Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Plasma periaatteessa menisi, mutta siinä on turhan paljon mahdollisuuksia säätämiseen. Välillä on vaikea löytää oikeaa kohtaa kaikkien asetusten keskeltä.
Jep. Ilmeisesti kun mulla on i3 toisena käyttiksenä niin siitä on tullut lisäksi xfce ohjelmia lisäksi. Eli lienee syynä kun ulkoasu ts nappien paikat vaihtelevat ohjelmittain ja näppäinkomennot eri. Kaipaan ilmeisesti myös jotain gnomen päätettä kun se oli jotenkin helppo konffata kevyen kivaksi. Nyt ilmeisesti väärä pääte. Nythän siis ongelmat on ainoastaan kosmeettisella tasolla, muuten kaikki toimii. Gnomea olen siis yleensä käyttänyt aiemmin, nyt hakenut kevempää ratkaisua. Mutta teemat on kyllä kivoja Plasmassa. Pieni kone vaikuttaa paremmalta kun se kiiltää. Täytyypä kokeilla tehokkaampaan läppäriin vaikka tota Fedoran käyttistä jossa nuo desktopit oli eriytetty.

Tuossa välillä muuten kokeilin Rhinoa joka oli ubuntupohjainen jatkuvasti päivittyvä. Hienointa siinä oli että pystyi poistaa ubuntun huonot puolet. Itse olen muuten vähän kyllästynyt ubuntupohjaisiin joten OpenSuse ja Fedora on nyt distrohoppailun alla. Ja olis paljon helpompaa ellei olis tälläinen kermaperse että kaiken pitäisi olla mahdollisimman pitkälle smooth and slik. Eikös se Thorvaldsin Linuskin pitänyt optimina mäkin rautaan asennettua fedoraa?

Garudaa muuten joskus testasin ja oli kiva paitsi että oli ihan liian karkki mun makuun, vaikka nyt taitaa fedoran plasmassa olla käytössä samat värikkäät ikonit. Endevour Os oli kiva. Ehkä optimaali olisi kuitenkin joku kivaksi värjätty debian testing.

Nopeammin päivittyvissä ei oikeastaan aavistuksen harmita kuin kernelin nopea päivitytyssykli. Ne kun on aika isoja jauhettavia ja kun alla on vanhaa rautaa, niin tuntuvat vähän turhilta. Eli jos tähän olis joku hyvä vinkki, niin otetaan vastaan.

OpenSusen asennuksessa tulee voittajafiilis kun sen pelin pääsee läpi :)
 
Kaipaan ilmeisesti myös jotain gnomen päätettä kun se oli jotenkin helppo konffata kevyen kivaksi. Nyt ilmeisesti väärä pääte.
Kokeile vaikka Tilda dropdown tyylistä päätettä sen saa kätevästi esiin ja piiloon kun asettaa pikanäppäimen kyseiselle toiminnolla. Saa aukeamaan myös kokoruudun kokoisena.

Kaikissa omissa asennuksissa tuo mukana ja laitettu käynnistymään automaattisesti niin on aina valmiiksi napin painalluksen takana.

Nopeammin päivittyvissä ei oikeastaan aavistuksen harmita kuin kernelin nopea päivitytyssykli. Ne kun on aika isoja jauhettavia ja kun alla on vanhaa rautaa, niin tuntuvat vähän turhilta. Eli jos tähän olis joku hyvä vinkki, niin otetaan vastaan.

Jos et ole vielä kokeillut niin Void distro varsin pätevä ja kevyt vahemmallekin raudalle ja kernel päivityset tuntuu rullavaan nopammin läpi kuin esim arch tai debian pohjaisissa distroissa. Löytyy jopa 32bit versiot uusimmista kerneleistä jos niin vanhaa rautaa käytössä. Vaikka tämäkin on ns. rolling distro niin kerneli ei päivity aina uusimpaa mainlineen ellei itse asenna sitä. Eli jos 6.6 asennettuna niin 6.7/6.8 ei asennu automaattisesti vaan vaatii käyttäjän toimia. Toki mainlinen saa asentumaan automaattisestikin jos niin haluaa.
 
OpenSusen asennuksessa tulee voittajafiilis kun sen pelin pääsee läpi :)

Suse lopahti kyllä sen jälkeen kun novel sen osti. Sieltä muistaakseni lähti paljon osaavaa core porukkaa veke silloin.

EDIT: Niin ja serveri puolelle Oracle linux on ihan varteenotettava vaihtoehto. Se perustuu RHEL:n jota oracle on jatkojalostanut. Ja Red Hat taisi suunnitella että ne ei jatkossa enää sorsia julkaisisi niin Oracle torppasi ne suunnitelmat. Siinä oli jotain taustalla mitä Red Hat on aiemmin luvannut, johonka Oraclen lakimiesarmeija sitten tarttui.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös se Thorvaldsin Linuskin pitänyt optimina mäkin rautaan asennettua fedoraa?
Näin se on vuosia tehnyt ja tästä syystä myös ne kernelin ARM64 versiot tulivat ennätys nopeasti, kun Apple vaihtoi PC raudan ARMiin.

Nopeammin päivittyvissä ei oikeastaan aavistuksen harmita kuin kernelin nopea päivitytyssykli. Ne kun on aika isoja jauhettavia ja kun alla on vanhaa rautaa, niin tuntuvat vähän turhilta. Eli jos tähän olis joku hyvä vinkki, niin otetaan vastaan.
Josset suoraan julkiverkossa pidä konetta, niin jätä päivittämättä nämä. Yleensä jokaiseen update komentoon löytyy exclude optio tai sitten confilla voi "pinnata" paketit. En itse välttämättä edes viikottain päivitä kuin selaimen ja muut paketit sitten kun jaksaa, vaikka ei ole varsinaisesti edes raudasta kiinni.
 
Itsekin ajattelin mainita tuon pinningin. Jos esimerkiksi Debian stablea haluaa pyöritellä pohjalla niin voi tuolla menetelmällä sitten lisäillä valikoidusti joitain tuoreempia paketteja - vaikka sen selaimen...

 
Sopisiko tuo puppylinux vanhalle raudalle? Ainakin pieni kooltaan. En vaan tiedä saako sen asenneltua miten helposti win 10:n kanssa dual boottiin. Kellään kokemusta moisesta? Slackware ja ubuntu vaihtoehdot siitä näyttäisi olevan, onko noilla eroa nopeudessa?
Ainoa käyttö siis linuxille on selain (chromium).

Älä laita Slackwarea jos haluat selailla nettiä chromiumilla. Siinä toimii lähinnä Firefox.
Slackware on nopein Linux mutta on se myös yksi suurimmista asennuksen koon suhteen.
Slackware dualboottiin Windowsin kanssa on varmaan aika huono idea. Pelkkä slackware kovolla eikä toista käyttistä samalla kovolla toimisi toki hyvin.
 
Sain MX Linuxin testattua ja jäi tosi hyvä vaikutelma. Nopea, MX apuohjelmat ovat käteviä ja mukana tulee hyvät ohjeet. Pari pientä miinusta löytyi, suomenkielinen käännös on ilmeisesti tehty DeepL kääntäjällä ja joitakin käännöksiä joutui miettimään. Toisena pienenä miinuksena apuohjelmien määrä on ehkä liian suuri, aloittelijalla kestää hetken ennen kuin tajuaa kokonaisuuden.

Erityisen vaikutuksen teki apuohjelma, jolla voi luoda asennuksesta iso tiedosto ja kopioida se tikulle. Nopeuttaa huomattavasti seuraavaa asennusta kun asennus sisältää asetusten lisäksi tiedot asennetuista ohjelmista. :thumbsup:

Testasin myös Vorta varmuuskopiointiohjelman ja vaikuttaa hyvältä, muistuttaa aavistuksen Qrecall ohjelmaa, mutta vähemmän toimintoja.

Seuraavaksi testaan Linux Mintin.
 
Slackware on nopein Linux mutta on se myös yksi suurimmista asennuksen koon suhteen.
Tämä nyt ei kyllä ole ihan näin yksinkertaista. Eli ei mistään Linuxista voi sanoa, että se on "nopein". Todellisuudessa, jos otat oikeastaan minkä tahansa Linuxin, käännät siihen paketit oikeilla/omaan koneeseen sopivilla optimoinneilla ja käännät kernelin niin, että vain tarvittavat modulit tulee mukaan ja mieluummin kerneliin käännettynä, niin kas kummaa illuusio jonkun tietyn Linux distron nopeudesta katoaa.

Gentoo, LFS, Arch jne. toimii hyvin jos haluaa kääntää paketit itse tietyillä optimoinneilla ja tarvittavilla moduuleilla. Toki mikä tahansa muukin distro onnistuu, mutta on toki hankalampaa.

Kerneleistä ihan yksinään voin suositella esimerkiksi lqx (Liquorix Kernel) kerneliä, CachyOS (GitHub - CachyOS/linux-cachyos: Archlinux Kernel based on different schedulers and some other performance improvements.) kerneliä tai Intel käyttäjille Clear Linux (GitHub - clearlinux-pkgs/linux) kerneliä.

Sitten jos haluaa testata jotain ihan nopeuteen optimoitua distroa, niin kannattaa ladata CachyOS (CachyOS — Blazingly Fast OS based on Arch Linux) tai Intelin käyttäjät ClearLinux (Home Clear Linux* Project | Clear Linux* Project), jonka kehityksessä mukana Intelin omia kavereita, kuten Arjan van de Ven, joten ainakaan Intelin prossujan tuntemuksesta ei jää homma kiinni.
 
Tämä nyt ei kyllä ole ihan näin yksinkertaista. Eli ei mistään Linuxista voi sanoa, että se on "nopein".

Nopein "out of the box" experience ilman että kääntelet kerneleitä. Ja jos joku vielä Slackwareakin vähemmän käytetty distro on vielä nopeempi niin onhan se mahdollista mutta harva siitä tietää.
Miksi Slackware sitten on nopea? Voi liittyä siihen että siinä ei monikaan suosittu Linux ohjelma toimi. Ja noiden toimimaan saaminen vaatii sen että järjestelmään lisätään suuri määrä ylimääräistä roskaa joka hidastaa sitä, joka taas on jo lähtökohtaisesti ongelma useimmissa Linux distroissa sillä ne sisältää ne roskat.
 
Nopein "out of the box" experience ilman että kääntelet kerneleitä. Ja jos joku vielä Slackwareakin vähemmän käytetty distro on vielä nopeempi niin onhan se mahdollista mutta harva siitä tietää.
Miksi Slackware sitten on nopea? Voi liittyä siihen että siinä ei monikaan suosittu Linux ohjelma toimi. Ja noiden toimimaan saaminen vaatii sen että järjestelmään lisätään suuri määrä ylimääräistä roskaa joka hidastaa sitä, joka taas on jo lähtökohtaisesti ongelma useimmissa Linux distroissa sillä ne sisältää ne roskat.

Eli yrität nyt sanoa että se ei ole nopea, se pelkästään tuntuu siltä koska se ei tee juuri mitään?

Slackwareen ei ole tullut koskettua sitten 90-luvun, mutta edes silloin tai ikinä sen jälkeen en ole kuullut aikaisemmin kenenkään kehuvan sitä "nopeimmaksi" distroksi millään mittarilla.
 
Nopein "out of the box" experience ilman että kääntelet kerneleitä. Ja jos joku vielä Slackwareakin vähemmän käytetty distro on vielä nopeempi niin onhan se mahdollista mutta harva siitä tietää.
Miksi Slackware sitten on nopea? Voi liittyä siihen että siinä ei monikaan suosittu Linux ohjelma toimi. Ja noiden toimimaan saaminen vaatii sen että järjestelmään lisätään suuri määrä ylimääräistä roskaa joka hidastaa sitä, joka taas on jo lähtökohtaisesti ongelma useimmissa Linux distroissa sillä ne sisältää ne roskat.
Nyt eletään kyllä jotain distrohopperin unelmaa, eli asennetaan distro minimi-paketeilla ja raa'asti tehdään johtopäätös, että joku on varmasti nopein ja sillä selvä.

Jos asentaa mainitsemani, Gentoon, LFSän tai ARCHin, niin minimaalinen kokemus on taattu, default out of the box asennus pitää sisällään parhaimmillaan sen käännetyn kerneliin ja pelkän terminaalin ilman mitään graafista. Pelkän terminaalin saa myös eteensä asentamalla minkä tahansa distron minimal tai server version ja nopeus on taattu. Esimerkiksi voisin väittää, että Debian Minimal ja Fedora Server ovat todella "nopeita" out of the box.

Toki jos haluaa sitä "nopeinta" Slackwarea verrata johonkin nopeus optimuituun distroon, niin ottaa nyt vaikka sen ClearLinuxin ja vertaa siihen. Se on kyllä varmasti nykypäivänä yhtä hyvin tunnettu, kuin Slackware. Sillä voi kokeilla miten "nopea" se on, tämä siis ihan työpöydän kanssakin. Muutenkin ehkä silmämääräinen vertailu on aina vähän mitä on.

Toki jos sitä konetta käyttää oikeasti, vaikka pari viikkoa ilman bootteja, niin saattaa yllättyä myös siitä, että se "hidaskin" Linuxi on nopeutunut, kun alkaa olla muisti täynnä ja homma alkaa toimia, niinkuin se on tarkoitettu Linuxissa toimivan.

Slackwareen ei ole tullut koskettua sitten 90-luvun, mutta edes silloin tai ikinä sen jälkeen en ole kuullut aikaisemmin kenenkään kehuvan sitä "nopeimmaksi" distroksi millään mittarilla.
Sama kokemus itsellä. 90-luvun jälkeen ainoa mitä muistan, että projekti taisi olla hetken ilman päivityksiä joskus ~10 vuotta sitten joka aiheutti porua vanhan liiton Slackware käyttäjiltä. En ole kyllä myöskään ennen kuullut, että sitä olisi erityisen nopeaksi kehuttu. Toki näennäinen ero voi tulla kernelistäkin, joka ei välttämättä ole käännetty Ubuntun tyylillä, eli kaikki mahdollinen roska mukaan. Ubuntun mentaliteetti on ollut aina se, että kyllähän juuri julkaistun distron pitää varmuuden vuoksi tukea 90-luvun printtereitä ja CD-asemia.
 
Toki näennäinen ero voi tulla kernelistäkin, joka ei välttämättä ole käännetty Ubuntun tyylillä, eli kaikki mahdollinen roska mukaan. Ubuntun mentaliteetti on ollut aina se, että kyllähän juuri julkaistun distron pitää varmuuden vuoksi tukea 90-luvun printtereitä ja CD-asemia.

Toisaalta yleensä tuo laaja tuki on toteutettu kääntämällä mahdollisuuksien mukaan suurin osa ajureista ym. moduleiksi, myös muissakin normaalidistroissa eikä pelkästään Ubuntussa. Eikä olemattoman raudan vaativia moduleita normaalisti ladata joten niiden käytännön merkitys lienee melkoisen vähäinen (tilan- ja tiedonsiirtotarvetta lukuunottamatta).
 
Kaipa joku gentoo voisi olla teoriassa vähän "nopeampi" jos vaikka kääntää kaiken sellaisilla kääntäjälipuilla, että saa käyttöön AVX-512 käskyt yms. ja kaikki mahdolliset kääntäjäoptimoinnit. Taitaa tuo ero vain jäädä käytännössä aika teoreettiseksi jotain spesifejä käyttötarkoituksia lukuunottamatta.

Red Hat suunnittelee, että RHEL 10:ssä saatetaan nostaa taso x86_64-v3:seen jolloin vanhempia prosessoreja tippuu pois, mutta saadaan käyttöön noita uudempia käskyjä. 9:ssä on x86_64-v2.

 
Toisaalta yleensä tuo laaja tuki on toteutettu kääntämällä mahdollisuuksien mukaan suurin osa ajureista ym. moduleiksi, myös muissakin normaalidistroissa eikä pelkästään Ubuntussa. Eikä olemattoman raudan vaativia moduleita normaalisti ladata joten niiden käytännön merkitys lienee melkoisen vähäinen (tilan- ja tiedonsiirtotarvetta lukuunottamatta).
Juu näinhän se oikeasti on, sanoin ehkä aavistuksen väärin, että pelkät modulit olisi ongelma. Toki niissä optimoiduissa kerneleissä taas paljon myös niitä yes conffeja jätetään suoraan pois ja paljon käännetään kerneliin sisään. Toki myös kääntäjän optiot laitetaan kuntoon sen mukaan, että ne ei välttämättä edes enää palvele vanhaa rautaa. Jos katsoo linkaamiani kerneleitä, niin niistä löytyy myös kymmeniä pätchejä joilla muokataan ihan oikeasti sitä miten kaikki toimii ja mitä priorisoidaan.
 
Kaipa joku gentoo voisi olla teoriassa vähän "nopeampi" jos vaikka kääntää kaiken sellaisilla kääntäjälipuilla, että saa käyttöön AVX-512 käskyt yms. ja kaikki mahdolliset kääntäjäoptimoinnit. Taitaa tuo ero vain jäädä käytännössä aika teoreettiseksi jotain spesifejä käyttötarkoituksia lukuunottamatta.

Suurin nopeus saavutetaan sillä että jätetään paljon toiminnallisuuksia pois Linuxista.
Esimerkki: tarvitset pelkästään nettiselausta mutta ei ole väliä videolla ja äänillä, nettisivut vaan täytyy saada auki.
Poista slackwaresta äänisysteemi (pulseaudio)
Poista ffmpeg
Älä asenna moderneja videokoodekkeja (joita ei edes tule slackwaressa oletuksena)
Käytä GUI:na Icewm:ää
Käytä selaimena Bravea

Nyt selain ei pysty näyttämään videota eikä toistamaan ääntä, paitsi jos sinulla on ALSA yhteensopiva äänisysteemi jolloin ääni saattaa toimia
Nyt kernel tai Linux itse (vaikea tietää tarkalleen mitä tapahtuu) jättää lataamatta monia komponentteja ja järjestelmä toimii paljon aiempaa nopeammin mutta on tietysti entistä rajoittuneempi
 
Suurin nopeus saavutetaan sillä että jätetään paljon toiminnallisuuksia pois Linuxista.
Esimerkki: tarvitset pelkästään nettiselausta mutta ei ole väliä videolla ja äänillä, nettisivut vaan täytyy saada auki.
Poista slackwaresta äänisysteemi (pulseaudio)
Poista ffmpeg
Älä asenna moderneja videokoodekkeja (joita ei edes tule slackwaressa oletuksena)
Käytä GUI:na Icewm:ää
Käytä selaimena Bravea

Nyt selain ei pysty näyttämään videota eikä toistamaan ääntä, paitsi jos sinulla on ALSA yhteensopiva äänisysteemi jolloin ääni saattaa toimia
Nyt kernel tai Linux itse (vaikea tietää tarkalleen mitä tapahtuu) jättää lataamatta monia komponentteja ja järjestelmä toimii paljon aiempaa nopeammin mutta on tietysti entistä rajoittuneempi
Varmasti näinkin. Jos tavoitteena on joku hyvin rajattu käyttötarkoitus ja halutaan maksimoida suorituskyky ja tietoturva, niin kaiken "turhan" karsiminen voi olla ihan perusteltua. Palvelimien kanssa näin välillä toimitaankin.

Onko nyt jotain perustelua sille, että nimenomaan slackware olisi jotenkin erityisen "nopea"?
 
Onko nyt jotain perustelua sille, että nimenomaan slackware olisi jotenkin erityisen "nopea"?

Slackware näyttäisi sisältävän vähemmän tietokonetta hidastavia paketteja kuin muut ns. "valmiit Linux jakelut" Gentoota en sanoisi valmiiksi, sen käyttöönottokynnys on korkea, siitähän tulee millainen haluat sen olevan eikä mitään valmista settiä ole lähtökohtaisesti olemassa.

Slackwaressa monikaan ohjelma ei toimi tästä syystä ennenkuin asennat siihen paljon lisäpaketteja.

Kävi ilmi että käyttis lataa reippaasti vähemmän moduuleja kun käytät Slackwaressa IceWM:ää vs. KDE.
Slackware ei sisällä Gnomea lainkaan eikä siihen pysty asentamaan Gnomea.
 
Slackware näyttäisi sisältävän vähemmän tietokonetta hidastavia paketteja kuin muut ns. "valmiit Linux jakelut" Gentoota en sanoisi valmiiksi, sen käyttöönottokynnys on korkea, siitähän tulee millainen haluat sen olevan eikä mitään valmista settiä ole lähtökohtaisesti olemassa.

Slackwaressa monikaan ohjelma ei toimi tästä syystä ennenkuin asennat siihen paljon lisäpaketteja.

Kävi ilmi että käyttis lataa reippaasti vähemmän moduuleja kun käytät Slackwaressa IceWM:ää vs. KDE.
Slackware ei sisällä Gnomea lainkaan eikä siihen pysty asentamaan Gnomea.

Rehellisesti sanottuna tämä alkaa kuulostaa enemmän siltä että Slackwaressa on vain kämäinen pakettivalikoima ja mahdollisesti kohtalaisen kädetön riippuvuuksien hallinta paketoinnissa. Ei ainakaan minua saa vakuuttuneeksi että kannattaisi haaskata aikaa kokeiluun.

Jos karsittua kevytdistroa tarvitsee erityiseen tarpeeseen niin löytyy sellaisiakin jotka on tehty siihen ihan suunnitellusti eikä sattunut tulemaan vahingossa kun ei olla jaksettu paketoida tavaraa. Sellaisen suuntaan itse katselisin ennemmin jos olisi tarvetta. Tai käyttäisin jonkun sopivan ja sellaisen mahdollistaman distron minimiasennusta ja asentelisin sen minkä tarvitsee.

Noin muuten jos nykypäivän raudalla haluaa käyttöjärjestelmää "nopeuttaa" rampauttamalla siitä toimintoja joita ei juuri sillä hetkellä tarvitse niin saahan sitä elämästä hankalampaa pienellä vaivalla jos sellaiseen haluaa lähteä.

Linux maailma siitä hieno että (lähes) jokaiselle löytyy omansa.
 
Rehellisesti sanottuna tämä alkaa kuulostaa enemmän siltä että Slackwaressa on vain kämäinen pakettivalikoima ja mahdollisesti kohtalaisen kädetön riippuvuuksien hallinta paketoinnissa.

Sama kai se mikä siinä on taustasyynä. Mutta asia on kuten on, en saanut Ubuntua, Damn Small Linuxia ja muita toimimaan yhtä nopeasti kuin Slackwarea (tarkkailin mm. prosessorin käyttöastetta joka oli kokoajan minimaalista slackwarella koska siellä ei ole juuri mitään taustaprosesseja)
 
Sama kai se mikä siinä on taustasyynä. Mutta asia on kuten on, en saanut Ubuntua, Damn Small Linuxia ja muita toimimaan yhtä nopeasti kuin Slackwarea (tarkkailin mm. prosessorin käyttöastetta joka oli kokoajan minimaalista slackwarella koska siellä ei ole juuri mitään taustaprosesseja)

Mitä tässä tarkoittaa nopeasti? Pikaisesti vilkaistuna yhdeltä Ubuntu-palvelimelta, niin load average on 0.00 0.00 0.00, ja CPU:ta käyttää käytännössä ainaoastaan htop.

Vaikea nähdä taustaprosessienkaan juuri hidastavan konetta, vaikka ne käyttäisivätkin prosessoria.

UI-puolella toki varmaan jotain eroja alkaa syntymään, mutta verrataanko tässä omenaa ja appelsiinia?
 
Mitä tässä tarkoittaa nopeasti? Pikaisesti vilkaistuna yhdeltä Ubuntu-palvelimelta, niin load average on 0.00 0.00 0.00, ja CPU:ta käyttää käytännössä ainaoastaan htop.

Vaikea nähdä taustaprosessienkaan juuri hidastavan konetta, vaikka ne käyttäisivätkin prosessoria.

UI-puolella toki varmaan jotain eroja alkaa syntymään, mutta verrataanko tässä omenaa ja appelsiinia?
no palvelimista en tiedä mitään koska käytän linuxia ainoastaan desktoppina, joten olen vertaillutkin vain desktop linuxeja ja niillä selaan internetiä eri www selaimilla
 
Ärsyttävästi joillain työpöytäympäristöillä näyttö kokoajan VRR tilassa nvidian kortilla. Tuosta pääsee kyllä eroon kun nvidia-settingsissä ottaa g-syncin pois ja joka kerta kun kirjautuu sisään ajaa komennon nvidia-settings -l joko terminaalista tai lisäämällä autostartiin.

Hieman silmiä rasittavaa kun näyttöö vaihtelee tajuutta 48-75Hz välillä ja hiirii liikkuu tökkien vaikka kaikki saisi rullata sulavasti 165Hz taajuudella kokoajan, nettisivujen selaaminenkin miellyttävämpää silloin.

Tuli eilen testailtua Enlightenment työpöytää ja taas vaihteeksi tuohon törmäsi. Ärsyttävästi meni myös näyttö pimeäksi välillä kun ohjelmia avasi tai sulki ellei käynnistänyt nvidia-settingsiä ensin.

Onko AMD korteilla tullut samanlaista taistelua vastaaan?
 
Tämä nyt ei kyllä ole ihan näin yksinkertaista. Eli ei mistään Linuxista voi sanoa, että se on "nopein". Todellisuudessa, jos otat oikeastaan minkä tahansa Linuxin, käännät siihen paketit oikeilla/omaan koneeseen sopivilla optimoinneilla ja käännät kernelin niin, että vain tarvittavat modulit tulee mukaan ja mieluummin kerneliin käännettynä, niin kas kummaa illuusio jonkun tietyn Linux distron nopeudesta katoaa.

Gentoo, LFS, Arch jne. toimii hyvin jos haluaa kääntää paketit itse tietyillä optimoinneilla ja tarvittavilla moduuleilla. Toki mikä tahansa muukin distro onnistuu, mutta on toki hankalampaa.

Kerneleistä ihan yksinään voin suositella esimerkiksi lqx (Liquorix Kernel) kerneliä, CachyOS (GitHub - CachyOS/linux-cachyos: Archlinux Kernel based on different schedulers and some other performance improvements.) kerneliä tai Intel käyttäjille Clear Linux (GitHub - clearlinux-pkgs/linux) kerneliä.

Sitten jos haluaa testata jotain ihan nopeuteen optimoitua distroa, niin kannattaa ladata CachyOS (CachyOS — Blazingly Fast OS based on Arch Linux) tai Intelin käyttäjät ClearLinux (Home Clear Linux* Project | Clear Linux* Project), jonka kehityksessä mukana Intelin omia kavereita, kuten Arjan van de Ven, joten ainakaan Intelin prossujan tuntemuksesta ei jää homma kiinni.
Toi Liquorix kernel on siis sama kuin zen-kernel jota jotku jakelut tarjoavat vaihtoehtona jo asennustavaiheessa, esim. Arch. Erittäin hyvä kernel nopeuttamaan koneen käyttöä mutta kääntöpuolena hieman suurempi virrankulutus.
Tein muuten jo aikaisemmin keskustelun kerneleitä ja distroja varten Linux distrokeskustelu kun sellaista ei täältä löytynyt ja tämä kysymyskeskustelu keskittyi lähinnä kysymyksiin. Nyt sen jälkeen vasta täällä on virinnyt juuri sellaista keskustelua jota varten ketjun tein.
 
Itsekin ajattelin mainita tuon pinningin. Jos esimerkiksi Debian stablea haluaa pyöritellä pohjalla niin voi tuolla menetelmällä sitten lisäillä valikoidusti joitain tuoreempia paketteja - vaikka sen selaimen...

Debianin stable repoista kyllä löytyy tuore Firefox ESR ja Chromium
 
Tavoite:

Parhaimmat palat Macistä Linuxiin mahdollisemman pienellä säätämisellä. Jätän MacOS ulkonäön väliin, koska yksikään siihen pyrkivistä teemoista ei näytä toimivan kunnolla. Löysin korvikkeet Dockille (Plank), Spotlightille (Albert) ja valikkorivin yläpaneeliin (Vala Panel).
Työpöytäympäristöistä XFCE ja Mate sopivat parhaiten. Plasma ja Budgie vähän huonommin. Pantheon näyttää hyvältä mutta on liian rajoitettu, Deepin on liian raskas, Cinnamon on liian Windows ja Gnome liian iPad.
Suosittelisin lämpimästi Waylandia, mikäli et jaa näyttöäsi koskaan netin yli esim. striimatessa.

Plankin tilalle Waylandiin on olemassa Cairo Dock ja Latte Dock, mutta monipuolisten asetusten vuoksi raskaahkoja.

Mulla on itsellä erittäin huonoja kokemuksia Matesta vuodelta 2020. Silloin se kaatuili koko ajan ja Ubuntu Mate lopetti käynnistymästä päivitysten jälkeen kokonaan. Toivottavasti tilanne on parantunut.

XFCE on siirtymässä Waylandiin, mutta mitään julkaisuaikataulua ei ole.

Ikävää ettet tykännyt Gnomesta, koska Pop_OS! on juuri julkaisemassa täysin uuden Cosmic-työpöydän Waylandille. Kirjoitettu Rustilla kokonaan.

Oletko ollut yleisesti ottaen tyytyväinen Linuxiin kokeilujesi aikana?
 
Mikäli Gnome 3 ei miellytä mutta tykkää Matesta, niin kannattaa ehkä kokeilla myös Gnome classic:ia. Tässä on Maten tapaan tuollainen alapalkki jossa näkyy avoinna olevat ikkunat, ja yläpalkki josta löytyy vasemmalta valikko ja oikealta kalenteri ja muuta. Kaikkia Maten ominaisuuksia ei ole, mutta toisaalta se on vähän modernimpi ja tukee myös waylandia.
 
Kumpaa linuxia suosittelette mint vai Ubuntu

Kuten alla (yllä) mainittiin, Mint pohjautuu Ubuntuun. Kannattaa kokeilla molempia ja valita näistä se mikä istuu omaan käteen. (Itse olen käyttänyt Ubuntua aika pitkään ja ollut tyytyväinen)
 
Debianin stable repoista kyllä löytyy tuore Firefox ESR ja Chromium
Juu tämmöisiä versioita näyttäis tarjoavan:
Bash:
# apt -a list firefox-esr
Listing... Valmis
firefox-esr/testing,unstable 115.7.0esr-1 amd64
firefox-esr/stable 115.5.0esr-1~deb12u1 amd64

# apt -a list firefox
Listing... Valmis
firefox/unstable,now 122.0-1 amd64 [installed]

# apt -a list chromium
Listing... Valmis
chromium/testing,unstable 121.0.6167.139-1 amd64
chromium/stable,now 119.0.6045.199-1~deb12u1 amd64 [installed]
Eli pikkuisen uudempaa versiota noista saatavilla testing/unstable haarasta, mutta tiedä sitten onko paljoakaan merkitystä.
 
Kumpaa linuxia suosittelette mint vai Ubuntu
Mint, koska siinä ei ole Snapd:tä. Jos sulla ei ole Nvidian näytönohjainta, niin valitse LMDE6.

Ubuntu oli ennen loistava, mutta takana ovat ne ajat. Snapd js Ubuntu Pron mainostaminen jokaisessa päivityksessä ei ole hyvä.
 
Slackware on nopein Linux mutta on se myös yksi suurimmista asennuksen koon suhteen.

No tämä nyt ei varmasti pidä paikkaansa.

Intel jos on prossuna niin 99% voin sanoa että voittajan valinta on Clear linux.

Eikä toi slackware 14 beta yli 10v sitten loistanut phoronixin testissä:

Joten vaikea uskoa että se loistaa mitenkään edukseen nyt. Jollain Fedoralla varmasti huomattavasti enemmän massia takana hinkata juttuja kuntoon.
 
No tämä nyt ei varmasti pidä paikkaansa.

Intel jos on prossuna niin 99% voin sanoa että voittajan valinta on Clear linux.

Eikä toi slackware 14 beta yli 10v sitten loistanut phoronixin testissä:

Joten vaikea uskoa että se loistaa mitenkään edukseen nyt. Jollain Fedoralla varmasti huomattavasti enemmän massia takana hinkata juttuja kuntoon.
Juuri tätä samaa hämmästelin tuolla aiemmin, mutta kyseessä olikin nettiselailuun perustuva kokemus. Saman illuusion olisi voinut joku saavuttaa vaihtamalla "Firefoxin Operaan".
 
Mint, koska siinä ei ole Snapd:tä. Jos sulla ei ole Nvidian näytönohjainta, niin valitse LMDE6.

Ubuntu oli ennen loistava, mutta takana ovat ne ajat. Snapd js Ubuntu Pron mainostaminen jokaisessa päivityksessä ei ole hyvä.
Siis millon mainostaa tuota Pro:ta? En ainakaan muista että olisin kertaakaan nähnyt asennuksen jälkeen mainintaa.
 
Juu tämmöisiä versioita näyttäis tarjoavan:
Bash:
# apt -a list firefox-esr
Listing... Valmis
firefox-esr/testing,unstable 115.7.0esr-1 amd64
firefox-esr/stable 115.5.0esr-1~deb12u1 amd64

# apt -a list firefox
Listing... Valmis
firefox/unstable,now 122.0-1 amd64 [installed]

# apt -a list chromium
Listing... Valmis
chromium/testing,unstable 121.0.6167.139-1 amd64
chromium/stable,now 119.0.6045.199-1~deb12u1 amd64 [installed]
Eli pikkuisen uudempaa versiota noista saatavilla testing/unstable haarasta, mutta tiedä sitten onko paljoakaan merkitystä.
Mulla on kyllä nyt chromium 121.0.6167.139 stablesta kun vasta päivitin. Jännä

Tuolla unstable haarassa on näköjään tuo normaali firefox, eikä ESR. Tuo ESR saa tietoturvapäivityksiä, mutta ei heti kaikkia uusimpia ominaisuuksia. Taitavat julkaista uuden ESR version kerran vuodessa.

Mutta sen uusimman firefoxinhan saa kyllä myös www.mozilla.org sivustolta. Ja chromeen ja microsoftin edgeen löytyy myös .deb asennuspaketit.
 
Kumpaa linuxia suosittelette mint vai Ubuntu
Ihan peruskotikäytössä olen käyttänyt molempia jo vuosikausia ja sanoisin Mint. Selkeämpi ja suoraviivaisempi, kun käytän myös Windowsia. Vanhemmilla 80+ on Mint myös ollut vuosikausia. Käyttö toki nettiselain.

Ubuntukin ihan ok, mutta enemmän säätämistä ja sohlailua sen kanssa ollut keskimäärin.
 
Tukee.

Mitä tarkoitat yleensäkään tuolla tukemisella?


Kaupallinen closed source ohjelma: Linux käyttistuki tasan tarkkaan nämä: Ubuntu, CentOS, Debian, Red Hat, Suse

Se että toimiiko joku edes lievästi eroava distro, onkin sitten täysin tuurista kiinni?
Linux Mint mainittu sillä tavalla että "ei toimi" toki se voi tarkoittaa että ei tuettu eli toimii jos toimii mutta mitään tukea ei anneta ongelmiin
 
Siis millon mainostaa tuota Pro:ta? En ainakaan muista että olisin kertaakaan nähnyt asennuksen jälkeen mainintaa.
No päivittäessä. Eli näyttää että olisi päivitettävää, mutta päivittääkin vain jos on pro. Tosin ei se kovin vaikeaa ole tulla proksi.
 
No tämä nyt ei varmasti pidä paikkaansa.
Intel jos on prossuna niin 99% voin sanoa että voittajan valinta on Clear linux.

Hitaasta tietokoneesta saat siedettävän nopean käyttöön slackwarella mutta ei oikein muilla linuxeilla, linuxin sijasta pitää ottaa BSD käyttöön
 
Hitaasta tietokoneesta saat siedettävän nopean käyttöön slackwarella mutta ei oikein muilla linuxeilla, linuxin sijasta pitää ottaa BSD käyttöön

Millainen erikoiskone on kyseessä jos se on siedettävä käyttää ainoastaan Slackwarella tai BSD:llä? Vai onko tämä siedettävän nopean kriteeri joku täysin subjektiivinen mielipide mitä ei voida mitata vaan syntyy täysin korvien välissä?
 
Millainen erikoiskone on kyseessä jos se on siedettävä käyttää ainoastaan Slackwarella tai BSD:llä? Vai onko tämä siedettävän nopean kriteeri joku täysin subjektiivinen mielipide mitä ei voida mitata vaan syntyy täysin korvien välissä?
Jos prossu on vanhempi kuin Sandy Bridge niin webbiselaus tökkii pahasti ja CPU käyttö on tapissa melkein sivulla kuin sivulla (IceWM:ssä on CPU käytön tarkkailun mittari oikeassa alakulmassa kaiken aikaa)
 
No päivittäessä. Eli näyttää että olisi päivitettävää, mutta päivittääkin vain jos on pro. Tosin ei se kovin vaikeaa ole tulla proksi.
Siis tarjoaa päivitystä mutta ei sitten päivitäkkään vaan sanoo että pitää hommata pro? Käytätäkö versiota mistä on tuki loppunut ja pitäisi päivittää pro:hon että saa lisätuen?
 

Kaupallinen closed source ohjelma: Linux käyttistuki tasan tarkkaan nämä: Ubuntu, CentOS, Debian, Red Hat, Suse

Se että toimiiko joku edes lievästi eroava distro, onkin sitten täysin tuurista kiinni?
Linux Mint mainittu sillä tavalla että "ei toimi" toki se voi tarkoittaa että ei tuettu eli toimii jos toimii mutta mitään tukea ei anneta ongelmiin

Siis eihän tuossa ole kyse Ubuntun/Linuxin tuesta ollenkaan, vaan toisinpäin, kyse on itse VMwaren-tuesta Ubuntulle/Linuxille. Mikäli Mintin käyttämä pohjaversio Ubuntusta löytyy tuolta listalta niin se kyllä siinä Mintissä myös silloin toimii.
 
Siis eihän tuossa ole kyse Ubuntun/Linuxin tuesta ollenkaan, vaan toisinpäin, kyse on itse VMwaren-tuesta Ubuntulle/Linuxille.

ok.

en ole testannut minttiä mutta linux joka ei pohjaudu mihinkään noista listalla olevista, ei ollut kykyneväinen viemään vmwaren asennusta loppuun asti
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 837
Viestejä
5 136 788
Jäsenet
82 060
Uusin jäsen
ssossy

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom