Itse vedin vuosikymmen sitten itseni täydelliseen burnoutiin, sängyn pohjalle asti. Painoa oli 112 kg 180 cm:n kropassa, turvotusta ja kipuja siellä täällä - ja fyysinen kunto nollassa ja verenpaine tapissa. Sairauslomalle tietenkin jouduin, ja voinnilleen oli pakko alkaa jotain tehdä, että säilyisi hengissä. Eli painoa pitäisi saada runsaasti pois ja kuntonsa kohoamaan. Ruokavalioni oli periaatteessa oikeanlainen, mutta liikaa tuli syötyä kulutukseensa verrattuna, kun liikuntaakaan ei ollut paljon muuta kuin työpöydän taakse raahautumista. Itselle sopivasta ja nälkää pitävästä ruokavaliosta oli sen verran kokemusta, että olin aikaisemmin tehnyt 7 kilon painonkorjauksen onnistuneesti.
Kun fyysinen kunto oli todella huono, niin mitään raskasta ja repivää liikuntaa ei kannattunut aloittaa, seurauksena olisi ollut vain kipeytymisiä ja loukkantumisia. Liikunnaksi valikoitui sauvakävely, joka kuitenkin kuormittaa kroppaa monipuolisesti, ja jo tällä liikunnalla kaikki jumit ja kivut hävisivät. Ruokavaliooni valitsin sellaisia aineksia, mistä itse tykkäsin ja mitkä tukisivat painonpudotustani. Mikään ei ollut kiellettyä, mutta kohtuudella kaikkea, eli suunnilleen 80 % terveelliseksi tiedettyä ja lopuilla 20 %:lla ei niin ollut väliä. Ruokien kaloreita laskin, eikä se lopulta ollut monimutkaista, kun oppi ainesten energisyydet muistamaan. Samoin kirjasin ylös liikuntojen aihuttamat energiankulutukset. Oikeastaan tämä laihdutus ja kunnonkohotus oli minulla insinöörimäisesti projekti, jossa oli keinot ja tavoitteet - ja seuranta tietenkin Excelillä
Oikeastaan homma meni suunnilleen niin, että kun kilo läskiä on noin 7000 kcal, niin 1000 kcal:n päivittäisellä energiavajeella laihtui kilon viikossa.
Kunto oikeastaan nousi yllättävän nopeasti pelkällä sauvakävelyllä, ja projektin loppupuolella pisimmät lenkit olivat 25-kilometrisiä. Itselle valikotui parhaaksi tavaksi nälän pitämiseksi loitolla syödä viisi tasaenergistä ateriaa päivässä, ekana aamulla puuro ruokaöljyllä ja marjoilla täydennettynä ja illalla ennen nukkumaanmenoa vielä kunnon ruokailut. Tällä tavalla ruokaillen ja pelkkää sauvakävelyä harrastaen paino oli juhannuksena tavoitteeksi asettamani 80 kg ja fyysinen kuntokin oikein hyvä. Aloitin siis tämän kuntoutumisen tammikuun alussa, eli kaikkeen tähän kului vajaa puoli vuotta. Oikeastaan tämä tuntui ihmeparantumiselta, kun näin lyhyessä ajassa sain itseni rapakuntoisesta läskistä oikein hyväkuntoiseksi ja jaksavaksi kansalaiseksi. Kalliiksikin tämä tuli, kun vaatteita piti 32 kilon laihtumisen aikana hankkia alkaen XXXL:stä ja päätyen L/M-kokoihin
Sen jälkeen aloin muitakin liiikuntoja harrastaa ja salilla käydä. Kuitenkin lopulta koukutuin juoksuun, ja seuraavana keväänä osallistuin ekaan puolimaratoniin. Ja vuosi lisää, niin maratonkin tuli juostua ja sen jälkeen useitakin.
Mitäs vinkkejä osaisi antaa muille kuntoaan kohottaville ja painoaan tiputtaville... Ruokavaliossa itselleni oli oleellista tuo viisi tasaenergistä ateriaa päivässä, jolloin nälkä ei päässyt yllättämään. Samoin nälkää hyvin torjuvat ruoka-aineet: vähärasvaiset lihat, toisaalta taas hyviä rasvoja sisältävät kalat, pähkinät, ruisleivät, aamupuuro täydennettynä öljyllä ja marjoilla, uuniperunat, sosekeitot - ja tietenkin paljon kaikenlaisia kasviksia. Liikunnassa kannattaa harrastaa pitkäkestoisia ja paikkoja särkemättömiä lajeja: kävely, sauvakävely, pyöräily, uinti etc. Elämäntapamuutokseen vaaditaan aluksi myös vähän sitkeyttäkin, mutta kun kunto kohenee ja paino tippuu, niin se motivoi muutosta jatkamaan. Suosittelen myös hankkimaan sykettä mittaavan ja GPS:n sisältävän kellon. Se seurantasovelluksineen voi olla hyvä liikunnan motivaattori, niin ainakin minulle ja monelle muullekin ystävälleni. Itse olen pitkään pysytellyt Garminin laitteissa, nyt käytössä Fenix 6 Pro.
)
, jossa pelkkä alkupalasalaatti oli kooltaan vähintään kahden tavallisen valmissalaatin veroinen. Voin sanoa, että osa jäi syömättä, koska alkoi loppua usko, että jo tilattuun pääateriaan pystyisi edes koskemaan koko lautasellisen alkupalaa ahdettuaan. 
