Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[zz13]

Mutta miten linuxeissa noin ylipäänsä tuki läppäreille? Kaiken ei tietysti tarvitse edes toimia, mutta jos nyt käyntiin saisi ja nettiin pääsisi jne.

Eli mikä olisi hyvä linux distro aloittaa kokeilu missä mahdollisimman laaja laitteistotuki kun en oikein tiedä mitä rautaa tuossa edes on.

Kokeile vaikka GeckoLinuxia. Perustuu openSUSEen, joten laitetuki on laaja. Minulla tuo on vanhahkossa Intelin mobiiliprossulla varustetussa Getacin vahvistetussa kannettavassa, ja on toiminut hyvin.

GeckoLinux - Linux for Detail-Oriented Geckos

GeckoLinux is a set of Linux spins built from the openSUSE distribution, with a focus on polish and out-of-the-box usability on the desktop.

geckolinux.github.io

 

[Kaalip]

Varsin vähän linux kokemusta, mutta huvikseen tekisi mieli kokeilla. Olisi noin 10v vanha acer läppäri jolla ei ole mitään käyttöä, poistui käytöstä 6v sitten kun akku alkoi olla aika finaalissa. En ole tuon jälkeen käynnistänytkään, mutta jos jotenkin vielä toimisi niin vosi tosiaan huvikseen kokeilla Linuxia ja Chrome Os käyttistä.

Mutta miten linuxeissa noin ylipäänsä tuki läppäreille? Kaiken ei tietysti tarvitse edes toimia, mutta jos nyt käyntiin saisi ja nettiin pääsisi jne.

Eli mikä olisi hyvä linux distro aloittaa kokeilu missä mahdollisimman laaja laitteistotuki kun en oikein tiedä mitä rautaa tuossa edes on.

Linuxissa tuki todella laaja, ei oo vielä sellasta läppäriä tullu vastaan jossa ei jotain saisi toimiin. Itellä pyörii vanhassa 2core atom läppärissä linux mint debian edition. Mint todella hyvä aloittelijalle. Tuki laitteille on pitkälti sama distrosta riippumatta nii aikalailla se ja sama mitä siihen laittaa 10v vielä sen verran tuore että uskaltaisin väittää että kaikki toimii linuxilla.

 

[Hyrava]

Linuxissa tuki todella laaja, ei oo vielä sellasta läppäriä tullu vastaan jossa ei jotain saisi toimiin. Itellä pyörii vanhassa 2core atom läppärissä linux mint debian edition. Mint todella hyvä aloittelijalle. Tuki laitteille on pitkälti sama distrosta riippumatta nii aikalailla se ja sama mitä siihen laittaa 10v vielä sen verran tuore että uskaltaisin väittää että kaikki toimii linuxilla.

Aikalailla kaikki läppärien laitteet ovat toimineet, joskus on jonkun Wifi-piirin toiminta ollut vähän kehnoa mutta pienellä säädöllä senkin yleensä on saanut toimimaan. Toinen tietty on jos kone on riittävän vanha eikä tue PAE:ta niin kaikki linux-jakelut eivät suostu tuon puutteen takia asentumaan mutta sitten vaan valitsee sellaisen jakelun joka tuota ei vaadi.

 

[Pörkyle]

Varsin vähän linux kokemusta, mutta huvikseen tekisi mieli kokeilla. Olisi noin 10v vanha acer läppäri jolla ei ole mitään käyttöä, poistui käytöstä 6v sitten kun akku alkoi olla aika finaalissa. En ole tuon jälkeen käynnistänytkään, mutta jos jotenkin vielä toimisi niin vosi tosiaan huvikseen kokeilla Linuxia ja Chrome Os käyttistä.

Mutta miten linuxeissa noin ylipäänsä tuki läppäreille? Kaiken ei tietysti tarvitse edes toimia, mutta jos nyt käyntiin saisi ja nettiin pääsisi jne.

Eli mikä olisi hyvä linux distro aloittaa kokeilu missä mahdollisimman laaja laitteistotuki kun en oikein tiedä mitä rautaa tuossa edes on.

Itse suosittelisin kokeilemaan Solus linuxia edella mainittujen lisäksi.

Solusksessa löytyy laajalti sovelluksia helppokäyttöisestä graafisesta paketinhallinnasta joka varmasti aloittelevalle plussaa. Mahdollista myös asentaa .deb paketteja komentorivin kautta. Valittavissa neljä eri työpöytäympäristöä, oma sosikki Budgie.

 

[asddsa]

Itse kyllä skippaisin nämä höpöhöpö distrot ja asentaisin vaikka Debianin tai Fedoran. Näistä on molemmista kokemusta, ja kummankaan kanssa ei ole ollut erityisiä ongelmia. Nykyään kun Debianin asennusmediassa tulee mukana firmwaret, niin wifikin lähtee aika hyvällä todennäköisyydellä toimimaan ihan suoraan.

Ubuntu on menossa huonompaan suuntaan niiden snap-pakettien takia.

 

[jos]

Itse suosittelisin kokeilemaan Solus linuxia edella mainittujen lisäksi.

Solusksessa löytyy laajalti sovelluksia helppokäyttöisestä graafisesta paketinhallinnasta joka varmasti aloittelevalle plussaa. Mahdollista myös asentaa .deb paketteja komentorivin kautta. Valittavissa neljä eri työpöytäympäristöä, oma sosikki Budgie.

Käytin tätä ennen, mutta en tiedä lähtisinkö itse tätä enää suosittelemaan. Taustalla on sen verran pieni harrastelijaporukka ja distron kehitys saatetaan koska tahansa lakkauttaa. Muutamia vuosia sitten esim. tunnettu pääkehittäjä lähti noin vaan pois ja siirtyi muualle.

 

[=JP=]

Varsin vähän linux kokemusta, mutta huvikseen tekisi mieli kokeilla. Olisi noin 10v vanha acer läppäri jolla ei ole mitään käyttöä, poistui käytöstä 6v sitten kun akku alkoi olla aika finaalissa. En ole tuon jälkeen käynnistänytkään, mutta jos jotenkin vielä toimisi niin vosi tosiaan huvikseen kokeilla Linuxia ja Chrome Os käyttistä.

Mutta miten linuxeissa noin ylipäänsä tuki läppäreille? Kaiken ei tietysti tarvitse edes toimia, mutta jos nyt käyntiin saisi ja nettiin pääsisi jne.

Eli mikä olisi hyvä linux distro aloittaa kokeilu missä mahdollisimman laaja laitteistotuki kun en oikein tiedä mitä rautaa tuossa edes on.

Jos kone vaan boottaa tikulta, niin suosittelen asentamaan Ventoyn, joka mahdollistaa käynnistämään lähes minkä tahansa imagen tikulta suoraan. Senkus kopioit tikulle vaikka tusinan (riippuen kapasiteetista tietenkin) erilaista mikä kiinnostaisi ja kokeilet ns. Live modea, joka monesta löytyy ja testaat miten toimii ja tuntuu.

Ventoy

Ventoy is an open source tool to create bootable USB drive for ISO files. With ventoy, you don't need to format the disk again and again, you just need to copy the iso file to the USB drive and boot it.

www.ventoy.net

Itse olen tykännyt vanhoihin koneisiin laittaa MXLinux

MX Linux – Midweight Simple Stable Desktop OS

mxlinux.org

Ja jos Windows tyylinen hakusassa, niin suosittelen edes kokeilemaan

Zorin OS - Make your computer better.

Discover the alternative to Windows and macOS designed to make your computer faster, more powerful, secure, and privacy-respecting.

zorin.com

 

[Asiantuntija]

Ubuntu on menossa huonompaan suuntaan niiden snap-pakettien takia.

Todellakin. Meni hermot täysin chromiumin snap pakettiin kun nostaa cpu:n käyttöä huomattavasti verrattuna .deb pakettiin. Tuulettimet humppaa 20-30sec välein ja se ei ole mukavaa kuunneltavaa. .deb pakettina asennettuna ei ole samanlaista

 

[Pörkyle]

Käytin tätä ennen, mutta en tiedä lähtisinkö itse tätä enää suosittelemaan. Taustalla on sen verran pieni harrastelijaporukka ja distron kehitys saatetaan koska tahansa lakkauttaa. Muutamia vuosia sitten esim. tunnettu pääkehittäjä lähti noin vaan pois ja siirtyi muualle.

Olihan siinä yhdessä välissä pitkä tauko kun ei tullut päivityksiä ja itsekkin siirryin silloin EndavourOSiin mutta nyt näyttää taas kehitys rullaavaan. Mikätahansa pienempi distrohan saattaa lopahtaa milloin tahansa mutta tällä hetkelä Soluksen tulevaisuus on valoisampi kuin vuosi sitten. Rohkenin siis vaihtaa taas pää VM:n Endavourista Solukseen.

A New Voyage

As a community and a team, we have been through some choppy waters the last few months. After extensive internal discussions involving consultation with contributors past and present, we have charted a new course for long term success which will yield immediate results for users and...

getsol.us

State of Solus - August 2023

This blog post is meant as a follow-up to A New Voyage. We want to discuss what we have accomplished, and what we have planned for the future.

getsol.us

Pääkoneeseen olis vielä tarkoitus jossain vaiheessa asentaa Windowsin ja Void lisäksi tuo Solus ja ehkä jopa korvata Void kokonaan sillä.

 

[Kaalip]

Olihan siinä yhdessä välissä pitkä tauko kun ei tullut päivityksiä ja itsekkin siirryin silloin EndavourOSiin mutta nyt näyttää taas kehitys rullaavaan. Mikätahansa pienempi distrohan saattaa lopahtaa milloin tahansa mutta tällä hetkelä Soluksen tulevaisuus on valoisampi kuin vuosi sitten. Rohkenin siis vaihtaa taas pää VM:n Endavourista Solukseen.

A New Voyage

As a community and a team, we have been through some choppy waters the last few months. After extensive internal discussions involving consultation with contributors past and present, we have charted a new course for long term success which will yield immediate results for users and...

getsol.us

State of Solus - August 2023

This blog post is meant as a follow-up to A New Voyage. We want to discuss what we have accomplished, and what we have planned for the future.

getsol.us

Pääkoneeseen olis vielä tarkoitus jossain vaiheessa asentaa Windowsin ja Void lisäksi tuo Solus ja ehkä jopa korvata Void kokonaan sillä.

Tykkään budgiesta mutta soluksen repot on niin aneemiset ja se budgien kehittäjäkin lähti lätkimään niin käytänkin nykyään Archia Budgiella. Solusta käytin ehkä kk verran en varmaan muistanut sitä mainita tuola distrokeskustelussa.

 

[Pörkyle]

Jos tarkoitat aneemisilla hidasta niin archiin verrattuna kyllä kaikki on aneemisia. Päivityksiä saa asennella joskus monesti päivässä jos jaksaa.

Oliko tuo sinun kokeilu milloin? Jos sattui ongelmien aikaa niin silloin ei kyllä mikään päivittynyt kuukausiin kun kukaan ei päässyt päivittelemään. Tällä hetkellä kaikki omat sovellukset on päivittynyt viimeisimpiin versioihin.

Onhan se toki mahdollista että jossain vaiheessa taas alkaa tökkimään mutta jos noita aiemmin linkkaamiani blogi postauksia uskominen niin tavoite olisi ettei vastaavaa tilannetta pääse enään syntymään.

 

[Kaalip]

Jos tarkoitat aneemisilla hidasta niin archiin verrattuna kyllä kaikki on aneemisia. Päivityksiä saa asennella joskus monesti päivässä jos jaksaa.

Oliko tuo sinun kokeilu milloin? Jos sattui ongelmien aikaa niin silloin ei kyllä mikään päivittynyt kuukausiin kun kukaan ei päässyt päivittelemään. Tällä hetkellä kaikki omat sovellukset on päivittynyt viimeisimpiin versioihin.

Onhan se toki mahdollista että jossain vaiheessa taas alkaa tökkimään mutta jos noita aiemmin linkkaamiani blogi postauksia uskominen niin tavoite olisi ettei vastaavaa tilannetta pääse enään syntymään.

Tarkoitan sitä että repojen ohjelmatarjonta on vajavainen. Ilmeisesti soluksen kehittäjillä tiukat kriteerit ottaa paketteja repoon tmv. Pari vuotta olen ainakin archia käyttänyt ja välissä olin myös EOS käyttäjä eli saattaa tuosta olla pari kolme vuotta aikaa.
Itselle tärkeintä distron valinnassa on paketinhallintaohjelmisto ja pakettitarjonnan laajuus, kaiken muun saa melkein toimimaan jakelussa kuin jakelussa. Arch repot plus AUR ei ole vielä sellaista pakettia löytynyt jota tarvitsisin eikä mitää vaihtoehtoa löytyisi. Manjaron kehittämä Pamac-aur paketinhallinta GUI tekee pakettien selailusta vielä todella selkeää.

 

[B12]

Varsin vähän linux kokemusta, mutta huvikseen tekisi mieli kokeilla. Olisi noin 10v vanha acer läppäri jolla ei ole mitään käyttöä, poistui käytöstä 6v sitten kun akku alkoi olla aika finaalissa. En ole tuon jälkeen käynnistänytkään, mutta jos jotenkin vielä toimisi niin vosi tosiaan huvikseen kokeilla Linuxia ja Chrome Os käyttistä.

Mutta miten linuxeissa noin ylipäänsä tuki läppäreille? Kaiken ei tietysti tarvitse edes toimia, mutta jos nyt käyntiin saisi ja nettiin pääsisi jne.

Eli mikä olisi hyvä linux distro aloittaa kokeilu missä mahdollisimman laaja laitteistotuki kun en oikein tiedä mitä rautaa tuossa edes on.

Chrome Os Flex on ihan jännä, jos Googlen palvelut käytössä. Pyörii hyvin vanhallakin raudalla. Sellainen yksinkertainen kevytkäyttis kevyeen käyttöön. Chromebookista en ehkä rahaa maksaisi, mutta flex+ser-läppäri on toimiva yhdistelmä. Kokeilu ei maksa mitään.

Linuxeissa jostakin selittämättömästä syystä palaan aina Mintiin. Kauniimpiakin on kuin Mint, mutta Mint toimii niin eleettömästi ja ongelmattomasti. Sellainen junan vessa. Koneet minulla ser-sarjan läppäreitä. Laitetuki on erittäin hyvä ollut kaikissa mitä olen kokeillut.

 

[Nomber]

Paljon hyviä vastauksia tullut. Taidan tuosta Chrome OS flexistä nyt aloittaa ja siirtyä siitä sitten Linuxiin.

Ei nyt siis ole väliä että toimiiko edes, koko homma lähinnä säätämisen ilosta ja kokeilemisen halusta, ei koneelle ole edes mitään järkevää käyttöä vaikka toimisi.

 

[Barbarossa]

Pitääpä varsin kirjoitella vähän omasta Unified Kernel Image boottikokeilusta.

Eli lähtökohta oli omat installiscriptit /etc/kernel/postinst.d hakemistossa josta kernelin make install ja vanhanmalliset installkernel-gentoo scriptit ne kävi ajamassa. Lopputuloksena omalla secure boot KEK avaimella allekirjoitetut kernel- ja initramfs-imaget EFI boottiosiolla ja systemd-bootille generoitu boot loader entry.

Ihan säätämisen vuoksi ja mielenkiinnon vuoksi siirryin 6.7 kernelin myötä UKI muotoiseen imageen. Ja samalla siirryin myös installkernel-gentoo scripteistä installkernel-systemd scripteihin koska näillä oli valmis UKI tuki jonka sai kohtalaisella säätämisellä konffittua toimivaksi. Eli ylläolevan sijaan EFI boottiosiolle tulikin pelkkä UKI jossa on siis kernel, initramfs ja boottiparametrit ym. leivottu yhteen allekirjoitettuun pakettiin.

Vajaa pari kuukautta koekäyttöä, ja vaikka tämäkin toimii niin päätin lopulta palata jos nyt en ihan vanhaan, niin lähemmäs vanhaa eli installkernel-systemd scripteillä asennetut allekirjoitetut kernel- ja initramfs imaget BLS entryineen.

Miksi, saattaa joku kysyä. Ei hätää, kerron seuraavaksi. Omiin tarpeisiin näillä kahdella tavalla ei ole juurikaan eroa käytännössä, yhtä pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta. UKIssa kernelin boottiparametrit on leivottu imagelle eikä niitä voi muokata lennosta jos tarvitseekin bootata eri parametreillä. Hyvin harvoin tälle tarve tulee, mutta kun esim. rautaongelman tai omien silmille kosahtaneiden viritysten takia pitää pystyä muokkaamaan niitä että boottaus ylipäätään onnistuu niin siinä sitä sitten ollaan.

Ompahan nyt kokemusta rikkaampi.

 

[Karonkka]

Varsin vähän linux kokemusta, mutta huvikseen tekisi mieli kokeilla. Olisi noin 10v vanha acer läppäri jolla ei ole mitään käyttöä, poistui käytöstä 6v sitten kun akku alkoi olla aika finaalissa. En ole tuon jälkeen käynnistänytkään, mutta jos jotenkin vielä toimisi niin vosi tosiaan huvikseen kokeilla Linuxia ja Chrome Os käyttistä.

Mutta miten linuxeissa noin ylipäänsä tuki läppäreille? Kaiken ei tietysti tarvitse edes toimia, mutta jos nyt käyntiin saisi ja nettiin pääsisi jne.

Eli mikä olisi hyvä linux distro aloittaa kokeilu missä mahdollisimman laaja laitteistotuki kun en oikein tiedä mitä rautaa tuossa edes on.

Melko varmasti kaikki toimii suoraan ilman säätöä. Ainoa, jossa ongelmia saattaa tulla on wifi, mutta nykyään senkin todennäköisyys on häviävän pieni.

Semmoinen nyrkkisäätö Linuxin kanssa raudan suhteen, että odottaa 6kk prossun, piirisarjan tai näytönohjaimen julkaisusta niin välttyy ylimääräiseltä säädöltä ja distrojen vaihdolta asennusvaiheessa.


Läppäreissä nyrkkisääntö akun suhteen, että ilman ylimääräisiä säätöjä akkukesto on 80-90% verrattuna Windowsiin. Säätöjen kanssa 90-110% Windowsiin verrattuna.

Kokeile eri distroja asentamalla usb-tikkuusi Ventoy2Disk ja sen jälkeen voit käynnistää minkä tahansa distron tikulta asentamatta ja formatoimatta mitään. Asenna se työpöytä mikä silmääsi miellyttää eniten. Distrolla ei ole väliä, mutta en suosittele Ubuntua snapd:n sekamelskan vuoksi. Toimii sekin ja on aloittelijaystävällinen, mutta sitten kun ymmärrät Linuxia niin ymmärrät myös miksi se snapd on sekamelska.

 

[Kaalip]

Läppäreissä nyrkkisääntö akun suhteen, että ilman ylimääräisiä säätöjä akkukesto on 80-90% verrattuna Windowsiin. Säätöjen kanssa 90-110% Windowsiin verrattuna.

Omat kokemukset ei kyllä tue tätä väitettä, läppäreillä mihin oon linuxia asentanu saa ilman säätöjä 100-150% windowsin akkukestosta ja säätämisellä jopa enemmän. Kertaakaan ei ole linux hävinnyt akkukestossa windowsille samalla raudalla.

 

[Karonkka]

Omat kokemukset ei kyllä tue tätä väitettä, läppäreillä mihin oon linuxia asentanu saa ilman säätöjä 100-150% windowsin akkukestosta ja säätämisellä jopa enemmän. Kertaakaan ei ole linux hävinnyt akkukestossa windowsille samalla raudalla.

Todella mukava kuulla. Itselläni ei ole Windowsia edes virtuaalisena sitten 2020 joten nojasin omiin, ehkä jo vanhentuneisiin kokemuksiin.

 

[Ogeli]

Mienhän linux koneen akun kestoa voi parantaa jos poissulkee näytön himmennykset jne.
Voiko jotain prosesseja säätää?

 

[sbasil]

Omat kokemukset ei kyllä tue tätä väitettä, läppäreillä mihin oon linuxia asentanu saa ilman säätöjä 100-150% windowsin akkukestosta ja säätämisellä jopa enemmän. Kertaakaan ei ole linux hävinnyt akkukestossa windowsille samalla raudalla.

Omat kokemukseni on taas ihan toisenlaiset. Linuxilla akun kesto noin 40% Windowsista (TLP:t ja autofrequencyt koitettu, mutta silti selvästi heikommin kestää Linuxin puolella).

 

[ississ]

Mienhän linux koneen akun kestoa voi parantaa jos poissulkee näytön himmennykset jne.
Voiko jotain prosesseja säätää?

Turhat kannattaa ottaa pois päältä/käynnistyksestä/ajastuksesta, ei niitä oikein muuten voi säätää

 

[Ogeli]

Turhat kannattaa ottaa pois päältä/käynnistyksestä/ajastuksesta

Täytyy joskus koitaa, mulla on pari lähinnä surffaus konetta tosin säästö taitaa olla minimaalinen ja mittaus voi olla hankalaa.

 

[Kaalip]

Mienhän linux koneen akun kestoa voi parantaa jos poissulkee näytön himmennykset jne.
Voiko jotain prosesseja säätää?

Kerneliä pystyy paljonkin muokkaamaan mieleisekseen jos sitä jaksaa opiskella sieltä sitten niitä optimointeja voi käännellä päälle. Sitten jotain vanhaa rautaa pystyy alivoltittamaan, uudemmissa taitaa olla aika huonosti mahollista joidenkin tietoturvapäivitysten takia.

Omat kokemukseni on taas ihan toisenlaiset. Linuxilla akun kesto noin 40% Windowsista (TLP:t ja autofrequencyt koitettu, mutta silti selvästi heikommin kestää Linuxin puolella).

Outoa, itellä ollu inteli thinkpadeja ajossa haswellista comet lakeen (4-10gen) ja kaikissa on kyllä akku kestänyt kauemmin lämmöt pysyny maltillisempana ja tuulettimet hiljaisempana ihan vanilla Arch Linux kernelillä ilman mitään virityksiä kerneliin tai muuten. Haswellista otin vielä vähän löysiä pois alivoltittamalla ja sain T440s 72wh+24wh akuilla selainkäytössä +10h akunkesto. Windows 10 puolella hyvä jos 5h sai kestään ja tuulettimet huus jo työpöydällä. Comet Lakea ei voikaan alivoltittaa mutta akku kyllä kestää työpäivän kun taas windowsilla tarvii kaivaa laturia ennen päivän loppua.

 

[Low Life]

Päädyin pienen vertailun jälkeen ilman sen kummempia syitä OpenSuse Tumbleweediin. Ei nyt vielä ainakaan kummempaa valitettavaa, tosin 3dmarkin time spy ei lähtenyt edes pyörimään ja firestrikesta tuli aika heikot pisteet. Pitää joku peli asentaa ja katsoa miltä oikea suorituskyky näyttää, voi olla että jotain on vielä pielessä.

KDE Plasma 6 kiinnostaa kun sen kanssa pitäisi HDR:nkin toimia.

Tälle jatkoa tuosta distrokeskustelusta. Ajoin muutaman natiivina pyörivän benchmarkin (käytännössä nuo Uniginen eri versiot) sekä Linuxissa että Windowsissa OpenGL:llä ja tuli käytännössä samat tulokset, Superpositionissa jopa Linuxissa korkeampi tulos. Eli ainakaan natiivissa suorituskyvyssä ei ole ongelmaa.

Vielä pitäisi saada MSI:n AIO toimimaan järkevästi. Asensin manuaalisesti liquidctl:n githubista (paketinhallinnasta löytyvä versio ei tukenut tuota AIO:a) ja se näyttääkin AIO:n tiedot mutta jostain syystä CoolerControl ei silti osaa näyttää tuota. Voihan tuota komentoriviltäkin säätää mutta ei se ihan optimaalinen ratkaisu ole.

Normaalisti en AIO-jäähdytintä edes hankkisi mutta tämä tuli pakettikoneessa niin pitää nyt tuskailla tämän kanssa seuraavaan päivitykseen saakka.

Ja Plasma 6 tulikin jo eilen illalla paketinhallinnasta. Ihan sujuva tuo päivitys ei ollut, päivityksen aikana käyttäjä kirjautui pari kertaa ulos ja lopulta Plasma meni kokonaan toimimattomaan tilaan kunnes kävin IceWM:n puolella tekemässä päivityksen loppuun. Jatkossa pitänee tehdä tuollaiset isot päivitykset suoraan IceWM:n tai terminaalin kautta, mutta olisin kuvitellut että tuollaiset päivitykset onnistuvat Linuxissa helposti kun Windowsin uudelleenkäynnistystarpeelle aina naureskellaan.

 

[=JP=]

OpenSuse Tumbleweed "päivitys" kannattaa tehdä terminaalissa (koska tehdään täys upgrade eikä update).
Itse teen aina niin, kun koneen käynnistän ja kirjautumisikkuna tulee, Ctrl+Alt+F2, kirjaudun root tunnuksella ja ajan komennon "zypper dup" (eli distribution upgrade eikä update). Antaa hoitaa hommat ja loppuun sitten "reboot" komentoa. Vuosien varrella ei ole ollut sen kummempia ongelmia päivitysten suhteen, ellei satu tulemaan esimerkiksi vendor muutoksia (OpenSusen repositoryt), jolloin voi joutua miettimään hetken.

 

[Katali]

Itellä ollut hyviä kokemuksia EndeavourOS distrosta. Pohjana Arch Linux.

Saa helposti asennettua haluamansa GUI:n.

EndeavourOS

Miten tää eroaa puhtaasta Archista? Sama kuin Antegros eli Arch GUI installerilla? Mikäli näin on niin vaikuttaa hieman turhalta kun Arch installeri sisältää kuitenkin nykyään archinstall skriptin joka teki jo aiemmin semi suoraviivaisesta asennuksesta triviaalia.

 

[sbasil]

Onko hyviä vinkkejä läppärin äänien bassottomuteen. Macbookin omat kaiuttimet soi kohtalaisesti macOS:n puolella, mutta Linuxissa (opensuse, fedora...) äänet on langanlaihat ja bassottomat (pipewire). Easy Effectsillä ei ainakaan mitään sanottavaa eroa saa aikaiseksi.

 

[Pörkyle]

Onko hyviä vinkkejä läppärin äänien bassottomuteen. Macbookin omat kaiuttimet soi kohtalaisesti macOS:n puolella, mutta Linuxissa (opensuse, fedora...) äänet on langanlaihat ja bassottomat (pipewire). Easy Effectsillä ei ainakaan mitään sanottavaa eroa saa aikaiseksi.

Johtusko samplerate muunnoksesta.

Config PipeWire · Wiki · PipeWire / pipewire · GitLab

Multimedia processing graphs

gitlab.freedesktop.org

lisää pipewire.conf tiedostoon käytettävät taajuudet alla olevaan kohtaan.
default.clock.allowed-rates = [ 48000 44100 96000 ]
muista ottaa # merkki pois rivin alusta

 

[sbasil]

Johtusko samplerate muunnoksesta.

Config PipeWire · Wiki · PipeWire / pipewire · GitLab

Multimedia processing graphs

gitlab.freedesktop.org

lisää pipewire.conf tiedostoon käytettävät taajuudet alla olevaan kohtaan.
default.clock.allowed-rates = [ 48000 44100 96000 ]
muista ottaa # merkki pois rivin alusta

Kiitos. Tosin en tiedä paraniko yhtään, mutta ei ainakaan huonontunutkaan.

 

[Hyrava]

Onko hyviä vinkkejä läppärin äänien bassottomuteen. Macbookin omat kaiuttimet soi kohtalaisesti macOS:n puolella, mutta Linuxissa (opensuse, fedora...) äänet on langanlaihat ja bassottomat (pipewire). Easy Effectsillä ei ainakaan mitään sanottavaa eroa saa aikaiseksi.

Oma veikkaus on että macOS:ssa on joku sisäänrakennettu rankka ekvalisointi noille läppärin omille kaiuttimille jota se käyttää automaattisesti. Eli jostakin pitäisi vaan keksiä joku sopiva eq-asetus noille. Tuollaisia virityksiä on joissakin laitteissa tullut vastaan.

 

[sbasil]

Oma veikkaus on että macOS:ssa on joku sisäänrakennettu rankka ekvalisointi noille läppärin omille kaiuttimille jota se käyttää automaattisesti. Eli jostakin pitäisi vaan keksiä joku sopiva eq-asetus noille. Tuollaisia virityksiä on joissakin laitteissa tullut vastaan.

Voi olla. Sama ongelma Windowsin puolella (Mac + Win). Vaan eiköhän tällä kuitenkin pärjää. Täytyy streamata stereoihin, jos käy elo sietämättömäksi.

 

[Pörkyle]

Kiitos. Tosin en tiedä paraniko yhtään, mutta ei ainakaan huonontunutkaan.

Käynnistitkö pipewiren/tietokoneen uudelleen? Tällä komennolla voi tarkistaa että asetukset tuli voimaan.
pw-metadata -n settings

Jotain tän näköstä pitäs tulla terminaaliin.

Found "settings" metadata 31
update: id:0 key:'log.level' value:'2' type:''
update: id:0 key:'clock.rate' value:'48000' type:''
update: id:0 key:'clock.allowed-rates' value:'[ 44100, 48000, 88200, 96000, 192000 ]' type:''
update: id:0 key:'clock.quantum' value:'1024' type:''
update: id:0 key:'clock.min-quantum' value:'32' type:''
update: id:0 key:'clock.max-quantum' value:'2048' type:''
update: id:0 key:'clock.force-quantum' value:'0' type:''
update: id:0 key:'clock.force-rate' value:'0' type:''

 

[sbasil]

Käynnistitkö pipewiren/tietokoneen uudelleen? Tällä komennolla voi tarkistaa että asetukset tuli voimaan.
pw-metadata -n settings

Jotain tän näköstä pitäs tulla terminaaliin.

Found "settings" metadata 31
update: id:0 key:'log.level' value:'2' type:''
update: id:0 key:'clock.rate' value:'48000' type:''
update: id:0 key:'clock.allowed-rates' value:'[ 44100, 48000, 88200, 96000, 192000 ]' type:''
update: id:0 key:'clock.quantum' value:'1024' type:''
update: id:0 key:'clock.min-quantum' value:'32' type:''
update: id:0 key:'clock.max-quantum' value:'2048' type:''
update: id:0 key:'clock.force-quantum' value:'0' type:''
update: id:0 key:'clock.force-rate' value:'0' type:''

Juu, käynnistin ja outputti on juurikin jotain tuon suuntaista.

 

[Team_Slow]

Oon tehnyt raspberrystä apache2 webpalvelinta, mutta nyt taisi kusta koko homma niin pakko kysyä hieman jeesiä täältä. Koitin saada käyttäjälleni pääkäyttäjän oikeuksia, koska haluaisin, että voisin vapaasti siirrellä tiedostoja yms. WinSCP:llä ilman, että tarvitsee aina raspilla tehdä. Tekoäly neuvoi antamaan komennon sudo chown -R käyttäjä:root jolloin kaikki hajosi.

Kysymys kuuluukin, miten saisi helpoiten annettua linux puolella käyttöoikeudet mitä tarvitsen. Oikeastaan kaikki pyörii /var/www/html/ jossa on esim. index.html annanko tuohon html kansioon oikeudet jollain komennolla ja saan kaikkeen siitä eteenpäin oikeudet? Windowsiin tottuneena välillä kyllä kiroaa tätä linux puolta tällaisissa. Haluaisin, että mahdollisimman vähän tarvitsisi linux puolelta tehdä kun laite hieman epäkäytännöllinen käyttää vrt. pöytäkoneeseeni ja sen välineisiin.

 

[Squirrel]

Kysymys kuuluukin, miten saisi helpoiten annettua linux puolella käyttöoikeudet mitä tarvitsen. Oikeastaan kaikki pyörii /var/www/html/ jossa on esim. index.html annanko tuohon html kansioon oikeudet jollain komennolla ja saan kaikkeen siitä eteenpäin oikeudet? Windowsiin tottuneena välillä kyllä kiroaa tätä linux puolta tällaisissa. Haluaisin, että mahdollisimman vähän tarvitsisi linux puolelta tehdä kun laite hieman epäkäytännöllinen käyttää vrt. pöytäkoneeseeni ja sen välineisiin.

chmod-komennolla muutellaan oikeuksia, en tosin tiedä mitä oikeuksia haluat? -R parametrillä se muuttaa myös alihakemistoihin.

 

[brröö]

Meinasin vastata jostain chown liittyvää, mutta ehkä ei kannatta muuttaa sen /var/www oikeuksia tai saattaa ohjelmat suuttua siitä. Ehkä joku linkkaus kotihakemistosta -> www on mahdollista? Ehkä joku fiksumpi voi kertoa sotkeutuuko oikeudet siinä.

 

[ississ]

Oon tehnyt raspberrystä apache2 webpalvelinta, mutta nyt taisi kusta koko homma niin pakko kysyä hieman jeesiä täältä. Koitin saada käyttäjälleni pääkäyttäjän oikeuksia, koska haluaisin, että voisin vapaasti siirrellä tiedostoja yms. WinSCP:llä ilman, että tarvitsee aina raspilla tehdä. Tekoäly neuvoi antamaan komennon sudo chown -R käyttäjä:root jolloin kaikki hajosi.

Kysymys kuuluukin, miten saisi helpoiten annettua linux puolella käyttöoikeudet mitä tarvitsen. Oikeastaan kaikki pyörii /var/www/html/ jossa on esim. index.html annanko tuohon html kansioon oikeudet jollain komennolla ja saan kaikkeen siitä eteenpäin oikeudet? Windowsiin tottuneena välillä kyllä kiroaa tätä linux puolta tällaisissa. Haluaisin, että mahdollisimman vähän tarvitsisi linux puolelta tehdä kun laite hieman epäkäytännöllinen käyttää vrt. pöytäkoneeseeni ja sen välineisiin.

Ajoit siis komennon

chmod -R käyttäjä:root /var/www/html ?

Jos näin niin samalla komennolla sen voi myös korjata. Pitää vaan varmistaa mikä on raspin oikea käyttäjä+ryhmä apassille. Monesti kumpikin on "www-data".

Vaihtoehtoja on muutama, joka tapauksessa sillä käyttäjällä jolla apache ajaa pitää olla vähintään lukuoikeudet weppisivupuuhun. Jos skriptaat/yms niin sitten ehkä myös kirjoitus.

Käytännössä siis tiedostoja kirjoitettaessa pitää varmistaa että omistajaksi tulee sellainen ryhmä johon myös apache- käyttäjä kuuluu niin sekin saa lukea.

Jos haluat käyttää win- työkaluja on asentaa raspiin samba jonka avulla voit jakaa www- hakemiston ja käyttää sitä windowsista levyjaon kautta. Samban jaossa voi määritellä millä oikeuksilla, käyttäjällä ja ryhmällä tiedot kirjoitetaan, tässä tapauksessa pakotettaisiin www-data:www-data jolloin kaikki ulkoa jaon kautta luotavat tiedostot ja hakemistot saavat automaattisesti oikea omistaja ja oikeudet.

 

[Squirrel]

Vaihtoehtoja on muutama, joka tapauksessa sillä käyttäjällä jolla apache ajaa pitää olla vähintään lukuoikeudet weppisivupuuhun. Jos skriptaat/yms niin sitten ehkä myös kirjoitus.

Ei tarvitse lukuoikeuksia, pelkkä execute-oikeudet riittää

 

[Team_Slow]

Ajoit siis komennon

chmod -R käyttäjä:root /var/www/html ?

Jos näin niin samalla komennolla sen voi myös korjata. Pitää vaan varmistaa mikä on raspin oikea käyttäjä+ryhmä apassille. Monesti kumpikin on "www-data".

Vaihtoehtoja on muutama, joka tapauksessa sillä käyttäjällä jolla apache ajaa pitää olla vähintään lukuoikeudet weppisivupuuhun. Jos skriptaat/yms niin sitten ehkä myös kirjoitus.

Käytännössä siis tiedostoja kirjoitettaessa pitää varmistaa että omistajaksi tulee sellainen ryhmä johon myös apache- käyttäjä kuuluu niin sekin saa lukea.

Jos haluat käyttää win- työkaluja on asentaa raspiin samba jonka avulla voit jakaa www- hakemiston ja käyttää sitä windowsista levyjaon kautta. Samban jaossa voi määritellä millä oikeuksilla, käyttäjällä ja ryhmällä tiedot kirjoitetaan, tässä tapauksessa pakotettaisiin www-data:www-data jolloin kaikki ulkoa jaon kautta luotavat tiedostot ja hakemistot saavat automaattisesti oikea omistaja ja oikeudet.

Ei vaan sudo chown -R käyttäjä:root jolloin muutti ilmeisesti kaikkien tiedostojen kirjoitusoikeuksia joten sudo yms. ei enää toimi. Wlan yms. myös lakkasi toimimasta.

Kaikista kätevintähän olisi jos linuxissa saisi samanlailla kuin windowsin puolella, että käyttäjäni olisi admin jolloin ei tarvitsisi sudo komentoa ja ylipäätänsä saisin suoraan Winscp tehtyä kaikki muokkaukset tiedostoihin niin tavallaan alku säädön jälkeen ei tarvitsisi edes näppäimistöä olla kiinni raspberryssä. Kuitenkin ainakaan tekoälyn avulla en onnistunut saamaan kuin sudo oikeudet käyttäjälleni ja luonnollisesti se ei auta mitään tuossa Winscp tehdessä.

EDIT: Ja siis sillä ajattelin, että jos saisi ton www alapuolisiin kansioihin kaikki oikeudet saisin tehtyä aina kaikki tarvittavat muutokset windowsin puolelta ongelmitta.

 

[topiv]

Oikea tapa antaa käyttäjälle oikeus touhuta Apachen sivurakenteessa on lisätä käyttäjä www-data ryhmään

Ubuntu Linux Add a User to Group www-data (Apache Group) - GoranStimac.com

How do I add a user to the Apache group called www-data under Ubuntu or Debian Linux server operating systems using the command line option?

www.goranstimac.com

 

[ississ]

Ei vaan sudo chown -R käyttäjä:root jolloin muutti ilmeisesti kaikkien tiedostojen kirjoitusoikeuksia joten sudo yms. ei enää toimi. Wlan yms. myös lakkasi toimimasta.

Kaikista kätevintähän olisi jos linuxissa saisi samanlailla kuin windowsin puolella, että käyttäjäni olisi admin jolloin ei tarvitsisi sudo komentoa ja ylipäätänsä saisin suoraan Winscp tehtyä kaikki muokkaukset tiedostoihin niin tavallaan alku säädön jälkeen ei tarvitsisi edes näppäimistöä olla kiinni raspberryssä. Kuitenkin ainakaan tekoälyn avulla en onnistunut saamaan kuin sudo oikeudet käyttäjälleni ja luonnollisesti se ei auta mitään tuossa Winscp tehdessä.

EDIT: Ja siis sillä ajattelin, että jos saisi ton www alapuolisiin kansioihin kaikki oikeudet saisin tehtyä aina kaikki tarvittavat muutokset windowsin puolelta ongelmitta.

Katos, mistähän ihmeestä keksin chmod kun piti olla chown ???
No, jos kaikki on mennyt niin korjaushomma on aika iso. Boottaamalla tikulta tai laittamalla kortti/levy toiseen koneeseen onnistuu jos sudo ei enää toimi eikä root salasanaa ole.
Jos asetuket ja tarpeelliset tiedostot on tallessa niin uusi asennus ja konffaus on todennäköisesti helpompi.

Jatkossa kannattaa aina lukea komennon manuaali ennen suoritusta, varsinkin sudolla.

Normaali käyttäjän ei normaalisti tarvitse olla admin. Riittää että kuuluu oikeisiin ryhmiin (esim www-data) jolloin pystyy kirjlittamaan tarvittaviin paikkoihin.

 

[Squirrel]

x

 

[SamCer]

Koeajossa RHEL 9 ja onko siinä ainoa vaihtoehto vaihtaa kerneliä (kääntämällä itse, tai asentaa joku toinen) ja sen lisäksi vielä kääntää itse btrfs-progs, jos haluaa BTRFS-osioita käpistellä?

 

[SamCer]

Koeajossa RHEL 9 ja onko siinä ainoa vaihtoehto vaihtaa kerneliä (kääntämällä itse, tai asentaa joku toinen) ja sen lisäksi vielä kääntää itse btrfs-progs, jos haluaa BTRFS-osioita käpistellä?

Ei kellään ole infoa tuosta, et onko tuo ainoa vaihtoehto?

 

[Kaalip]

Ei kellään ole infoa tuosta, et onko tuo ainoa vaihtoehto?

Reddit - Dive into anything
Eka kommentti joltain RHEL it leadilta

Hi, I lead Linux Engineering at Red Hat. We aren't planning on using btrfs in any of our enterprise products. Fedora chose to use it and they have the autonomy to do that but we're not planning on adding it nor supporting it in the future for RHEL.

Sanoisin että on ainoa vaihtoehto

 

[SamCer]

Reddit - Dive into anything
Eka kommentti joltain RHEL it leadilta

Sanoisin että on ainoa vaihtoehto

Joo tuota vähän pelkäsinki...

 

[ississ]

Miten Linuxiin saa toimimaan hiirulaisen sivunäppäimet? Tällä hetkellä Pop OS pohjainen jakelu tunnistaa ainoastaan siimahännän vasemman, oikean ja keskimmäisen näppäimen. Sama puute myös Ubuntulla. Kokeiltu niin Lagitechin kuin Razerin rotilla.

En jaksanut kaivaa, jos popissa on xorg niin sen asetuksissa voi säätää hiiren napit.
Oletuksena X:llä ei taida olla asetustiedostoa ollenkaan vaan se pitää luoda ja sen jälkeen muokata. Saattaa olla että nykyään on jo jokin muukin tapa.

Jos wayland niin siitä ei ole kokemusta, ilmeisesti hankalampaa.

 

[topiv]

Miten Linuxiin saa toimimaan hiirulaisen sivunäppäimet? Tällä hetkellä Pop OS pohjainen jakelu tunnistaa ainoastaan siimahännän vasemman, oikean ja keskimmäisen näppäimen. Sama puute myös Ubuntulla. Kokeiltu niin Lagitechin kuin Razerin rotilla.

Oheisen ohjeen mukaan xbindkeys -ohjelmalla onnistuu ainakin Logitechin hiirelle

Reddit - The heart of the internet

www.reddit.com

 

[Marquette]

Joku awk- python- one-liner tarvittaisiin ..

Data on tämmöistä, siinä on 3...6 riviä nolla-ykkösiä aina 8 numeroa per rivi ja sitten välissä on noita 7 kpl puolipisteen rivejä. Rivejä on joitakin tuhansia.

Pitäisi saada numeroniput aina yhdelle riville ; erotettuna ja ;;;;;;; tilalle tulisi rivinvaihto. Kokeilin kaikenlaista mutta mikään ei toimi ... en vain osaa. Jeesatkaas joku hieman ...

0;0;0;0;0;0;0;0
0;0;0;0;0;0;0;0
1;1;1;1;1;1;1;1
;;;;;;;
0;0;0;0;0;0;0;0
0;0;0;0;0;0;0;0
1;1;0;0;1;0;0;0
1;1;1;1;1;0;0;0
;;;;;;;
0;1;0;0;0;0;0;0
0;1;0;0;0;0;0;0
0;1;0;0;0;0;0;0
1;1;1;1;1;0;0;0
;;;;;;;
0;0;0;0;0;0;0;0
0;1;1;0;0;0;0;0
1;1;0;0;0;0;0;0
1;1;1;1;0;0;0;0
;;;;;;;

ja pitäisi olla

0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;1;1;1;1;1;1;1;1
0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;1;1;0;0;1;0;0;0;1;1;1;1;1;0;0;0
0;1;0;0;0;0;0;0;0;1;0;0;0;0;0;0;0;1;0;0;0;0;0;0;1;1;1;1;1;0;0;0

 

[Kaalip]

Joku awk- python- one-liner tarvittaisiin ..

Data on tämmöistä, siinä on 3...6 riviä nolla-ykkösiä aina 8 numeroa per rivi ja sitten välissä on noita 7 kpl puolipisteen rivejä. Rivejä on joitakin tuhansia.

Pitäisi saada numeroniput aina yhdelle riville ; erotettuna ja ;;;;;;; tilalle tulisi rivinvaihto. Kokeilin kaikenlaista mutta mikään ei toimi ... en vain osaa. Jeesatkaas joku hieman ...

0;0;0;0;0;0;0;0
0;0;0;0;0;0;0;0
1;1;1;1;1;1;1;1
;;;;;;;
0;0;0;0;0;0;0;0
0;0;0;0;0;0;0;0
1;1;0;0;1;0;0;0
1;1;1;1;1;0;0;0
;;;;;;;
0;1;0;0;0;0;0;0
0;1;0;0;0;0;0;0
0;1;0;0;0;0;0;0
1;1;1;1;1;0;0;0
;;;;;;;
0;0;0;0;0;0;0;0
0;1;1;0;0;0;0;0
1;1;0;0;0;0;0;0
1;1;1;1;0;0;0;0
;;;;;;;

ja pitäisi olla

0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;1;1;1;1;1;1;1;1
0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;0;1;1;0;0;1;0;0;0;1;1;1;1;1;0;0;0
0;1;0;0;0;0;0;0;0;1;0;0;0;0;0;0;0;1;0;0;0;0;0;0;1;1;1;1;1;0;0;0

Testailin tolla sun datasetillä ja sain halutun lopputuloksen ihan Kate tekstieditorilla tehtyä.
-Avaa tekstieditorin replace työkalun
-vaihtaa mode Regular Expression
-Find: \n
-Replace: ;
-Find: ;;;;;;;;;
-Replace: \n
Eli tossa korvataan ensin rivinvaihdot puolipisteellä ja sitten yhdeksän puolipisteen rimpsut rivinvaihdolla nii saa rivinvaihdot oikeaan kohtaan.
En tiedä onko tästä apua mutta jos KDE työpöytäympäristö käytössä niin onnistunee yhtä helposti. Tai jos muissa tekstieditoreissa on yhtä tehokas replace toiminto.