Tämä ei liity RKP:n imagon tai yhteistyön epäporvarillistumisen ajankohtaan tai syihin, mutta mainitsen tähän kehitykseen liittyvän hilpeän aivopierun.
Muistan noin pari vaalikautta sitten, kun jonkun vaalikoneen yhteydessä oli nelikenttäinen poliittinen kompassi, siinä nähneeni varsin erikoista logiikkaa. Toisena akselinahan näissä on yleensä vasemman/oikean lisäksi liberaali/konservatiivi, arvoliberaali/natsahtava, edistyksellinen/taantumuksellinen tai vastaavat kulloisenkin median haluamat nimikkeet. Vaalikonetta ylläpitänyt media avasi logiikkaa, jolla ehdokkaat ja puolueet sijoitellaan nelikentälle. Esityksen laatijat olivatkin tehneet nohevaa päättelyä. Koska Perussuomalaiset on heidän mielikuvansa perusteella hyvin konservatiivinen ja epäliberaali puolue, persuehdokkaiden suosimat vastaukset joihinkin vaalikonekysymyksiin määriteltiin konservatiivisiksi valinnoiksi. Toisensuuntaiset vastaukset ovat sitten liberaaleja näkemyksiä.
Tämän johdosta esimerkiksi kahdesta muuten samoin vastanneesta minkä tahansa puolueen ehdokkaasta liberaalimmaksi olisi asetettu se, joka kannattaa pakkoruotsittamista ja konservatiivisemmaksi se, joka vastustaa pakkoruotsia. Samoin koska pakkoruotsin kannattaminen on tällä takaperoisella trollilogiikalla liberaali kanta, RKP puolueena oli liberaali, tai ainakin RKP:n ehdokkaat saivat näitä aiheettomia liberaalipisteitä.
Näin yksinkertaisesti se ei tietenkään mennyt vaan samaa päättelyä oli tehty monesta suunnasta. Tarkkojen muistikuvien puuttuessa voisin veikata, että esimerkiksi Vihreiden näkemyksiä olisi otettu mittakepiksi liberaalille näkemykselle jolloin siitä poikkeavat olivat taas konservatiivisia, vassarien vastaukset olisi ehkä tulkittu vertailukohdaksi vasemmistolaiselle mielipiteelle jne.