- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 145
Tätä yrittäjyyttä pohdin siitä vinkkelistä että siihen ideaan olisi hyvä kasvattaa ihmisiä jo hyvissä ajoin ettei tämä jää utopistiseksi konseptiksi aikuisiällä. Monessa hommassa olisi ihan hyvä vaihtoehto palkkatyön kylkeen tai sijaan, ja jos jää työttömäksi niin kai tämäkin on parempi kuin liiton rahoilla lonniminen. Vaikka ei ehkä rikastu niin toimeen voisi tulla.
Yrittäjyys palkkatyön kylkeen? Eli ensin 8h töitä ja sitten x tuntia lisää ja viikonloput omalle firmalle? Meidän firmassa pitää pyytää lupa jos tekee sivuhommia, samalla alalla tulee tietysti kilpailu/eturistiriitaa ja ainakin virallisesti ollaan huolissaan miten se vaikuttaa kykyyn suoriutua päätyössä jos painaa toista hommaa rinnalla. Ehkä se joiltain onnistuu mutta burnoutin riski kasvaa ja jos on kaksi ikävää dealinea koputtelemassa niin kusetko päätyön vai oman firman muroihin? Sitten kun lisätään perhe, lapset, jne niin pidän tuota vähän idealisisena tavoitteena vaikka se hienolta kuulostaisikin.
Toki tämä tie vaatii jotakin osaamista jota voi kaupallistaa, mutta tämäkin olisi hyvä tiedostaa jo omaa uraa ja koulutusta pohtiessa. Nykyään turhan moni hakeutuu heikosti työllistäville aloille eikä tunnu olevan mitään ajatusta siitä millä meinaa rahansa hankkia "isona". Jotenkin outoa minusta olla niin irti todellisuudesta että tavoitellaan helppoa elämää ilman ajatusta siitä että se yleensä vaatii ensin kovasti duunia.
Yleensä ihmiset hakeutuu aloille jotka niitä kiinnostaa, muuten kaikki haluaisivat olla pankkiireja, lakimiehiä tai lääkäreitä. Kuka olisi niin hölmö että lukisi itsensä hoitajaksi kun luvassa on huono palkka, ikävä työympäristö, huonot työajat, huonot mahdollisuudet yrittäjyyteen, jne.
Mikä on tämä "kovasti duunia" määritelmä? Työtunteja, työn likaisuutta, jotain muuta? Tekeekö siivooja kovasti duunia jos se tekee useampaa työtä aamusta iltaan ja joskus öisinkin? Suhteutuuko kova duuni tuloihin eli vaurastuuko jos tekee kovasti duunia eikä lonni liiton rahoilla kuten ilmaisit?