Minulla oli läppäri joka ei suostunut pysymään valmiustilassa akun varassa ollessaan vaan boottasi kun yritti paluuta valmiudesta mutta verkkovirta kytkettynä ei ongelmaa. Wintoosa voi olla erilaisessa valmiudessa kun niitä voi olla erilaisia. Joku rautaongelma siellä varmaan on joka haittaa Linuxia mutta ei windowssia.
Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista
- Liittynyt
- 30.03.2021
- Viestejä
- 495
Joo UEFI:sta wake on lan pois päältä niin rauhottu ainakin itellä sama onglema. Intel I219-V verkkokortti
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 2 042
Tähän (2 kk kestäneeseen) ongelmaan nyt sitten mitä ilmeisemmin löytyi korjaus ja se oli niinkin yksinkertainen kuin emolevyn BIOSin päivittäminen tosiksi vanhimmasta BIOS versiosta (vuodelta 2020) toukokuussa julkaistuun tuoreimpaan versioon. Tai sitten BIOSissa oli joku vipu viturallaan ja päivityksen suorittama BIOSin resetointi laittoi vivut oikein...
Pipewireenkin tuli päivitys muutama päivä sitten, mutta siitä ei ollu vaikutusta tähän ongelmaan.
Miten BIOS päivitys voi vaikuttaa emolta löytyväään integroituun sekä eriliseen USB liitäntäiseen äänikorttiin? Ja ongelmaa ei ollu, jos ei ollu Pipewireä.
Asensin dell latitude 3420 läppäriin lubuntu käyttiksen. Osaatteko sanoa miten saisin läppärissä oleva kosketushiirilevyn toimimaan? Fyysiset näppäimet kyllä toimivat.
Ja ohjeet mieluiten kädestä pitäen, kiitos.
Muoks. No niin, vähän tutkii niin kyllä sieltä asetuksista haluamani toiminnot löytyivät.
Ja ohjeet mieluiten kädestä pitäen, kiitos.
Muoks. No niin, vähän tutkii niin kyllä sieltä asetuksista haluamani toiminnot löytyivät.
Viimeksi muokattu:
Joskus kun olen katsellut BIOS-päivitysten ChangeLogeja niin ei tämä nyt mitenkään ihan hirveän erikoista ole. Esimerkiksi virransäästössä (erinäisten laitteiden kanssa) on saattanut olla jotain ongelmia, jotka on korjattu BIOS-päivityksillä. Kaikki ongelmat ei tule esiin kuin vain just jollain eräällä laitteella käytettäessä jotain toista erästä softaa.
Jos changelogeissa ei ole mitään tähän viittaavaa niin vähän kumma juttu kyllä tosiaan.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14.10.2017
- Viestejä
- 851
Kuinka luotettavasti snap on teillä toiminut uudemmissa Ubuntuissa? Mulla on eräässä koneessa Lubuntu 24.04, jossa Firefox ja Thunderbird on defaulttina asennettu snap-paketteina. Huomasin tänään, että automaattinen päivitys ei toimi eli mulla on käytössä vanhentuneet versiot ohjelmista. Jos laitan
Eli "seuraava" päivitys oli neljä päivää sitten?
Ongelma tässä on se, että normikäyttäjällä jää helposti tärkeät tietoturvapäivitykset asentamatta. Mikään Firefoxissa tai Thunderbirdissä ei indikoi, että käytössä on vanhentunut versio, ja toisaalta kaikki muut ohjelmat päivittyy normaalisti apt:n kautta.
snap refresh --list, niin molempien kohdalla näkyy ajantasainen versio, mutta snap refresh --time näyttää seuraavaa:
Koodi:
last: 4 days ago, at 12:48
next: 4 days ago, at 22:46Ongelma tässä on se, että normikäyttäjällä jää helposti tärkeät tietoturvapäivitykset asentamatta. Mikään Firefoxissa tai Thunderbirdissä ei indikoi, että käytössä on vanhentunut versio, ja toisaalta kaikki muut ohjelmat päivittyy normaalisti apt:n kautta.
Nämä ovat vääriä kysymyksiä koskien Ubuntua. Canonicalin omien intressien mukaista olisi kysellä että miten aikovat toimitusjohtajan virkaa näyttelevän shamaaninsa johdolla integroida enemmän inkluusiota ja diversiteettiä jakeluihinsa.
Mahtaako distroilla olla kovin isoa eroa sinänsä, se työpöytäympäristö niitä resursseja syö.
Itse olen Atom-koneissa käyttänyt XFCE-työpöytää (jos olen ylipäätään tarvinnut graafista käyttöliittymää), se on ainakin tuntunut varsin kevyeltä. Noille tehottomammille laitteille on vaan jo hankala löytää linux-jakelua joka toimii "wanhassa" raudassa kun aika moni distro vaatii jo esim PAE:ta sun muita ja itselläni on kaikenlaisiin pikkujuttuihin kaikenlaisia ikiwanhoja minipc:itä ollut käytössä.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 7 004
MX Linux – Midweight Simple Stable Desktop OS
mxlinux.org
Tuota olen käyttänyt vanhoilla netbookeilla...
Itsekin olen tuota MX Linuxia käyttänyt wanhoissa koneissa ja olikohan toinen joku AntiX tms. Ilmeisesti ovat jotenkin yhteistyössä tms, ei ole hetkeen tarvinnut noita low-end-koneita käpistellä.MX Linux – Midweight Simple Stable Desktop OS
Tuota olen käyttänyt vanhoilla netbookeilla...
Tuo nyt olisi aika tyhmä nimi, varsinkin kun eri Linux-jakeluista on myös esimerkiksi yritysversioita jne. Linux on mielestäni ihan hyvä nimi Linuxille.
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 562
Mielestäni Linux on ihan ok nimi kernelille. Sillähän ei ole mitään tekemistä OS:n kanssa tuolla nimellä siis vaan on tosiaan kernelin kutsumanimi ja OS nimiä on sitten vaikka mitä, kuten Fedora, Ubuntu, Android jne...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 470
Sain pari kk sitten ilmaiseksi yhden "kuulemma" hylkykuntoisen HP:n läppärin, se ois muuten menny kaatopaikalle.
Eihän siinä varsinaisesti ollu muuta vikaa kuin se vitun hidas windows 10, kuitenni AMD A9-9420 APU prossu, 8Gb rammia, teranen kovo jne..
Ensin kokeilin ihan factory resettiä siihen , vaan eihän se auttanut juurikaan, paska mikä paska se wintoosa.
Sitten kokeilin sen taustajuttuja karsia, ei sekään loppujen lopuksi paljoa auttanut..
Nyt kun aikaa (ja olutta) oli, ni kovo vaan raakasti sileeksi ja Lubuntu 24.04 tilalle, ni jopas muuttui koneen luonne. Aivan pirun nopsakka konehan siitä tuli.. ilomielinhän tätä käyttelee.
Eihän siinä varsinaisesti ollu muuta vikaa kuin se vitun hidas windows 10, kuitenni AMD A9-9420 APU prossu, 8Gb rammia, teranen kovo jne..
Ensin kokeilin ihan factory resettiä siihen , vaan eihän se auttanut juurikaan, paska mikä paska se wintoosa.
Sitten kokeilin sen taustajuttuja karsia, ei sekään loppujen lopuksi paljoa auttanut..
Nyt kun aikaa (ja olutta) oli, ni kovo vaan raakasti sileeksi ja Lubuntu 24.04 tilalle, ni jopas muuttui koneen luonne. Aivan pirun nopsakka konehan siitä tuli.. ilomielinhän tätä käyttelee.
Sähän voit nimetä sen uudestaan. Teet vain forkin kernelistä ja nimeät miten tykkäät.
Ei ihan nyt näinkään... nuo ovat erilaisia jakeluita (distribuutioita). Käyttöjärjestelmän nimeksi Linux on ihan "oikein", tai sitten voi puhua GNU/Linuxista. Kts. GNU/Linux naming controversy - Wikipedia
Distribuutio/jakelu käytännössä ylläpitää jonkin paketinhallintatyökalun avulla käytettäviä servereitä, joista haetaan (yleensä binaari)paketteja , mm. Kernelin, GNU-työkalut, DE:n (tai useamman), itsensä ja paljon muustakin. "Kattodistribuutio" pitää yllä pohjaa, mm. koko paketinhallintajärjestelmäsovellusta.
Siitä, mikä on käyttöjärjestelmä voikin saada mielenkiintoisen semantiikkaan liittyvän keskustelun. Windowsia kun ei taida edes saada, tai ei voi käyttää ilman graafista käyttöliittymää (kait mitenkään?). OS X:n periaatteessa saisi, muttei kovin helposti ainakaan taviskäyttäjänä. Taustalla kuitnekin on OpenDarwin (kait edelleen, jos ei ole viime vuosina muuttunut?) jossa on riittävät palikat komentorivipohjaisen suurelta osin POSIX-yhteensopivan käyttöäjärjestelmän pystyttämiseen.
Linux-kernelillä itsessään ei tee mitään. Rinnalle laitetaan yleensä GNU-työkalut, jolloin pääsee jo tekemään "melkein mitä tahansa", tosin ilman graafista käyttöliittymää. Laihempia vaihtoehtoja on esim. Busybox (routteriin, laihaan rescue-ympäristöön yms.). Graafiseksi käyttöliittymäksi yleensä laitetaan jokin X.Org:n tai nykyään Waylandin päällä pyörivä typöpöytäympäristö, mutta jotkin hakkerit tykkää jostain tiling-windowmanagerista. On vähän makuasia, haluaako sanoa graafisen käyttöliittymän olevan osa käyttöjärjestelmää. Joistain käyttiksistä sitä ei saa helposti vaihdettua, mutta Linuxeihin voi hyvin helposti vaihtaa vaikkapa Gnomen tilalle KDE Plasman. Tästä syystä on ehkä fiksuita / käytännöllisintä puhua Linuxista (tai GNU/Linuxista), puhua jakelusta tai distribuutiosta kun haluaa kertoa minkä niistä on valinnut, ja työpöytäympäristöstä/ikkunamanagerista, kun haluaa kertoa mitä graafista käyttöliittymää käyttää (jos käyttää ;-) ) .
EDIT: Joku vois vielä selittää mitä on openRC, SysVInit ja systemd... näistä jälkimmäinen aikalailla dominoi nykyään ja osa sitä ehkä perustellusti ja perusteetta vihaa. Itse en nyt jaksa ;-). Mutta Google/Wikipedia varmasti osaa kertoa.
Viimeksi muokattu:
Itseasiassa ainakin Windows 10:sta on IoT-versio joka taitaa olla pelkästään komentoriviltä käytettävä variantti. Ja Maceissa tuon käyttiksen taustalla on joku BSD-variantti jonka pohjalta tuo (Open)Darwin on tehty joten asiat alkavat mennä monimutkaiseksi. Tuo linuxin nimeäminenkin on tosiaan monimutkainen juttu tuon GNU/Linux -jutun takia.
Itse käyttäisin noista eri linux-varianteista distron nimeä koska sillä pystyy edes jossainmäärin määrittelemään käyttöjärjestelmän ja käyttöympäristön ominaisuuksia, linux kun voi tarkoittaa oikeastaan lähes mitä vaan.
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 562
Ja jotta OS saataisiin aikaiseksi niin tarvitaan se kernel. Joko sitten linux, bsd, taikka jokin muu.
No ei mielestäni siitä saa aikaan kovin kummoista keskustelua kun OS sulla on silloin kun saat sillä jotain tehtyä taikka siinä pyörii jokin palvelu.
Saa kyllä:
What is Server Core?
Discover the benefits of the Server Core installation option in Windows Server. Learn how it reduces the attack surface and optimizes performance for server roles.
learn.microsoft.com
Muistaakseni Server 2008 lähtien tuo ollut mahdollista. Ja lisäksi tuo Windows IOT mahdollistaa myös.
Noniin ja noi kun yhdistää niin silloin sinulla on OS eikö vain?
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 562
Ne on kaikki prosesseja jotka ajetaan heti ensimmäisenä kun kerneli on bootattu eli toisinsanoen "init system". Tosin toi OpenRC ei kovin yleinen ole ja se on sellainen kummallisuus että on riippuvainen sysvinitistä kuitenkin. Se on gentoo:n kehitelty alkujaan ja alpine sitä kanssa käyttää ja jokunen muu.
Noi initit siis käynnistää kaiken muun järjestelmässä. systemd on alkanu rönsyillä jo ulos tuosta perinteisestä init tyylistä tarjoten jopa ihan palveluita kuten esim systemd-resolved.service
Paina githubissa Fork-nappia
Search and replace -toiminnolla lähdekoodista Linux -> <Uusi nimi>
Käännä
???
Profit
- Liittynyt
- 08.04.2022
- Viestejä
- 2 083
Tämä on pitkälti juurikin semantiikkaa. Nämä Linux systeemit oikeastaan tekee sen rajan käyttöjärjestelmän ja sovellusten välillä aika hämäräksi. Ainakin useimmissa distroissahan kaikki kerneliä ja bootloaderia myöten on pakettienhallinnan piirissä olevia paketteja, mutta samaten siellä pakettienhallinnassa on kaikenlaisia sovelluksia. Lopulta onkin oikeastaan tavallaan aika mielivaltaista, että mikä on osa käyttöjärjestelmää ja mikä ei.
Linux distrothan on tavallaan vain läjä eri lähteistä kasattuja ohjelmia jotka on kasattu yhteen tarjoamaan käyttäjälle hyödyllinen järjestelmä.
Esimerkiksi OpenBSD:n tapauksessa raja käyttöjärjestelmän ja sovellusten välillä on ehkä vähän selkeämpi. Siinä on selkeästi erotettu ns. "base system", joka sisältää kernelin, bootloaderin jne. ja erilaisia perus daemoneja ja työkaluja, sekä Xorg:in. Sitten on ns. "ports" kokoelma, jossa on erilaisia ulkopuolisia sovelluksia, jotka ei virallisesti kuulu tuohon käyttöjärjestelmään.
Myös Fedoran atomiset versiot Kinoite ja Silverblue (ja oliko niitä muitakin) menee tähän suuntaan, missä on "System software" joka sisältää sen käyttöjärjestelmän sekä joitain perussovelluksia. Varsinaiset sovellukset sitten asennetaan flatpakkeina. Silti raja on ainakin toistaiseki vähän häilyvä, kun vaikkapa tiedostoselain ja Firefox on natiiveina paketteina. Näistä jälkimmäinen kaiketi siirtyy aikanaan flatpakiksi, mutta se ensimmäinen onkin sitten jo makuasia, että onko se "osa käyttöjärjestelmää" vai "sovellus".
- Liittynyt
- 02.02.2024
- Viestejä
- 1 941
uutta Linux kerneliä pukkaa
www.omgubuntu.co.uk
-kuulemma paranneltu Ryzen integroitu näyttis tuki
-intel Xe2 grafiikkajuttuja
-Steam Deck IMU tuki
Linux Kernel 6.10 Released with LOTS of Epic Changes
Linux kernel 6.10 has been officially released. The latest version of the Linux kernel adds an array of improvements, including a new memory sealing
www.omgubuntu.co.uk
-kuulemma paranneltu Ryzen integroitu näyttis tuki
-intel Xe2 grafiikkajuttuja
-Steam Deck IMU tuki
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 3 080
Paljon ongelmia amdgpu korttien kanssa tässä 6.10 ekassa versiossa. Kotain pätsejä olikin jo CachyOSään tullut noita korjaamaan (taitaa olla yksi harvoja jossa jo 6.10 tarjollauutta Linux kerneliä pukkaa
Linux Kernel 6.10 Released with LOTS of Epic Changes
Linux kernel 6.10 has been officially released. The latest version of the Linux kernel adds an array of improvements, including a new memory sealing
-kuulemma paranneltu Ryzen integroitu näyttis tuki
-intel Xe2 grafiikkajuttuja
-Steam Deck IMU tuki
Ekan generaation Lenovo T14s ja Xubuntu 24, asennuksen jälkeen boottaa kerran mutta kun sen jälkeen sammuttaa ja käynnistää uudelleen niin ei käynnisty, jää vain musta ruutu näkyviin. Koetettu asennusta muutaman kerran samalla muutellen bios asetuksia. [edit] kerran koetettu ajaa live-tikun avulla käynnistyksen korjaus, ei tehonnut. Mitäs siinä voisi kokeilla ennen kuin luovuttaa.
Ja ei, se ei boottaa ekaa kertaa asennustikulta, kone on sammutettu ja tikku otettu irti ennen ekaa boottia.
Ja ei, se ei boottaa ekaa kertaa asennustikulta, kone on sammutettu ja tikku otettu irti ennen ekaa boottia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Useammankin Lenovon kanssa turannut, ei ole tällaista tullut ikinä vastaan ja näillä tiedoilla aika vaikea ehdottaa ratkaisuakaan kun ei tiedä mitä siellä mustan ruudun takana tapahtuu, onko ongelma Secure Boot, bootloader vai mystisesti epäyhteensopiva rauta. Joskus tullut vastaan rautaa jolla distro X ei vaan toimi vaikka toisen kanssa ei mitään ongelmaa. Eli itse kokeilisin jotakin toista, ei-Ubuntu distroa.
Tekeekös tuo jotain logia mitä voisi live-tikun kanssa käydä jälkikäteen lukemassa.
Niin, jäi mainitsematta että kokeilin Mintiä joka ei bootannut asennuksen jälkeen kertaakaan mutta sehän on samaa sarjaa. Täytyy jossain vaiheessa testata jollain muulla.
Vähän tökkii nämä Linux-testailut. Laitoin sen Xubuntun T480:een joka toimii useamman kuin yhden bootin ja secure bootin disabloinnin jälkeen alkoi kuva tulla telakkaankin kytketyille näytöille mutta telakkaan kytkety näytöt toimivat peilinä ja niissä resoluutiona 1440p mutta kuva-alana FullHD. Kun lähtee HDMI:llä kytketyltä näytöltä siirtämään ikkunaa telkalla kytketylle näytölle niin ikkunan reuna näkyy edelleen HDMI:llä kytketyssä näytössä vaikka se tulee näkyviin telakassa olevaan näyttöön, HDMI näytön reuna vastaa telakkaan kytketyssä näytössä 1080 pikselin kohtaa. En osaa selittää paremmin mutta en saa sitä säädetty niin että ikkuna ilmestyy telakssa olevan näytön reunaan vasta kun se häviää hdmi-näytön reunasta.
[edit} Kokoonpanona siis 3*1440p näyttöjä joista kaksi telakassa ja yksi suoraan hdmi:llä. Miten Ubuntussa nuo erottaa toisistaan asetuksissa kun ovat samanlaisia?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Ei osaa bubuntuista sanoa sen enemmän mutta kai se ainakin journalia kirjoittaa.
Journalit löytynee kuitenkin normaalista paikasta
/var/log/journal alta, pitää osoittaa journalctl lukemaan niitä sieltä.Ehkä distrokeskustelun puolelle tämä aihe?
Joo kyllä Debian johdannaisineen on yleisin. Jos Androidia ei oteta lukuun.
En oikein tiedä mitä tarkoitat noilla kustomoiduilla, Debianista on eri versioita kylläkin, on 32- ja 64-bittistä, vakaata ja testiversiota ja monenlaista työpöytäympäristöä.
Johdannaisia on sitten pilvin pimein, Ubuntu johtuu Debianista ja Ubuntusta on johdettu Mint, jossa on edelleen ylläpitäjiensä makujen mukaan hiottu käyttäjäkokemus. Samaa sukuhaaraa siis.
Ja Mint tarjoaa tasan samat vakiintuneempien distrojen edut, samat .debit ja flatpakit siihen istuu kuin Ubuntuunkin. Sekoittanet Debianpohjaiset jakelut johonkin toiseen, esimerkiksi Fedoraan joka on RPM-pohjainen jakelu. Jakelu, joka on yhteensopiva Debianin kanssa, on Debianpohjainen jakelu. Lähdekoodin avullahan ohjelmistoja voi asennella mihin Linuxjakeluun hyvänsä.
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen itse vastaan että valinnanvapaus. Ainakin 99% kaikista Linuxjakeluista on omalta kannaltani turhia. Paitsi etteivät ole. Vaikka en suurinta osaa jakeluista ja softista tule ikinä käyttämään, niin hyödyn kaikesta kehitystyöstä joka Linuxin ympärillä tehdään.
Kuka tahansa voi ottaa Debianin tai pelkän Linux-ytimen ja polkaista oman distronsa pystyyn. Jos se on hyvä niin se jää eloon, jos ei niin kuolee pois. Kukaan ei ylhäältäpäin määrää mikä menee jatkoon ja mikä ei.
Jos jokin on mielestäsi turhaa, ei sitä tarvitse käyttää.
- Liittynyt
- 14.10.2017
- Viestejä
- 851
En ole varma liittyykö varsinaisesti Linuxiin, mutta mikäköhän on pielessä, kun ison (200 gigaa) tiedoston kopioiminen ulkoiselta USB-SSD:ltä kannettavan omalle SSD:lle takkuaa siten, että kaikki muukin hidastuu? Alussa kaikki kopioituu normaalisti (eli kohdetiedoston koko kasvaa tasaisesti), mutta jossain vaiheessa kopiointi hidastuu merkittävästi, jolloin myös koko kone rupeaa tahmaamaan pahasti. Esim. uuden terminaalin avaaminen kestää ikuisuuden, nettisivut latautuu tosi hitaasti, dmesg ei aukea jne.
Jos katson topilla, niin muistia on vaikka kuinka paljon vapaana, swappia ei ole käytössä, mikään prosessi ei käytä merkittävästi CPU:ta, mutta "load average" on jossain 40:n paikkeilla (normaalikäytössä alle 1).
Sitten kun kopiointi on vihdoin valmis, niin kaikki palautuu normaaliksi, eikä ainakaan dmesg näytä mitään virhettä tapahtuneen.
Jos katson topilla, niin muistia on vaikka kuinka paljon vapaana, swappia ei ole käytössä, mikään prosessi ei käytä merkittävästi CPU:ta, mutta "load average" on jossain 40:n paikkeilla (normaalikäytössä alle 1).
Sitten kun kopiointi on vihdoin valmis, niin kaikki palautuu normaaliksi, eikä ainakaan dmesg näytä mitään virhettä tapahtuneen.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 130
Onko sulla btrfs ja siinä kompressointi päällä, joku sellainen voisi selittää asian ..
- Liittynyt
- 14.10.2017
- Viestejä
- 851
Läppärissä on ext4 ja full disk encryption. Ihan Kubuntun installerilla tehty eli ei mitään kummallisempia virityksiä. Vapaata tilaa osiolla on puoli teraa tiedoston kopioimisen jälkeenkin.
Todennäköisesti toi kryptays aiheuttaa ton (eli vie kaiken cpu:n tehon), toki helppo testata, että tapahtuuko sama levylle, mitä ei ole kryptattu. Loadit nousee siksi, kun muut operaatiot jumittaa jonossa. Mitä jos suoritat kopioinnin, komentorivillä ja laitat sille vaikka nice arvoksi 19, eli:
Bash:
nice -n 19 cp tiedosto /johonkinEdit: ei kyllä varmaan muuta tilannetta, koska se cp komento ei jumita konetta, vaan se prosessi, joka kryptaa, eli sille renice -n 19 voisi auttaa paremmin.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14.10.2017
- Viestejä
- 851
Niin siis CPU:n käyttö oli topin mukaan (ja myös tuulettimien äänen perusteella) hyvin pientä silloin, kun hidastelu oli päällä. Alussa (about ensimmäisen 50 gigan aikana), kun tiedostokoko kasvoi kovaa vauhtia, topissa taisi näkyä jotain kryptaamiseen liittyvää, ja tuulettimienkin perusteella CPU:n käyttö oli hieman lisääntynyt, mutta mitään dramaattisia sivuvaikutuksia tällä ei ollut. Vasta siinä vaiheessa kun kirjoitusnopeus hidastui ja CPU:n käyttö pieneni, alkoi muu hidastelu ilmetä. Ja load average vaikuttaa siis tässä tapauksessa olevan käänteisesti verrannollinen CPU:n käyttöön.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Jos loadit huitelee taivaissa mutta CPU käyttö on suht matalalla tarkoittaa sitä että taskeja/threadeja on odottelemassa suoritusta muista syistä kuin prossuajan puuttumisen vuoksi. Koska levykopioinnista kyse niin voisin lyödä vetoa että IOWaitista kyse, eli jostakin syystä tuo kopiointi tukkii I/O puolen siinä määrin että muut ajossa olevat taskit joutuvat odottelemaan sen vuoksi ja tämä aiheuttaa takkuamista.
Top ei ole paras työkalu I/O kuorman seurantaan. Onnistuu paremmin iotopilla (uudempi ja parempi C toteutus löytynee nimellä iotop-c tai vastaava), myös btop(++) pystyy paremmin näyttämään tämän vieläpä käppyröillä. Siihen saa myös CPU käppyrän yhteyteen vastaavasti iowaitin näkyville.
Juu, samaa itse veikkaan eli iowait siellä on syyllisenä. Töissäkin jokunen vuosi sitten ihmeteltiin miksi yksi virtuaalikone tuntui hidastelevan välillä ja selvisi että se oli vanhalla pyörivällä levyllä joten levy-io tahmasi. Se kun siirrettiin SSD:lle niin johan alkoi puhtia piisaamaan.
Itselläni on kotona omassa virtuaalialustassa vähän samaa ongelmaa, pari palvelua alkaa pikkuhiljaa välillä hyytyä iowaittiin, pitäisi saada pari SSD-levyä lisättyä siihen niin saisi IO-intensiivisiä palveluita siirrettyä nopeammalle levypinnalle.
Tehokäyttäjistä viis, mutta Mint ja Pop_OS! on kyllä ensikokeilijoiden kannalta kivuttomimmat vaihtoehdot. Flatpakista saa tehokäyttäjät olla mitä mieltä haluaa, mutta uusille käyttäjille se on erittäin tervetullut. Tosin mielestäni siinä on liikaa paketteja ja sen pitäisi ehdottomasti kertoa, mitä frameworkia kyseinen ohjelma käyttää. Näin uudet käyttäjät ymmrtäisivät, miksi toiset ohjelmat näyttävät "Gnomelta" ja toiset "KDE:ltä".
Kokeilin FreeBSD 14.1:stä julkaisusta eiliseen, mutta Waylandiin, Pipewireen ja Bluetoothiin tottuneena jouduin vaihtamaan Alpineen. Samalla Thinkad X270-läppärin akun kesto muuttui 1-2:sta tunnista noin kahdeksaan tuntiin.
Onkin surullista, että FreeBSD:n vuosibudjetti on vain 2,2-2,7 miljoonaa, vaikka niin moni teknologiajätti on tehnyt siitä softansa kivijalan.
Kokeilin myös Devuania ennen Alpinea, mutten saanut sen minimiasennusta boottaamaan asennuksen jälkeen.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
BSD lisenssi tällaisen mahdollistaa, jos ei ole velvoitteita niin kaikki on firman hyväntahtoisuuden varassa. Ja pukumiehet ei sellaista tue ellei siitä jää viivan alle jotakin.
GPL ja vastaavat ovat yrityksille myrkkyä, pitäisi käyttää rahaa jonkin paranteluun niin että muutkin siitä hyötyisivät maksamatta latiakaan.
Ehkä nämä antavat hieman osviittaa kysymykseesi:
Linux Foundation Annual Report 2023
Tap into the latest open source publications. Discover insights from our projects and open technology thought leaders.
www.linuxfoundation.org
https://lunduke.locals.com/post/5049241/linux-foundation-now-spends-only-2-of-their-revenue-on-linux
Torvaldsin ajoitus oli niinsanotusti täydellinen. Jo vuonna 2000 autojen (ainakin) abs-järjestelmät käyttivät Linuxia. Facebook maksoi myös muhkean summan Linux Foundationille, jotta he ottivat Metaversen sekä myöhemmin AI:n kehityksen kontollensa Facebookin epäonnistuttua molemmissa hankkeissa.
- Liittynyt
- 13.12.2016
- Viestejä
- 3 402
Johtuisiko vaan SSD levystä. Cache täyttyy ja levyn kirjoitusnopeus putoaa, vaikuttaa sitten negatiivisesti sen toimintaan muutenkin.
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 562
Väittäisin että tämä juurikin on syy. Itte joskus ihmettelin samankaltaista ja silloin päädyin tuohon SSD:n cachen kyykkäämiseen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
GNU/Linuxista puhuminen Androidin yhteydessä kertoo lähinnä ymmärryksen puutteesta. Androidissa on kyllä kernelinä Linux mutta jonka Google on pyrkinyt aitaamaan mahdollisimman minimaaliseen GPL nurkkaukseen, eikä siinä ole GNU userlandiakaan mistä se GNU tulee kun GNU/Linuxista puhutaan.
Jääkööt kotitehtäväksi selvittää minkä päälle se sen sijaan rakentuu. Ei tarvitse palauttaa.
Sieltä samasta lähteestä löytyy se oikeakin vastaus:
”Android is a Linux distribution according to the Linux Foundation,[205] Google's open-source chief Chris DiBona,[206] and several journalists.[207][208]Others, such as Google engineer Patrick Brady, say that Android is not Linux in the traditional Unix-likeLinux distribution sense; Android does not include the GNU C Library (it uses Bionic as an alternative C library) and some other components typically found in Linux distributions.”
Paitsi että kirjoitit kylläkin näin:
Ja GNU ei ole päätynyt Androidiin.
- Liittynyt
- 21.01.2017
- Viestejä
- 287
GNU/Linux:n kernel on Linux. Androidin kernel on Linux.
Hieromasauvassa on sähkömoottori. Teslassa on sähkömoottori.
Tesla ei kai pohjaudu hieromasauvaan, eikä hieromasauva päätynyt Teslaan?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 655
Tämä toisaalta selittäisi joitakin asioita..
Uutiset
-
Apple julkaisi vuosien odotuksen jälkeen uudet Studio Displayn ja Studio Display XDR:n
3.3.2026 23:21
-
Apple julkaisi M5-sukupolven MacBook Airin ja M5 Pro- ja Max-piireillä varustetut MacBook Prot
3.3.2026 22:39
-
Apple julkaisi uudet tehokkaammat M5 Pro- ja M5 Max -järjestelmäpiirit
3.3.2026 21:55
-
Qualcomm julkisti Snapdragon Wear Elite -alustan puettaviin laitteisiin
3.3.2026 00:41
-
Lenovo esitteli MWC:ssä konseptitason Legion Go Foldin ja ThinkBook Modular AI PC:n
3.3.2026 00:19
