IL-Kysely: Valtaosa Suomen sotaveteraaneista suhtautuu pakolaisiin myönteisesti
ANNA EGUTKINA anna.egutkina@Iltalehti.fi - Suomen suurin uutispalveluiltalehti.fi
4 minutes
Olisi kiva nähdä tämä kysely "vastausvaihtoehtoineen"
2. Onkohan kyselyssä esitettyä/näytetty oikeasti apua tarvitsevia pakolaisia vai nykyisiä lomamatkailijoita?
Iltalehden logiikalla voisi myös sanoa "17 veteraania 15 000:sta olisi valmis ottamaan lisää pakolaisia" tai "0,11% veteraaneista olisi valmis ottamaan lisää pakolaisia"
ANNA EGUTKINA anna.egutkina@Iltalehti.fi - Suomen suurin uutispalveluiltalehti.fi
4 minutes
Iltalehden teettämän kyselyn mukaan Suomen sotaveteraanit suhtautuvat pakolaisiin myönteisesti ja Venäjään varauksella.
(RONI LEHTI)">
Lähes kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta sotaveteraanista pitää Venäjän sotilaallista uhkaa vakavana. (RONI LEHTI)
FAKTAT
Kyselystä selvisi, että veteraanit vaikuttavat olevan erityisen EU-myönteistä väkeä: vain kahdeksan prosenttia haluaisi Suomen eroavan Euroopan Unionista. Ylivoimainen enemmistö eli 85 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että Suomen tulisi pysyä EU:ssa. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa, mitä mieltä on asiasta.
Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen ei pidä tulosta yllättävänä.
- Totta kai sotaveteraanijoukko on varmasti sellainen, joka länteen päin haluaa olla yhteydessä. Suomen nykyinen hyvinvointitilanne on sillä mallilla, että niin veteraanit kuin monet muutkin meistä haluavat kuulua EU:hun edelleen, Heikkinen pohtii.
Suurimmat sotaan määrätyt ikäluokat olivat syntyneet vuosina 1923, 1924 ja 1925, joten suurin osa heistä oli vahvasti mukana äänestämässä Suomen EU:hun liittymisestä.
Pakolaismyönteisyys
Kysymykseen, pitäisikö Suomen ottaa vastaan pakolaisia, 53 prosenttia vastasi, että nykyinen pakolaismäärä on sopiva. 13 prosentin mielestä Suomen pitäisi ottaa vastaan jonkin verran enemmän pakolaisia.
Heikkinen uskoo sotaveteraanien vastausten johtuvan pitkälti siitä, että monella veteraanilla ja ylipäätään sen ikäpolven ihmisillä on mielessä myös Karjalasta Suomeen tulleet reilut 400 000 evakkoa ja heidän sijoittamisensa. Veteraanit osaavat samaistua sodan, nälän ja kodin menettämisen kokemukseen.
- Vaikka Karjalasta tulleet olivat suomalaisia, niin he joutuivat kuitenkin jättämään kotinsa ja kotikuntansa sodan vuoksi eli tilanne oli samantyyppinen kuin nykyisillä pakolaisilla.
Suomen turvaaminen tärkeää
Lähes kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta sotaveteraanista pitää Venäjän sotilaallista uhkaa niin vakavana, että siihen pitäisi varautua nykyistä paremmin.
33 prosenttia oli sitä mieltä, että nykyinen varautuminen riittää. Vain yksi prosentti vastasi, että nykyinen varautuminen on jonkin verran liikaa. Samansuuntaisia vastauksia tuli myös vuoden 2014 kyselyssä. Silloin ilmeni, että yli puolet sotaveteraaneista haluaisi Suomen vähintäänkin harkitsevan Nato-jäsenyyttä. Joka kolmas liittäisi Suomen suoraan puolustusliittoon, sillä se antaisi turvaa itänaapuria vastaan.
- He ovat sodan käyneitä vanhoja miehiä, joten heillä on hyvin muistissa rintamalla vietetyt vuodet. Isänmaan puolustaminen ja turvaaminen on heille tärkein asia, mitä he voivat ajatella, Heikkinen sanoo.
Heikkisen mukaan on täysin luonnollista, että turvan lisääminen kaikilla tavoilla on veteraanien arvomaailmassa korkealla. Sodassa olleiden miesten ja naisten kokemukset ovat sen kaltaisia, että turvallisuuspoliittisia asioita kannattaa heidän mielestään vahvistaa ja pitää esillä.
Heikkisen oma isä oli melkein neljä vuotta rintamalla.
- Se vähä, mitä hän sodasta puhui, oli kyllä sen kaltaista, mistä tämä kyselykin kertoo eli että Suomen turvallisuutta pitää vahvistaa kaikin keinoin.
(RONI LEHTI)">

Lähes kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta sotaveteraanista pitää Venäjän sotilaallista uhkaa vakavana. (RONI LEHTI)
FAKTAT
- Toiseen maailmansotaan osallistui Suomesta noin 650 000 miestä ja noin 100 000 naista
- Suurimmat sotaan määrätyt ikäluokat olivat syntyneet vuosina 1923, 1924 ja 1925
- Tällä hetkellä Suomessa on jäljellä noin 15 000 sotaveteraania. Vuonna 2014 sotaveteraaneja oli vielä 38 000
- Veteraanien keski-ikä on 93 vuotta
Lähde: Suomen Sotaveteraaniliitto
Kyselystä selvisi, että veteraanit vaikuttavat olevan erityisen EU-myönteistä väkeä: vain kahdeksan prosenttia haluaisi Suomen eroavan Euroopan Unionista. Ylivoimainen enemmistö eli 85 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että Suomen tulisi pysyä EU:ssa. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa, mitä mieltä on asiasta.
Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen ei pidä tulosta yllättävänä.
- Totta kai sotaveteraanijoukko on varmasti sellainen, joka länteen päin haluaa olla yhteydessä. Suomen nykyinen hyvinvointitilanne on sillä mallilla, että niin veteraanit kuin monet muutkin meistä haluavat kuulua EU:hun edelleen, Heikkinen pohtii.
Suurimmat sotaan määrätyt ikäluokat olivat syntyneet vuosina 1923, 1924 ja 1925, joten suurin osa heistä oli vahvasti mukana äänestämässä Suomen EU:hun liittymisestä.
Pakolaismyönteisyys
Kysymykseen, pitäisikö Suomen ottaa vastaan pakolaisia, 53 prosenttia vastasi, että nykyinen pakolaismäärä on sopiva. 13 prosentin mielestä Suomen pitäisi ottaa vastaan jonkin verran enemmän pakolaisia.
Heikkinen uskoo sotaveteraanien vastausten johtuvan pitkälti siitä, että monella veteraanilla ja ylipäätään sen ikäpolven ihmisillä on mielessä myös Karjalasta Suomeen tulleet reilut 400 000 evakkoa ja heidän sijoittamisensa. Veteraanit osaavat samaistua sodan, nälän ja kodin menettämisen kokemukseen.
- Vaikka Karjalasta tulleet olivat suomalaisia, niin he joutuivat kuitenkin jättämään kotinsa ja kotikuntansa sodan vuoksi eli tilanne oli samantyyppinen kuin nykyisillä pakolaisilla.
Suomen turvaaminen tärkeää
Lähes kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta sotaveteraanista pitää Venäjän sotilaallista uhkaa niin vakavana, että siihen pitäisi varautua nykyistä paremmin.
33 prosenttia oli sitä mieltä, että nykyinen varautuminen riittää. Vain yksi prosentti vastasi, että nykyinen varautuminen on jonkin verran liikaa. Samansuuntaisia vastauksia tuli myös vuoden 2014 kyselyssä. Silloin ilmeni, että yli puolet sotaveteraaneista haluaisi Suomen vähintäänkin harkitsevan Nato-jäsenyyttä. Joka kolmas liittäisi Suomen suoraan puolustusliittoon, sillä se antaisi turvaa itänaapuria vastaan.
- He ovat sodan käyneitä vanhoja miehiä, joten heillä on hyvin muistissa rintamalla vietetyt vuodet. Isänmaan puolustaminen ja turvaaminen on heille tärkein asia, mitä he voivat ajatella, Heikkinen sanoo.
Heikkisen mukaan on täysin luonnollista, että turvan lisääminen kaikilla tavoilla on veteraanien arvomaailmassa korkealla. Sodassa olleiden miesten ja naisten kokemukset ovat sen kaltaisia, että turvallisuuspoliittisia asioita kannattaa heidän mielestään vahvistaa ja pitää esillä.
Heikkisen oma isä oli melkein neljä vuotta rintamalla.
- Se vähä, mitä hän sodasta puhui, oli kyllä sen kaltaista, mistä tämä kyselykin kertoo eli että Suomen turvallisuutta pitää vahvistaa kaikin keinoin.
Olisi kiva nähdä tämä kysely "vastausvaihtoehtoineen"
Silti Iltalehden masinoiman kyselyn otannaksi riittää 134 enemmistön mielipiteen faktoittamiseksi. Yleisesti miniminä taidetaan pitää noin 1000 henkilön otantaa (riippuen tietysti kohderyhmän määrästä)Tällä hetkellä Suomessa on jäljellä noin 15 000 sotaveteraania.
1. Todennäköisesti ne vastausvaihtoehdot ovat olleet nuo kaksi. Vaikka Iltalehti on itse saanut luoda kyselyn omaan suuntaansa mahdollisimman hyvän tuloksen antavaksi, silti 53% on veteraaneista (eli 71/134) on ollut sitä mieltä, ettei näitä lisää; Iltalehti: "Valtaosa Suomen sotaveteraaneista suhtautuu pakolaisiin myönteisesti"Kysymykseen, pitäisikö Suomen ottaa vastaan pakolaisia, 53 prosenttia vastasi, että nykyinen pakolaismäärä on sopiva. 13 prosentin mielestä Suomen pitäisi ottaa vastaan jonkin verran enemmän pakolaisia.
2. Onkohan kyselyssä esitettyä/näytetty oikeasti apua tarvitsevia pakolaisia vai nykyisiä lomamatkailijoita?
Iltalehden logiikalla voisi myös sanoa "17 veteraania 15 000:sta olisi valmis ottamaan lisää pakolaisia" tai "0,11% veteraaneista olisi valmis ottamaan lisää pakolaisia"