Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Tosiaan tällainenkin tupelo onnistui ainakin Mintin salasanan nollaamaan terminaalin kautta kun oli edellinen päässyt unohtumaan. Ohjeetkin löytyi kätevästi netistä.
 
Tosiaan tällainenkin tupelo onnistui ainakin Mintin salasanan nollaamaan terminaalin kautta kun oli edellinen päässyt unohtumaan. Ohjeetkin löytyi kätevästi netistä.
Joo, Linuxiin on jopa pykälän, tai pari, helpompaa vaihtaa se passu vs. Windows.

Ei ole kannanotto suuntaan eikä toiseen kun itellä Fedora ja Ubuntu pääkäyttiksenä ja Windows 11 Pro rinnalla ihan vain 1-4 kerran/kk verran pelaamista varten (BF2, joka sekin taitais kyllä toimia Linukan puolella).

Hatarasta muistista vedettynä: Linukan passun muutos vaati LiveLinuxilla koneen boottauksen > sudo/root-oikeuksilla chroot Linukkaan, jossa unohtunut passu sijaitsee > passun muutos roottina (passwd <käyttäjätunnus jonka passu unohtunut>) > ulos chrootista (ei pakollinen, muistaakseni) > koneen rebootti Linukkaan, jossa unohtuneen passun käyttäjä sijaitsee > Kirjaudu sisään uudella passulla

Windowssin passun oon yleensä vaihtanut, tai luonut uuden käyttäjän admin-oikeuksilla, mutta en nollannut/poistanut, kun yhteen koneeseen yritin kerran passun nollausta LiveLinuxin käynnistyksen jälkeen asennetulla chntpw:llä useampaan kertaan, niin se nollaus aina epäonnistui. Sen sijaan passun vaihto uuteen ja uuden admin-oikeuksilla luodun käyttäjän luonti (passun kera) on toiminu aina, niin sen vuoksi käytän noita kahta vaihtoehtoja ja samalla säästyy (ehkä) aikaa :).
 
Joo, Linuxiin on jopa pykälän, tai pari, helpompaa vaihtaa se passu vs. Windows.

Ei ole kannanotto suuntaan eikä toiseen kun itellä Fedora ja Ubuntu pääkäyttiksenä ja Windows 11 Pro rinnalla ihan vain 1-4 kerran/kk verran pelaamista varten (BF2, joka sekin taitais kyllä toimia Linukan puolella).

Hatarasta muistista vedettynä: Linukan passun muutos vaati LiveLinuxilla koneen boottauksen > sudo/root-oikeuksilla chroot Linukkaan, jossa unohtunut passu sijaitsee > passun muutos roottina (passwd <käyttäjätunnus jonka passu unohtunut>) > ulos chrootista (ei pakollinen, muistaakseni) > koneen rebootti Linukkaan, jossa unohtuneen passun käyttäjä sijaitsee > Kirjaudu sisään uudella passulla

Windowssin passun oon yleensä vaihtanut, tai luonut uuden käyttäjän admin-oikeuksilla, mutta en nollannut/poistanut, kun yhteen koneeseen yritin kerran passun nollausta LiveLinuxin käynnistyksen jälkeen asennetulla chntpw:llä useampaan kertaan, niin se nollaus aina epäonnistui. Sen sijaan passun vaihto uuteen ja uuden admin-oikeuksilla luodun käyttäjän luonti (passun kera) on toiminu aina, niin sen vuoksi käytän noita kahta vaihtoehtoja ja samalla säästyy (ehkä) aikaa :).
Joissakin linuxeissa on jopa vielä helpompaa, joissakin pääsee bootissa valitsemaan single-user moden jossa kone boottaa suoraan root-käyttäjänä sisään ja sitten ei tarvitse kuin passwd:lla vaihtaa salasana.

Windowsin salasanojen avaamisesta en tiedä muuta kuin että mulla on sopiva USB-tikku jolla boottaamalla koneen pääsee suoraan vaihtamaan käyttäjien salasanoja ellei levy ole kryptattu.
 
Onpas tämä nyt taas. Siis miten saan JBL Bluetooth-kuulottimet kytkettyä tähän. Laitoin kyllä päälle yhteyden ja luurit myös päällä. Windows löytää mutta Linux ei. Mitä?
 
Onpas tämä nyt taas. Siis miten saan JBL Bluetooth-kuulottimet kytkettyä tähän. Laitoin kyllä päälle yhteyden ja luurit myös päällä. Windows löytää mutta Linux ei. Mitä?
Mikä distro? Pitää olla asennettuna bluez, pipewire tai pulseaudio ja koodekit (esim. SBC). Parita eka laite bluetooth-asetuksista ja tarvittaessa merkkaa luotetuksi. Pitäisi ilmestyä pulseaudioon tai pipewireen äänilaitteeksi jos yhteys on päällä.
 
Onpas tämä nyt taas. Siis miten saan JBL Bluetooth-kuulottimet kytkettyä tähän. Laitoin kyllä päälle yhteyden ja luurit myös päällä. Windows löytää mutta Linux ei. Mitä?
Onko ne kuulokkeet paritusmoodissa? Vaatii yleensä jonkin pitkän painalluksen, että alkaa näkymään. Jos on paritettu aiemmin Windowsiin, niin se löytää ne sen takia

Mikä distro? Pitää olla asennettuna bluez, pipewire tai pulseaudio ja koodekit (esim. SBC). Parita eka laite bluetooth-asetuksista ja tarvittaessa merkkaa luotetuksi. Pitäisi ilmestyä pulseaudioon tai pipewireen äänilaitteeksi jos yhteys on päällä.
Kait kaikissa distroissa tulee vakiona mukana kaikki oleellinen. Ehkä Archin manuaalisessa asennuksessa voi jotain oleellista jäädä puuttumaan.
 
Onko ne kuulokkeet paritusmoodissa? Vaatii yleensä jonkin pitkän painalluksen, että alkaa näkymään. Jos on paritettu aiemmin Windowsiin, niin se löytää ne sen takia


Kait kaikissa distroissa tulee vakiona mukana kaikki oleellinen. Ehkä Archin manuaalisessa asennuksessa voi jotain oleellista jäädä puuttumaan.

Nyt kun kokeilin Android-luurilla niin tämä ainakin kysyi, että paritetaanko. Ja tuntui yhdistävän. En tiedä tuosta Linux Mintistä nyt.
 
Onko ne kuulokkeet paritusmoodissa? Vaatii yleensä jonkin pitkän painalluksen, että alkaa näkymään. Jos on paritettu aiemmin Windowsiin, niin se löytää ne sen takia


Kait kaikissa distroissa tulee vakiona mukana kaikki oleellinen. Ehkä Archin manuaalisessa asennuksessa voi jotain oleellista jäädä puuttumaan.
Juu, esimerkiksi Archissa bluetooth ei ole pakollinen. Muutenhan se aika lailla on asennettuna.
 
Nyt kun kokeilin Android-luurilla niin tämä ainakin kysyi, että paritetaanko. Ja tuntui yhdistävän. En tiedä tuosta Linux Mintistä nyt.
Ja tarkistetaan sitten vielä seuraava itsestäänselvyys, eli olethan Linuxissa siinä näkymässä joka myös etsii laitteita, etkä vain näytä niitä aiemmin paritettuja?
 
Ja tarkistetaan sitten vielä seuraava itsestäänselvyys, eli olethan Linuxissa siinä näkymässä joka myös etsii laitteita, etkä vain näytä niitä aiemmin paritettuja?

En tiedä mitä tein tai en tehnyt. Mutta kun käynnistin koneen uudestaan. Luuri löytyi. Ja siis kaikkea muuta paskaa tuo aiemmin näytti mutta ei tuota juuri kyseistä laitetta.

Josta herääkin kysymys. Mitä tai miten näitä muita laitteita tuohon voi näkyä, ja siihen sitten päälle että yhdistetäänkö vai ei. Miten näitä laitteita voi estää, eihän nämäkään luurit mitään sen kummempia kysyneet?
 
En tiedä mitä tein tai en tehnyt. Mutta kun käynnistin koneen uudestaan. Luuri löytyi. Ja siis kaikkea muuta paskaa tuo aiemmin näytti mutta ei tuota juuri kyseistä laitetta.

Josta herääkin kysymys. Mitä tai miten näitä muita laitteita tuohon voi näkyä, ja siihen sitten päälle että yhdistetäänkö vai ei. Miten näitä laitteita voi estää, eihän nämäkään luurit mitään sen kummempia kysyneet?
Jotta laitteet näkyvät tietokoneella, täytyy niiden, no, olla näkyvissä. Usein esimerkiksi kuulokkeet ovat näkyvissä, kun ne joko käynnistetään ekaa kertaa tai laitetaan erikseen paritustilaan. Joykut kuulokkeet ja muutkin laitteet pysyvät näkyvillä koko ajan. Joistakin, yleensä sellaisista laitteista joissa on näyttö ja monipuolisempi käyttöliittymä, nökyvyyden voi erikseen laittaa pois päältä.
 
Jotta laitteet näkyvät tietokoneella, täytyy niiden, no, olla näkyvissä. Usein esimerkiksi kuulokkeet ovat näkyvissä, kun ne joko käynnistetään ekaa kertaa tai laitetaan erikseen paritustilaan. Joykut kuulokkeet ja muutkin laitteet pysyvät näkyvillä koko ajan. Joistakin, yleensä sellaisista laitteista joissa on näyttö ja monipuolisempi käyttöliittymä, nökyvyyden voi erikseen laittaa pois päältä.

Joo mutta miten itse tietokoneen?
 
Kuinka tuo poisnäkyvyyden saa siis yleensäkään pois. Tai miksi se on edes mahdollista?

Siis jos sulla on Bluetooth päällä niin saat yhteyden kehen tahansa verkkoon?
Tietenkin bluetoothissa tarvii luvat että voi käyttää laitetta. Bluez mahdollistaa kaikenlaista kuten että tietokone voi toimia kaiuttimena tai vastaanottaa muuta tavaraa, niin on hyvä että saa tarvittaessa etsittyä.
 
Pystyykö Ubuntun tiedostoa /var/cache/apt/pkgcache.bin muuttamaan johonkin selkokieliseen muotoon? Tai onko olemassa joku helppo tapa lukea kansion /var/lib/apt/lists kaikki tiedostot johonkin json-tiedostoon tai vaikka sqlite-tietokantaan? Tuon kansion tiedostot on kai saatavilla myös täältä, mutta ei yhtään sen koneluettavammassa muodossa. Tästä voisi varmaan olla jotain apua, jos noita tiedostoja rupeaisi manuaalisesti parsimaan.

Ihan vaan harrastuksen vuoksi ajattelin, että voisi kerätä kaiken paketti-informaation yhteen taulukkoon, josta voisi sitten tehdä kyselyjä kuten "mikä on yleisin paketti muiden pakettien Suggests-kentässä" jne. Varmaan tunnin googlettelin, mutta en löytänyt mitään hyödyllistä.
 
Pystyykö Ubuntun tiedostoa /var/cache/apt/pkgcache.bin muuttamaan johonkin selkokieliseen muotoon? Tai onko olemassa joku helppo tapa lukea kansion /var/lib/apt/lists kaikki tiedostot johonkin json-tiedostoon tai vaikka sqlite-tietokantaan? Tuon kansion tiedostot on kai saatavilla myös täältä, mutta ei yhtään sen koneluettavammassa muodossa. Tästä voisi varmaan olla jotain apua, jos noita tiedostoja rupeaisi manuaalisesti parsimaan.

Ihan vaan harrastuksen vuoksi ajattelin, että voisi kerätä kaiken paketti-informaation yhteen taulukkoon, josta voisi sitten tehdä kyselyjä kuten "mikä on yleisin paketti muiden pakettien Suggests-kentässä" jne. Varmaan tunnin googlettelin, mutta en löytänyt mitään hyödyllistä.

Ekana tulee mieleen esim. ottaa lista paketeista aptin cachessa apt-cache pkgnames ja hakea sen perusteella pakettien tiedot apt-cache show <paketti> josta parsii ne haluamaansa muotoon.
 
Ekana tulee mieleen esim. ottaa lista paketeista aptin cachessa apt-cache pkgnames ja hakea sen perusteella pakettien tiedot apt-cache show <paketti> josta parsii ne haluamaansa muotoon.
No tuo oli tavallaan se mun lähtökohta. Ei sitten tosiaan taida olla mitään kovin paljon helpompaa tapaa olemassa.

Rupesin miettimään, että miten apt osaa noita tiedostoja lukea, ja tajusin, että Linux-tyyliin apt:n toiminnallisuus on saatavilla kirjastona: libapt-pkg-dev. Näitä headereita kun vähän selailee, niin varmaan löytyy joku helpohko tapa kerätä kaikki tarvittava pakettitieto: apt-pkg/pkgcache.h · main · APT Developers / apt · GitLab

Kauan sitten joku on kysynyt jotain vastaavaa: How to use libapt (or libept) in debian-like system to list packages and get their infos?

Eiköhän näillä päästä alkuun.
 
apt:n lähdekoodi oli aika vaikeaselkoista, mutta löysin apt:lla python-paketin python3-apt (joka oli ainakin itselläni jo asennettuna), jolla saa aika helposti kaivettua tietoa paketeista.

Python:
import apt
cache = apt.Cache()
cache.open()

Esim. sum(c.candidate.installed_size for c in cache) antaa Ubuntu 24.04:ssa kaikkien pakettien yhteenlasketuksi asennuskooksi n. 900 gigaa.

Paketin kaikki metatiedot tekstimuodossa dictissä: dict(cache['libgstreamer-plugins-base1.0-0'].candidate.record)

Pieni bugi näyttäisi olevan, kun konfliktiriippuvuudet näkyy kahtena: cache['libgstreamer-plugins-base1.0-0'].candidate.get_dependencies("Conflicts")
 
Taitaa käydä niin, että Linuxiin tulee siirryttyä pääkonessa sitten kun Win 10 vanhenee.
Testailin talvella Linux Minttiä ja hyvä on. Tänään testasin Win 11 ja oli tullut mainoksia...

Turha toivoa suuria, mutta pelaan useasti vanhoja CD/DVD-llä olevia PC-pelejä ja ne olisi mukava saada toimimaan Linuxilla, eli joku no-cd Fix pitäisi kehittää.

Siksipä joutuu jatkossakin käyttämään useita koneita, XP-kone on todella hyvä vanhoille CD-peleille ja Win 8.1 ja 10 joillekin muille, Linuxia voisi käyttää yleisesti. Win 11 jää ehkä testaamiseen.
 
Turha toivoa suuria, mutta pelaan useasti vanhoja CD/DVD-llä olevia PC-pelejä ja ne olisi mukava saada toimimaan Linuxilla, eli joku no-cd Fix pitäisi kehittää.
Joitain vanhoja pelejä on myös saanut Steamista pikkurahalla. Tosin nyt kun katsoin muutaman satunnaisen vanhan pelin, niin kympin luokkaa niissä oli hinta, joten jos useamman tahtoo niin maksaahan ne sitten jo jotain. Jos sattuu haluamiaan näkemään tarjouksessa, niin voi päästä aika paljon vähemmällä säätämisellä. CD-ajan pelit tosin saattaisi pyöriä virtuaalikoneessakin ihan riittävän hyvin nyky raudalla. Windows XP vaan virtuaalisena käyttöön, niin ei tarvi fyysistä XP-konetta.
 
Joitain vanhoja pelejä on myös saanut Steamista pikkurahalla. Tosin nyt kun katsoin muutaman satunnaisen vanhan pelin, niin kympin luokkaa niissä oli hinta, joten jos useamman tahtoo niin maksaahan ne sitten jo jotain. Jos sattuu haluamiaan näkemään tarjouksessa, niin voi päästä aika paljon vähemmällä säätämisellä. CD-ajan pelit tosin saattaisi pyöriä virtuaalikoneessakin ihan riittävän hyvin nyky raudalla. Windows XP vaan virtuaalisena käyttöön, niin ei tarvi fyysistä XP-konetta.

Myös GOGista löytyy jonkin verran vanhoja pelejä, monesti DRM valmiiksi poistettuna vieläpä.
 
Terve.
Muutama sukulainen on huomannut ettei win 10 tueta enään syksyllä ja ovat alkaneet kiusaamaan linux kysymyksillä.
Pitäisi saada 10:lle korvaaja perusnetti käyttöön ja koneet ovat kannettavia vuosilta 2005-2018 eikä vaihto uudempiin tule kysymykseen. Koska käyttö on satunnaista uutisten selailua, sähköpostin käyttöä ja nettipankin käyttöä joten tietoturvan ja päivitysten pitää toimia automaattisesti. Logiikan olisi oltava windows mallinen koska vanhemmat käyttäjät eivät taatusti ala opettelemaan uusia metkuja.
Kubuntu 24.04 olen testannut ja toimivalta vaikuttaa. Ubuntu 24.04 ei jostain syystä asentunut suomeksi vaan jätti osan teksteistä englanniksi.
Tulevat käyttäjät haluavat tietysti suomenkielisen käyttiksen.
 
Terve.
Muutama sukulainen on huomannut ettei win 10 tueta enään syksyllä ja ovat alkaneet kiusaamaan linux kysymyksillä.
Pitäisi saada 10:lle korvaaja perusnetti käyttöön ja koneet ovat kannettavia vuosilta 2005-2018 eikä vaihto uudempiin tule kysymykseen. Koska käyttö on satunnaista uutisten selailua, sähköpostin käyttöä ja nettipankin käyttöä joten tietoturvan ja päivitysten pitää toimia automaattisesti. Logiikan olisi oltava windows mallinen koska vanhemmat käyttäjät eivät taatusti ala opettelemaan uusia metkuja.
Kubuntu 24.04 olen testannut ja toimivalta vaikuttaa. Ubuntu 24.04 ei jostain syystä asentunut suomeksi vaan jätti osan teksteistä englanniksi.
Tulevat käyttäjät haluavat tietysti suomenkielisen käyttiksen.

Itse olen laittanut porukoille Ubuntun Cinnamonilla. Siinä oli myös, että heti asennuksen jälkeen oli englanti kielenä, mutta bootin jälkeen kaikki oli lopulta Suomea. Suosittelen kokeilemaan.
 
Itse olen laittanut porukoille Ubuntun Cinnamonilla. Siinä oli myös, että heti asennuksen jälkeen oli englanti kielenä, mutta bootin jälkeen kaikki oli lopulta Suomea. Suosittelen kokeilemaan.
Kuinka sujuvasti toimii vanhemmissa läppäreissä tyylin 8/240 prossuina intel 6000-7000/AMD 1000-2000 ja pari celeron laitteissa? Oma laite on liian uusi.
 
Tuollaiseen vanhemman henkilön nettisurffauskäyttöön minä suosittelisin Linux Mintiä Cinnamonilla. Siinä on varsin selkeä käyttöliittymä ja muistuttaa paljolti (vanhempaa) Windowsia. En ota mitään kantaa mikä Linux on jossain muussa mielessä paras, mutta Linux Mint on omalla kokemuksella suoraan paketista helppo ja toimiva vähemmän atk:hon virittyneelle henkilölle.
 
Kiitos.
Otetaan Mint kokeiltavaksi. Kubuntu päivittyy automaattisesti, toivottavasti Mint tekee samoin.

Saanee tapahtumaan samalla tavalla kuin muissakin Debian-pohjaisissa. Mutta kannattaa tiedostaa että ei taida yksikään point release distro päivittää automaagisesti uuteen releaseen. Näitä ovat yleisimmät Debian-johdannaiset (Ubuntu, Mint, ym), Fedora jne.

Niin kauan kuin käytössä oleva versio on tuettuna, siihen tulee päivityksiä. Sitten vaatii hieman käsityötä päivittää seuraavaan releaseen.
 
Saanee tapahtumaan samalla tavalla kuin muissakin Debian-pohjaisissa. Mutta kannattaa tiedostaa että ei taida yksikään point release distro päivittää automaagisesti uuteen releaseen. Näitä ovat yleisimmät Debian-johdannaiset (Ubuntu, Mint, ym), Fedora jne.

Niin kauan kuin käytössä oleva versio on tuettuna, siihen tulee päivityksiä. Sitten vaatii hieman käsityötä päivittää seuraavaan releaseen.
On sen verran käsityötä että painaa ”upgrade now”nappia popup ikkunasta. Näin ainakin Ubuntussa
 
On sen verran käsityötä että painaa ”upgrade now”nappia popup ikkunasta. Näin ainakin Ubuntussa
Juu, mutta jos joku painaa "Ei kiitos / Don't upgrade" -nappia niin ei enää uudestaan kysele, ainakaan pitkään aikaan. Tosin, jos asentaa jonkun LTS-distron niin jos parin-kolmen vuoden välein sattuu paikanpäällä käymään niin päivittää silloin vaikka käsin uudempaan, Ubuntussa taisi olla LTS:llä tukea sen 5v niin varmaan siinä ajassa kerkiää kerran-pari paikanpäälläkin käväisemään.
 
Terve.
Muutama sukulainen on huomannut ettei win 10 tueta enään syksyllä ja ovat alkaneet kiusaamaan linux kysymyksillä.
Pitäisi saada 10:lle korvaaja perusnetti käyttöön ja koneet ovat kannettavia vuosilta 2005-2018 eikä vaihto uudempiin tule kysymykseen. Koska käyttö on satunnaista uutisten selailua, sähköpostin käyttöä ja nettipankin käyttöä joten tietoturvan ja päivitysten pitää toimia automaattisesti. Logiikan olisi oltava windows mallinen koska vanhemmat käyttäjät eivät taatusti ala opettelemaan uusia metkuja.
Kubuntu 24.04 olen testannut ja toimivalta vaikuttaa. Ubuntu 24.04 ei jostain syystä asentunut suomeksi vaan jätti osan teksteistä englanniksi.
Tulevat käyttäjät haluavat tietysti suomenkielisen käyttiksen.
Debian 12 tai MX Linux varmaan ihan hyviä vaihtoehtoja muiden ehdotettujen lisäksi. KDE työpöydällä natiivi ohjelmat ja päivitykset saa kätevästi discover sovelluksesta asennettua.

Solus Budgie työpöydällä olis kans aika helppokäyttöinen mutta siihen tulee päivityksiä lähes jokaviikonloppu mutta päivitykset toisaalta aika helppo asentaa parilla klikkauksella ja salasanan syötöllä.
 
Debian 12 tai MX Linux varmaan ihan hyviä vaihtoehtoja muiden ehdotettujen lisäksi. KDE työpöydällä natiivi ohjelmat ja päivitykset saa kätevästi discover sovelluksesta asennettua.

Solus Budgie työpöydällä olis kans aika helppokäyttöinen mutta siihen tulee päivityksiä lähes jokaviikonloppu mutta päivitykset toisaalta aika helppo asentaa parilla klikkauksella ja salasanan syötöllä.
Ja jos oikein automaattista päivitystä kaipaa niin ainakin debian-pohjaisiin saa unattended upgrades -asetuksen päälle eli päivittelee ihan automaagisesti tavalliset päivitykset, vaihtoehtoisesti joko pelkät security-päivitykset tai kaikki, distron versiota ei sentään itsestään päivitä.
 
Juu, mutta jos joku painaa "Ei kiitos / Don't upgrade" -nappia niin ei enää uudestaan kysele, ainakaan pitkään aikaan. Tosin, jos asentaa jonkun LTS-distron niin jos parin-kolmen vuoden välein sattuu paikanpäällä käymään niin päivittää silloin vaikka käsin uudempaan, Ubuntussa taisi olla LTS:llä tukea sen 5v niin varmaan siinä ajassa kerkiää kerran-pari paikanpäälläkin käväisemään.
Niin taisi olla tuokin vaihtoehto, sitä en tiedä ehdottaako uudestaan millon. Löytyy myös muistuta myöhemmin nappi
 
Fedora Workstation alkaa olla siinä tilassa, että perusjutut ja päivitykset onnistuu ihan GUI:n kautta. Ilmoittelee oletuksena myös päivityksistä, mutta tietenkin jos käyttäjä vain sivuuttaa nuo, niin se ei toimi.

DNF:n saa toki asentamaan päivitykset automaattisesti, mutta Fedoran julkaisusyklin takia ainakin kerran vuodessa pitäisi päivittää uudempaan versioon (esim. 39 --> 41), jonka automatisointi ei taida järkevästi onnistua. Mutta tuonkin pitäisi nykyään onnistua GUI:n kautta.

Jos käyttö on oikeasti vain netin selausta, niin saattaisi olla järkevää ettei tuollaisella kokemattomalla käyttäjällä ole ollenkaan pääsyä root käyttäjään, niin ei saa järjestelmää yhtä herkästi solmuun. Mutta sitten tietenkin pitäisi olla valmis tekemään tarvittaessa ylläpitotoimia käyttäjän puolesta.
 
Terve.
Muutama sukulainen on huomannut ettei win 10 tueta enään syksyllä ja ovat alkaneet kiusaamaan linux kysymyksillä.
Pitäisi saada 10:lle korvaaja perusnetti käyttöön ja koneet ovat kannettavia vuosilta 2005-2018 eikä vaihto uudempiin tule kysymykseen. Koska käyttö on satunnaista uutisten selailua, sähköpostin käyttöä ja nettipankin käyttöä joten tietoturvan ja päivitysten pitää toimia automaattisesti. Logiikan olisi oltava windows mallinen koska vanhemmat käyttäjät eivät taatusti ala opettelemaan uusia metkuja.
Distron sopivuus riippuu aika lailla spekseistä, jos puhutaan noista vuoden 2005 koneista. Jos kone on 32-bittinen, yhdellä ytimellä, ilman UEFIä ja muistiakin esim. giga tai alle, niin rajaa kyllä tosi monet nykyiset distrot jo pois. Intelin Meltdown/Spectre-paikat myös syövät aika paljon tehoja. h264-videon toistoon kiihdytys löytyy vasta 2006-2008 välin näytönohjaimista, vähän merkistä riippuen.
 
Distron sopivuus riippuu aika lailla spekseistä, jos puhutaan noista vuoden 2005 koneista. Jos kone on 32-bittinen, yhdellä ytimellä, ilman UEFIä ja muistiakin esim. giga tai alle, niin rajaa kyllä tosi monet nykyiset distrot jo pois. Intelin Meltdown/Spectre-paikat myös syövät aika paljon tehoja. h264-videon toistoon kiihdytys löytyy vasta 2006-2008 välin näytönohjaimista, vähän merkistä riippuen.
Toisaalta, kun tuossa esimerkkitapauksessa puhuttiin vanhemman henkilön sähköpostin lukemisesta ja pankkiasioinnista niin noihin ei paljon tehoja tarvitse nykypäivänäkään. Ihan hyvin pärjää jollain 2005-aikakauden koneella 32-bit käyttiksellä. Mitään ihmeempiä videoita tuollaisella ei katsella tai ei paljon pelailla mutta sellaiseenhan ei ollut tarvettakaan. Jos koneessa on ollut Win10 niin takuulla on linuxilla kevyempi ja jouheampi käyttökokemus samalla raudalla. Tosin, kovin monet distrot eivät enää taida 32-bit asennusimageja jaella eli jos kone ei tue 64bit käyttistä niin melkein sen perusteella pitää distro valita.
 
Toisaalta, kun tuossa esimerkkitapauksessa puhuttiin vanhemman henkilön sähköpostin lukemisesta ja pankkiasioinnista niin noihin ei paljon tehoja tarvitse nykypäivänäkään. Ihan hyvin pärjää jollain 2005-aikakauden koneella 32-bit käyttiksellä. Mitään ihmeempiä videoita tuollaisella ei katsella tai ei paljon pelailla mutta sellaiseenhan ei ollut tarvettakaan. Jos koneessa on ollut Win10 niin takuulla on linuxilla kevyempi ja jouheampi käyttökokemus samalla raudalla. Tosin, kovin monet distrot eivät enää taida 32-bit asennusimageja jaella eli jos kone ei tue 64bit käyttistä niin melkein sen perusteella pitää distro valita.
Kyse ei nyt ollut siitä, riittääkö pankkiasiointiin vaan esim. osasta distroista on poistettu kokonaan tuo 32-bit installeri kuten sanoitkin. Sitten on vielä se, että esim. Rust kääntää väkisin mukaan SSE-käskyjä, joita ei ole kaikissa 32-bit koneissa. Firefoxissa ja joissain GPU-ajureissa alkaa olla Rustia ja Ubuntukin on väläyttänyt ideaa että tulisi vakiona heille Rust-pohjainen coreutils-korvike. Uusimmasta OpenJDK:sta loppuu 32-bit x86-tuki syksyllä ja luultavasti Microsoftin esimerkkiä seuraten ohjelmat pikkuhiljaa seuraavat perästä. Kyllähän sen saa toimimaan, mutta voi tulla vähän ylläpitovaivaa lisää.
 
Teinpä pikaisen tarkastuksen ketkä vielä jakelee 32-bittistä. Jos rajaa rolling releaset ja pikkujakelut pois, jää jäljelle lähinnä Debian ja Linux Mint Debian edition.
 
Teinpä pikaisen tarkastuksen ketkä vielä jakelee 32-bittistä. Jos rajaa rolling releaset ja pikkujakelut pois, jää jäljelle lähinnä Debian ja Linux Mint Debian edition.
Muistan lukeneeni, että Debianin seuraavasta versiosta eli Trixiestä (ilmestynee 2025) olisi poistumassa x86-installeri. x86 onnistuu edelleen jos asentaa eka vanhan Debianin ja päivittää tai asentaa debootstrapilla itse alusta asti ja kääntää oman kernelin. Näistä minusta tulee vähän ylläpitovaivaa kyllä eikä sovi ihan joka mummolle.
 
Terve.
Muutama sukulainen on huomannut ettei win 10 tueta enään syksyllä ja ovat alkaneet kiusaamaan linux kysymyksillä.
Pitäisi saada 10:lle korvaaja perusnetti käyttöön ja koneet ovat kannettavia vuosilta 2005-2018 eikä vaihto uudempiin tule kysymykseen. Koska käyttö on satunnaista uutisten selailua, sähköpostin käyttöä ja nettipankin käyttöä joten tietoturvan ja päivitysten pitää toimia automaattisesti. Logiikan olisi oltava windows mallinen koska vanhemmat käyttäjät eivät taatusti ala opettelemaan uusia metkuja.
Kubuntu 24.04 olen testannut ja toimivalta vaikuttaa. Ubuntu 24.04 ei jostain syystä asentunut suomeksi vaan jätti osan teksteistä englanniksi.
Tulevat käyttäjät haluavat tietysti suomenkielisen käyttiksen.
Lähtisin Linux Mintillä ja parempaan rautaan Cinnamon, huonompaan XFCE.
Jos kone on liian mopo niin toteaisin omistajalle että ei onnistu vaan uudempi kone olisi jo aiheellista hankkia. Mikäli siis omalle ajalle antaa arvoa, antiikkiläppärin käyttökuntoon saattaminen ja ylläpito on aikaavievää puuhaa.
 
Vanhalla intel atom 1c2t 64bit tuhnuläppärillä ajossa Debian XFCE, pyörivä lätty vaihettu johonki kingstonin 60GB 2,5" SSD ajalta kun nuo oli uus juttu. RAM piti päivittää 2GB tikkuun kun meinas swapatessa ruveta tökkimään kuitenkin. Areenasta pyörii ohjelmat ihan hyvin tollakin kokoonpanolla kun jaksaa odotella sivujen latautumisen. Kyllä nuo nykysoftat vetää vanhat koneet aika koville vaikka mitä taikatemppuja tekis. Youtube ei pyöri kehuttavasti tolla jos saa etusivun edes ladattua. 2c4t 4GB ram ja SSD varmaan pitäis olla vähintään että edes kevyemmät distrot pyöris miellytävästi selainkäytössä. Kannattaa vaihtaa levyn SSD ja rammia vaikka torista vitosella niin isot kammat kun kone tukee jos noita vanhoja rutkuja meinaa tekohengittää.
 
Kiitos kattavista vastauksista.
Kannettavat ovat 64-bittisiä Lenovo, HP vehkeitä ja pyörittävät win 10:ä tarpeeksi ripeästi, itse olin aikoinaan niitä hankkimassa ( vuosia sitten) ja toimin teknisenä tukena. Cinnamon vaikuttaa ihan passelilta ja XFCE pitää vielä kokeilla.
Voiko linuxia käyttää ilman salasana kyselyä kuten windowsia? Kyllä sen oppivat mutta mitä helpommin käyttö sujuu sen parempi.
Oli myös Asus mutta menee vaihtoon, vanhin kone.
 
Teinpä pikaisen tarkastuksen ketkä vielä jakelee 32-bittistä. Jos rajaa rolling releaset ja pikkujakelut pois, jää jäljelle lähinnä Debian ja Linux Mint Debian edition.

AntiX:n saa myös 32bittisenä LXLE näköjään lopetettu. 32-bittinen rauta alkaa olla jo niin vanhaa että ei sillä kovin mielekästä surffaus kokemusta saa millään distrolla. Johonkin pikku taustapalveluun voi rahkeet vielä riittää.
 
AntiX:n saa myös 32bittisenä LXLE näköjään lopetettu. 32-bittinen rauta alkaa olla jo niin vanhaa että ei sillä kovin mielekästä surffaus kokemusta saa millään distrolla. Johonkin pikku taustapalveluun voi rahkeet vielä riittää.
AntiX käyttää myös Debianin repoja, joten siksi se 32-bittinen on tuettu. Laskin sen tuohon "pikkujakelut"-kategoriaan. Mutta jos Debiankin aikoo tosiaan kuopata 32-bittiset, niin aika heikoksi käy tuki. Tosin kun 64-bittisiä koneita saa varmaan käytettynä jo ilmaiseksi, niin eipä noita antiikkikoneita oikein järkeä ole enää käyttää.
 
Toisaalta, kun tuossa esimerkkitapauksessa puhuttiin vanhemman henkilön sähköpostin lukemisesta ja pankkiasioinnista niin noihin ei paljon tehoja tarvitse nykypäivänäkään. Ihan hyvin pärjää jollain 2005-aikakauden koneella 32-bit käyttiksellä. Mitään ihmeempiä videoita tuollaisella ei katsella tai ei paljon pelailla mutta sellaiseenhan ei ollut tarvettakaan. Jos koneessa on ollut Win10 niin takuulla on linuxilla kevyempi ja jouheampi käyttökokemus samalla raudalla. Tosin, kovin monet distrot eivät enää taida 32-bit asennusimageja jaella eli jos kone ei tue 64bit käyttistä niin melkein sen perusteella pitää distro valita.

Nyt kyllä täytyy sanoa että jonkun 2005 vuoden raudan käyttö nykyisin ei ole kyllä kovin järkevää. Se on kuitenkin 20v vanhaa rautaa eli käytännössä tikittävä aikapommi.
Uudempaa rautaa kun saa ihan muutamalla kympillä niin ei pitäisi kyllä ketään viedä konkurssiin.
 
Vanhalla intel atom 1c2t 64bit tuhnuläppärillä ajossa Debian XFCE, pyörivä lätty vaihettu johonki kingstonin 60GB 2,5" SSD ajalta kun nuo oli uus juttu. RAM piti päivittää 2GB tikkuun kun meinas swapatessa ruveta tökkimään kuitenkin. Areenasta pyörii ohjelmat ihan hyvin tollakin kokoonpanolla kun jaksaa odotella sivujen latautumisen. Kyllä nuo nykysoftat vetää vanhat koneet aika koville vaikka mitä taikatemppuja tekis. Youtube ei pyöri kehuttavasti tolla jos saa etusivun edes ladattua.
Riippuu resoluutiosta. Mulla on vanhassa x86-tabletissa Atom X5 Z8350 Quad Core 1.92GHz ja 4 gigaa muistia ja Youtube ei jaksa kyllä kokonäytössä pyörittää h264-videota tuolla ilman että tulee frame droppia (vaikka raudan speksien puolesta pitäisi jaksaa). mpv-soitin soittaa kyllä sujuvasti. Tosin pitäisi kokeilla uudestaan Firefox 136:lla, kun tuota GPU-kiihdytystä on kehitetty parissa viime versiossa taas.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 787
Viestejä
5 137 830
Jäsenet
82 037
Uusin jäsen
elkks

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom