillekin olisi enemmän käyttöä. Ongelma vain, että koulu ei ole opettannut ruotsia riittävälle tasolle asti. Ruotsi pitäisi lopettaa taikka sitten sitä pitäisi lisätä huomattavasti.

Liikuntaa on paljon tärkeämpi osata kuin moni muu aine. Liikunnan osaaminen on ihmisille täysin välttämätöntä ja iso osa ihmisistä sairastelee kun ei harrasta liikuntaa. Sen lisäksi ne taidot liikunnassa tuntuu olevan surkastuneita lapsilla.

Suomen kansallispelistä on tullut koululaisille liian vaikea – näihin viiteen asiaan moni nykylapsi ei enää pysty

Koululiikunnassa joudutaan opettelemaan kyykkyyn menemistä ja juoksemista, koska osa lapsista ei liiku vapaa-ajallaan ollenkaan.

yle.fi

"
Jokaisen lapsen pitäisi osata tehdä kuperkeikka, mennä kyykkyyn ja kiivetä puuhun. Kuulostaa helpolta, mutta ei liikunnanopettajien mukaan enää ole sitä.

Viime viikolla julkaistujen Move-mittaustulosten mukaan viidennen luokan oppilaiden fyysinen toimintakyky on parantunut, mutta toisaalta kahdeksasluokkalaisista nuorista noin 40 prosenttia on niin huonossa kunnossa, että se uhkaa jo terveyttä."

"

"​

Liikuntatunneilla näkee lapsia, jotka eivät osaa juosta. Vika voi olla jopa siinä, että saman puolen käsi ja jalka liikkuvat yhtä aikaa.

Jaksaminen ja sinnikkyys ovat heikentyneet. Osa oppilaista pelkää hikoilemista, ja paha hengästyminen voi olla täysin uusi asia."

 

[BongisKhan]

Sori OT, mutta milloin uskonnosta on tullut pakollinen aine?

Vuodesta 1923. Vuodesta 1985 eteenpäin kirkkoon kuulumattomat oppilaat ovat voineet korvata pakolliset uskonnontunnit elämänkatsomustiedon tunneilla, mutta käsittääkseni sitä ei voi edelleenkään lukea uskonnon sijasta jos kuuluu ev.lut tai ortodoksikirkkoon.

Turhaa paskaa molemmat ja sietäisivät historian romukoppaan. Tilalle neutraali kurssi tai pari uskontojen historiasta ja yhteiskunnallisesta roolista vaikkapa historian ja/tai yhteiskuntaopin raameissa.

 

[draco76]

Liikuntaa on paljon tärkeämpi osata kuin moni muu aine. Liikunnan osaaminen on ihmisille täysin välttämätöntä ja iso osa ihmisistä sairastelee kun ei harrasta liikuntaa. Sen lisäksi ne taidot liikunnassa tuntuu olevan surkastuneita lapsilla.

Suomen kansallispelistä on tullut koululaisille liian vaikea – näihin viiteen asiaan moni nykylapsi ei enää pysty

Koululiikunnassa joudutaan opettelemaan kyykkyyn menemistä ja juoksemista, koska osa lapsista ei liiku vapaa-ajallaan ollenkaan.

yle.fi

"
Jokaisen lapsen pitäisi osata tehdä kuperkeikka, mennä kyykkyyn ja kiivetä puuhun. Kuulostaa helpolta, mutta ei liikunnanopettajien mukaan enää ole sitä.

Viime viikolla julkaistujen Move-mittaustulosten mukaan viidennen luokan oppilaiden fyysinen toimintakyky on parantunut, mutta toisaalta kahdeksasluokkalaisista nuorista noin 40 prosenttia on niin huonossa kunnossa, että se uhkaa jo terveyttä."

"

"​

Liikuntatunneilla näkee lapsia, jotka eivät osaa juosta. Vika voi olla jopa siinä, että saman puolen käsi ja jalka liikkuvat yhtä aikaa.

Jaksaminen ja sinnikkyys ovat heikentyneet. Osa oppilaista pelkää hikoilemista, ja paha hengästyminen voi olla täysin uusi asia."

En muista, että puuhun kiipeämistä olisi harjoiteltu liikuntatunneilla. Välitunnit sen sijaan ovat tarpeen ja ne voi olla ohjattuja jos ei muuten liikuta.

 

[10YG]

Jatkoa Kotimaan politiikasta:

Elämä harvoin menee täysin peruskouluikäisten suunnitelmien mukaan. Tai ylipäätään täysin suunnitellusti.

Itse olen kyllä lännestä kotoisin, suomenkielinen, kouluruotsi-pohjainen ja päätynyt aivan toiselle puolelle Suomea.

Sattumoisin, vai onko se sattumaa, työssäni käytän silti jonkin verrankin ruotsia ja siihen sisältyy myös ihan jonkin verrankin käyntejä Ruotsin konttorilla.

Jos tuo ruotsinkielentaito ei olisi tässä etu, en välttämättä ihan samalla tavalla olisi Ruotsin päädyn kanssa tekemisissä vaan se saattaisi olla meiltä joku muu (tietenkään en muutenkaan ole ainoa).

Tällainen perustelu pakkoruotsin puolesta on aika turha. Yhden ihmisen kokemuksella on aika turhaa perustella pakollista ruotsin opetusta kaikille.

Pakkoruotsi alkoi vuonna 1968. Lähes kaikki suomalaiset ovat huomanneet, että ruotsin kielen taso suomenkielisillä on aika surkea tästä pakosta huolimatta. Suomenkielisten ruotsin kielen taso ei riitä esimerkiksi RKP:lle. Tämä nähtiin, kun sairaalan laaja päivystys haluttiin keskittää Seinäjoelle Vaasan sijaan. RKP:lle tämä oli kauhistus ja siirto peruttiin.

Vaasassa riemuittiin kesällä, kun nykyinen hallitus lisäsi kaupungin keskussairaalan laajan päivystyksen sairaaloiden joukkoon. Vuosia puhuttanut asia sai päätöksen RKP:n avulla. Vaasassa vedottiin ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseen. Edellinen hallitus linjasi, että alueella laajan päivystyksen sairaalan saa ainoastaan Seinäjoki.

Vaasa sai lopulta laajan päivystyksen – sitä ennen Seinäjoen keskussairaalassa ehdittiin opiskella ruotsia satojen tuhansien eurojen edestä

Muutama vuosi sitten Seinäjoella valmistauduttiin ottamaan vastaan nykyistä enemmän ruotsinkielisiä päivystysasiakkaita.

yle.fi

Seinäjoki yritti ja koulutti pakkoruotsin lisäksi henkilöstöä. Ei kelvannut ruotsinkielisille.

Ruotsin kielen kursseja räätälöitiin sopiviksi eri tehtäviin hoitajille, lääkäreille ja muulle henkilökunnalle. Omat kurssinsa saivat esimerkiksi poliklinikoiden, kuntoutuksen ja vuodeosaston henkilökunta sekä hallinto- ja osastosihteerit.
Kursseilla on käynyt kolmen vuoden aikana noin 700 ihmistä.

Emme pääse näköjään koskaan eroon pakkoruotsista. Valitettavasti.

 

[emagdnim]

Jatkoa Kotimaan politiikasta:

Tällainen perustelu pakkoruotsin puolesta on aika turha. Yhden ihmisen kokemuksella on aika turhaa perustella pakollista ruotsin opetusta kaikille.

Pakkoruotsi alkoi vuonna 1968. Lähes kaikki suomalaiset ovat huomanneet, että ruotsin kielen taso suomenkielisillä on aika surkea tästä pakosta huolimatta. Suomenkielisten ruotsin kielen taso ei riitä esimerkiksi RKP:lle. Tämä nähtiin, kun sairaalan laaja päivystys haluttiin keskittää Seinäjoelle Vaasan sijaan. RKP:lle tämä oli kauhistus ja siirto peruttiin.

Vaasa sai lopulta laajan päivystyksen – sitä ennen Seinäjoen keskussairaalassa ehdittiin opiskella ruotsia satojen tuhansien eurojen edestä

Muutama vuosi sitten Seinäjoella valmistauduttiin ottamaan vastaan nykyistä enemmän ruotsinkielisiä päivystysasiakkaita.

yle.fi

Seinäjoki yritti ja koulutti pakkoruotsin lisäksi henkilöstöä. Ei kelvannut ruotsinkielisille.


Emme pääse näköjään koskaan eroon pakkoruotsista. Valitettavasti.

Tämäpä se, ku ei sitä käytetä. Voiha sillä kurssit saada läpi, mut sen jälkee menee aivoissa ö-mappiin ja unohtuu ei-tärkeänä. Kyllähä sen oppii ihan luonnollisesti pakottamattakin varmaa näillä tietyillä alueilla Suomessa.. olkoot sit vaikka vain valtion/kunnan viroissa pakollinen osata joku minimi. Sit opiskelee sen..

 

[Erkki_erikeepperi]

Elämä harvoin menee täysin peruskouluikäisten suunnitelmien mukaan. Tai ylipäätään täysin suunnitellusti.

Itse olen kyllä lännestä kotoisin, suomenkielinen, kouluruotsi-pohjainen ja päätynyt aivan toiselle puolelle Suomea.

Sattumoisin, vai onko se sattumaa, työssäni käytän silti jonkin verrankin ruotsia ja siihen sisältyy myös ihan jonkin verrankin käyntejä Ruotsin konttorilla.

Jos tuo ruotsinkielentaito ei olisi tässä etu, en välttämättä ihan samalla tavalla olisi Ruotsin päädyn kanssa tekemisissä vaan se saattaisi olla meiltä joku muu (tietenkään en muutenkaan ole ainoa).

Peruskoulu-ikäisillä ei välttämättä edes ole mitään "suunnitelmia".

Mutta peruskoulu-ikäisillä voi silti olla jotain ajatusta siitä, että mikä kiinnostaa ja mikä ei, ja mikä voisi olla hyödyllistä ja mikä ei.

Jos esimerkiksi haittapakkoruotsi ei voisi kiinnostaa paskanmarjan vertaa, mutta kieli X kiinnostaa enemmän kuin paskanmarjan verran tai jopa ihan aidosti kiinnostaa paljonkin, niin tottakai peruskoulu-ikäisen pitää saada silloin opiskella sitä kieltä X sen haittapakkoruotsin sijaan.

Ruotsia voi sitten opiskella myöhemminkin, jos aitoa tarvetta ja/tai halua ilmenee. Oppia ikä kaikki. Ei ruotsia ole kenenkään tarvetta mitenkään "varmuuden vuoksi varastoon" opiskella, ei sille kielelle mitään sellaista tarvetta ole tässä maassa tai muissakaan maissa. Sitä paitsi ei se kannettu vesi siellä varmuusvarastossa kuitenkaan pysy, kuten oikein hyvin tiedetään. Kieltenopiskelu ja kielitaidon ylläpito edellyttää vaivannäköä ja kiinnostusta. Ei "varmuuden vuoksi" kurkkuun ja persereikään työntäminen toimi!

 

[10YG]

Tässähän on sellainen juttu, että he joilla ruotsinkieli on hyvällä keskustelu- ja työtasolla, ymmärtävät varmasti kirkkaasti ne hyödyt ja mahdollisuudet eli sen edun, mitä siitä saa.

Kun taas he, jotka menevät englannilla kun ruotsi ei suju, mitä luultavimmin kuvittelevat, että tällä pärjää hyvin.
Eivätkä huomaa niitä asioita, lisäarvoa ja suhteita jotka aukeaisi sen ruotsin puhumisen avulla vaikkapa sitten työelämässä tai muuten verkostoissa.

Kouluikäisen ikään kuin kielikulttuurinen asennoituminen tulee kotoa ja merkittäviltä muilta.
On harmi, että meillä ei useinkaan ymmärretä, että pohjoismaissa hyvä ruotsinkielentaito on tosi iso etu: se on pohja omaksua nopeasti myös muut pohjoismaiset kielet, jos elämä sellaiseen suuntaan vie.

Minä ajattelen, että tämä ”pakkoruotsin” vastustaminen on sitä, mitä sanakin. Kulttuurihistoriallista herravihan kaiuntaa satojen vuosien takaa.

Jos sinulla olisi hyvä ranskan, saksan tai espanjan taito, voisit olla vieläkin tyytyväisempi työelämässä tai vapaa-ajalla.
On harmi, että emme opiskele ruotsin sijasta tärkeämpiä kieliä.

Herravihalla lyöminen on alhaista. Pakkoruotsin vastustajat haluavat Suomen parasta. Kannattaa lukea vaikka tätä ketjua avoimella mielellä.

Demareillahan on pakkoruotsin puolestapuhuja ihan omasta takaa, Paavo Lipponen, tuo Axel Olof Freudenthal -mitalimies, puolustaa pakkoruotsia juuri niin kuin sinä. Juuri hänellä on ollut siitä hyötyä. Erona on se, että Paavo oppi kielen ihan luonnonmenetelmällä.

Paavo Lipponen: Valitse ruotsi!

Ex-pääministeri Paavo Lipponen on eläkepäivillään ryhtynyt edistämään ruotsin kielen asemaa Suomessa. Lipponen on puheenjohtajana ruotsin kielen asemaa Suomessa edistävässä Svenska nu -verkostossa, joka perjantaina lähestyi helsinkiläisperheitä kirjeellä, jotta näiden lapset valitsisivat ruotsin...

www.is.fi

 

[Erkki_erikeepperi]

Demareillahan on pakkoruotsin puolestapuhuja ihan omasta takaa, Paavo Lipponen, tuo Axel Olof Freudenthal -mitalimies, puolustaa pakkoruotsia juuri niin kuin sinä. Juuri hänellä on ollut siitä hyötyä. Erona on se, että Paavo oppi kielen ihan luonnonmenetelmällä.

Paavo Lipponen: Valitse ruotsi!

Ex-pääministeri Paavo Lipponen on eläkepäivillään ryhtynyt edistämään ruotsin kielen asemaa Suomessa. Lipponen on puheenjohtajana ruotsin kielen asemaa Suomessa edistävässä Svenska nu -verkostossa, joka perjantaina lähestyi helsinkiläisperheitä kirjeellä, jotta näiden lapset valitsisivat ruotsin...

www.is.fi

Lipposellehan on maksettu ihan palkkaa pakkoruotsin markkinamiehenä toimimisesta. (Ainakin siis tuon "svenska.nu" -jutun tiimoilta.)

Sama mies on saanut massia myös Kremlistä Nord Stream -lobbarina toimimisesta.

Kuinka alas voi mies vajota? Raha ei haise näköjään.

 

[Erkki_erikeepperi]

Taas tuli jokavuotinen uutinen siitä, kuinka suomalaisten kielitaito yksipuolistuu.

Syypäätä tilanteeseen ei tietenkään tunnisteta, vaan sitä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa.

Nyt ei sentään enää käytetty termiä "englannin ylivalta", vaan englannin opiskelu tuntuu jopa olevan ihan ok sinänsä...

Nuorten kielivalinnat keskittyvät yhä voimakkaammin englantiin – kielenopettajat huolissaan

Opettajien mukaan monen perinteisesti tärkeän kielen, kuten ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän, suosio hiipuu hiljalleen.

yle.fi

 

[vienna]

Taas tuli jokavuotinen uutinen siitä, kuinka suomalaisten kielitaito yksipuolistuu.

Syypäätä tilanteeseen ei tietenkään tunnisteta, vaan sitä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa.

Nyt ei sentään enää käytetty termiä "englannin ylivalta", vaan englannin opiskelu tuntuu jopa olevan ihan ok sinänsä...

Nuorten kielivalinnat keskittyvät yhä voimakkaammin englantiin – kielenopettajat huolissaan

Opettajien mukaan monen perinteisesti tärkeän kielen, kuten ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän, suosio hiipuu hiljalleen.

yle.fi

Juu, kieltenopettajat ovat tässä asiassa itse sokeita itselleen. Toki kieltenopettaja itse oppii varsin kohtuullisella vaivalla kolme eri kieltä eli englannin, kouluruotsin ja sitten sen espanjan vaikka.

Tässäkään jutussa ei kyseenalaistettu kouluruotsia niin, että onko kohtuullista odottaa kaikilta kolmen vieraan kielen opiskelua? OKM ja kieltenopettajat voisivat mennä Brasiliaan, siellä on todella paljon porukkaa, joka ei ole opiskellut edes espanjaa, vaikka espanjalla ja portugalilla on 80-90% samoja tai hyvin samankaltaisia sanoja käytössään. Brasiliassa on paljon porukkaa, joka ei osaa edes yhtä lisäkieltä.

Eli naukuminem vähemmälle ja myönnetään se tosiseikka, että kouluruotsi vie monelta tilaa ja energiaa jonkun muun kielen opiskeluun. Ei ole kohtuullista odottaa kaikilta kolmen lisäkielen opiskelua, kuten itseltäni, jolla on lapsuudessa ollut puhedysfasia, joka vaikuttaa myös aikuisena kielten oppimiseen.

Kouluruotsi vapaaehtoiseksi eli muutetaan toinen kotimainen kieli toiseksi vieraaksi kieleksi, ja ongelma ratkeaa itsessään kun osa opiskelisi edelleen ruotsia mutta osa sen sijaan espanjaa tai vaikka ranskaa.

 

[muppelo]

Iso kynnyskysymys omassa nuoruudessani oli juurikin se ettei itäsuomessa ruotsia oikeasti tarvitse ja siihen lisättynä se PAKKO.

 

[Nomber]

En tiedä muista, mutta ainakin omallakohdallani menee niin, etten opi mitään jos en oikeasti tee. Eli ei mikään määrä kielen opiskelua ole riittävää että oppisin, vaan ainoa keino on opiskella ja käyttää pakosti sitä kieltä. Englantia osaan kun käytän joka päivä töissä ja koulussa toki opiskelin sitä vuosikausia. Mutta ruotsia tai saksaa en osaa vaikka niitäkin pitkään opiskelin, mutta ei ole ainoatakaan luontevaa tilannetta omassa elämässäni ollut että noita olisiin voinut oikeasti käyttää, siis ainakaan niin paljoa että olisin jotain oppinut siitä ja osaisin. Joten kyllä on kaikki unohtunut. Veikkaan että aika isolle osalle käy samoin, ruotsia opiskellaan pakosta, mutta sitten sitä ei koskaan käytetä joten ei mitään osatakaan.

 

[Erkki_erikeepperi]

En tiedä muista, mutta ainakin omallakohdallani menee niin, etten opi mitään jos en oikeasti tee. Eli ei mikään määrä kielen opiskelua ole riittävää että oppisin, vaan ainoa keino on opiskella ja käyttää pakosti sitä kieltä. Englantia osaan kun käytän joka päivä töissä ja koulussa toki opiskelin sitä vuosikausia. Mutta ruotsia tai saksaa en osaa vaikka niitäkin pitkään opiskelin, mutta ei ole ainoatakaan luontevaa tilannetta omassa elämässäni ollut että noita olisiin voinut oikeasti käyttää, siis ainakaan niin paljoa että olisin jotain oppinut siitä ja osaisin. Joten kyllä on kaikki unohtunut. Veikkaan että aika isolle osalle käy samoin, ruotsia opiskellaan pakosta, mutta sitten sitä ei koskaan käytetä joten ei mitään osatakaan.

Kielten opiskelu vaatii huomattavaa omaa innostuneisuutta ja/tai käytännön tarvetta, ei pelkällä oppitunnilla istuskelulla kieliä juuri päähän saa taotuksi.

Innostusta ei sitten ainakaan lisää se, että sun pitäisi ensin olla innostunut turhasta kielestä josta et oikeasti yhtään ole.. Ja vasta sen jälkeen voisit yrittää innostua jostain järkevästä kielestä. Joo ei toimi, as proven. Mutta ei tunnu menevän parempien piirien jakeluun, vaan samat uutiset toistuu copy-pastena vuodesta toiseen, kuinka kielitaito yksipuolistuu eikä ylimääräisiä kieliä opiskella.

Nykyaikana on sekin, että kieltenopiskelun kanssa kilpailee yhä enemmän muita aktiviteetteja, ja lisäksi kielten osaamisen tarvekin lienee vähentynyt AI:n myötä.

 

[Ile_26]

Yksi "hyvä" syy opiskella ruotsia on, että pääsisi yliopistoon ruotsinkielisille linjoille, joille on siis vähemmän hakijoita per avoin paikka kuin suomenkielisissä opinnoissa.

 

[Pandabird]

Yksi "hyvä" syy opiskella ruotsia on, että pääsisi yliopistoon ruotsinkielisille linjoille, joille on siis vähemmän hakijoita per avoin paikka kuin suomenkielisissä opinnoissa.

Toinen on parannetut puhelinpalvelut. Palvelujono ruotsinkieliseen aspaan on hyvinkin lyhyt jos olemassakaan.

 

[Tonnin Seteli]

yliopistoon ruotsinkielisille linjoille

ruotsinkieliseen aspaan

Nämä ovat hyviä syitä osata ruotsia. Sanoisin, että tästä huolimatta ne eivät ole hyviä syitä opiskella ruotsia.

Joku voisi myös sanoa, että nämä ovat syitä vastustaa pakkoruotsia ja jopa kaksikielisyyttä.

 

[Ile_26]

Nämä ovat hyviä syitä osata ruotsia. Sanoisin, että tästä huolimatta ne eivät ole hyviä syitä opiskella ruotsia.

Joku voisi myös sanoa, että nämä ovat syitä vastustaa pakkoruotsia ja jopa kaksikielisyyttä.

Omasta mielestä eriarvoistavia etuja kaksikielisyydestä. Ruotsinkieltä taitava pääsee yliopistoon ja voi olla paljon heikompi luonnontieteellisissä aineissa kuin se pelkästään suomea puhuva matemaattinen juntti joka jää ilman opiskelupaikkaa.

Lisäksi joku virkamiesruotsi on yksi vitun haistapaska vaatimus insinöörille, mikä ei vaan avaudu mun käsitykseen.

 

[Erkki_erikeepperi]

Yksi "hyvä" syy opiskella ruotsia on, että pääsisi yliopistoon ruotsinkielisille linjoille, joille on siis vähemmän hakijoita per avoin paikka kuin suomenkielisissä opinnoissa.

Yhtä hyvin voi hakea ruotsalaiseen yliopistoon ja opiskella etänä englanniksi, jos haluaa kikkailemaan ryhtyä.. Ei tarvi osata ruotsia.

No en tiedä miten helposti niihin pääsee, mutta sen tiedän, että siellä on joitain aloja, joita suomalaiset nimenomaan opiskelee englanniksi etänä, koska Suomessa ei alan koulutusta edes ole.

Ruotsin kielen opiskelu niin hyvin, että pääsee mielekkäästi opiskelemaan "helposti saatua opiskelupaikkaa" on konseptina kyllä aika säälittävä. Eikä suinkaan "helppo".