- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 310
Nyt ei ole kyse suunnitelmataloudesta eikä vapaan kilpailun vastustamisesta. Kyse on ihan käytännön palveluiden järjestämistavasta.Ajattelin vapaata kilpailua yleisemmällä tasolla. Suunnitelmataloutta on yritetty 100 vuoden aikana isossa mittakaavassa eri maissa. Lopputulos on aina ollut surkea.
Et siis halua kertoa, mistä maasta sinulla on hyvät kokemukset sote-asioissa. Ymmärrän kyllä, jos et halua kertoa. Ymmärrät varmaan, että on turhaa vedota omiin kokemuksiin, jos me muut emme tiedä mistä maasta ja kulttuurista puhut.
Mitä käytännössä tarkoitat yksilöllisellä palvelulla? Ymmärrän, että yksilöllinen palvelu tarkoittaa räätälöityä palvelua jollekin yhdelle ihmiselle tai palvelua jollekin tarkoin rajatulle joukolle.
Monissa maissa, kuten vaikkapa Saksa tai Italia, joista minulla on molemmista kokemusta, vaikka en siellä asukaan, sote-palveluja tuottavat myös yksityiset ja järjestöt, mutta niitä ei järjestetä samalla tavalla kilpailutusten kautta kuin Suomessa. Toimijat hyväksytään tiettyjen kriteerien mukaan järjestelmään ja ne tuottavat palveluja rinnakkain.
Suomessa taas palvelut pilkotaan hankinnoiksi ja kilpailutetaan, mikä toimii hyvin joissain asioissa, mutta huonommin sellaisissa palveluissa, joissa ei ole oikeasti toimivia markkinoita. Ja monella alueella Suomessa todellista markkinaa ei ole.
Yksilöllisellä palvelulla tarkoitan tässä sitä, että asiakkaan tarve ei ole helposti standardoitavissa. Esimerkiksi kehitysvammaisten asuminen tai muistisairaiden hoiva ei ole samanlaista “tuotetta”, jota voi vertailla pelkän hinnan ja muutaman kriteerin perusteella (ja Suomessa hinta peittoaa aina laadun). Tämä koska jokainen palvelua käyttävistä on yksilö ja tarvitsee yksilöllistä palvelua.
Eli pointti ei ole kilpailun vastustaminen, vaan se, että kaikki palvelut eivät ole sellaisia, joissa kilpailutus toimii hyvin.