Itse työllistäjänä näkisin että ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottaminen olisi yksi erittäin suuri asia... / ...Sen takia haluaisin nähdä noiden esteiden, riskien ja kustannusten poistoa, koska uskon että se synnyttäisi hyvinkin paljon työpaikkoja. Ja nimenomaan niitä matalan kynnyksen työpaikkoja joihin ei tarvitsisi korkeakoulutusta ja joista olisi sitten helpompi siirtyä elämässä eteenpäin, kuin sohvanpohjalta. Sitä tekemätöntä duunia kyllä on paljon, se vaan yleensä Suomessa on helpompaa joko tehdä itse tai jättää tekemättä.
Piti vähän tiivistää, koska minullakin on vähän omaa ajatustani, että miten nostetaan Suomea suosta pois ilman Paroni Von Münchhausenin-tyyppisiä "vedän itseäni hiuksista ylös tästä suosta"-kikkailuja. Tämä näkyy olevan ilmiö päättäjien keskuudessa.
Tätä minä kannatan, että kaiken maailman sääntöjä pitäisi helpottaa aika paljon ja myös ne lupakortit, mitkä olivat olleet esillä tämän vuoden alussa ja niiden korttien uusimiseksi menee paljon rahaa ja on selvästi rahastusautomaatti.
Suomen pitäisi alkaa keventää näitä erilaisia sääntöjä ja vähentää byrokratiaa. Tämä aktiivimalli on vain yksi lisä byrokratian koneistoon ja vaikeuttaa yhä hommaa entistä enemmän ja kaikki joutuvat katsomaan tarkasti tekemisiäänsä ja valintojansa, ettei vaan tule joku kämmi ja sitten ollaan pitkässä suossa tarpomassa ja odottelemassa päätöksiä esim. soviteltujen päivärahojen suhteen tai muiden tukien takia.
Sitten joku reality-maailmansa kadottanut työministeri (oli ollut työtön laborantti, liika raha ministerinä sokeutti tai se hyväveli/sisar-järjestelmä saneli) kertoo siinä mallissa olevan ongelmia ja tarvittaessa voidaan korjata -> Se korjaus kestää useita kuukausia ja kuinka moni joutuu vaikeuksiin esim. pakollisten laskujen kanssa ja päätyy kuitenkin ulosottoon tai toimeentulotukiasiakkaaksi ja sitä riemua vielä kestää niin, että ruuhkaa tulee varmasti ja viivästyy. Kun jokin menee perheyksiköllä tulot vajaiksi, haetaan täydentävää osaa kunnilta.
Jos kaikesta pystyttäisiin joustamaan niin, että näistä ei tule rangaistuksia vaan pelkkiä huomautuksia ilman taloudellisia menetyksiä. Tämäntyyppisellä menetelmällä kyettäisiin etsimään ne vakavat valuviat yhteiskunnassamme, mitkä estävät työnteon. Rangaistuksilla ei pystytä näkemään ongelmia, kun kukaan ei edes uskalla mennä koittamaan sitä taloudellista itsemurhaa.
Suomen verojärjestelmää pitäisi korjata uusiksi ja selkokielisemmäksi, rutkasti vähemmän verolakipykäleitä ja verokiilat yrittäjyyteen pitäisi helpottaa roimasti esim. ALV-raja olisi 100 000 €, verojen maksatukset vasta sitten kun tosiasialliset tilinpäätökset on tiedossa eikä niin, että pitää arvuutella liikevaihtoa. Esimerkkejä voisi kerätä Saksasta ja vaikka Viron kevyen verokirjan paksuudesta...
Näitä korjailemalla saataisiin jonkinlaista suuntaa Suomen nostamiseksi suosta ylös.
Edittiä: Olisi paljon muutakin kirjoiteltavaa, mutta tulisi vähän pitkä kuin nälkävuosi.
