Kotimaan politiikka

[JLM]

Eli työtuntien määrä ratkaisee, ei se, että työttömiä saataisiin töihin?

Kyllä minusta on aika oleellista se, että etenkin pitkäaikaistyöttömyyttä saataisiin vähennettyä. Silloin ensimmäinen työpaikka on usein nimenomaan osaaikainen ja määräaikainen tai kyse on keikkatyöstä. Nyt byrokratian ja sen, että työtulo leikkaa heti ensimmäisestä eurosta tukia, vuoksi on jopa taloudellisesti kannattavaa olla ennemmin työtön kuin tehdä vaikka keikkatöitä.

En tiedä mitä alaa tarkoitat ainoana, jossa on paljon osa-aikatöitä, minä tiedän aika monta.

Riippuu mitä ongelmia halutaan ratkaista ja miten - riittääkö että saadaan jonkinlaista työtä jokunen tunti, jotta saadaan tilasto siivottua ja ollaan tyytyväisiä? Vai yritetäänkö ratkaista sitä ongelmaa, että valtion juoksevat kulut ovat liian suuret, eikä niitä pystytä kattamaan edes maailman korkeimpiin kuuluvalla veroasteella, jolloin on täysin väistämätöntä että nimenomaan tehtyjen tuottavien työtuntien määrä pitäisi saada kasvamaan. Toinen vaihtoehto olisi toki sitten priorisoida julkisella rahalla tuotettavia palveluja ja ryhtyä karsimaan niistä, mutta kaikki tietävät jo sen olevan betonibyroslaviassamme jotakuinkin mahdotonta vaikka vastoin todennäköisyyksiä Arkadianmäelle saataisiin eduskunta, missä idealle olisi kannatusta.

Se mitä tarkoitan on se, että ammatin valinta ei ole sillä tavalla kiveen hakattu että kun kerran on alkanut tekemään jotain niin siinä sitten pysytään hamaan eläkeikään tai hautaan asti, oli alalla töitä tai ei.

Toisaalta, en tiedä miten hedelmällistä asiasta on täällä rutista. Mehän olemme käytännössä matkalla kohti defaulttia, eikä kukaan näytä voivan sille oikein mitään.

 

[Jeesbox]

Mehän olemme käytännössä matkalla kohti defaulttia, eikä kukaan näytä voivan sille oikein mitään.

Ei se ihan noinkaan ole. Itse näin ennusteen, että velkasuhde tasapainottuu n. 3v kuluessa, jos nykyiset toimenpiteet viedään läpi.

 

[JLM]

Ei se ihan noinkaan ole. Itse näin ennusteen, että velkasuhde tasapainottuu n. 3v kuluessa, jos nykyiset toimenpiteet viedään läpi.

Olettaen ettei seuraava hallitus (missä oletettavasti on taas demarit, jos ei suurempaa ihmettä tapahdu) päätä taas että "rahaa on" ja pasko sitäkin orastavaa kehitystä kasvattamalla menoja ja säätämällä muutaman lakisääteiden julkisrahoitteisen tehtävän lisää.

 

[ExtraEvil6666]

Riippuu mitä ongelmia halutaan ratkaista ja miten - riittääkö että saadaan jonkinlaista työtä jokunen tunti, jotta saadaan tilasto siivottua ja ollaan tyytyväisiä? Vai yritetäänkö ratkaista sitä ongelmaa, että valtion juoksevat kulut ovat liian suuret, eikä niitä pystytä kattamaan edes maailman korkeimpiin kuuluvalla veroasteella, jolloin on täysin väistämätöntä että nimenomaan tehtyjen tuottavien työtuntien määrä pitäisi saada kasvamaan. Toinen vaihtoehto olisi toki sitten priorisoida julkisella rahalla tuotettavia palveluja ja ryhtyä karsimaan niistä, mutta kaikki tietävät jo sen olevan betonibyroslaviassamme jotakuinkin mahdotonta vaikka vastoin todennäköisyyksiä Arkadianmäelle saataisiin eduskunta, missä idealle olisi kannatusta.

Se mitä tarkoitan on se, että ammatin valinta ei ole sillä tavalla kiveen hakattu että kun kerran on alkanut tekemään jotain niin siinä sitten pysytään hamaan eläkeikään tai hautaan asti, oli alalla töitä tai ei.

Toisaalta, en tiedä miten hedelmällistä asiasta on täällä rutista. Mehän olemme käytännössä matkalla kohti defaulttia, eikä kukaan näytä voivan sille oikein mitään.

Niin, täällä nyt keskustellaan työttömyysturvan miljoonien leikkauksista kun muualla kulut ovat kasvaneet miljardeja. Työttömyysturvan kulut ovat pysyneet aika tasaisina viimeiset 20 vuotta. Menolisäykset ovat ihan muualla.

Eikä kukaan ole tässä nyt esittänyt, etteikö alaa voisi vaihtaa. Vaan sitä, että pitkään työttömänä olevalle osa-aikatyö on todennäköisempi tapa työllistyä kuin, että kaikilla pitäisi heti olla kokopäivätyö. Hallituksen leikkaukset ja niihin liittyvä byrokratia on vaan johtanut siihen, että vaikka keikkatöiden vastaanottaminen muuttuu helposti paperisodaksi ja jopa taloudellisesti tappiolliseksi, jos vaikka töihin pitää matkustaa jonkin verran.

 

[JLM]

Niin, täällä nyt keskustellaan työttömyysturvan miljoonien leikkauksista kun muualla kulut ovat kasvaneet miljardeja. Työttömyysturvan kulut ovat pysyneet aika tasaisina viimeiset 20 vuotta. Menolisäykset ovat ihan muualla.

Eikä kukaan ole tässä nyt esittänyt, etteikö alaa voisi vaihtaa. Vaan sitä, että pitkään työttömänä olevalle osa-aikatyö on todennäköisempi tapa työllistyä kuin, että kaikilla pitäisi heti olla kokopäivätyö. Hallituksen leikkaukset ja niihin liittyvä byrokratia on vaan johtanut siihen, että vaikka keikkatöiden vastaanottaminen muuttuu helposti paperisodaksi ja jopa taloudellisesti tappiolliseksi, jos vaikka töihin pitää matkustaa jonkin verran.

Ne pykälät missä menot ovat kasvaneet eniten lienevät velanhoitokulut korkotason kasvettua (ja hölmöjen byrokraattiemme vaihdettua nollakorkoisia lainoja kalliisiin jonkun pykälän takia käyttämättä aivojaan lainkaan, unohtamatta toisia hölmöjä jotka kasvattivat pysyviä julkisia menoja tilanteessa missä olemassa oleviakaan ei kyetty rahoittamaan ilman velkaa), sekä puolustusmenot joiden tarpeellisuutta ihan hirveän moni ei kyseenalaista - kun huomioidaan että viimeisen 20 vuoden aikana puolustus on ollut se, mistä on melkein herkimmin leikattu silläkin riskillä, että se muodostaisi suorastaan eksistentiaalisen uhan/riskin. Työttömyysturvan suora kulu ei ole tässä se ainoa merkitsevä asia, vaan se mitä tehty työ tuottaa - jos tehdyt työtunnit eivät kasva, myöskään talous ja sitä kautta mm. verotulot eivät kasva. Edelleen, se mainostettu osa-aikatyö ei ole kasvattanut tehtyjen työtuntien määrää toivotulla tavalla.

Mutta kuten todettua, me kuljemme todennäköisesti kohti defaulttia, eikä kenelläkään näytä olevan sen enempää keinoja kuin haluakaan sen estämiseen.

 

[Timo 2]

Edelleen, se mainostettu osa-aikatyö ei ole kasvattanut tehtyjen työtuntien määrää toivotulla tavalla.

Eikä sitä suojaosan poistokaan kasvata, todennäköisesti vähentää.

 

[jarppi83]

Eiköhän olisi paras , että työntekeminen kannattaisi aina: perusturva sen verran alhainen, että vähäisilläkin tunneilla töihin kykenevä saisi kohennusta taloudelliseen tilanteeseen ilman elintason laskua(ts. Tukien laskiessa).

 

[Gespard]

Niin, täällä nyt keskustellaan työttömyysturvan miljoonien leikkauksista kun muualla kulut ovat kasvaneet miljardeja. Työttömyysturvan kulut ovat pysyneet aika tasaisina viimeiset 20 vuotta. Menolisäykset ovat ihan muualla.

Tätä epäsuhtaa nyt yritin vähän itsekin tuoda esille aiemmin. Kannattaisi ymmärtää että ihmismieli yrittää aina etsiä syyllistä tilanteelle. Ihmiset kuvittelevat edelleen että tästä ikäluokkaongelmasta ja syntyvyyden laskusta päästään eroon kun esim patistetaan työttömiä lusmuja töihin poistamalla kaikki tuet. Osoittaa valitettavasti täydellistä sokaistumista tilanteesta ja rahavirtojen skaalasta.

5 vuoden päästä harmitellaan kun tilanne pahenee ja rikollisuus lisääntynyt reilusti. Ei ihmisiä oikeastaan kiinnosta edes kerrannaisvaikutukset näin yleensä ottaen. Liian monimutkaisia.

 

[asddsa]

Jos työtön on ainoastaan halukas näkemään ongelmia, eikä ollenkaan halukas keksimään ratkaisuja tai edes yrittämään tehdä mitään, niin ehkä siinä kohtaa ei mikään neuvo taida auttaa.
Mielestäni kuitenkaan sellaiselle työttömälle ei yhteiskunnan tarvitsisi kustantaa lähellekään samaa elintasoa, kuin sellaiselle, joka on valmis keksimään ratkaisuja ja edes yrittämään tehdä jotain.

Siitä olen samaa mieltä, että sääntöjä ja byrokratiaa saisi olla vähemmän tekemisen esteenä.

Pointti nyt oli lähinnä, että tällaisia "miksei työttömät vain ala kolaamaan ihmisten pihoja/leikaamaan nurmikkoja/pesemään autoja/jne rahaa vastaan" on aika helppo heitellä jos vain sivuuttaa kaikki nuo asiaan liittyvät realiteetit.

Käytännössä tuo tarkoittaa, että pitää alkaa yrittäjäksi, jolloin mukaan tulee äkkiä niin paljon byrokratiaa, sivukuluja ja veroja, että sillä lumityö tms. palvelulla onkin äkkiä vähän hintaa. Ja sitten sitä ei enää oikein kukaan ostakaan, kun mikään ei tietenkään saisi ikinä maksaa mitään. Aika moni esim. omakotitalossa asuva varmaan ihan mielellään ottaisi jonkun tekemään tuollaisia askareita, jos siitä ei tarvisi maksaa oikein mitään.

Tähän vielä päälle, että tuo meidän tukijärjestelmä taitaa olla vähän sellainen, että jos perustaa yrityksen niin aika herkästi putoaa lähes kokonaan ulkopuolelle. Vaikka se ei edes hirveästi tuottaisi mitään. Ei kannusta sitä vähääkään.

Jos esim. jollekkin töissäkäyvälle ei ole vielä valjennut, niin tekin maksatte sille teidän työnantajalle enemmän kuin vain tunti/kuukausipalkan verran.

 

[asddsa]

Tätä epäsuhtaa nyt yritin vähän itsekin tuoda esille aiemmin. Kannattaisi ymmärtää että ihmismieli yrittää aina etsiä syyllistä tilanteelle. Ihmiset kuvittelevat edelleen että tästä ikäluokkaongelmasta ja syntyvyyden laskusta päästään eroon kun esim patistetaan työttömiä lusmuja töihin poistamalla kaikki tuet. Osoittaa valitettavasti täydellistä sokaistumista tilanteesta ja rahavirtojen skaalasta.

5 vuoden päästä harmitellaan kun tilanne pahenee ja rikollisuus lisääntynyt reilusti. Ei ihmisiä oikeastaan kiinnosta edes kerrannaisvaikutukset näin yleensä ottaen. Liian monimutkaisia.

Tämä työttömien syyttäminen kaikista ongelmista nousee aika säännöllisesti pinnalle. Toinen aika vakio tuntuu olevan opiskelijat. Näin se vaan menee, jostain se syyllinen pitää löytää ja johonkin täytyy purkaa omaa raivoa.

 

[JLM]

Tämä työttömien syyttäminen kaikista ongelmista nousee aika säännöllisesti pinnalle. Toinen aika vakio tuntuu olevan opiskelijat. Näin se vaan menee, jostain se syyllinen pitää löytää ja johonkin täytyy purkaa omaa raivoa.

Ihan mielenkiinnosta... näytätkö milloin työttömiä on syytetty kaikista ongelmista? Tai opiskelijoita?

 

[Propatria]

Niin, täällä nyt keskustellaan työttömyysturvan miljoonien leikkauksista kun muualla kulut ovat kasvaneet miljardeja. Työttömyysturvan kulut ovat pysyneet aika tasaisina viimeiset 20 vuotta. Menolisäykset ovat ihan muualla.

Eikä kukaan ole tässä nyt esittänyt, etteikö alaa voisi vaihtaa. Vaan sitä, että pitkään työttömänä olevalle osa-aikatyö on todennäköisempi tapa työllistyä kuin, että kaikilla pitäisi heti olla kokopäivätyö. Hallituksen leikkaukset ja niihin liittyvä byrokratia on vaan johtanut siihen, että vaikka keikkatöiden vastaanottaminen muuttuu helposti paperisodaksi ja jopa taloudellisesti tappiolliseksi, jos vaikka töihin pitää matkustaa jonkin verran.

Tasettahan ei pidä laskea pelkästään työttömyysturvan verran. Jos ihminen siirtyy joltain tuelta palkansaajaksi, eli nettoveronmaksajaksi yksityiselle puolelle, niin valtion kassassa erotus on aika paljon isompi kuin se etuuden määrä.

 

[ExtraEvil6666]

Ne pykälät missä menot ovat kasvaneet eniten lienevät velanhoitokulut korkotason kasvettua (ja hölmöjen byrokraattiemme vaihdettua nollakorkoisia lainoja kalliisiin jonkun pykälän takia käyttämättä aivojaan lainkaan, unohtamatta toisia hölmöjä jotka kasvattivat pysyviä julkisia menoja tilanteessa missä olemassa oleviakaan ei kyetty rahoittamaan ilman velkaa), sekä puolustusmenot joiden tarpeellisuutta ihan hirveän moni ei kyseenalaista - kun huomioidaan että viimeisen 20 vuoden aikana puolustus on ollut se, mistä on melkein herkimmin leikattu silläkin riskillä, että se muodostaisi suorastaan eksistentiaalisen uhan/riskin. Työttömyysturvan suora kulu ei ole tässä se ainoa merkitsevä asia, vaan se mitä tehty työ tuottaa - jos tehdyt työtunnit eivät kasva, myöskään talous ja sitä kautta mm. verotulot eivät kasva. Edelleen, se mainostettu osa-aikatyö ei ole kasvattanut tehtyjen työtuntien määrää toivotulla tavalla.

Mutta kuten todettua, me kuljemme todennäköisesti kohti defaulttia, eikä kenelläkään näytä olevan sen enempää keinoja kuin haluakaan sen estämiseen.

Tämän vuosituhannen aikana ylivoimaisesti eniten ovat kasvaneet sairauteen ja terveyteen sekä ikääntymiseen liittyvät menot (liittyvät toisiinsa). Puolustusmenot sekä velanhoidon menot ovat ihan pipanoita noihin verrattuna. Esimerkiksi sairauteen ja terveyteen liittyvät menot olivat käyvin hinnoin vuonna 2000 7,6 miljardia ja vuonna 2023 19,7 miljardia. Ikääntymisen menot (eläkkeet ja palvelut) olivat vuonna 2000 10,3 miljardia euroa ja vuonna 2023 37,5 miljardia euroa. Työttömyyteen liittyvät kulut oli vuonna 2000 3,3 miljardia ja vuonna 2023 4,2 miljardia (vuonna 2016 5,5 miljardia, joten ne ovat laskeneet).

Eli todellinen kasvu on ihan muualla kuin korkomenoissa, puolustusmenoissa tai työttömyysturvassa.

 

[Jan11]

Tasettahan ei pidä laskea pelkästään työttömyysturvan verran. Jos ihminen siirtyy joltain tuelta palkansaajaksi, eli nettoveronmaksajaksi yksityiselle puolelle, niin valtion kassassa erotus on aika paljon isompi kuin se etuuden määrä.

Harvemmin nettoveronmaksajaksi siirrytään peruspäivärahalla tai työmarkkinatuelta suoraan. Niiltä työllistytään koulutuksen, työpajojen, tuetun tai osa-aikatyöhön kautta ja sittenkin usein yhteiskunnan järjestämiin paikkoihin tai matalapalkka-aloille, jolloin edelleen ne yhteiskunnan tuet on verokertymää suuremmat. Matalapalkka-aloilla se verosumma kun jää hyvin pieneksi.

Sen sijaan ansiosidonnaiselta työllistyvät on sitten kokonaan eri asia.

 

[asddsa]

Ihan mielenkiinnosta... näytätkö milloin työttömiä on syytetty kaikista ongelmista? Tai opiskelijoita?

Älä jaksa leikkiä tyhmää, tiedät varmaan mistä puhutaan. Työttömät ja niiden tuet aika tyypillisesti nousee näissä keskusteluissa päällimmäiseksi ongelmaksi.

 

[Propatria]

Harvemmin nettoveronmaksajaksi siirrytään peruspäivärahalla tai työmarkkinatuelta suoraan. Niiltä työllistytään koulutuksen, työpajojen, tuetun tai osa-aikatyöhön kautta ja sittenkin usein yhteiskunnan järjestämiin paikkoihin tai matalapalkka-aloille, jolloin edelleen ne yhteiskunnan tuet on verokertymää suuremmat. Matalapalkka-aloilla se verosumma kun jää hyvin pieneksi.

Sen sijaan ansiosidonnaiselta työllistyvät on sitten kokonaan eri asia.

Sulla on varmaan sit jotain näyttöä tuosta kun noin varmaksi asian esität. Minä ainakin siirryin työkkärin rahoilta suoraan nettoveronmaksajaksi yksityiselle puolelle.

 

[latexii]

Sulla on varmaan sit jotain näyttöä tuosta kun noin varmaksi asian esität. Minä ainakin siirryin työkkärin rahoilta suoraan nettoveronmaksajaksi yksityiselle puolelle.

Aivan täysin sama juttu täällä.

 

[Tuomi0]

Tämän vuosituhannen aikana ylivoimaisesti eniten ovat kasvaneet sairauteen ja terveyteen sekä ikääntymiseen liittyvät menot (liittyvät toisiinsa). Puolustusmenot sekä velanhoidon menot ovat ihan pipanoita noihin verrattuna. Esimerkiksi sairauteen ja terveyteen liittyvät menot olivat käyvin hinnoin vuonna 2000 7,6 miljardia ja vuonna 2023 19,7 miljardia. Ikääntymisen menot (eläkkeet ja palvelut) olivat vuonna 2000 10,3 miljardia euroa ja vuonna 2023 37,5 miljardia euroa. Työttömyyteen liittyvät kulut oli vuonna 2000 3,3 miljardia ja vuonna 2023 4,2 miljardia (vuonna 2016 5,5 miljardia, joten ne ovat laskeneet).

Eli todellinen kasvu on ihan muualla kuin korkomenoissa, puolustusmenoissa tai työttömyysturvassa.

Onhan tuo kuitenkin 4.2 miljardia joka voitaisiin poistaa yön yli mikäli kyseessä on pelkästään kotona runkkaamisesta maksettu raha tilille eikä kokonaiskuva kaikista työttömyyden sivukuluista.

Toki se summa siirtyy silloin yksityiselle sektorille kannettavaksi, mutta siitä tulee silloin vastikkeellista. Olen jo aikaisemminkin sanonut, että minulla alkaa olemaan jo melkein täysipäiväistä työtä tiedossa ihan privaattihenkilönä työllistävänä jos voin maksaa 5€/h lapaan ilman muuta byrokratiaa, kuin katsomalla koska ajovalot tulee pihaan ja koska lähtevät pois. Epäilen että kaikki työttömät on jo töissä kauan ennen tuota tasoa joten joutuisin tyytymään pienempään hyötysuhteeseen.

 

[JLM]

Älä jaksa leikkiä tyhmää, tiedät varmaan mistä puhutaan. Työttömät ja niiden tuet aika tyypillisesti nousee näissä keskusteluissa päällimmäiseksi ongelmaksi.

"Näissä keskusteluissa" nousee esiin aika monia muitakin syyllisiä ja ongelmia. Edelleen huomautan, että jos taloustilannetta halutaan parantaa, jotta juoksevia kuluja ei tarvitse yrittää rahoittaa velkarahalla hamaan defaulttiin asti, niin se tarkoittaa että tehtyjen tuottavien työtuntien määrän pitää kasvaa ja mielellään myös tuottavuuden nousta tavalla tai toisella. Onko se sitten työttömien "syyllistämistä" riippunee paljon näkökulmasta - nähdäänkö työtön lähtökohtaisesti jonkinlaisena järjestelmän uhrina vai aktiivisena toimijana, joka pystyy vaikuttamaan omaan tekemiseensä.

Toinen vaihtoehdo on sitten leikata menopuolta tavalla tai toisella vastaamaan paremmin tulopuolta. Tosin, sekään ei yleensä kelpaa koska sitten taas joku pahoittaa mielensä. Joten kuten tuolla jo aikaisemmin tuli todettua, kuljemme todennäköisesti kohti defaulttia jonka jälkeen ne muutokset ja leikkaukset toteuttaa joku muu meiltä mitään kyselemättä. Kai se sitten on parempi niin.

 

[JLM]

Tämän vuosituhannen aikana ylivoimaisesti eniten ovat kasvaneet sairauteen ja terveyteen sekä ikääntymiseen liittyvät menot (liittyvät toisiinsa). Puolustusmenot sekä velanhoidon menot ovat ihan pipanoita noihin verrattuna. Esimerkiksi sairauteen ja terveyteen liittyvät menot olivat käyvin hinnoin vuonna 2000 7,6 miljardia ja vuonna 2023 19,7 miljardia. Ikääntymisen menot (eläkkeet ja palvelut) olivat vuonna 2000 10,3 miljardia euroa ja vuonna 2023 37,5 miljardia euroa. Työttömyyteen liittyvät kulut oli vuonna 2000 3,3 miljardia ja vuonna 2023 4,2 miljardia (vuonna 2016 5,5 miljardia, joten ne ovat laskeneet).

Eli todellinen kasvu on ihan muualla kuin korkomenoissa, puolustusmenoissa tai työttömyysturvassa.

Minä otin kantaa enemmänkin tämän hallituskauden aikaisiin muutoksiin. Onko tästä nyt sitten pääteltävissä, että työttömyyden kustannuksiin ei kannata tehdä muutoksia koska menot paisuvat muutenkin? Se on kuitenkin edelleen niin, että työttömyyden lasku siten, että tehtyjen työtuntien määrä/kokoaikatyön lisääntyminen vaikuttaa myös sisään tulevien verojen määrään, jolloin vaikutus on suurempi kuin pelkkien työttömyyden hoitoon kuluvien menojen määrä. Riittääkö se, niin lyhyellä aikavälillä todennäköisesti ei riitä - demografia on jo perseellään, eikä sitä ole mahdollista korjata millään järkevällä tavalla ainakaan ilman että synnytetään muita ongelmia.

 

[ExtraEvil6666]

Minä otin kantaa enemmänkin tämän hallituskauden aikaisiin muutoksiin. Onko tästä nyt sitten pääteltävissä, että työttömyyden kustannuksiin ei kannata tehdä muutoksia koska menot paisuvat muutenkin? Se on kuitenkin edelleen niin, että työttömyyden lasku siten, että tehtyjen työtuntien määrä/kokoaikatyön lisääntyminen vaikuttaa myös sisään tulevien verojen määrään, jolloin vaikutus on suurempi kuin pelkkien työttömyyden hoitoon kuluvien menojen määrä. Riittääkö se, niin lyhyellä aikavälillä todennäköisesti ei riitä - demografia on jo perseellään, eikä sitä ole mahdollista korjata millään järkevällä tavalla ainakaan ilman että synnytetään muita ongelmia.

Pointti oli ja on edelleen se, että työttömyysturvan kulut (jotka ovat laskeneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli miljardilla) eivät ratkaise Suomen taloutta. Ja nyt kun työttömyysturvan muutokset tekevät työtulojen hankinnasta verrattuna työttömyyteen monella tavalla kannattamattomampaa, ne itseasiassa saattavat toimia juuri päinvastoin kuin ajateltiin. Työllä kun on ihmisestä johtuville yhteiskunnan kuluille muutakin merkitystä kuin vain työstä johtuva verokertymä.

Työttömät ovat toki hyvä savuverho sille, että niilläe oikeille menoja lisääville asioille ei tehdä oikein mitään. Laiskoja työttömiä on aina helppo syyttää valtiontalouden ongelmista.

 

[Paapaa]

Pointti oli ja on edelleen se, että työttömyysturvan kulut (jotka ovat laskeneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli miljardilla) eivät ratkaise Suomen taloutta

Tää on vähän hassu kommentti. Mikään yksittäinen leikkauskohde ei "ratkaise Suomen taloutta", mutta se ei tietenkään ole mikään perustelu olla leikkaamatta. Jokainen valtion kulujen vähentäminen vähentää niitä kuluja omalta osaltaan ja siksi niitä tehdään. Ja sitä kulujen vähentämistä on niin loputtomasti, että sitä on tehtävä lukemattomiin kohteisiin, joista työttömyysetuudet ovat yksi kohde muiden joukossa.

Mäkään en ole siitä varma, onko se suojaosan poistaminen järkevä temppu. Mutta lakiesityksen muistiossa todettiin aikoinaan näin:

...suojaosat tekevät pienten työmäärien tekemisen työn ohella kannattavammaksi, mutta toisaalta suojaosat kannustavat myös vähentämään työn teon määrää korkeammilla ansiotasoilla tai korvaamaan kokoaikatyötä osa-aikatyöllä

https://vm.fi/documents/10623/180963988/2023-10-06+Ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvan+suojaosat.pdf/f391a45d-6a75-90bd-cb09-aaab48ae2b0e/2023-10-06+Ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvan+suojaosat.pdf?t=1696833325652

En tiedä, mikä on nettovaikutus mutta tuo oli yksi perustelu.

 

[JLM]

Pointti oli ja on edelleen se, että työttömyysturvan kulut (jotka ovat laskeneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli miljardilla) eivät ratkaise Suomen taloutta. Ja nyt kun työttömyysturvan muutokset tekevät työtulojen hankinnasta verrattuna työttömyyteen monella tavalla kannattamattomampaa, ne itseasiassa saattavat toimia juuri päinvastoin kuin ajateltiin. Työllä kun on ihmisestä johtuville yhteiskunnan kuluille muutakin merkitystä kuin vain työstä johtuva verokertymä.

Ja pointti on edelleen se, että se aiempi systeemi ei edelleenkään lisännyt tehtyjen työtuntien määrää toivotulla tavalla, jolloin se ei ollut taloudellisessa mielessä menestynyt kokeilu. Tuossa VM:n dokussa on sitten vähän lisää.

 

[ExtraEvil6666]

Tää on vähän hassu kommentti. Mikään yksittäinen leikkauskohde ei "ratkaise Suomen taloutta", mutta se ei tietenkään ole mikään perustelu olla leikkaamatta. Jokainen valtion kulujen vähentäminen vähentää niitä kuluja omalta osaltaan ja siksi niitä tehdään. Ja sitä kulujen vähentämistä on niin loputtomasti, että sitä on tehtävä lukemattomiin kohteisiin, joista työttömyysetuudet ovat yksi kohde muiden joukossa.

Mäkään en ole siitä varma, onko se suojaosan poistaminen järkevä temppu. Mutta lakiesityksen muistiossa todettiin aikoinaan näin:

https://vm.fi/documents/10623/180963988/2023-10-06+Ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvan+suojaosat.pdf/f391a45d-6a75-90bd-cb09-aaab48ae2b0e/2023-10-06+Ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvan+suojaosat.pdf?t=1696833325652

En tiedä, mikä on nettovaikutus mutta tuo oli yksi perustelu.

Niin, jossakin kohtaa tulee aina sellainen kohta, jossa kannustusvaikutus heikkenee. Suojaosajärjestelmässä se tuli siinä vaiheessa, kun henkilö oli jo töissä ja tunteja hankittaisiin lisää. Nyt se tulee siinä vaiheessa, kun ylipäätään työllistyttäisiin (jos työ ei ole heti täysipäiväinen).

Nyt miljoonia leikataan sieltä, missä kulut ovat viimeisen vuosikymmenen aikana laskeneet yli miljardin. Ja samalla miljardeja lisää kuluja on tullut toisaalla. Laiskat työttömät ovat hyvä kohde.

 

[ExtraEvil6666]

Ja pointti on edelleen se, että se aiempi systeemi ei edelleenkään lisännyt tehtyjen työtuntien määrää toivotulla tavalla, jolloin se ei ollut taloudellisessa mielessä menestynyt kokeilu. Tuossa VM:n dokussa on sitten vähän lisää.

Se aiempi systeemi mahdollisti sen, että työnteko on heti kannattavampaa kuin työttömyys. Kun suojaosat poistettiin, niin se heikensi erityisesti niiden tilannetta, jotka ovat päässeet töihin, mutta eivät ole vielä saaneet kokopäivätöitä. Kokonaan työttömien asemaa se ei hekentänyt (paitsi niiden osalta, joilla on lapsia, koska lapsikorotukset poistettiin samalla).

 

[JLM]

Se aiempi systeemi mahdollisti sen, että työnteko on heti kannattavampaa kuin työttömyys.

...ja se ei tuottanut haluttua tulosta.

 

[ExtraEvil6666]

...ja se ei tuottanut haluttua tulosta.

Mikä oli haluttu tulos? Jos haluttu tulos oli se, että ihmiset olivat vähemmän kokonaan työttöminä, niin se tuloshan saavutettiin. Ja se on aika oleellinen juttu sen suhteen, että henkilöt jatkossa myös työllistyisivät.

Enempää kokoaikatöitä ei saavutettu, mutta toisaalta niitä ei myöskään ollut vähempää.

 

[JLM]

Mikä oli haluttu tulos? Jos haluttu tulos oli se, että ihmiset olivat vähemmän kokonaan työttöminä, niin se tuloshan saavutettiin. Ja se on aika oleellinen juttu sen suhteen, että henkilöt jatkossa myös työllistyisivät.

Enempää kokoaikatöitä ei saavutettu, mutta toisaalta niitä ei myöskään ollut vähempää.

Tehtyjen työtuntien kokonaismäärä ei kasvanut. Se mitä tuolla saavutettiin oli lähinnä tilasojen siivous, mitä voi käyttää poliittisena keppihevosena. Ts. lopputulos (minkä oletettavasti pitäisi olla se merkitsevä asia) ei ollut juuri tavanomaisia tempputyöllistämisprojekteja kummempi. Se on sitten oma juttunsa jos on sitä mieltä että pääasia on että saadaan tilasto näyttämään poliittisesti kivalta.

 

[3dfx]

En oikein näe, miten tehtyjen työtuntien määrä ei lisääntynyt tarkoittaisi sitä ettei ne myöskään vähene kun tuo tuki poistetaan ja luodaan mahdollisesti yksi kannustinloukku lisää.

 

[Jeesbox]

Eiköhän olisi paras , että työntekeminen kannattaisi aina: perusturva sen verran alhainen, että vähäisilläkin tunneilla töihin kykenevä saisi kohennusta taloudelliseen tilanteeseen ilman elintason laskua(ts. Tukien laskiessa).

Itsekkin olen miettinyt tätä. Perusturva vois olla vaik se kuuluisa TTT - 40 %, jonka saa muutenkin aina, jos ei ole käteisomaisuutta. Tulisko siitä sit liian houkutteleva downshiftaus jollekkin, joka on jo kerännyt likvidiä varallisuutta? En tiedä. Mut toi on mun ainut pelko tossa.

 

[Tuomi0]

Suomessa ainut ala joka voi alkaa työllistämään ihmisiä on pienet yritykset. Kaikki muut ovat kuristettu hengiltä, myyty pois suomesta jne.

Pienissä yrityksissä on kuulkaa työkalupakkien kantajille, auton liikuttelijoille ym. pirulliset määrät työtä tarjolla. Joku sivuleikkurin ojentaja voi helposti ensinnäkin säästää joku 50% ammattilaisen työaikaa, sekä mahdollistaa jonkun raihnaisen ammattilaisen työnteon kun löytyy se paskasen työn tekijä. Niin ja sellainen henkilö tekee oppilaitoksen lähes tarpeettomaksi. Tälläiset henkilöt ovat laittomia suomessa ja heille maksetaan sama palkka kotiin ettei vain tarvitsisi rasittaa itseään.

Jos katsotaan amerikan pieniä yrityksiä siellä on erittäin paljon ihmisiä töissä nk. "vähäpätöisissä" töissä. Suomalaiselle leikki-hyvin koulutetulle kaikki työt ovat vähäpätöisiä paitsi joku niche ala mihin luulee olevansa pätevöitynyt kirjojen kautta.

Siellä ihmiset jotka eivät ole hyviä missään taittelee pahvilaatikoita, availee ovia asiakkaille ym. ym. Siellä työntekijä on kiitollinen jos saa olla töissä, koska muuten on ns. vittumaiset oltavat kotona. Suomalainen työntekijä kerjää palkankorotuksen joka toinen päivä, nukkuu pommiin muina päivinä ja sitten lopulta tekee jonkun kriittisen oharin josta alkaa oikeustaistelu irtisanomisen mahdollistamiseksi. Siksi ei kannata työllistää.

 

[ExtraEvil6666]

Tehtyjen työtuntien kokonaismäärä ei kasvanut. Se mitä tuolla saavutettiin oli lähinnä tilasojen siivous, mitä voi käyttää poliittisena keppihevosena. Ts. lopputulos (minkä oletettavasti pitäisi olla se merkitsevä asia) ei ollut juuri tavanomaisia tempputyöllistämisprojekteja kummempi. Se on sitten oma juttunsa jos on sitä mieltä että pääasia on että saadaan tilasto näyttämään poliittisesti kivalta.

Eli on "tilastojen siivousta" jos ihmiset tekevät töitä, eivätkä ole kokonaan työttöminä? Ja että vähäinenkin työnteko on kannattavampaa kuin kokonaan työttömänä oleminen? Sillä on myös iso merkitys työllistymiseen tulevaisuudessa. Vai kumman ajattelisit olevan rekrytoinnissa paremmassa asemassa, sen joka on tehnyt esimerkiksi keikkatyötä työttömyysaikana vai sen, joka on ollut kokonaan työttömänä.

Suurin merkitys tällä oli osatyökykyisille, jotka eivät kykene edes tekemään kokopäivätyötä. Perheellisten osa-aikatyössäkäyvien henkilöiden asema heikkeni eniten. Kokonaan työttömien yksinasuvien henkilöiden asemaan tällä ei ollut mitään vaikutusta.

Ja tuohan nimenomaan ei ollut tempputyöllistämistä, koska kyseessä olivat ihan oikeat työpaikat, joista maksettiin myös palkkaa.

 

[JLM]

Eli on "tilastojen siivousta" jos ihmiset tekevät töitä, eivätkä ole kokonaan työttöminä? Ja että vähäinenkin työnteko on kannattavampaa kuin kokonaan työttömänä oleminen?

En nyt viitsisi ihan hirveän paljoa enempää tuhlata ratakiskoa hedelmättömään vänkäämiseen, kun kerran ei näytä olevan mitään yritystäkään ymmärtää kokonaisuutta. Mutta yritetään nyt vielä kerran:
- sillä mikä se taustalla oleva idea on ei ole mitään merkitystä, jos se ei tuota säästöjä julkiseen talouteen ja tuota lisää veroeuroja
- jos se systeemi ei tuota lainkaan, tai tuottaa merkityksettömän vähän tehtyjä työtunteja lisää kokonaisuuteen, se ei silloin ratkaise eikä edes helpota talouden ongelmia
- sillä merkitäänkö esimerkiksi tunnin viikossa työtä tehnyt työlliseksi ei ole sen siunaaman vertaa merkitystä julkiselle taloudelle
- sillä on silloin merkitystä ainoastana poliittiseen hevonpaskaan, mitä voidaan tuottaa poliittisia tarkoitusperiä varten ja millä äänestäjiä sitten voidaan kusettaa kun kalastellaan kannatusta
- se mitä se tekee jossain yksittäisessä tapauksessa tai skenaariossa on merkityksetöntä, se mitä tapahtuu isommassa mittakaavassa merkitsee jotain
- isommassa mittakaavassa se kokeilu ei tuottanut talouden kokonaisuuden kannalta toivottuja tuloksia

Jos rahaa julkisessa taloudessa olisi niin ettei edes tiedettäisi mihin kaikkeen sitä pitäisi tunkea niin asialla ei olisi niin väliä. Mutta nyt on vedetty toistakymmentä vuodda alijäämällä ja välissä vielä kiihdytetty vauhtia kun joku puupää keksi että "rahaa on", niin se on ihan vähäsen erilainen tilanne. Sikäli kun se nyt ketään edes kiinnostaa ennen defaulttia.

 

[ExtraEvil6666]

En nyt viitsisi ihan hirveän paljoa enempää tuhlata ratakiskoa hedelmättömään vänkäämiseen, kun kerran ei näytä olevan mitään yritystäkään ymmärtää kokonaisuutta. Mutta yritetään nyt vielä kerran:
- sillä mikä se taustalla oleva idea on ei ole mitään merkitystä, jos se ei tuota säästöjä julkiseen talouteen ja tuota lisää veroeuroja
- jos se systeemi ei tuota lainkaan, tai tuottaa merkityksettömän vähän tehtyjä työtunteja lisää kokonaisuuteen, se ei silloin ratkaise eikä edes helpota talouden ongelmia
- sillä merkitäänkö esimerkiksi tunnin viikossa työtä tehnyt työlliseksi ei ole sen siunaaman vertaa merkitystä julkiselle taloudelle
- sillä on silloin merkitystä ainoastana poliittiseen hevonpaskaan, mitä voidaan tuottaa poliittisia tarkoitusperiä varten ja millä äänestäjiä sitten voidaan kusettaa kun kalastellaan kannatusta
- se mitä se tekee jossain yksittäisessä tapauksessa tai skenaariossa on merkityksetöntä, se mitä tapahtuu isommassa mittakaavassa merkitsee jotain
- isommassa mittakaavassa se kokeilu ei tuottanut talouden kokonaisuuden kannalta toivottuja tuloksia

Jos rahaa julkisessa taloudessa olisi niin ettei edes tiedettäisi mihin kaikkeen sitä pitäisi tunkea niin asialla ei olisi niin väliä. Mutta nyt on vedetty toistakymmentä vuodda alijäämällä ja välissä vielä kiihdytetty vauhtia kun joku puupää keksi että "rahaa on", niin se on ihan vähäsen erilainen tilanne. Sikäli kun se nyt ketään edes kiinnostaa ennen defaulttia.

Kokeilu lisäsi huomattavasti työskentelyä työttömyysaikana, joka taas lisää työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa, koska se teki myös lyhytaikaisen, osa-aikaisen ja keikkatyön tekemisen kannattavaksi. Erityisen paljon se vaikuttaa pitkään työttömänä olleiden työllistymiseen sekä osatyökykyistwn työllistymiseen.

Nyt jatkossa niitä ei laillisesti samalla tavalla kannata tehdä, koska byrokratia ja työllistymisen kulut voivat vetää työllistymisen vaikutuksen taloudeliisesti negatiiviseksi.

Oma näkemykseni on, että työnteon tulisi kannattaa aina, ymmärrän, etteivät kaikki jaa tätä näkemystä.

Kuten aikaisemmin totesin, ne miljardien kulut tulevat ihan muualta kuin tästä. Mutta helpompaa on keskustella lillukanvarsista.

 

[Timo 2]

Kuten aikaisemmin totesin, ne miljardien kulut tulevat ihan muualta kuin tästä. Mutta helpompaa on keskustella lillukanvarsista.

Paljonko tolla suojaosan poistolla uskotiin saavan säästöjä? Itse voisin heittää puhtaalla mutulla perustoimeentulotuen lasku 100 € (ainakin yksineläviltä) tuo enemmän säästöjä ja sen pitäisi riittää (ainakin yksinasuvilla) elämiseen.

 

[Alfh]

Tämän vuosituhannen aikana ylivoimaisesti eniten ovat kasvaneet sairauteen ja terveyteen sekä ikääntymiseen liittyvät menot (liittyvät toisiinsa). Puolustusmenot sekä velanhoidon menot ovat ihan pipanoita noihin verrattuna. Esimerkiksi sairauteen ja terveyteen liittyvät menot olivat käyvin hinnoin vuonna 2000 7,6 miljardia ja vuonna 2023 19,7 miljardia. Ikääntymisen menot (eläkkeet ja palvelut) olivat vuonna 2000 10,3 miljardia euroa ja vuonna 2023 37,5 miljardia euroa. Työttömyyteen liittyvät kulut oli vuonna 2000 3,3 miljardia ja vuonna 2023 4,2 miljardia (vuonna 2016 5,5 miljardia, joten ne ovat laskeneet).

Eli todellinen kasvu on ihan muualla kuin korkomenoissa, puolustusmenoissa tai työttömyysturvassa.

Aika harhaanjohtavaa ottaa työeläkejärjestelmän menot mukaan kun puhutaan budjettimenoista.

 

[Logitekkeri]

Aikuinen vitun paskahousu, ei suostu lähtemään koneesta, kuin vitun paska voi olla.......

Tässä on lentokapteenikin messissä!

 

[gintonic45]

Yle löysi huumejäämiä eduskunnasta

Yle teki testiin iltana, jolloin eduskunnassa vietettiin pikkujouluja.

www.iltalehti.fi

Nyt sitten vaan kaikki kkansanedustajat testeihin ja jos näyttää negaa niin tukasta näyte.
Eikös tätä Sannulillekkin ehdotettu ilman kunnon näyttöä, nyt on sentään testattu näyttö että kamaa on käytetty eikä vaan kuva josta tulkita.
Olishan se mukavaa kuunnella viralliset selitykset kun käry käy.

Miksi juuri kansanedustajille? Eduskuntatalolla on paljon muitakin ihmisiä töissä ja vierailemassa kuin vain kansanedustajia. Kuten esim. suomalaisia journalisteja.

"Sannulia"...anteeksi siis Sanna Marinia ei kukaan pakottanut testeihin vaan hän meni itse. Eiköhän jokainen saa nytkin mennä huumetestiin jos haluaa todistaa...ei yhtään mitään koska pikkujouluajasta on jo reilu kuukausi.

 

[ExtraEvil6666]

Aika harhaanjohtavaa ottaa työeläkejärjestelmän menot mukaan kun puhutaan budjettimenoista.

Noin ne on tilastoitu, sisältää myös palveluita, mutta suuri osa toki eläkkeitä. Osa eläkkeistäkin toki sitten valtion maksamia. Tarkemmat tiedot löytyvät vuosittaisesta Sosiaaliturvan menot -raportista. Huomattavaa kyllä myös terveyden ja sairauden kulujen huomattava nousu.

 

[Andan]

Noin ne on tilastoitu, sisältää myös palveluita, mutta suuri osa toki eläkkeitä. Osa eläkkeistäkin toki sitten valtion maksamia. Tarkemmat tiedot löytyvät vuosittaisesta Sosiaaliturvan menot -raportista. Huomattavaa kyllä myös terveyden ja sairauden kulujen huomattava nousu.

Tosin nimenomaan työeläkkeet eivät ole valtion maksamia. Muita eläkkeitä, kuten alimaksettuja yrittäjien eläkkeitä, tai niitä vastaavia sosiaaliturvamaksuja (ainakin kansaneläke), valtio kyllä maksaa.

Edit: Korjataan sen verran, että yksityisen sektorin työntekijöiden työeläkkeissä ei valtiolla ole maksettavaa. Unohtuu aina nuo vanhat julkisen sektorin työntekijöiden liiankin hyvät eläkediilit, joita valtio joutuu rahoittamaan ainakin toistaiseksi.

 

[asddsa]

Meidän eläkejärjestelmä on luonteeltaan sellainen, että kyllä nuo työeläkkeetkin voi ehkä perustellusti nähdä osana julkisia menoja.

 

[ExtraEvil6666]

Meidän eläkejärjestelmä on luonteeltaan sellainen, että kyllä nuo työeläkkeetkin voi ehkä perustellusti nähdä osana julkisia menoja.

Ainakin pakolliset eläkemaksut lasketaan mukaan silloin, kun veroastetta esitellään. Ne ovat noin kymmenen prosenttia veroasteesta. Joten kyllä ne silloin olisi syytä laskea myös julkisiksi menoiksi.

 

[Andan]

Meidän eläkejärjestelmä on luonteeltaan sellainen, että kyllä nuo työeläkkeetkin voi ehkä perustellusti nähdä osana julkisia menoja.

No se, meillä on tuollainen huonosti tuottava ja helkkarin kallis eläkesysteemi varsinkin työntekijöillä (ja samaan suuntaan nyt yritetään vääntää yrittäjiäkin, jotta eivät pääsisi vapaamatkustamaan palkansaajiin nähden), mutta jo kertyneistä eläkesitoumuksista johtuen siitä siirtyminen johonkin kevyempään järjestelmään kestäisi jokusen vuosikymmenen. Hyvinvointivaltiossa varmaan olisi pakko joku hölmöläisiä suojaava eläkepohja olla siinäkin, jossa pakkomaksuina otettaisiin esim. vain toimeentulotuen tasoon tähtäävä eläke ja loput saisi säästää itse.

Samoin tuo lakisääteinen pakkomaksettava työttömyysvakuutus on täysin surkea ja lähinnä tulonsiirto, koska ansiosidonnaisen taso on todella matala, mutta maksut kerätään kuitenkin suhteessa enemmän korkeista ansioista. Ja nythän tuota ansiosidonnaista on heikennetty entisestään.

 

[hkultala]

Meidän eläkejärjestelmä on luonteeltaan sellainen, että kyllä nuo työeläkkeetkin voi ehkä perustellusti nähdä osana julkisia menoja.

"perustellusti" ... mitkä nämä perustelut ovat?

 

[asddsa]

Ainakin pakolliset eläkemaksut lasketaan mukaan silloin, kun veroastetta esitellään. Ne ovat noin kymmenen prosenttia veroasteesta. Joten kyllä ne silloin olisi syytä laskea myös julkisiksi menoiksi.

Kun noista eläkemaksuista ei oikein voi kieltäytyäkään, niin kyllähän ne käytännössä on veroluonteinen maksu, vaikka niitä ei sillä nimellä kutsutakaan.

Se on sitten toinen kysymys, että onko tämä huono asia. Nykyään eläkemaksut on aika suuria, kun niitä ei alettu aikanaan nostamaan, mutta kyllähän noilla eläkevakuutusyhtiöillä taitaa olla sen verran paljon sijoituksia, ettei se nyt ainakaan ihan heti ole loppumassa kesken.

 

[asddsa]

"perustellusti" ... mitkä nämä perustelut ovat?

Et voi kieltäytyä eläkemaksuista, eikä eläkkeen määrällä ole välttämättä mitään kovin suoraa yhteyttä maksettuihin eläkemaksuihin. Nykyisten eläkeläisten eläkkeet on aika suuria suhteessa aikanaan maksettuihin eläkemaksuihin.

 

[ExtraEvil6666]

"perustellusti" ... mitkä nämä perustelut ovat?

Ne lasketaan julkisiksi sosiaaliturvarahastoiksi, vaikka ovatkin yksityisten yritysten hallinnoimia. Ihan perusasioita.

Julkiset menot

Mihin verot käytetään? Julkiset menot tehtävittäin. Julkisten menojen kehitys Suomessa. Julkisten menojen taso eri maissa. Julkinen sektori suhteessa BKT. Veroeurojen käyttö.

www.veronmaksajat.fi

 

[Sikatiiker]

Olettaen ettei seuraava hallitus (missä oletettavasti on taas demarit, jos ei suurempaa ihmettä tapahdu) päätä taas että "rahaa on" ja pasko sitäkin orastavaa kehitystä kasvattamalla menoja ja säätämällä muutaman lakisääteiden julkisrahoitteisen tehtävän lisää.

Oma veikkaus on että seuraavassa hallituksessa Kokoomuksen tehtäväksi jää tehdä taloudelle ikävät päätökset, demarit hyväksyy niistä osan saadakseen tahtonsa läpi suomalaisen muroihin kusemisessa mm. sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rapauttamiseksi. Demarit vetää imussa pikkusontiaiset jotka eivät äänisaaliillaan hallitukseen ilman sdp:tä pääsisi, tukemaan heidän unelmahöttöään rajapolitiikassa yms. Varmaan löytävät taas jonkun vetävän kimulin nostamaan veroja ja ottamaan lisävelkaa samalla kun äänestäjät taputtavat käsiään yhteen epäolennaisille lööpeille ja meemeille.

Tätä epäsuhtaa nyt yritin vähän itsekin tuoda esille aiemmin. Kannattaisi ymmärtää että ihmismieli yrittää aina etsiä syyllistä tilanteelle. Ihmiset kuvittelevat edelleen että tästä ikäluokkaongelmasta ja syntyvyyden laskusta päästään eroon kun esim patistetaan työttömiä lusmuja töihin poistamalla kaikki tuet. Osoittaa valitettavasti täydellistä sokaistumista tilanteesta ja rahavirtojen skaalasta.

5 vuoden päästä harmitellaan kun tilanne pahenee ja rikollisuus lisääntynyt reilusti. Ei ihmisiä oikeastaan kiinnosta edes kerrannaisvaikutukset näin yleensä ottaen. Liian monimutkaisia.

Hyvin yleistä monen aihealueen keskustelussa, näköalattomuus ja pitkäjänteisyys puuttuu monella niin henkilökohtaisessa elämänhallinnassa, talouden suunnittelussa jne kuin yhteiskunnallisista asioista keskusteltaessa ja äänestettäessäkin.

Eihän tämänkään pitäisi mennä näin että joka toinen hallitus jakaa rahaa vastikkeetta kaikkialle ja joka toinen leikkaa lyhyellä jänteellä paljon. Pitäisi pitkällä tähtäimellä kestävästi suunnitella valtion menot käsi kädessä maksukyvyn mukaan niin että niissä olisi säätövaraakin eikä aina mentäisi yhteen suuntaan täysillä päin seinää.

Sulla on varmaan sit jotain näyttöä tuosta kun noin varmaksi asian esität. Minä ainakin siirryin työkkärin rahoilta suoraan nettoveronmaksajaksi yksityiselle puolelle.

Aivan täysin sama juttu täällä.

Tämä kahden ihmisen otanta varmaan vaikuttaa tilastoon merkittävästi. En pyri vähättelemään kenenkään työnhakua tai työllistymistä, mutta olen käynyt työkkärikursseilla niin pienessä kunnassa kuin isossa kaupungissakin (molemmilla kerroilla onnekseni hyvin lyhytaikainen asiakkuus) ja kaikki kokemukseni on olleet julkisen hallinnon työllistämistoiminnoista sellaiset ettei sieltä kukaan työllisty minnekään muualle kuin osa-aikaiseksi kaupan kassalle tai määräaikaiseksi metallipajalle tai muovifirmaan juoksupojaksi. Siitä on kyllä ilman merkittävää omaa panostusta pitkä matka nettoveronmaksajaksi. Isoilla firmoilla nuo työkkärit on hyvin usein viimeinen vaihtoehto hankkia uusi työntekijä ja vuokrafirmoistakin otetaan lähinnä pätkäksi aikaa paikkaamaan johonkin hankkeeseen kun ovi on käynyt tavallista enemmän.

 

[eGe]

Tämä kahden ihmisen otanta varmaan vaikuttaa tilastoon merkittävästi. En pyri vähättelemään kenenkään työnhakua tai työllistymistä, mutta olen käynyt työkkärikursseilla niin pienessä kunnassa kuin isossa kaupungissakin (molemmilla kerroilla onnekseni hyvin lyhytaikainen asiakkuus) ja kaikki kokemukseni on olleet julkisen hallinnon työllistämistoiminnoista sellaiset ettei sieltä kukaan työllisty minnekään muualle kuin osa-aikaiseksi kaupan kassalle tai määräaikaiseksi metallipajalle tai muovifirmaan juoksupojaksi. Siitä on kyllä ilman merkittävää omaa panostusta pitkä matka nettoveronmaksajaksi. Isoilla firmoilla nuo työkkärit on hyvin usein viimeinen vaihtoehto hankkia uusi työntekijä ja vuokrafirmoistakin otetaan lähinnä pätkäksi aikaa paikkaamaan johonkin hankkeeseen kun ovi on käynyt tavallista enemmän.

Näissä on muuten alueellisesti järjettömiä eroja. Itse satun tuntemaan viime vuosilta Helsingin ja Tampereen osalta työkkäreiden toimintaa, ja Helsingin touhu on juuri tuota kuvailemaasi "täältä pääsee ehkä kaupan kassalle". Mansessa on sen sijaan apuna ihan konsulttitoimistoa ja rekrytoijaa joiden avulla pääsee mm. kouluttautumaan uudelle alalle ja siirtymään työharjoittelun kautta työelämään. Näistä kahdesta esimerkistä voinee arvata, että kumman kaupungin työkkärin kautta pystyy työllistymään tehokkaammin.

 

[Sikatiiker]

Näissä on muuten alueellisesti järjettömiä eroja. Itse satun tuntemaan viime vuosilta Helsingin ja Tampereen osalta työkkäreiden toimintaa, ja Helsingin touhu on juuri tuota kuvailemaasi "täältä pääsee ehkä kaupan kassalle". Mansessa on sen sijaan apuna ihan konsulttitoimistoa ja rekrytoijaa joiden avulla pääsee mm. kouluttautumaan uudelle alalle ja siirtymään työharjoittelun kautta työelämään. Näistä kahdesta esimerkistä voinee arvata, että kumman kaupungin työkkärin kautta pystyy työllistymään tehokkaammin.

Ok, Tampesteri on sitten parantunut tässäkin. Mun kokemukset sieltä on yli 10 vuoden takaa ja ne oli huonot, tuntui puuttuvan motivaatio sekä työllistäviltä että työllistettäviltä.