Osaavat lääkärit lähtee aina jostain perusannoksesta (1ml sustanonin tapauksessa) mutta sitä säädetään homman edetessä ettei tipu liikaa ennen seuraavaa shottia. esim. 0,5ml 7pvän välein. Jotkut vaan tyytyy siihen siihen että viikko menee hyvin ja seuraava(t) aivan hirveetä sontaa. Koska jotkut lääkärit määrää se 1ml 3vkon välein ja se harvoin kantaa niin pitkälle.
Varmasti myös näin. Esim. omassa tapauksessa nuo arvot laskee reilusti ennen sitä seuraavaa shottia. Myöskään tätä ei tapahdu natikoilla, ellei sitten sairastu yms. Eli tämä elää myös tähän suuntaan. Tätäkään moni ei tajua.
Saatikka sitten henkilöt ketkä menee viikon lujaa ja 2 vkoa ovat kun zombieita. Ompa tosi helvetin paljon hyötyä lihaskasvuun, kun injektio kantaa 1 vkon ja 2 vkoa olet kuollut. Kylläpä lihas varmaan kasvaa. Tätä kukaan ei-hoidossa ei juurikaan tunnu tajuavan, vaan lähtökohtaisesti kaikki aina ajattelee että tasot on kokoajan viitteiden ylärajassa. No ei ole.
Juu, korvaushoitohommien onnistuminen riippuu vahvasti lääkäristä. Sen perusteella mitä olen kuullut ja lukenut, niin koko homma on suomessa aika tabu ja osaavia lääkäreitä vain ihan muutama. Pahimmillaan ei saa hoitoa laisinkaan, tai päätyy hoitoon, jossa on muutaman päivän normaalit tasot, muutaman päivän helvetin korkealla ja sitten laahataan viikko - tai enemmänkin - ihan pohjalla.
Omalla kohdalla aloitettiin (joskus 12 vuotta sitten) ensin HCG:lla. Testot ampui tosi korkealle (eli kivet toimi), mutta niin ampui estradiolikin (vaikka oli reilusti aromataasi-inhibiittoria mukana) ja sivuvaikutukset oli varsin ikäviä. Salilla kyllä kulki helvetin hyvin, mutta ei se ollut se mitä olin lähtenyt hakemaan.
Sitten Sustanon 250. Sen kävin verikokeilla itse mittaamassa, että jo kuuden päivän jälkeen oli aine melkein kokonaan haihtunut omasta kehosta. 2 viikon pistosväli oli ihan utopiaa omalla kohdalla ja tosiaan jotkut lääkärit kai edelleen kuvittelee, että 3 viikkoa on ihan hyvä. Viikon (tms. en muista enää tarkkaan) pistosvälillä taasen itseläni ihan liikaa sivuoireita ja jatkuvaa säätämistä aromataasi-inhibiittorin annostuksen kanssa.
Lopulta päädyttiin Nebidoon. Siinäkin vain sama juttu, että ensin ampui testot tosi korkealle ja sitten haihtui melko nopeasti. Lopulta päädyttiin 8 viikon pistosväliin, mutta jaoin tuon itse kolmeen osaan, eli tuikkasin vajaan kolmen viikon välein kankkuun. Sillä ja sopivalla annostuksella aromataasi-inhibiittoria sai melko tasaiset testot ja estrot. Salilla kulki selkeästi paremmin kuin ilman, mutta ennen sitä testot olikin ihan tontissa. Sivuvaikutuksia vain oli liikaa ja muut positiiviset vaikutukset niin vähäisiä, että lopetin nuo hommat aika nopeasti kokonaan.
Ai niin, Tostraniakin (geeli) jossain välissä kokeiltiin. DHT nousi tosi korkealle sillä. Ja iho punoitti
.
Joillakin toki toimii esim. ihan perus Nebido 12 viikon välein, eikä tarvitse mitään aromataasi-inhibiittoreita, eikä tule mitään sivuoireita. Mikäs siinä silloin. Mutta omien kokemusten perusteella korvaushoito oli aika tuskaista touhua. Jo ajatus siitä, että olisi loppuelämänsä "piikin orja", oli jotenkin ahdistava.
Semmoista. Taisi mennä jutut vähän ketjun aiheen ohi
.
