Edelleen, ketjun aihe on "lihavuusepidemia" joka siis liittyy massojen lihavuuteen. Sillä ei ole mitään hevon kilin väliä jos sinä tai joku muu "guru" sanoo että pitäisi syödä sellaista ruokaa mikä ei aiheuta verensokerin suuria piikkejä ja tason jäämistä korkealle sitä pidemmäksi aikaa mitä suurempi insuliiniresistenssi henkilöllä on. Massat syövät ja tulevat aina syömään varsinkin Suomessa niin että niitä piikkejä tulee ja verensokeri jää korkealle pitkäksi aikaa lihavilla (insuliiniresistenteillä), sanoi kuka mitä tahansa, jos ei itse ruosta niin sitten jälkiruoasta. Lihavuus, insuliiniresistenssin nousu johtaa sitten pidemmällä aikavälillä lähes väistämättä vähintään esi- jos ei varsinaiseen diabetekseen ja lääkitykseen.
Siksi olisi paljon järkevämpää että painotettaisiin kuidun tärkeyttä aterioilla, koska se tasaa paitsi verensokeria niin todennäköisesti vähentää myös muun napostelun määrää suuressa kuvassa.
Ei se kuidun painotus tietenkään mitään hokkus pokkus ratkaise eikä automaattisesti laihduta, mutta voisi ainakin hillitä väestötason ongelmia.
Kuidussa on vain yksi perustavanlaatuinen ongelma, se että Ihminen ei saa kuiduista suoraan energiaa, ravinteita, vitamiineja tai kivennäisaineita, koska ihmisen ruoansulatusjärjestelmä ei pysty pilkkomaan kuituja yksinkertaisiksi sokereiksi tai muiksi imeytyviksi ravintoaineiksi. Ravintoarvo näillä on käytännössä nolla.
Fakta on kuitenkin se, että ihminen tarvitsee ravinnosta ne tarpeelliset ravintoaineet. Kuitu ei tuo tuohon ns. yhtään mitään. Puolestaan esim. rasvat pitävät pidempään nälän tunnetta poissa kuin kuidut ja tarjoavat energian lisäksi mm. rasvahappoja, rasvaliukoisia vitamiineja ja muita ravintoaineita. Miksi ihmeessä kukaan söisi kuitua?
Kuitu on periaatteessa ruokaa suoliston mikrobeille, mitkä sitten tuottavat siinä sivussa erinäisiä terveydelle hyödyllisiä ravinteita ja rasvahappoja. Näillä tiedetään olevan mm. tulehdusta hillitsevää vaikutusta.
Pelkkä kuidun lisääminen itsessään ei Stanfordin tutkimuksen mukaan vaikuta suolistobakteereiden monimuotoisuuteen.
Mutta kun lisää fermentoitua ruokaa, hyvien suolistobakteerien terveysvaikutukset tulevat todella esille.
Hyviä fermentoituja ruokia on esim. hapankaali, kimchi, fermentoidut suolakurkut (ei etikka sokeri litkut).
Kuidussa on vain yksi perustavanlaatuinen ongelma, se että Ihminen ei saa kuiduista suoraan energiaa, ravinteita, vitamiineja tai kivennäisaineita, koska ihmisen ruoansulatusjärjestelmä ei pysty pilkkomaan kuituja yksinkertaisiksi sokereiksi tai muiksi imeytyviksi ravintoaineiksi. Ravintoarvo näillä on käytännössä nolla.
Fakta on kuitenkin se, että ihminen tarvitsee ravinnosta ne tarpeelliset ravintoaineet. Kuitu ei tuo tuohon ns. yhtään mitään. Puolestaan esim. rasvat pitävät pidempään nälän tunnetta poissa kuin kuidut ja tarjoavat energian lisäksi mm. rasvahappoja, rasvaliukoisia vitamiineja ja muita ravintoaineita. Miksi ihmeessä kukaan söisi kuitua?
Liian suuri energian saanti on nimenomaan se ongelma, haloo. Kuidussa ei ole käytännössä energiaa ja se on täyttävää. Suomessa vähemmän ongelma on nuo muiden ravinteiden ja vitamiinien puute.
Edelleen, massat eivät ala syömään pelkkää proteiinia ja rasvaa vaikka miten paljon joku "guru" suosittelisi tai ihmettelisi.
Liian suuri energian saanti on nimenomaan se ongelma, haloo. Suomessa vähemmän nuo muiden ravinteiden ja vitamiinien puute.
Edelleen, massat eivät ala syömään pelkkää proteiinia ja rasvaa vaikka miten paljon joku "guru" suosittelisi tai ihmettelisi.
No aivan sama pätee kuituun. Ei suuri yleisö ala pelkkiä kasviksia tai juureksia syömään, vaikka kuinka professorit ja gurut sitä suosittelisi tai ihmettelisi.
No aivan sama pätee kuituun. Ei suuri yleisö ala pelkkiä kasviksia tai juureksia syömään, vaikka kuinka professorit ja gurut sitä suosittelisi tai ihmettelisi.
On paljon helpompaa kuitenkin lisätä kuitupitoisuutta ruoassa varsinkin jos elintarveteollisuus kiinnittäisi tähän entistä enemmän huomiota esim. valmisruoissa, kuin vaatia massoja alkaa syömään pelkkää proteiinia ja rasvaa. On myös olemassa henkilöitä joille ketogeeninen ruokavalio ei kertakaikkiaan fysiologisista syistä käy.
Kuituja on monenlaista, eli näiden suhteen on oikeastaan väärin puhua kuiduista yhtenäisenä asiana. Nähtävästi alustavien tutkimusten mukaan kauran ja ohran sisältämä betaglukaani on yhtä tehokasta painonpudotuksessa kuin laihdutuslääkkeenä käytetty Ozempic.
Research on the gut microbiome has triggered a 'revolution' in nutritional science, and in the last few years, dietary fiber has become the "new protein" – added to foods in abundance to feed our gut and boost our health.
www.sciencealert.com
Tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan nimenomaisesti sitä minkälainen kuitu on hyödyllisintä painonpudotuksessa ja glukoositasapainon parantamisessa. Tätä varmasti tullaan tutkimaan paljonkin lisää.
Kuituja on monenlaista, eli näiden suhteen on oikeastaan väärin puhua kuiduista yhtenäisenä asiana. Nähtävästi alustavien tutkimusten mukaan kauran ja ohran sisältämä betaglukaani on yhtä tehokasta painonpudotuksessa kuin laihdutuslääkkeenä käytetty Ozempic.
Research on the gut microbiome has triggered a 'revolution' in nutritional science, and in the last few years, dietary fiber has become the "new protein" – added to foods in abundance to feed our gut and boost our health.
www.sciencealert.com
Tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan nimenomaisesti sitä minkälainen kuitu on hyödyllisintä painonpudotuksessa ja glukoositasapainon parantamisessa. Tätä varmasti tullaan tutkimaan paljonkin lisää.
On paljon helpompaa kuitenkin lisätä kuitupitoisuutta ruoassa varsinkin jos elintarveteollisuus kiinnittäisi tähän entistä enemmän huomiota esim. valmisruoissa, kuin vaatia massoja alkaa syömään pelkkää proteiinia ja rasvaa. On myös olemassa henkilöitä joille ketogeeninen ruokavalio ei kertakaikkiaan fysiologisista syistä käy.
No se pelkkä kuitu ei edelleenkään tee ketään onnelliseksi. Ei elintarviketeollisuutta kiinnosta kenenkään terveys vaan voittojen maksimointi. Ei ketään voi vaatia syömään yhtään mitään, ei kuitua eikä proteiiniä ja rasvaa.
Familiaarinen hyperkolesterolemia on geneettinen tauti, josta kärsii noin 0,5% maailman väestöstä. Tuo jamppa puhuu tossa aivan sontaa, sillä yli puolet FH:ta sairastavista ei koskaan tule saamaan valtimonkovettumatautia. Pelkkä LDL ei sitä yksin saa aikaiseksi. FH:sta kärsivillä, kuten kaikilla muillakin ne muut elintavat käynnistävät sen plakkiintumisen.
No se pelkkä kuitu ei edelleenkään tee ketään onnelliseksi. Ei elintarviketeollisuutta kiinnosta kenenkään terveys vaan voittojen maksimointi. Ei ketään voi vaatia syömään yhtään mitään, ei kuitua eikä proteiiniä ja rasvaa.
Familiaarinen hyperkolesterolemia on geneettinen tauti, josta kärsii noin 0,5% maailman väestöstä. Tuo jamppa puhuu tossa aivan sontaa, sillä yli puolet FH:ta sairastavista ei koskaan tule saamaan valtimonkovettumatautia. Pelkkä LDL ei sitä yksin saa aikaiseksi. FH:sta kärsivillä, kuten kaikilla muillakin ne muut elintavat käynnistävät sen plakkiintumisen.
Tietenkään ketään ei voi vaatia, mutta pitäisi suunnata huomio siihen mikä olisi helpoin muutos massoille joka parantaisi terveyttä, ja se olisi kuidun lisääminen ruokavaliossa.
Itsellekin on ketogeeninen ja vähähiilihydraattinen tuttu, mutta ei sitä jaksa kuin ehkä pari kuukautta. Veikkaisin että suurin osa ihmisistä jaksaisi muutaman päivän tai viikon, mutta siinä se, eli se on täysin merkityksetön idea lihavuusepidemian kannalta.
No aivan sama pätee kuituun. Ei suuri yleisö ala pelkkiä kasviksia tai juureksia syömään, vaikka kuinka professorit ja gurut sitä suosittelisi tai ihmettelisi.
Alkaa olla jo melko heikoilla kantimilla nämä jutut? Ketjun aihe liittyy liikalihavuuteen.
Uskallan väittää, että pelkästään kasviksia ja juureksia syömällä on melko haastavaa "hankkia" ylipainoa?
Jokainen saa onneksi syödä mitä haluaa, myös pelkkää lihaa ja rasvaa, mutta jopa ilman professorin papereita väitän että jälkimmäinen yksilö sopii todennäköisemmin ketjun aiheeseen?
Näistä terveyshommista olet jo mielipiteesi kertonut, nyt puhutaan kuitenkin ylipainoisesta ja lihovasta kansasta, siinä ei mikään pelkkä lihan syönti paljoa auta...
Toki yksilöllisetkin jutut ovat ihan mielenkiintoisia, enkä ollenkaan väheksy vähähiilihydraattisen/ketogeenisen merkitystä painon pudotuksessa, koska se toimii minulle parhaiten yksilönä.
Ketjun varsinainen aihe "lihavuusepidemia" onkin sitten aivan toinen juttu eikä näillä spesiaaliruokavalioilla ja "guruilla" jotka niitä suosittelee ole mitään tekemistä lihavuusepidemian hillitsemisen kanssa.
Onko sinulla antaa jokin tutkimustulos tuolle väitteelle?
Ja mitä oikeastaan edes tarkoitat tuolla? Rasva kun pitää aika helvetin huonosti nälkää kalorimääräänsä nähden. Ja lihavaksi itsensä syöneet ovat syöneet liikaa kaloreita.
Edelleen, keitettyä perunaa pidetään ihan tutkimusten perusteella eniten kylläisyyden tunnetta aiheuttavana ruoka-aineena kalorimääräänsä nähden. Ja vaikka nuo tutkimukset eivät sinulle kelvanneet, niin jokainen voi ihan itse kokeilla, että kumpi pitää paremmin nälkää ja kummasta tulee kylläisempi tunne, kilosta keitettyä perunaa, vai 88 grammasta voita. Molemmissa on 640 kcal.
^ jos nyt laitetaan vähän ekstriimimpi esimerkki kuidusta, kuten nuo Shirataki nuudelit.
200 grammassa Shirataki nuudeleita on näennäisesti n. 20 kcal tosin keho ei niitä pysty käyttämään (ihmisellä ei ole entsyymejä jotka pystyisivät glucomannan kuidun beeta-1,4-glykosidisidokset hajottamaan ja vapauttamaan energian). Paperilla sama 20 kcal energiaa tule n. 2.8 grammasta voita, eli minimaalinen nokare. Että mahtaisikohan jopa Kansanparantaja arvata kumpi pitää nälän tunnetta poissa pidempään.. Nuo Shiratakit muuten imevät nestettä runsaasti joka entisestään lisää kylläisyyttä ja jonka vuoksi pitääkin juoda nestettä niitä kuluttaessa.
Jos muuten jotakuta kiinnostaa niin noita pitäisi saada isommista marketeista. Ainakin omasta Citymarketista löytyy. Itse valmistan nuo niin, että huuhtelen ja haihdutan pannulla nesteet pois jonka jälkeen sekoitan salsaa, tomaattipyreetä ja chiliä. Helposti syötävää, äärimmäisen täyttävää ja todella vähäenergistä, eli sinänsä sopii myös keto-ruokavalioon. Jos haluaa oikein herkkua niin voi laittaa vaikka Buldak kastiketta joskin kaloreita ja sokeria tulee vähän enemmän.
Alkaa olla jo melko heikoilla kantimilla nämä jutut? Ketjun aihe liittyy liikalihavuuteen.
Uskallan väittää, että pelkästään kasviksia ja juureksia syömällä on melko haastavaa "hankkia" ylipainoa?
Jokainen saa onneksi syödä mitä haluaa, myös pelkkää lihaa ja rasvaa, mutta jopa ilman professorin papereita väitän että jälkimmäinen yksilö sopii todennäköisemmin ketjun aiheeseen?
Näistä terveyshommista olet jo mielipiteesi kertonut, nyt puhutaan kuitenkin ylipainoisesta ja lihovasta kansasta, siinä ei mikään pelkkä lihan syönti paljoa auta...
Millä tavalla alkaa olemaan heikoilla kantimilla? Ihan mitä tahansa ruokaa syömällä ihminen voi hankkia ylipainoa. Samalla tavalla se onnistuu syömällä kasviksia ja juureksia, kuin syömällä lihaa ja rasvaa. Erillään nämä eivät aiheuta kenellekään ongelmia. Kuten aikaisemminkin kirjoitin, niin ongelmat alkavat, kun aletaan sotkemaan keskenään rasvoja ja nopeita hiilihydraatteja. Ne ovat se "pommi" mikä ajaa siihen lihavuuteen. Spoilereissä jo aiemmin aiheesta kirjoittamani pätkä.
Liha on ravintoarvoiltaan erittäin monipuolinen ja ravinteikas ruoka. Liha erinomainen korkealaatuisen proteiinin lähde, joka sisältää kaikki välttämättömät aminohapot. Sisältää paljon vitamiineja, hemirautaa ja sinkkiä. Melko monipuoleisesti saat syödä kasviksia ja juureksia, että saat samat ravintoaineet kuin lihasta. Toki ne on täysin mahdollista hankkia muualtakin, esim pavut ja riisi yhdessä tarjoaa nämä kaikki. Ihminen tarvii ne välttämättömät aminohapot ovat ravinnosta, koska keho ei niitä pysty tuottamaan. Aminohappojen puutos voi johtaa useisiin terveysongelmiin.
Rasvan ja hiilihydraatin syöminen yhtäaikaa ei nyt ole aivan ongelmatonta. Tätähän se pääasiallisesti se ultraprosessoitu ruoka on mitä ihmiset vetää naamaansa, eli rasvaa, sokereita ja vähän ravintoaineita. Hiilihydraatti saa haiman tuottamaan insuliinia. Insuliinin vaikutus aineenvaihdunnassa on monimutkainen ja se johtaa siihen, että rasvat ja hiilihydraatit kilpailevat energiankäytöstä mitokondrioissa. Insuliini edistää glukoosin ottoa soluihin ja sen käyttöä energianlähteenä, samalla kun se estää rasvojen hajoamista (lipolyysiä) ja edistää rasvojen varastoitumista rasvasoluihin triglyserideinä. Mikäli hiilihydraattipitoista ruokaa nautitaan koko ajan, useita aterioita päivässä, vähentää keho rasvan käyttöä energiana päivän aikana ja suurin osa ravinnosta saadusta rasvasta varastoidaan rasvasoluihin. Yön aikana alhaisemmilla insuliinitasoilla rasvan käyttö jatkuu terveillä ihmisillä. Keho sopeutuu siihen, mitä ravintoa on saatavilla. Rasva-aineenvaihdunnan tehokkuus voi heiketä, jos hiilihydraatteja syödään jatkuvasti suuria määriä, mutta tämä on yksilöllistä ja riippuu mm. liikunnasta ja aineenvaihdunnan terveydestä. Tämä ei ole mikään pysyvä muutos, vaan rasva-aineenvaihdunnan voi normalisoida vähentämällä hiilihydraattien osuutta ravinnossa.
Tässä RCT-tutkimuksessa vertailtiin sitä paljon kehtuttua välimerenruokavaliota, mikä sisältää paljon kuitua muihin ketogeenisiin ruokavalioihin (aikarajoitettu syöminen, modifioitu vuoropäiväpaasto). Kaikki ketogeeniset ruokavaliot olivat tehokkaampia painonpudotuksessa kuin välimeren ruokavalio.
Background Studies evaluating the effects of novel, alternative dietary approaches for weight loss compared with the Mediterranean diet (MedDiet) are lacking. We aimed to evaluate the effects of diets with varying ketogenic potential, i.e., a very-low carbohydrate diet (ketogenic diet, KD)...
bmcmedicine.biomedcentral.com
"Significant differences in weight loss from baseline to 3 months were found between KD and the control group [− 3.78 kg (− 5.65 to − 1.91 kg)], between mADF and the control group [− 3.14 kg (− 4.98 to − 1.30 kg)], and between lTRE and the control group [− 2.27 kg (− 4.13 to − 0.40 kg)], but not between eTRE and the control group [− 1.22 kg (− 3.07 to 0.64 kg)]."
Ja tässä toinen. Tällä kertaa meta-analyysi RCT-tutkimuksista:
Very-low-carbohydrate ketogenic diet v. low-fat diet for long-term weight loss: a meta-analysis of randomised controlled trials - Volume 110 Issue 7
www.cambridge.org
"In the overall analysis, five outcomes revealed significant results. Individuals assigned to a VLCKD showed decreased body weight (weighted mean difference − 0·91 (95 % CI − 1·65, − 0·17) kg, 1415 patients), TAG (weighted mean difference − 0·18 (95 % CI − 0·27, − 0·08) mmol/l, 1258 patients) and diastolic blood pressure (weighted mean difference − 1·43 (95 % CI − 2·49, − 0·37) mmHg, 1298 patients) while increased HDL-C (weighted mean difference 0·09 (95 % CI 0·06, 0·12) mmol/l, 1257 patients) and LDL-C (weighted mean difference 0·12 (95 % CI 0·04, 0·2) mmol/l, 1255 patients). Individuals assigned to a VLCKD achieve a greater weight loss than those assigned to a LFD in the long term; hence, a VLCKD may be an alternative tool against obesity."
VLCKD eli ketoilijat painon pudotus oli suurempaa pitkäaikaisessa seurannassa >12kk. Kerotyhmä paransi Tryglyseridi ja HDL-kolesteroliarvoja. Verenpainen laski. Mutta se "paha", se paha LDL nousi hieman.
EDTI: Niin ja se lopputulema: Individuals assigned to a VLCKD achieve a greater weight loss than those assigned to a LFD in the long term; hence, a VLCKD may be an alternative tool against obesity.
EDIT2: laitetaan vielä 1, missä vastakkain on ketogeeninen ruokavalio (ei kalorirajoitusta) ja kalorirajoitettu vähärasvainen ruokavalio. Tämä siis "terveissä" ylipainoisissa naisissa. Sama kaava toistuu.
The very low carbohydrate diet group lost more weight (8.5 ± 1.0 vs. 3.9 ± 1.0 kg; P < 0.001) and more body fat (4.8 ± 0.67 vs. 2.0 ± 0.75 kg; P < 0.01) than the low fat diet group. Mean levels of blood pressure, lipids, fasting glucose, and insulin were within normal ranges in both groups at baseline.
Ja mitä oikeastaan edes tarkoitat tuolla? Rasva kun pitää aika helvetin huonosti nälkää kalorimääräänsä nähden. Ja lihavaksi itsensä syöneet ovat syöneet liikaa kaloreita.
Oletko oikeasti koskaan kokeillut miten hyvin se rasva pitää nälkää? Se, että sen rasvan kanssa yhdessä syödään sitä hiilihydraattia on se ongelma. Hiilarit nostaa nopeasti sinun verensokerin ylös ja sitten kun ne laskeutuu taas normaaliksi, tai jopa hieman se perutason alle, niin sitten onkin taas nälkä. Pelkkä rasva pitää nälkää todella hyvin, koska ne sulaa htaammin kuin hiilihydraatit. Lisäksi rasvat, erityisesti tyydyttyneet rasvat, vaikuttaa hormonitasapainoon, kuten greliinin ja leptiinin toimintaan, jotka säätelevät nälän ja kylläisyyden tunteita.
Edelleen, keitettyä perunaa pidetään ihan tutkimusten perusteella eniten kylläisyyden tunnetta aiheuttavana ruoka-aineena kalorimääräänsä nähden. Ja vaikka nuo tutkimukset eivät sinulle kelvanneet, niin jokainen voi ihan itse kokeilla, että kumpi pitää paremmin nälkää ja kummasta tulee kylläisempi tunne, kilosta keitettyä perunaa, vai 88 grammasta voita. Molemmissa on 640 kcal.
Nämä tutkmukset perustuvat edelleen ihmisten subjektiiviseen kokemukseen nälästä. Se, että joku voi tuntea perunan täyttävänä ja joku toinen ei, ei kerro meille oikeasti yhtään mitään. Siksi pitääkin katsoa vaikka ihan tutkimuksia, että millaisella ruokavaluolla rasvaa saa kehosta poistettu tehokkaimmin. Tuossa yllä on muutama. Perehdy niihin. Ketogeenisesti voi syödä aivan kasviksilla ja juureksillakin, vaatii vaan enemmän suunnittelua. Voin ihan omasta subjektiivisestä kokemuksesta sanoat, että tuo rasva pitää helkkarin hyvin nälkää. Pari viikkoa olen tässä kokeillut siten, että syön vain arkipäivinä yhden kerran päivässä 400g lihaa ja siihen päälle 50-100g voita, gheetä tai talia. Viikonloppuisin on sitten tullut syötyä aika paljon reilummin. Ruuan olen syönyt noin 11 aikaan ja tuolla pärjää aivan loistavasti seuraavaan päivään. Kehoni on jo kyllä aika hyvin rasva-adaptoitunut.
Onko sinulla antaa jokin tutkimustulos tuolle väitteelle?
Ja mitä oikeastaan edes tarkoitat tuolla? Rasva kun pitää aika helvetin huonosti nälkää kalorimääräänsä nähden. Ja lihavaksi itsensä syöneet ovat syöneet liikaa kaloreita.
Edelleen, keitettyä perunaa pidetään ihan tutkimusten perusteella eniten kylläisyyden tunnetta aiheuttavana ruoka-aineena kalorimääräänsä nähden. Ja vaikka nuo tutkimukset eivät sinulle kelvanneet, niin jokainen voi ihan itse kokeilla, että kumpi pitää paremmin nälkää ja kummasta tulee kylläisempi tunne, kilosta keitettyä perunaa, vai 88 grammasta voita. Molemmissa on 640 kcal.
Tuollaista tutkimusta saat odottaa kyllä maailman tappiin, tuskin mikään järkevä taho edes alkaa tutkimaan pelkkää rasvanvetoa, koska se tiedetään auttamatta epäterveelliseksi. Pitää ymmärtää että yleensä ottaen kansanrapauttajilla on enemmän tarkoituksena keskustelun harhautus, seuraavaksi rasvanvedon lisäksi vuorossa on pelkän lihansyönnin mainostaminen "terveelliseksi" väitteillä että "siitä saa aivan kaiken mitä tarvitsee" ja päälle väitteitä kuinka tutkimukset terveelliseksi tiedetyistä ruokavaliosta on ilkeiden viljelijöiden maksamia, eli silkan hörhöilyn lisäksi pelkkää salaliittoteoriointia.
Laihduttaminen ei oikeastaan vaadi mitään hokkuspokkus dieettiä, enemmänkin kyse on siitä että ihmiset epäonnistuvat psykologisista syistä. Siksi ihmiset "repsahtavat". Tietenkin jos liittyy vaikkapa laihduttajaryhmään, tällöin voi saada tuloksia tehokkaastikin ja jopa kestävästi sillä taustalla on vertaistukiryhmä. Kannattaa valita tunnettu toimija, se vähentää riskiä sille että kyseessä olisi pseudotieteitä levittävä seura. Toisaalta jos sattuu hurahtamaan youtubessa trendaaviin epäterveitä elintapoja levittäviin tieteenkieltäjiin, lopputuloksena saattaa olla laihtumisen sijasta ennenaikainen hauta sokeritauteineen kaikkineen.
Myös tarpeellinen määrä unta, tai oikeammin unen liiallinen vähyys voi johtaa siihen että paino ei putoa ja tulee syötyä liikaa sekä epäterveellisesti:
Tuollaista tutkimusta saat odottaa kyllä maailman tappiin, tuskin mikään järkevä taho edes alkaa tutkimaan pelkkää rasvanvetoa, koska se tiedetään auttamatta epäterveelliseksi.
Mihin tämä rasvojen demonisointi ja se, että se tiedetään auttamatta epäterveelliseksi perustuu? Laita nyt edes yksi tutkimus väitteitesi tueksi. Ne laajat surantatutkimukset eivät edelleenkään osoita yhtään mitään. Niissä vertaillaan vaan sitä elintavoiltaan "terveintä" porukkaa siihen "epäterveeseen" ja sitten tilastollisesti regressiomallien kautta yritetään poistaa kaikkien muiden muuttujien vaikutus ja jättää vain se tutkittava asia mikä vaikuttaa niihin sairastapauksiin. Tälläinen tutkimus ei kerro yhtään mitään kenenkään riskistä tai siitä, että rasvat olisivat epäterveellisiä. Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettiä, on esimmäinen asia mikä tilastotieteissä opetetaan.
Pitää ymmärtää että yleensä ottaen kansanrapauttajilla on enemmän tarkoituksena keskustelun harhautus, seuraavaksi rasvanvedon lisäksi vuorossa on pelkän lihansyönnin mainostaminen "terveelliseksi" väitteillä että "siitä saa aivan kaiken mitä tarvitsee" ja päälle väitteitä kuinka tutkimukset terveelliseksi tiedetyistä ruokavaliosta on ilkeiden viljelijöiden maksamia, eli silkan hörhöilyn lisäksi pelkkää salaliittoteoriointia.
Laita yksi tutkimus, missä on osoitettu lihansyönnin aiheuttaneen jotain terveyshaittoja. Ainiin, meillä onkin siitä vain epidemiologiaa, missä hampurilainen sekä naudanliha, sianliha tai lampaanliha leipänä tai sekoitettuna ruokaan, esimerkiksi muhennokseen, vuokaan, lasagneen, pakasteaterioihin jne. on lihaa. Edes määristä ei puhuta mitään, vaan käyttökerroista. Kyllä saa olla aikamoinen matemaattinen malli, että tuosta pystyy tilastonikkari erottamaan lihan vaikutuksen. Puhumattakaan siitä, että nämä ruokatottumukset tuossakin Nurses Health Studyssä päivitetään 4 vuoden välein. Ei näihin epidemiologisiin tutkimuksiin usko kukaan muu kuin täysi ideologi. Nämä on ihan täyttä paskaa.
Kertokaa nyt joku minulle, että miten tuollaisella kyselylomakkeella nämä kuuluisat Harvardin tutkijat saavat selville sen, mitä ne tutkimukseen osallistuneet ihmiset ovat oikeasti syöneet. No ei mitenkään.
EDIT2: Kerro minulle, että jos syön tavallisen hampurilaisen 2-4 kertaa viikossa ja sen lisäksi lihaa eri muodoissa padoissa, vuoissa ja pakateaterioissa vaikka 5-6 kertaa viikossa, niin kuinka paljon minä syön lihaa? Ymmärrätkö, että mikäli lähtöaineisto kerätään tällä tavalla, niin siinä ei mikään maailman matemaattinen malli enää pelasta sitä tutkimusta. Garbage in -> Garbage out. Data > feelings.
Laihduttaminen ei oikeastaan vaadi mitään hokkuspokkus dieettiä, enemmänkin kyse on siitä että ihmiset epäonnistuvat psykologisista syistä. Siksi ihmiset "repsahtavat". Tietenkin jos liittyy vaikkapa laihduttajaryhmään, tällöin voi saada tuloksia tehokkaastikin ja jopa kestävästi sillä taustalla on vertaistukiryhmä. Kannattaa valita tunnettu toimija, se vähentää riskiä sille että kyseessä olisi pseudotieteitä levittävä seura. Toisaalta jos sattuu hurahtamaan youtubessa trendaaviin epäterveitä elintapoja levittäviin tieteenkieltäjiin, lopputuloksena saattaa olla laihtumisen sijasta ennenaikainen hauta sokeritauteineen kaikkineen.
Juurihan tuohon ylle laitoin muutaman RCT-tutkimuksen, jopa meta-analyysin RCT-tutkimuksissa, missä vähähiilihydraattipitoinen ruokavalio oli kaikkein tehokkain rasvanpoltossa. Sinä voit keksiä kaikennäköisiä mentaalisia kuperkeikkoja ja yrittää selittää mustaa valkoiseksi, mutta järkevät ihmiset katsovat sitä dataa.
niin jokainen voi ihan itse kokeilla, että kumpi pitää paremmin nälkää ja kummasta tulee kylläisempi tunne, kilosta keitettyä perunaa, vai 88 grammasta voita. Molemmissa on 640 kcal.
Mihin tämä rasvojen demonisointi ja se, että se tiedetään auttamatta epäterveelliseksi perustuu? Laita nyt edes yksi tutkimus väitteitesi tueksi. Ne laajat surantatutkimukset eivät edelleenkään osoita yhtään mitään.
Esim. tuo on minusta aika selkeää, eli otetaan kaksi janatuista vaikka identtiset kaksoset joista toinen saa aamulla syödäkseen tuon 88 grammaa voita ja toinen saa tuon kilon perunaa.. kummalle tulee nopeammin nälkä, kumpi saa "ruuan" nopeammin syötyä jne..
Jotenkin sanoisin että tuo kilo perunoita pitää sen nälän pidempään poissa kuin 88 grammaa voita vaikka niissä on se sama kalorimäärä.
Vielä illaksi sama määrä niin toinen on syönyt 2kg perunaa vuorokaudessa ja toinen syönyt 176 grammaa voita. Sitten kysytään seuraavana päivänä arviota miten monta päivää voisivat elää tuollaisella dietillä.. jotenkin epäilen että perunoita voisi syödä pidempään kuin voita..
Esim. tuo on minusta aika selkeää, eli otetaan kaksi janatuista vaikka identtiset kaksoset joista toinen saa aamulla syödäkseen tuon 88 grammaa voita ja toinen saa tuon kilon perunaa.. kummalle tulee nopeammin nälkä, kumpi saa "ruuan" nopeammin syötyä jne..
Jotenkin sanoisin että tuo kilo perunoita pitää sen nälän pidempään poissa kuin 88 grammaa voita vaikka niissä on se sama kalorimäärä.
Vielä illaksi sama määrä niin toinen on syönyt 2kg perunaa vuorokaudessa ja toinen syönyt 176 grammaa voita. Sitten kysytään seuraavana päivänä arviota miten monta päivää voisivat elää tuollaisella dietillä.. jotenkin epäilen että perunoita voisi syödä pidempään kuin voita..
Tuo olisi mielenkiintoinen testi. Siitä vain kokeilemaan. Tosin määriä pitää tarkentaa, 88g voita ~631kcal ja vastaava määrä on ~840g perunaa. Kokeessa pitäisi olla ns. washout perioid, eli välissä kokeeseen osallistuvilla pitäisi antaa kehon adaptoitua molempiin ruokavaliohin. Ei siis sillä tavalla, että tuota testattaisiin peräkkäisinä päivinä.
EDIT: Se nälkä on edelleen subjektiivinen kokemus. Minä olen viimeksi syönyt 21 tuntia sitten ja en tunne olevani vieläkään nälkäinen.
No niinhän minä juurikin kirjoitin, että itse en subjektiivisesti ole tällä hetkellä nälkäinen. Toinen tässä tismalleen samassa tilanteessa voisi "kuolla" nälkään. Aivan täysin subjektiivista, niin kuin kirjoitinkin.
Ja Finelin mukaan kilo keitettyä perunaa on 640 kcal, kuten linkistäni käy ilmi.
Eli kilo keitettyä perunaa vastaa energiasisällöltään 88 grammaa voita.
Toki perunan energiamäärä voi vaihdella lajikkeittain, mutta nyt puhuttiin perunasta yleisesti.
Lisäksi olen koko ajan puhunut keitetystä perunasta.
No niinhän minä juurikin kirjoitin, että itse en subjektiivisesti ole tällä hetkellä nälkäinen. Toinen tässä tismalleen samassa tilanteessa voisi "kuolla" nälkään. Aivan täysin subjektiivista, niin kuin kirjoitinkin.
Eli kun sinä et koe itseäsi nälkäiseksi, niin se on ok kertomaan, että rasva pitää nälkää.
Mutta kun toisilta ihmisiltä kysellään keitetyn perunan syömisen jälkeen, että kokevatko itsensä kylläiseksi/nälkäiseksi, niin se ei ole ok kertomaan, että peruna pitää nälkää?
Ja Finelin mukaan kilo keitettyä perunaa on 640 kcal, kuten linkistäni käy ilmi.
Eli kilo keitettyä perunaa vastaa energiasisällöltään 88 grammaa voita.
Ketitettäessä peruna imee vettä enemmän tai vähemmän riippuen lajikkeesta, joten sen ravintoarvo pienenee painon noustessa.
Voimme sopia, että tässä tapauksessa kilo keitettyä perunaa vastaa 88g voita. Voit sinä rasvaankin laittaa vettä mukaan, jolloin sen paino lisääntyy.
Toki perunan energiamäärä voi vaihdella lajikkeittain, mutta nyt puhuttiin perunasta yleisesti.
Lisäksi olen koko ajan puhunut keitetystä perunasta.
Eli kun sinä et koe itseäsi nälkäiseksi, niin se on ok kertomaan, että rasva pitää nälkää.
Mutta kun toisilta ihmisiltä kysellään keitetyn perunan syömisen jälkeen, että kokevatko itsensä kylläiseksi/nälkäiseksi, niin se ei ole ok kertomaan, että peruna pitää nälkää?
Olen koko ajan sanonut, että se nälkä on täysin subjektiivinen kokemus. Se riippuu siitä ihmisestä keneltä kysytään, että miten kylläiseksi tai nälkäiseksi tunnet itsesi. Ei ole olemassa mitään kylläisyysmittaria tai näkämittaria, millä voidaan absoluuttisen tieteellisesti mitata nälkää. Onko tätä nyt niin vaikea ymmärtää. Tiedän sen kyllä hyvin, että toinen voi pitää sitä keitettyä perunaa täyttävänä ja toinen ei. En ole koskaan väittänyt, että peruna ei voisi olla pitämättä nälkää tai että se ei aiheuttaisi kylläisyyden tunnetta. Se riippuu aivan täysin ihmisestä.
Olikos punaisen lihan ja kovien rasvojen terveellisyydestä olemassa pätevä RCT-tutkimus? Vai perustuuko tämä jatkuva jankkaaminen siihen, että kiistetään kaikkien tutkimusten pätevyys ja sen perusteella voi syödä mitä huvittaa, kun mikään ei ole toista tervellisempää?
Kuinka moni lihavista edes syö näläntunteeseen? Minulla on aikaa, kun olen viimeksi tuntenut itseni nälkäiseksi. Enkä ole kuin lievästi ylipainoinen. Syön sekä aikataulun takia, että siksi että syötävä on hyvää. Rasva ja sokeri molemmat miellyttävät. Ei mitään tiukkoja diettejä, vaan monipuolista ruokaa, suklaata ja leivoksia.
Olikos punaisen lihan ja kovien rasvojen terveellisyydestä olemassa pätevä RCT-tutkimus? Vai perustuuko tämä jatkuva jankkaaminen siihen, että kiistetään kaikkien tutkimusten pätevyys ja sen perusteella voi syödä mitä huvittaa, kun mikään ei ole toista tervellisempää?
Ei ole. Ei ole kummastakaan. Ravintotieteissä on todella vähän RCT-tutkimuksia minkään ravintoaineen vaikutuksesta terveyteen. Käytännössä niitä ei ole.
Ei tämä nyt ole mitään jankkamista. Jokainen voi itse katsoa nuo tutkimukset läpi ja aivan samaan tunkioon tunget kädet joka kerta, kun katsot näitä epidemiologisian/laajoja seurantatutkimuksia. Ne ei tutkimusmentelmänstä takia kerro meille yhtään mitään siitä syy-yhteydestä, eli siitä yhteydestä millä on oikeasti väliä. Näissä selviää vain se, että ihmiset joilla on ne terveet elämäntavat, niin niillä on vähemmän tautitapauksia, kuin niillä joilla on enemmän tyypin 2 diabetesta, ylipainoa, verenpainetta yms. Näissä siis vertaillaan aina sitä tutkittavan ryhmän "terveintä" ryhmää siihen "sairaimpaan" ja sitten muka saadaan selville jokin 20% suhteellisen riskin nousu eläinperäisten rasvojen ja sydän- ja verisuonitautitapausten välille. Aivan naurettavaa.
Kyllä minäkin voisin tähän laittaa seurantatutkimuksia, missä lihalla on positiivinen vaikutus vaikka ja mihin. En laita, koska ne on aivan samaa paskaa siinä samassa ravintotiedetutkimuskeossa.
Kuinka moni lihavista edes syö näläntunteeseen? Minulla on aikaa, kun olen viimeksi tuntenut itseni nälkäiseksi. Enkä ole kuin lievästi ylipainoinen. Syön sekä aikataulun takia, että siksi että syötävä on hyvää. Rasva ja sokeri molemmat miellyttävät. Ei mitään tiukkoja diettejä, vaan monipuolista ruokaa, suklaata ja leivoksia.
Useimmat merkittävästi ylipainoiset ihmiset eivät todennäköisesti koe juuri koskaan nälän tunnetta, koska syövät niin usein ja paljon, ettei nälkää ehdi tulla.
Mutta sitten kun nämä samat ihmiset koittavat laihduttaa ja huomaavat pitkästä aikaa, että on nälkä, niin varmaan tuossa vaiheessa syövät (ainakin osittain) sen nälän tunteen vuoksi. Jos ruokavalio on sellainen, että nälkää ei tule, niin kyllähän se parantaa todennäköisyyttä onnistua siinä laihduttamisessa. Joskaan ei tietty takaa sitä.
Ei ole. Ei ole kummastakaan. Ravintotieteissä on todella vähän RCT-tutkimuksia minkään ravintoaineen vaikutuksesta terveyteen. Käytännössä niitä ei ole.
Ei tämä nyt ole mitään jankkamista. Jokainen voi itse katsoa nuo tutkimukset läpi ja aivan samaan tunkioon tunget kädet joka kerta, kun katsot näitä epidemiologisian/laajoja seurantatutkimuksia. Ne ei tutkimusmentelmänstä takia kerro meille yhtään mitään siitä syy-yhteydestä, eli siitä yhteydestä millä on oikeasti väliä. Näissä selviää vain se, että ihmiset joilla on ne terveet elämäntavat, niin niillä on vähemmän tautitapauksia, kuin niillä joilla on enemmän tyypin 2 diabetesta, ylipainoa, verenpainetta yms. Näissä siis vertaillaan aina sitä tutkittavan ryhmän "terveintä" ryhmää siihen "sairaimpaan" ja sitten muka saadaan selville jokin 20% suhteellisen riskin nousu eläinperäisten rasvojen ja sydän- ja verisuonitautitapausten välille. Aivan naurettavaa.
Kyllä minäkin voisin tähän laittaa seurantatutkimuksia, missä lihalla on positiivinen vaikutus vaikka ja mihin. En laita, koska ne on aivan samaa paskaa siinä samassa ravintotiedetutkmuskeossa.
Ei pottuiluna, vaan ihan mielenkiinnosta: Miten olet päätynyt uskomaan, että pelkän punaisen lihan ja voin syöminen on terveellistä?
Vaikkei ole RCT tason tutkimusta, jotka aukottomasti osoittaisi nuo haitalliseksi, niin "absence of evidence, is not an evidence of absence". Kun kuitenkin se tutkimusdata mitä on saatavilla (epidemiologiasta saatu) viittaa siihen, että nuo ovat haitallisia terveydelle.
Viittaat usein noissa tutkimuksissa "terveiden elintapojen vinoumaan". Tuohon vinoumaan kuuluvat kuitenkin syövät nimenomaan paljon kasviperäistä ravintoa ja vähemmän lihaa sekä tyydyttynyttä rasvaa.
Useimmat merkittävästi ylipainoiset ihmiset eivät todennäköisesti koe juuri koskaan nälän tunnetta, koska syövät niin usein ja paljon, ettei nälkää ehdi tulla.
Mutta sitten kun nämä samat ihmiset koittavat laihduttaa ja huomaavat pitkästä aikaa, että on nälkä, niin varmaan tuossa vaiheessa syövät (ainakin osittain) sen nälän tunteen vuoksi. Jos ruokavalio on sellainen, että nälkää ei tule, niin kyllähän se parantaa todennäköisyyttä onnistua siinä laihduttamisessa. Joskaan ei tietty takaa sitä.
Usein nuo päätyvät jojo-laihdutukseen. Kun on saatu paino alas, palataan miellyttäviin ruokiin. Siksi oikeastaan mikään dietti ei toimi, vaan täytyy korjata oma ruokavalio. Kasvissyöjäksi ryhtyminen toimii monella, mutta siihen ei ryhdytä laihtumisen vuoksi. Ketoosi kaatuu jo alkuunsa, jos vaatii pitkän sopeutumisen. Siinä ajassa saat mahalaukun pienennettyä muutenkin. Kannattaa ennemmin tehdä pieniä helppoja muutoksia, kuten vaikka annoskokojen puolitus (ravintola-annokset ovat monesti tuplia). Sitten voi yrittää korjata makupaloja toisiksi itseään miellyttäväksi. Jos vaikka on tapana syödä sipsejä telkkaria katsellessa, ottaa jotain muuta hyvää.
Monella pulskistuminen alkaa teini-iän jälkeen, kun aineenvaihdunta hidastuu. Tai ehkä jo kasvun loputtua. Et vain aikuisena voi syödä samoin ja pysyä hoikkana.
Sillä perusteella, että meideän esi-isät ovat vetäneet ns. maksimit lihaa. Tästä on todisteena esim. isottoopianalyysit. Meidän ruaansulatus on optimaalinen lihan ja eläinperäisten rasvojen pilkkomsieen. Anekdootteja löytyy jotka ovat olleet yli 60 vuotta karnivorella ja voivat edelleen oikein hyvin.
Vaikkei ole RCT tason tutkimusta, jotka aukottomasti osoittaisi nuo haitalliseksi, niin "absence of evidence, is not an evidence of absence". Kun kuitenkin se tutkimusdata mitä on saatavilla (epidemiologiasta saatu) viittaa siihen, että nuo ovat haitallisia terveydelle.
No jokainen voi olla epidemiologiasta aivan vapaasit mitä mieltä tahansa, mutta syy-yhteyttä se ei koskaan pysty osoittamaan. Ei vaikka olisi mata-analyysi tai sateenvarjoanalyysi. Se mistä nämä professorit ja muut lehdessa toitottovat, on heidän ideologinen mielipide, eikä se perustu mihinkään tutkittuun tietoon, vaan heidän omaan tulkintaansa tai jonkun muun tulkintaan siitä, mitä epidemiologia pystyy osoittamaan.
Viittaat usein noissa tutkimuksissa "terveiden elintapojen vinoumaan". Tuohon vinoumaan kuuluvat kuitenkin syövät nimenomaan paljon kasviperäistä ravintoa ja vähemmän lihaa sekä tyydyttynyttä rasvaa.
Kyllä. Niin tekevätkin. Samalla tavalla heilläkin on taututapauksia. Ei se ravinto tee ketään immuuniksi yhtään millekään. Näitä tautitapauksia on oleensä hieman vähemmän kuin sillä "epäterveimmällä porukalla". Nämä tautitapaukset vielä vedetään sen regressiomallin läpi, millä yritetään niitä muita muuttujia hallita, niin voikin käydä niin, että se "tervein" ryhmä, jossa kuitenkin on eniten tautitapauksia, niin onkin yhtäkkiä se "tervein", joka hyötyy eniten siitä kuidusta ja tautitapaukset vähenee, kuten esim tässä tutkimuksessa.
Sillä perusteella, että meideän esi-isät ovat vetäneet ns. maksimit lihaa. Tästä on todisteena esim. isottoopianalyysit. Meidän ruaansulatus on optimaalinen lihan ja eläinperäisten rasvojen pilkkomsieen. Anekdootteja löytyy jotka ovat olleet yli 60 vuotta karnivorella ja voivat edelleen oikein hyvin.
No jokainen voi olla epidemiologiasta aivan vapaasit mitä mieltä tahansa, mutta syy-yhteyttä se ei koskaan pysty osoittamaan. Ei vaikka olisi mata-analyysi tai sateenvarjoanalyysi. Se mistä nämä professorit ja muut lehdessa toitottovat, on heidän ideologinen mielipide, eikä se perustu mihinkään tutkittuun tietoon, vaan heidän omaan tulkintaansa tai jonkun muun tulkintaan siitä, mitä epidemiologia pystyy osoittamaan.
Kyllä. Niin tekevätkin. Samalla tavalla heilläkin on taututapauksia. Ei se ravinto tee ketään immuuniksi yhtään millekään. Näitä tautitapauksia on oleensä hieman vähemmän kuin sillä "epäterveimmällä porukalla". Nämä tautitapaukset vielä vedetään sen regressiomallin läpi, millä yritetään niitä muita muuttujia hallita, niin voikin käydä niin, että se "tervein" ryhmä, jossa kuitenkin on eniten tautitapauksia, niin onkin yhtäkkiä se "tervein", joka hyötyy eniten siitä kuidusta ja tautitapaukset vähenee, kuten esim tässä tutkimuksessa.
Eli suklaa ja leivokset voikin olla terveellisiä. Ei ole kunnon tutkimuksia että olisi toisin. Voi vaan olla, että nuo elävät muutenkin epäterveellisesti.
Eli suklaa ja leivokset voikin olla terveellisiä. Ei ole kunnon tutkimuksia että olisi toisin. Voi vaan olla, että nuo elävät muutenkin epäterveellisesti.
Sokeri nyt on yksiselitteisesti suurissa määrin haitallista. Se aiheutta glykaatiota. Insuliini on estämässä että verensokeripitoisuus ei nouse vaarallisen korkeaksi. Liika glukoosi on solutasolla myrkkyllistä ja siitä voi seurata glukotoksisuus. Liika sokeri veressä pitkän aikaa hupentuu tyypin 2 diabetekseen, joka on suurin yksittäinen riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeissa. Terveillä ihmisillä, jotka syövät vähän nopeita hiilihydraatteja ja painottavat hiilihydraattien laatuun tämä ei ole ongelma.
Ei ne suklaat ja leivokset terveille ihmiselle mitään tee, pienissä määrin. Ongelmia tulee, kun ravinto tulee pääasiassa nopeista hiilihydraateista ja rasvoista. Varma tapa saada jokin metabolinen oireyhtymä.
Sillä perusteella, että meideän esi-isät ovat vetäneet ns. maksimit lihaa. Tästä on todisteena esim. isottoopianalyysit. Meidän ruaansulatus on optimaalinen lihan ja eläinperäisten rasvojen pilkkomsieen. Anekdootteja löytyy jotka ovat olleet yli 60 vuotta karnivorella ja voivat edelleen oikein hyvin.
@Kansanparantaja, On ihan pakko kysyä että oletko oikeasti tuota mieltä vai olenko nyt astunut trollin ansaan? Toki elinajanodotteeseen vaikuttaa monet tekijät mutta lienet tietoinen että sinunkin esi-isäsi ovat kupsahdelleet huomattavasti nuorempina mitä ihmiset nykyään. Aika tosi järjetöntä vedota joihinkin esi-isiin tässä aiheessa.
@Kansanparantaja, On ihan pakko kysyä että oletko oikeasti tuota mieltä vai olenko nyt astunut trollin ansaan? Toki elinajanodotteeseen vaikuttaa monet tekijät mutta lienet tietoinen että sinunkin esi-isäsi ovat kupsahdelleet huomattavasti nuorempina mitä ihmiset nykyään. Aika tosi järjetöntä vedota joihinkin esi-isiin tässä aiheessa.
No mikä muu tässä meidän ympäristössä on muuttnut? Tuohon aikaan sinä saatatoit kuolla aivan tavalliseen haavaan. Ei ymmärretty sanitaatiosta mitään, vaan paskannettiin omaan juomaveteen. Millä tavalla se on järjetöntä verrata? Koko meidän elimistömme on muuttunut lihansyönnin seuraksena.
Siitä vaan lukemaan. Tai jos et jaksa lukea, niin pyydä vaikka tekoälyltä tiivistelmä. Taulukon 1 isotooppianalyysit kertoo armotta, mitä meidän eurooppaan saapuneet esi-isät ovat syöneet. Kannattaa myös lukea nuo fyysisest muutokset mitkä erottaa meidän muista kädellisistä.
Ja se tutkijoiden hypoteesi. Tämä siis ajalta ennen maatalouden laajamittaista leviämistä, eli noin 12 000 vuotta sitten. Meidän elimistömme ei ole tuossa ajassa sopeutunut nauttimaan tälläisiä määriä hiilihydraatteja, kuin mitä nyt syödään. Tämän näkee jokainen katukuvasta.
"Following the zoological analogy with large social carnivores that acquire large prey, we hypothesized that humans were hypercarnivores, defined as consuming more than 70% of the diet from animal sources."
Päästään taas siihen, että pitäisikö kuitenkin opettaa aivot ja elimistö sietämään nälkää. Nälkä kuitenkin kertoo juuri siitä, että elimistö on kalorivajeessa ja tarvitsee lisää ravintoa eikä siinä tilassa ole kenellekään mitään hätää tai siinä ei ole mitään väärää. Tähän kun tottuu, niin se ei aidosti haittaa ketään eikä mitään toimia nälässä.
Jos olet 5 tai 15 vuotta mässäillyt ja lihottanut itseäsi kymmeniä kiloja tai vielä enemmän, niin pitää ehkä itsekin ymmärtää, että tämän lopettaminen ja muuttaminen muuksi vaatii todellakin halun muuttua, eikä se voi olla enää nälän tunteesta kiinni.
Omasta mielestä tämä syö rasvaa, niin et tunne nälkää, syö lihaa, niin et tunne nälkää, syö kuitua, et tunne nälkää menee suurimmalla osalla kategoriaan, että se ei ole kestävää. Hyvin harva haluaa elää elämäänsä niin, että syöt "pahvia", koska se pitää nälkää ja siitä ei tule kaloreita. Itse voisin sanoa, että urheile kovilla sykkeillä, niin et tunne nälkää.
Todellisuudessa tätä koko vääntöä nälän poistamisesta voisi verrata vaikka siihen, että kaikilla on soutuvene, jonka pohjassa on reikä. Voit kertoa foorumilla, että mikä on paras tapa äyskäröidä ja mikä on paras äyskäri, jolla saa maksimimäärän pois sitä sisään tulevaa vettä. Kuitenkin ennen pitkää tämä vene uppoaa tai jää rantaan, kun se pelkkä äyskäröinti ei vaan tunnu kenestäkään kovin kivalta. Oikea ratkaisua on korjata se vene, eikä keksiä jotain taikatemppua, millä veneen voi antaa vuotaa, mutta se on jonkun mielestä vähemmän epämiellyttävää. Voisin väittää, että "terveellinen"-ruokavalio alkaa unohtumaan, jos pitäisi lähteä leffaan ja ottaa mukaan ihraa, mitä popsit leffaa katsoessa tai otat mukaan chiansiemeniä ja näkkäriä, kun niistä saa paljon kuitua ja ne pitää nälän poissa pitkään.
Se, että homma olisi oikeasti kestävää, niin jokaisen laihduttajan on vaan pakko syödä vähemmän, kuin mitä kuluttaa. Jos lihavalle nälkä tuntuu kurjalta, niin voin kertoa, että se tuntuu kurjalta varmasti myös suurimmalle osalle laihoista. Veikkaan kuitenkin, että se mäkissä syömisen lopettaminen perheen tai kavereiden kanssa tai roskan syömisen päivittäin saattaa tuntua vielä kurjemmalta. Siihen fiilikseen, kun haluat syödä juustoja keksien kanssa, irtokarkkeja leffaa katsoessa tai suklaata/pullaa/kakkua kahvin kanssa ei paljoa auta, että syö, [jotain mistä et pidä] niin se pitää nälän pois. Ei siinä ole kyse nälästä, vaan jostain hyvän makuisesta ja epäterveellisestä, mitä voi hyvin syödä ilman nälkää ja mitä yleensä syödäänkin juuri silloin, kun ei ole yhtään nälkä.
