Edelleenkään tuo ei tarkoita, että asuinpaikan saa valita muiden maksamana? Tuo tarkoittaa sitä, että asuinkuntansa saa valita vapaasti, jos maksaa asumisensa itse. Jos taas haluaa muiden maksavan, niin silloin ei voi valikoida.
Muiden rahoilla eläjille pitäisi muutenkin järjestää parakkiasumista siten, että tarjolla on oma patja jossain isossa kolhoosissa. Mutta mitään lukaaleita ei pitäisi kenellekään tarjoita, joka elää muiden rahoilla.
Siis lakikirjaa pitää aina lukea siten, että otetaan huomioon useampi laki kerrallaan. Kun yhdistetään perustuslain turvaama oikeus valita asuinpaikkansa ja
sosiaalihuoltolain tavoite sosiaalisen turvallisuuden lisäämisestä (asunnottomuus ei lisää tätä), niin päästään tulkintaan siitä, että myös työttömällä ja pennittömällä on oikeus asua Helsingissä. (Työtön valitsee ensin asuinkunnakseen Helsingin ja sitten sosiaaalihuoltolaki turvaa hänen elantonsa täällä, eli asumiskulunsa katetaan, koska hänellä ei ole palkkatyötä tai varoja kustantaa kulujaan).
Aistinko oikein, että tällä foorumilla kannatetaan tuon perustuslain oikeuden poistoa tai muokkaamista siten, että asuinkunnan valintaoikeus ei koskisikaan kaikkia, vaan yksilön valinnan sijaan valinnan tekisi yksilön kukkaron paksuus?
Yksiö riittää tuella elävälle, ja jos 500e/kk ei riitä voi mennä töihin tai tinkiä muusta.
Melko tiukoille olet pistämässä työttömiä, koska jos asuu 800 euron vuokraisessa asunnossa, olisi omavastuu asumisesta 300 euroa kuukaudessa. Tuo 300 euroa kuussa olisi todella iso pala työmarkkinatuella elävälle, koska se on tyypillisesti 650 euron luokkaa nettona kuussa. Eli jäljelle jäisi vain 350 euroa kännykkään, sähköön, kotivakuutukseen, ruokaan, vaatteisiin ja harrastuksiin sekä joukkoliikennelippuun.
Mielestäni tuo 700 euron asumismenojen raja on kohtuullinen ja reilu työtöntä kohtaan toimeentulotuessa. Valitsemasi linja olisi ankara myös toimeentulotukilaiselle, koska hänen 587 euron perusosasta menisi 500 euron rajalla ja 800 euron vuokralla 300 euroa asumiseen omasta ja laihasta kukkarosta, ja muuhun elämiseen jäisi
vain 287 euroa!
Asumistuen maksimisummaa yksinasuvalta pitäisi laskea esim. 500 euroon kk jos työttömyys on kestänyt yli 6kk. Ei ole mitään järkeä asuttaa joutoväkeä esim. helsingissä.
Halvemmaksi se tulee asuttaa työtön syrjempään kuin rakentaa työttömälle asunto. Eihän työssäkäyväkään pysty valitsemaan asuinpaikkaansa vapaasti, miksi työttömän pitäisi saada?
65k ei ole mikään pieni määrä.
Tt tuella elävä tuskin työllistyy enää 12kk työttömyyden jälkeen. Omalla kustannuksella voi asua missä haluaa, muiden maksaessa pitäisi asua siellä missä se on halvinta.
Mielestäni omaat varsin kovan asenteen työttömiä kohtaan, koska sanot heitä joutoväeksi sekä kehnosti työllistyviksi 12 kk työttömyyden jälkeen. Pluralistiseen Suomeen kuuluu monenlaisia kuntia ja on tärkeää pitää Suomen yhteneväisyydestä kiinni. Yhteneväisyytemme kärsii, jos osa väestöstä työnnetään syrjään hienosta pääkaupungistamme, jossa on eniten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia.
Viimeisin lausuntosi olisi varsin räikeästi ristiriidassa perustuslakimme suhteen, koska työttömän omalla valinnalla omasta asuinpaikastaan ei olisi enää mitään väliä, vaan historiallisen huutolaiskaupan tyyliin työttömät sijoitettaisiin vain sinne, missä se on halvinta. Tällainen Suomi ei olisi pohjoismainen maa, jossa tavoitellaan Ruotsin tyylistä kansankotia, jossa kaikilla olisi hyvä olla.
Uskotko todella, että Suomen etu olisi pakkosiirtää työttömiä Kemijärvelle, jossa asuminen on halpaa, mutta jossa ei ole juuri opiskelu- tai työmahdollisuuksia ja jossa työttömän masentumisriski kasvaa, kun työtön on revitty irti omasta kotikaupungistaan ja sen sosiaalisen tuen verkostosta?
Suomen kokonaisetua puoltaa kasvukeskuksiin panostaminen ja panostuksiin kuuluu myös kunnallisen asuntotuotannon lisääminen, jotta asumiskulut eivät söisi työn kannattavuutta sekä pitäisivät työttömien sosiaaliturvakulut hillitympinä.
Pitää katsoa Suomen yhteneväisyyttä, kokonaisetua sekä jättää historiaan nuo ajatusmallit, jossa työttömistä tehtäisiin huutolaiskaupan tavaraa. Me pystymme Suomena parempaan ja reilumpaan yhteiskuntaan.
Tuohon yksinasumiskommenttiin toteaisin vielä sen, että emmehän me voi pakkoasuttaa toisilleen tuntemattomia ihmisiä? Ei kunnallisen yksiön tukeminen kasvukeskuksissa ole niin paljoa liikaa, ettemmekö voisi tukea työttömiä sen verran. Vai koetaanko täällä niin, että kunnallinenkin yksiö on liiallista tukemista?