Maaseudulla asuminen. Kaupunki vs maaseutu

[eskoasko45]

Eikös tuollaisen keskuslämmitysjärjestelmän hajotessa voida laittaa sähköpatterit ja vesiboileri joka kämppään niin ei tarvitse kalliita investointeja. Toki voi lakipykälät tulla vastaan lämmitysmuodon vaihtuessa ja sähköliittymä voi tarvita muutoksia, mutta ideana vaan heitin.

Jos yhtiö kyvytön lainan ottamiseen, niin osakkat henkilökohtaisella rahoituksella 2500€ ilmalämpöpumppu ja sähköpatteri pesuhuoneeseen.
Näihin kun yhdistää väliovien auki pitämisen, niin saa Ilpin energian siirtymään.

Tämmöistä käytännössä olen todistanut ihan 2000-luvun sähkölämmitteisissä rivitalossa, joissa lattiasähkölämmitykset on vain kriittisenä alarajan turvana.

 

[pulatunnus]

Eikös tuollaisen keskuslämmitysjärjestelmän hajotessa voida laittaa sähköpatterit ja vesiboileri joka kämppään niin ei tarvitse kalliita investointeja. Toki voi lakipykälät tulla vastaan lämmitysmuodon vaihtuessa ja sähköliittymä voi tarvita muutoksia, mutta ideana vaan heitin.

Juttu lähti rivarista jossa viimeiset lähtiän suorasähköllä lämmitti ja noin yleistäen siinä on järkeä tilapäisesti.

Yleistäen 70 luvun rivarille vaikea keksiä miksi lämittää ennen purkua.

Asuntoilmoitukset ketjussa oli hiljan linkki rivitaloyhtiön myyntilmoitukseen jossa oli toimiva suorasähkölämmitys, ilmalämpöpumpuilla tuettu, lähtöhinta euron + suunnitelma kohde hankkeesta kyvykkyydellä se toteuttaa.

Yritän sanoa, kärjistäen 70 rivari on kiinteistöä arvoalentava (vs purettu ja sivottu , vastaavalla rakennusoikeudella liittymineen)

 

[Paskisti]

Juttu lähti rivarista jossa viimeiset lähtiän suorasähköllä lämmitti ja noin yleistäen siinä on järkeä tilapäisesti.

Yleistäen 70 luvun rivarille vaikea keksiä miksi lämittää ennen purkua.

Asuntoilmoitukset ketjussa oli hiljan linkki rivitaloyhtiön myyntilmoitukseen jossa oli toimiva suorasähkölämmitys, ilmalämpöpumpuilla tuettu, lähtöhinta euron + suunnitelma kohde hankkeesta kyvykkyydellä se toteuttaa.

Yritän sanoa, kärjistäen 70 rivari on kiinteistöä arvoalentava (vs purettu ja sivottu , vastaavalla rakennusoikeudella liittymineen)

Hainkin sitä että jos yhtiössä on asukkaat tallella mutta eivät voi korjata keskuslämmitystä rahoituksen puutteessa niin ilpit ja sähköpatterit ei kummoista maksa niin ei tartte koko talonyhtiötä ainakaan heti laittaa konkkaan ja taloa purkuun.

 

[---Alf]

Taloyhtiö toimii kunnes tulee haasteita, eikä se enää toimi...
Ensimmäinen ongelma, joka tulee vastaan on kiinteistön sähköliittymä.
Toiseksi jostakin syystä taloyhtiön remonttien hinnat ovat jostakin eri todellisuudesta kuin omakotitalon vastaavat kerrottuna asuntojen määrälle. En ymmärrä hintaeroja.

 

[eskoasko45]

Toiseksi jostakin syystä taloyhtiön remonttien hinnat ovat jostakin eri todellisuudesta kuin omakotitalon vastaavat kerrottuna asuntojen määrälle. En ymmärrä hintaeroja.

Maallikko osakkaat eivät osaa johtaa ja järkeistää ja vaatia remontoinnin tarjoussisältöä, ja harvassa taloyhtiössä rakennusalan kyvykäs ja kokenut luottohenkilö ilmaisessa hallitustyössä, jolloin päästään siihen että remontoinnin alkusysäyksen ja ohjaamisen vastuu jää teknisesti tietämättömälle isännöitsijälle, jolla ei ole arvosidettä taloyhtiöön, joka hyötyy urakoitsijoiden kanssa hyvä veli hintasopimisesta.

Eli keskiössä on kyvyttömät osakkaat, joilla on päätösosuus yhtiössä

 

[pulatunnus]

Hainkin sitä että jos yhtiössä on asukkaat tallella mutta eivät voi korjata keskuslämmitystä rahoituksen puutteessa niin ilpit ja sähköpatterit ei kummoista maksa niin ei tartte koko talonyhtiötä ainakaan heti laittaa konkkaan ja taloa purkuun.

Jos yhtiössä asukkaita niin pitkään että mennään hätäratkaisuihin, niin tuskin yhtiö (muut osakkaat) halukkaita maksamaan jäljelle jääneiden pattereita ja ILPejä. ja kannattaako niitä yhtiön ostaa, vai omistaasukkaan itse. niin saa edes ne lämmittimet mukaansa.

No pitää siellä yhtiönkin lämittää ainakin sen verran että käyttövedet ei jäädy (ja viemärit toimii asutuissa)

Spoileri: Perustelu

Jos nyt puhutaan kohteista joita ai kannata korjata, (ei saa rahoitusta), muutto edessä jokata tapauksessa, jos rahasta tiukkaa niin muutto halvempaan , mutta varmaan ajoittaa siihen konkurssiin että vastikkeet loppuu.

Eli maalikkona miettien yhtiönkananttaa hakea konkurssi ajoissa suunnitellusti, niin muutton voi tehdä hyvänsään aikaan.


Edit2
Muuttotappio kunnassa tuskin asuntopulaa, ellei kyse alueen mittakaavassa isosta yhtiöstä.
Purkaminen taasen parantaa alueen omistuasonto tilannetta, periaatteessa kunnan kannattaisi ostella arvottomat kohteet pois kulksimasta, ja siistiä ennemmin kuin myöhemmin (toinen asia sitten taipuuko säädökset, vaj vaikka taipuisi löytyykö tahtoa)

 

[Sallys]

Itse asun pikkukaupungissa omakotitaajaman viimeisen kadun varrella "pussin perällä" metsän reunassa. Ei rosvoja, ei narkkareita, karhuja nähty 100m meidän takapihalta. Töihin 4km, keskustaan 5km. on pihaa, autotalli missä puuhastella ja pitää moottoripyöriä.

PK-seudulle asumaan ei niin minkäänlaista hinkua. Ex kollega muutti Tampereelle ja sanoi, että ei voi mennä sähköpolkupyörällä keskustaan. Kaksi kertaa meni ja molemmilla kerroilla oli narkit räpläämässä lukkoa.

Olet onnekas. Suurimmalla osalla ei ole sellaista ihannetilannetta, että voisi landella asustella ja 4 km töihin. Tuo on lähes lottovoittoon verrattava tilanne. Itse jos landelle muuttaisin, tarkoittaisi se vähintään 100-200 km työmatkaa suuntaansa.

 

[eskoasko45]

Olet onnekas. Suurimmalla osalla ei ole sellaista ihannetilannetta, että voisi landella asustella ja 4 km töihin. Tuo on lähes lottovoittoon verrattava tilanne. Itse jos landelle muuttaisin, tarkoittaisi se vähintään 100-200 km työmatkaa suuntaansa.

Silloin voi myös jossitella sen landen mukaisen työpaikan

 

[Sallys]

Silloin voi myös jossitella sen landen mukaisen työpaikan

Siellähän niitä työpaikkoja vasta vähän onkin. Erittäin vaikea löytää työtä ja siksihän sieltä pois muutetaankin. Itsellä meni 2 vuotta löytää työtä jopa pk seudulla.

 

[love_doctor]

Tuossa 70 luvun alunrivaritarinassa en omistajia syytä mokasta, kuullosti ihan järkevältä. vs että rempattu. Se on vähän sama kuin vanhan auton kanssa, missä kohtaa parempi laittaa paaliin, minkä verran kannattaa korjata.

Asuntoyhtiöissä missä omistajia paljon on se ongelma että omistajilla eritlianne, kuten sanoit, varsinkin jos omistusasumista. Rehtikorjaus suunnitelma, missä selkeästi ilmaistu että purkuun, niin ei kovin haluttu, lisäksi purkupäätökset ovat päätös prosessina hyvin vaikeita.

Autot ja asunnot ei ole ihan vertailukelpoisia. Toki molemmissa on uutena takuu, mutta jos vaikka auton tekninen käyttöikä on 10 vuotta nykyään, niin monet ajaa 20+ vuotta. Katsastukset vuosittain myös takaavat, että autoja huolletaan edes välttävästi, jos ajaa aikoo. Lisäksi jos auto hajoaa tielle, niin hinaus ja vara-auto pelastaa. Asunnoissa taas vaikka putkistojen käyttöikä voi olla se 50 vuotta ja vähän huonossa tilanteessa ollaan, jos 50 vuoden kohdalla herätään, että nyt pitäisikin rempata ekaa kertaa, kun kaikki on alkuperäiskuntoista. Vielä jos tarve ilmenee putkiston hajotessa, niin kiireessä urakkatarjoukset onkin vähintään kymmeniä prosentteja suuremmat ellei moninkertaiset. Jos tarvit vara-autoa kuukaudeksi eikä vakuutus kata vara-autoa, niin tonnin pommeja saa puolen vuoden leimalla mistä vaan.

 

[pulatunnus]

Olet onnekas. Suurimmalla osalla ei ole sellaista ihannetilannetta, että voisi landella asustella ja 4 km töihin. Tuo on lähes lottovoittoon verrattava tilanne. Itse jos landelle muuttaisin, tarkoittaisi se vähintään 100-200 km työmatkaa suuntaansa.

Jos listaa pikkukaupungit , kuntaliitosten entiset pikkukaupungit, pirtää muutaman km ympyrän keustan ympärille, niin paikkoja löytyy, taajamia missä kaavasta riippuen voi olla niitä pussien periä paljon, (riippuu asemakaavasta miten tiet, kadut).

Alueen suurimmat työllistäjät tuppaa löytyy siltä alueelta, kunta, hyvinvointialue, "metsä" teollisuuspaikkakkunalla, se teollinen (entinen) työllistäjä. tai jos kapunkin ei ole teollisuuden ympärille, niin sillä teollisella on usein lähellä erillinen taajama.

Yritän sanoa että ihan omasta pelaamisesta kiinni, muuttaako työpaikan lähelle. Perheissä näinä aikoina sitten se että kummantyöpaikan. Ihan välttämättä ei kannata samaan työpaikkaan pyrkiä.


Helsingin talousalueella vähän sama, ja nopeasti ajallisesti niistä työmatka-ajoista tulee velä pidemmät.

 

[love_doctor]

Olet onnekas. Suurimmalla osalla ei ole sellaista ihannetilannetta, että voisi landella asustella ja 4 km töihin. Tuo on lähes lottovoittoon verrattava tilanne. Itse jos landelle muuttaisin, tarkoittaisi se vähintään 100-200 km työmatkaa suuntaansa.

Mikäs syy tuossa on? Kasvukolmion sisällä on se ongelma, että kaupungista pitää paeta pienen matkan päähän, jotta se lande alkaa. Esim. Turusta noin 10 km johonkin suuntaan niin alkaa lehmänpaska haista ja hevosia ja rypsipeltoja vilistä ikkunoissa. Vaikka nyt Lietoon tai Kaarinaan tai Ruskolle tai Vehmaalle, käytännössä joka suuntaan paitsi merelle. Muualla päin Suomea se lande alkaa paljon aikaisemmin. Onko joku erityinen syy, ettet voi asua landella 10-95 kilometrin päässä työpaikasta vaan pitää olla 100 tai yli? Hinta? Liian lähellä naapurit?

 

[eskoasko45]

Siellähän niitä työpaikkoja vasta vähän onkin. Erittäin vaikea löytää työtä ja siksihän sieltä pois muutetaankin. Itsellä meni 2 vuotta löytää työtä jopa pk seudulla.

Juu, vähän on.
Mutta siis vaatii sitä adaptoitumista jos realiteetti on että muutto on maalle.
Tiedän yhden ihmisen joka on useamman vuoden viitenä päivänä viikossa ajanut Kouvolasta Helsinkiin töihin, mutta en usko yleistä olevan päivittäisenä työmatkana.

 

[Paskisti]

Jos yhtiössä asukkaita niin pitkään että mennään hätäratkaisuihin, niin tuskin yhtiö (muut osakkaat) halukkaita maksamaan jäljelle jääneiden pattereita ja ILPejä. ja kannattaako niitä yhtiön ostaa, vai omistaasukkaan itse. niin saa edes ne lämmittimet mukaansa.

No pitää siellä yhtiönkin lämittää ainakin sen verran että käyttövedet ei jäädy (ja viemärit toimii asutuissa)

Spoileri: Perustelu

Jos nyt puhutaan kohteista joita ai kannata korjata, (ei saa rahoitusta), muutto edessä jokata tapauksessa, jos rahasta tiukkaa niin muutto halvempaan , mutta varmaan ajoittaa siihen konkurssiin että vastikkeet loppuu.

Eli maalikkona miettien yhtiönkananttaa hakea konkurssi ajoissa suunnitellusti, niin muutton voi tehdä hyvänsään aikaan.


Edit2
Muuttotappio kunnassa tuskin asuntopulaa, ellei kyse alueen mittakaavassa isosta yhtiöstä.
Purkaminen taasen parantaa alueen omistuasonto tilannetta, periaatteessa kunnan kannattaisi ostella arvottomat kohteet pois kulksimasta, ja siistiä ennemmin kuin myöhemmin (toinen asia sitten taipuuko säädökset, vaj vaikka taipuisi löytyykö tahtoa)

Tarkoitinkin että jokainen ostaa omat lämmittimensä jolloin yhtiölle jaa vain laitehuoneen lämmittimen hankinta. Onhan tuollaisella yhtiöllä varmasti vääjäämätön edessä mutta saa tuolla aikaa lisää.

 

[pulatunnus]

Autot ja asunnot ei ole ihan vertailukelpoisia. Toki molemmissa on uutena takuu, mutta jos vaikka auton tekninen käyttöikä on 10 vuotta nykyään, niin monet ajaa 20+ vuotta. Katsastukset vuosittain myös takaavat, että autoja huolletaan edes välttävästi, jos ajaa aikoo. Lisäksi jos auto hajoaa tielle, niin hinaus ja vara-auto pelastaa. Asunnoissa taas vaikka putkistojen käyttöikä voi olla se 50 vuotta ja vähän huonossa tilanteessa ollaan, jos 50 vuoden kohdalla herätään, että nyt pitäisikin rempata ekaa kertaa, kun kaikki on alkuperäiskuntoista. Vielä jos tarve ilmenee putkiston hajotessa, niin kiireessä urakkatarjoukset onkin vähintään kymmeniä prosentteja suuremmat ellei moninkertaiset. Jos tarvit vara-autoa kuukaudeksi eikä vakuutus kata vara-autoa, niin tonnin pommeja saa puolen vuoden leimalla mistä vaan.

Juttu lähti tuossa 60-70 luvun vaihteen hartiapankki rivarista, sen käyttöikä mennyt aikapäiviä sitten.

Se on kertakäyttöinen, noin yleistäen ei niitä kannattaisi korjata, vaan purkaa ja rakentaa uusi. Se on kuin vanha auto, joka sattunut kestään 10v ylimääräistä, ja sitten pitäisi tehdä yksi iso remppa, koska se tehtiin, niin toinen isoremppa, vaikka ehjänäkin kyse vain siitä että laitetaanko paaliin, nyt vai vuoden päästä.

Jos sitä vanhaa rivaria vain kunnossapitaa, jotain putkiremppaa, niin se on edelleen se vanha rivari, jos sen taasen saneeraisi ajantasalle, niin ei se vastaa uutta, mutta velatonhinta negatiivinen. (kärjistys, rakennuksen osalta jos koko saneeraus olisi yhtiölainalla, tarinan alueelta)


Ymmärrän toki ajatuksen, että jos tyydytään vanhaan, energiaolisi halpaa, niin kai jossain kalliolla voisi olla rivari jolle kysyntää.

 

[munse]

Olet onnekas. Suurimmalla osalla ei ole sellaista ihannetilannetta, että voisi landella asustella ja 4 km töihin. Tuo on lähes lottovoittoon verrattava tilanne. Itse jos landelle muuttaisin, tarkoittaisi se vähintään 100-200 km työmatkaa suuntaansa.

Tarkoittaako "lande" tässä ympäristöä vai etäisyyttä kaupunkiin? Itse tarkoitan ympäristöä, etäisyys on toissijainen.

Minä asun mielestäni landella (haja-asutusalue, ei kunnallista viemäröintiä, peltoja/metsää ympärillä, nuoriso ajelee traktorirallia), mutta silti noin vartin päässä on Prisma, juna-asema, lentokenttä, kansainvälinen yrityspuisto.

 

[draco76]

Olet onnekas. Suurimmalla osalla ei ole sellaista ihannetilannetta, että voisi landella asustella ja 4 km töihin. Tuo on lähes lottovoittoon verrattava tilanne. Itse jos landelle muuttaisin, tarkoittaisi se vähintään 100-200 km työmatkaa suuntaansa.

Minulla on kokoaikainen etätyö. Vähän riskillä muutin, mutta katsoin työpaikan aika turvalliseksi.

 

[love_doctor]

Juttu lähti tuossa 60-70 luvun vaihteen hartiapankki rivarista, sen käyttöikä mennyt aikapäiviä sitten.

Se on kertakäyttöinen, noin yleistäen ei niitä kannattaisi korjata, vaan purkaa ja rakentaa uusi. Se on kuin vanha auto, joka sattunut kestään 10v ylimääräistä, ja sitten pitäisi tehdä yksi iso remppa, koska se tehtiin, niin toinen isoremppa, vaikka ehjänäkin kyse vain siitä että laitetaanko paaliin, nyt vai vuoden päästä.

Jos sitä vanhaa rivaria vain kunnossapitaa, jotain putkiremppaa, niin se on edelleen se vanha rivari, jos sen taasen saneeraisi ajantasalle, niin ei se vastaa uutta, mutta velatonhinta negatiivinen. (kärjistys, rakennuksen osalta jos koko saneeraus olisi yhtiölainalla, tarinan alueelta)


Ymmärrän toki ajatuksen, että jos tyydytään vanhaan, energiaolisi halpaa, niin kai jossain kalliolla voisi olla rivari jolle kysyntää.

Tää riippuu ihan siitä, miten huonoista materiaaleista alunperin tehty. En tunne tuota tapausta, mutta oon itse asunut 50- ja 60-luvun taloissa ja ovat vielä pystyssä ja nähty linjasaneerauksen yms. arvoiseksi. Ihan tuollaisia elementtitaloja. Jos julkisivun saa levyn taa piiloon, niin sen betonin riittää pysyä vaan kasassa. Jossain uusissahan taloissa kevytrappaukset on niin ohuita, että linnut syövät itsensä läpi seinästä.

60-70-luvun kämppä ei välttämättä poikkea 80-luvun tai 90-luvun alun alkuperäiskuntoisesta kämpästä ihan hirveästi. Samat tulppasulakkeet sulaketaulussa, voi tulla maadoitetut (nollatut) johdot vain keittiöön, ei lattialämmitystä, asbestit, muovimatot, verhokotelot, koneellinen ilmanvaihto tulee vasta ovi/ikkunarempan yhteydessä yms. Noissa vanhoissa voi olla isot ikkunat ja hyvä huonekorkeus. Paljon paremmat speksit kuin uudemmissa. Loft-asuntoja voidaan tehdä satavuotiaistakin tehtaista. On niissäkin riski, että käyttöikä on lopussa jos vaikka seinien mikrobipitoisuus on vaan liian iso. Vaikka pystyssä pysyisikin. Sitten jos menee vaikka keittiökalusteisiin, jossain vanhassa voi olla sellaista ikilevyä kaapit ja terästä tiskipöytä, että ei hajoa edes ydinsodassa. Kaunis ei ehkä ole, mutta 50 vuotta vanha keittiö voi näyttää ehjemmältä kuin 10 vuotta vanhat mdf-kaapit.

 

[Paskisti]

Tää riippuu ihan siitä, miten huonoista materiaaleista alunperin tehty. En tunne tuota tapausta, mutta oon itse asunut 50- ja 60-luvun taloissa ja ovat vielä pystyssä ja nähty linjasaneerauksen yms. arvoiseksi. Ihan tuollaisia elementtitaloja. Jos julkisivun saa levyn taa piiloon, niin sen betonin riittää pysyä vaan kasassa. Jossain uusissahan taloissa kevytrappaukset on niin ohuita, että linnut syövät itsensä läpi seinästä.

60-70-luvun kämppä ei välttämättä poikkea 80-luvun tai 90-luvun alun alkuperäiskuntoisesta kämpästä ihan hirveästi. Samat tulppasulakkeet sulaketaulussa, voi tulla maadoitetut (nollatut) johdot vain keittiöön, ei lattialämmitystä, asbestit, muovimatot, verhokotelot, koneellinen ilmanvaihto tulee vasta ovi/ikkunarempan yhteydessä yms. Noissa vanhoissa voi olla isot ikkunat ja hyvä huonekorkeus. Paljon paremmat speksit kuin uudemmissa. Loft-asuntoja voidaan tehdä satavuotiaistakin tehtaista. On niissäkin riski, että käyttöikä on lopussa jos vaikka seinien mikrobipitoisuus on vaan liian iso. Vaikka pystyssä pysyisikin. Sitten jos menee vaikka keittiökalusteisiin, jossain vanhassa voi olla sellaista ikilevyä kaapit ja terästä tiskipöytä, että ei hajoa edes ydinsodassa. Kaunis ei ehkä ole, mutta 50 vuotta vanha keittiö voi näyttää ehjemmältä kuin 10 vuotta vanhat mdf-kaapit.

Ja sillähän se käyttöikä lisääntyy kun rempataan. Vanhoissa taloissa pystyy myös sellaisiin mitä uudemmissa ei. Jos on painovoimainen ilmanvaihto niin sitä ei uusiin saa. Kyllä mieluummin ottaisin hirsirunkoisen hyvin tehdyn 20 luvun talon painovoimaisella ilmanvaihdolla kuin uudemman mineraalivillahöskän koneellisella ilmanvaihdolla ja muoveilla. Näyttäisikin paremmalta omaan silmään.

Minusta pahimmat ongelmat on tasakatto ja piilosokkeli, muuten en 70 lukuisia rakennuksia pelkäisi.

 

[pulatunnus]

Vanhoissa taloissa pystyy myös sellaisiin mitä uudemmissa ei. Jos on painovoimainen ilmanvaihto niin sitä ei uusiin saa.

No ei se ihan mahdottomuus ole, mutta asuinkäyttöön sen verran haastava huono, että jotain tutkielmia. tai puoli aatteellisia kohteita. Eli ongelma on se että energiatuhlausta ja ilmanvaihdon hallinta vaikeaa, ilman laadun ylläpitäminen vaikeaa.

Vanhoissa taloissa pystyy myös sellaisiin mitä uudemmissa ei. Jos on painovoimainen ilmanvaihto niin sitä ei uusiin saa. Kyllä mieluummin ottaisin hirsirunkoisen hyvin tehdyn 20 luvun talon painovoimaisella ilmanvaihdolla kuin uudemman mineraalivillahöskän koneellisella ilmanvaihdolla ja muoveilla. Näyttäisikin paremmalta omaan silmään.

Minusta pahimmat ongelmat on tasakatto ja piilosokkeli, muuten en 70 lukuisia rakennuksia pelkäisi.

20 luvuntalo painovoimaisella, niissä muistettava että ne on tehty aikansa osaamisella aikansa tarpeisiin, ei ne ole enään samalaisia kuin ne on rakennettu, ja ihmisten tarpeet toiveet muuttuneet. Jos sisävesi , pesutilat, pönttöuunit vaihtuneet keskuslämmitykseen, jos siellä öljypoltettu ahkerasti ja tuulettu, niin ei ehkä pilalle, mutta jos samalla jatkaa niin kallista kuin mikä.

Jos kunnon hyörysulut ja toimiva ilmanvaihto, niin onhan se ajatus tasolla toimiva, asumis valmis, jos ei muita vikoja.

Piilosokkeli on riski, tasakatto saanut vähän liikaa negaa, sinänsä ei automaattisesti virhe. Mutta jossain omakotitalossa turhariskin otto, ei sa kaltevakaan katto ikuinen ole ja huoltamattomuutta, virheitä sietävä ole. Ja vitsinä, enemmän taitaa ihmisiä niidekanssa sairastua vakavasti.


Mutta jos kommenttisi on nyt maaseutu kaupunkin, niin vanhojen talojen kanssa aina tsekattava suojelujutut, 20 luvun hirsitalo kaupungissa tuo mieleen suojelukohteen. Maalla tuo mieleen vanhan maatilan rakennuksia, jossa näen silmissänä välittäjän mainis höpinät kätevälle remonttikohte. Hirsi rakennukse plussaa että se ei välttämättä romahda kun rane vähän purkaa pientoja.


Painoivoimainen kivitalo kaupungissa, se vaatii jo rakkautta takennukseen.

 

[draco76]

Ja sillähän se käyttöikä lisääntyy kun rempataan. Vanhoissa taloissa pystyy myös sellaisiin mitä uudemmissa ei. Jos on painovoimainen ilmanvaihto niin sitä ei uusiin saa. Kyllä mieluummin ottaisin hirsirunkoisen hyvin tehdyn 20 luvun talon painovoimaisella ilmanvaihdolla kuin uudemman mineraalivillahöskän koneellisella ilmanvaihdolla ja muoveilla. Näyttäisikin paremmalta omaan silmään.

Minusta pahimmat ongelmat on tasakatto ja piilosokkeli, muuten en 70 lukuisia rakennuksia pelkäisi.

2005 jälkeen rakennettu talo olisi paras. Rakennusmääräyksiä alettiin valvomaan paremmin, ennen sitä saattoi jäädä piiloon mitä sattui. Pahin on 70-luvun piilosokkeli elintasosiivellä. Muutenkin nuo jälkikäteen rakennetut lisäykset on riski. Vanhoissa taas jälkikäteen vuoratut kellarit.

Yhdessä katsomassani oli tasakattoinen lisäosa kattoikkunalla.

 

[Cluuduli]

Aattelisin näin, että jos "uusi" kämppä maksaa 5000€, niin vanhasta ei ehkä tarvitsisi saada mitään. Voi jopa maksaa jos joku ottaa. Kyllä Suomessa pitäisi olla joku keino ajaa alas taloyhtiö tai päästä eroon kämpästä jos siitä ei pääse eroon edes negatiivisella hinnalla.

Ymmärrän tuon, mutta kaikki ei varmaankaan asu taloyhtiössä ja toiseksi eikö Suomessa ole tosiaan mitään keinoa irtaantua tuosta? Jos vaikka paskoo kämppänsä niin voi ainakin menettää hallintaoikeuden, mutta maksuista ei mitenkää pääse irti? Tuo on vaan erikoinen tilanne kun katsoo vaikka Ilomantsin väestökehitystä viimeisen 45 vuoden ajalta (Wikipediassa ei ole pidemmälle kuvaajia), niin kämppien autioituminen on ihan tilastollinen fakta. Pakkohan tuohon olisi olla joku pakoreitti.

Ilomantsin sivuilla on pari varhaisempaa väkilukua:

"Suurimmillaan väkiluku oli vuonna 1957, jolloin kunnassa oli 14 135 asukasta. Tästä alkoi alamäki, vuonna 1974 alitettiin 10 000 asukkaan raja, ja nyt asukkaita on reilu 4000."

Historia - Ilomantsin kunta

Ilomantsi on Pohjois-Karjalan vanhin pitäjä. Ilomantsin Pogosta muodostettiin Sortavalan emäpitäjästä 1400-luvulla. Asutus keskittyi edelleen vesien varteen ja vaaroille. Kylät olivat silloin hyvin pieniä, 4–5 taloa kylässä. Nykyisen kirkonkylän alueella oli 1500-luvulla 21 taloa. Ismo Björn on...

www.ilomantsi.fi

Kunta on purkanut ainakin viisi vuokrakerrostaloa kuntakeskuksesta.

 

[love_doctor]

Ilomantsin sivuilla on pari varhaisempaa väkilukua:

"Suurimmillaan väkiluku oli vuonna 1957, jolloin kunnassa oli 14 135 asukasta. Tästä alkoi alamäki, vuonna 1974 alitettiin 10 000 asukkaan raja, ja nyt asukkaita on reilu 4000."

Historia - Ilomantsin kunta

Ilomantsi on Pohjois-Karjalan vanhin pitäjä. Ilomantsin Pogosta muodostettiin Sortavalan emäpitäjästä 1400-luvulla. Asutus keskittyi edelleen vesien varteen ja vaaroille. Kylät olivat silloin hyvin pieniä, 4–5 taloa kylässä. Nykyisen kirkonkylän alueella oli 1500-luvulla 21 taloa. Ismo Björn on...

www.ilomantsi.fi

Kunta on purkanut ainakin viisi vuokrakerrostaloa kuntakeskuksesta.

Jep. Toi on kyllä melkoisen musertavaa kehitystä. Ensi vuonna 70 peräkkäistä vuotta pelkkää alamäkeä. Nyt tänä vuonna on lukiokin ekaa kertaa lakkautusuhan alla. Toisaalla oli tuostakin, että oppilaille on tarjottu ilmaista autokoulua ja ulkomaanmatkoja ja ilmaista asumista. Tilastoja kun katsoo, niin lukion jälkeen porukka muuttaa pois. Tuolla lahjuspaketilla ostetaan 3 vuotta armonaikaa kerrallaan ja se on kaikesta muusta pois. Kehitys on kuitenkin jääjäämätöntä. Väestöpyramidissa valtaosa on yli 65-vuotiaita. Vaikka lukiolaiset saisi pidettyä, väkiluku romahtaa ja alle 2,1:n lapsiluku pitää huolen, että kehitystä ylöspäin ei ole.

 

[Taneli-]

Noissa on hyvät ja huonot puolensa. Tärkeintä (minusta) on tietysti se että (miettien alkuperäistä postausta mistä tämä lähti) taloyhtiöstä on pidetty huolta eikä ole tilanteita missä jo 10-15 vuotta sitten olisi pitänyt tehdä useita kunnostusjuttuja mitkä on jätetty tekemättä ja nyt ollaan tilanteessa missä käytännössä noin 90% pitäisi tehdä uusiksi alusta saakka koska kaikki hajoaa/lahoaa/homehtuu yms käsiin.

1) Monesti esim. vanhemmat rakennukset ovat "paremmalla sijainnilla" mikä voi tarkoittaa toki ihan sitäkin että keskeisellä paikalla missä palvelut lähellä mutta myös sitä että rakennettu mäen päälle eikä alle, maasto on hyvä (sadevedet valuvat alaspäin eivätkä pahimmillaan alas sinne missä asunto on)
Tuo voi kuulostaa itsestään selvältä mutta esimerkkinä vaikkapa Tampereen keskustan "tulvat" mitkä ovat lähes joka vuotista herkkua sielläpäin asuville:

Tulvavesi upotti autot ikkunoita myöten Tampereella – täyskasko ei korvaa kaikenlaisia vahinkoja

Vakuutus ei korvaa, jos kuski ajaa itse syvään vesilätäkköön ja auto vaurioituu sen seurauksena. Sen sijaan vakuutusyhtiö usein korvaa tulvavahingot.

yle.fi

Voi hakea ihan googlesta löytyy monelta vuodelta juttuja (lähes joka kesä). Tuossa video ja juttu Jankasta mutta on se ongelma ihan keskustassakin:

Tampereen keskustan kadut tulvivat rankkasateen takia – silminnäkijöiden mukaan useita autoja on jäänyt kaduille jumiin

Pelastuslaitoksella on ollut parisenkymmentä vahingontorjuntatehtävää veden valtaamilla kaduilla.

yle.fi

2) Toki makuasia mutta ikkunoiden koko ja muutenkin huoneiden jne. tilan suunnittelu. En sano että jokainen uudempi tai vanhempi asunto olisi väärin / oikein tehty mutta itseäni ärsyttää uusi tyyli missä pahimmillaan on "jopa kolme kerrosta" asuintilaa ja yksi kokonainen seinä on ylhäältä alkas yhtä hiton ikkunaa..
Toki ikkunat ovat enemmän kuin toivottavia. Mutta jos et voi laittaa yhdelle seinustalle mitään koska se on vain ikkunaa ei hyvä.
Monesti myös tilat tuntuvat tosi ahtailta ja pieniltä, 43½m2 kolmio?

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-tassa-suomen-pienin-kolmio-43-5-nelioon-on-mahdutettu-kaksi-makuuhuonetta-kylpyhuone-ja-keittotila/8142522

Kun hieman vanhemmassa kämpässä tuntuu että tilaa on tuplasti ja myös pihamaata, terassia jne. löytyy hyvin.

Toki sitten on ei niin hyvin Suomen ympäristöön soveltuvia juttuja kuten tasakattojen "kupoliikkunat" (ilman kallistuksia olevalla) katolla..

Tai niin olemattomat eristykset ja väliseinät asuntojen välillä että kävely, vessan vetäminen jopa haukottelu kuuluu ja aiheuttaa ehkä "heippalappujen" vaihtoa.

 

[Cluuduli]

Jep. Toi on kyllä melkoisen musertavaa kehitystä. Ensi vuonna 70 peräkkäistä vuotta pelkkää alamäkeä. Nyt tänä vuonna on lukiokin ekaa kertaa lakkautusuhan alla. Toisaalla oli tuostakin, että oppilaille on tarjottu ilmaista autokoulua ja ulkomaanmatkoja ja ilmaista asumista. Tilastoja kun katsoo, niin lukion jälkeen porukka muuttaa pois. Tuolla lahjuspaketilla ostetaan 3 vuotta armonaikaa kerrallaan ja se on kaikesta muusta pois. Kehitys on kuitenkin jääjäämätöntä. Väestöpyramidissa valtaosa on yli 65-vuotiaita. Vaikka lukiolaiset saisi pidettyä, väkiluku romahtaa ja alle 2,1:n lapsiluku pitää huolen, että kehitystä ylöspäin ei ole.

Tämän kevään yhteishaussa Ilomantsin lukioon haki yksi oppilas:

”Onko täällä Ilomantsissa kohta yhtään nuoria?” Kunnan lukioon haki vain yksi oppilas

Suomen lukiolaisten liitto pelkää hallitsematonta lakkautusaaltoa ja vaatii valtiolta toimia.

yle.fi

 

[Smugu]

Ilomantsin sivuilla on pari varhaisempaa väkilukua:

"Suurimmillaan väkiluku oli vuonna 1957, jolloin kunnassa oli 14 135 asukasta. Tästä alkoi alamäki, vuonna 1974 alitettiin 10 000 asukkaan raja, ja nyt asukkaita on reilu 4000."

Hauska, että kunnan omilla sivuilla käytetään lausetta ”tästä alkoi alamäki”. Ihanaa suomalaista pessimismiä. Tuollekin kunnalle kuten monelle monelle muullekin käy tässä (lähi?)tulevaisuudessa niin että asukkaat vaan loppuvat kesken. Jossain kohtaa siellä on 0 asukasta. Ellei nyt jotain yksittäisiä asukkaita sitten asu niissä perinnöksi ansaituissa sädesienen tuoksuisissa tönöissä.

 

[pulatunnus]

1) Monesti esim. vanhemmat rakennukset ovat "paremmalla sijainnilla" mikä voi tarkoittaa toki ihan sitäkin että keskeisellä paikalla missä palvelut lähellä mutta myös sitä että rakennettu mäen päälle eikä alle, maasto on hyvä (sadevedet valuvat alaspäin eivätkä pahimmillaan alas sinne missä asunto on)
Tuo voi kuulostaa itsestään selvältä mutta esimerkkinä vaikkapa Tampereen keskustan "tulvat" mitkä ovat lähes joka vuotista herkkua sielläpäin asuville:

Kuinka vanhoihin pitää mennä ?


Tiedän että jotain vanhoja rakennuksia on kalliolla kukkulala ja jos satavuotta sitten pumppaus valmiudet niukempia. Pohjalaisilta voi kysellä sen kukkulan perään, tosin siellä myös maanousu auttanu

Mutta yritän sanoa että sotien jälkeen rakenenttu minne sattuu ja vanhat kuivat paikat voineet ajan saatossa muuttua kauhutarinoiksi.


Mutta asiasi ydin, jos voi valita, niin kannattaa toki vältellä kuopan alimmaisia, ja aina se ei ihan erotu että tuo neljäs talo ylämäkeen onkin jossain märässä savikuopassa.

 

[love_doctor]

Tämän kevään yhteishaussa Ilomantsin lukioon haki yksi oppilas:

”Onko täällä Ilomantsissa kohta yhtään nuoria?” Kunnan lukioon haki vain yksi oppilas

Suomen lukiolaisten liitto pelkää hallitsematonta lakkautusaaltoa ja vaatii valtiolta toimia.

yle.fi

Vielä noita oppilasmäärien datapisteitä oli 2025 keväällä 28 kpl, 2026 keväällä 21 kpl ja 2026 syksyllä ennuste 15 kpl. Jonkinlainen erikoistuminen ja brändäys voisi pelastaa lukion, jos saisi toista kymmentä tulijaa vuosittain ulkopaikkakunnilta. Nämä on vaan sellaisia unelmia, että en tiedä, onko joku rahakukkaron haltija kiinnostunut investoimaan. Kun nuo oppilasmäärät vähenee muuallakin. Jonkun pitäisi opetushallituksessa laskea, että onko järkeä taksikyydittää 10 ihmistä Ilomantsiin opiskelemaan ja sitten jakaa ilmaiset asunnot, lomamatkat ja autokoulut. Samalla maksetaan koulun ja henkilökunnan ylläpito. Aika varmasti sama opiskelijamäärä ajettaisiin johonkin toiseen kouluun paljon pienemmillä kustannuksilla.

Hauska, että kunnan omilla sivuilla käytetään lausetta ”tästä alkoi alamäki”. Ihanaa suomalaista pessimismiä. Tuollekin kunnalle kuten monelle monelle muullekin käy tässä (lähi?)tulevaisuudessa niin että asukkaat vaan loppuvat kesken. Jossain kohtaa siellä on 0 asukasta. Ellei nyt jotain yksittäisiä asukkaita sitten asu niissä perinnöksi ansaituissa sädesienen tuoksuisissa tönöissä.

Hyrynsalmen kunnallakin oli jossain papereissa puhe hallitusta alasajosta 2050 kohti. Tuo on ihan oikeasti realismia. Esim. stat.fi tarjoaa väestöennusteita 2045 asti ja siellä Ilomantsin väkimäärä tippuisi 3127:een. Maalla on vähän se, että kun viimeinen tarjottu kouluaste päättyy, noin 50% muuttaa pois ja jääkö loput sitten töihin suhteilla tai ikuisesti työttömäksi kuntaan. Nuo kun hankkivat alle 2 lasta keskimäärin niin tästä koulutettujen imaisusta tulee yhdenlainen puolitus ja toinen vastaava sitten kun 60-100-vuotiaiden huippu pyyhkiytyy kuvaajalta. Tulee oikeasti melkoiset nakkibileet kun kuntaan jää kolmekin naista per vuosikerta. Ehkä vielä sellaisia, jotka eivät ole työkykyisiä tai sopivia äidiksi. Väkisinkin populaatiossa on esim. erityisryhmiä aina. Vaikka saisi maahanmuuttajia inspiroimaan naisia lisääntymään, niin miesvaltainen väki ei ehkä auta, kun kylän naiset on se pullonkaula.

 

[Cluuduli]

Vielä noita oppilasmäärien datapisteitä oli 2025 keväällä 28 kpl, 2026 keväällä 21 kpl ja 2026 syksyllä ennuste 15 kpl. Jonkinlainen erikoistuminen ja brändäys voisi pelastaa lukion, jos saisi toista kymmentä tulijaa vuosittain ulkopaikkakunnilta. Nämä on vaan sellaisia unelmia, että en tiedä, onko joku rahakukkaron haltija kiinnostunut investoimaan. Kun nuo oppilasmäärät vähenee muuallakin. Jonkun pitäisi opetushallituksessa laskea, että onko järkeä taksikyydittää 10 ihmistä Ilomantsiin opiskelemaan ja sitten jakaa ilmaiset asunnot, lomamatkat ja autokoulut. Samalla maksetaan koulun ja henkilökunnan ylläpito. Aika varmasti sama opiskelijamäärä ajettaisiin johonkin toiseen kouluun paljon pienemmillä kustannuksilla.

Hyrynsalmen kunnallakin oli jossain papereissa puhe hallitusta alasajosta 2050 kohti. Tuo on ihan oikeasti realismia. Esim. stat.fi tarjoaa väestöennusteita 2045 asti ja siellä Ilomantsin väkimäärä tippuisi 3127:een. Maalla on vähän se, että kun viimeinen tarjottu kouluaste päättyy, noin 50% muuttaa pois ja jääkö loput sitten töihin suhteilla tai ikuisesti työttömäksi kuntaan. Nuo kun hankkivat alle 2 lasta keskimäärin niin tästä koulutettujen imaisusta tulee yhdenlainen puolitus ja toinen vastaava sitten kun 60-100-vuotiaiden huippu pyyhkiytyy kuvaajalta. Tulee oikeasti melkoiset nakkibileet kun kuntaan jää kolmekin naista per vuosikerta. Ehkä vielä sellaisia, jotka eivät ole työkykyisiä tai sopivia äidiksi. Väkisinkin populaatiossa on esim. erityisryhmiä aina. Vaikka saisi maahanmuuttajia inspiroimaan naisia lisääntymään, niin miesvaltainen väki ei ehkä auta, kun kylän naiset on se pullonkaula.

Taitaa noissa vanhemmissa lukiolaisten määrien ennusteissa olla myös noita Vesterbackan rekrytoimia ulkomaalaisia oppilaita. Ensi syksyllä aloittavat EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat oppilaat joutvat maksamaan lukuvuosimaksun joka on jossain kymppitonnin hujakoilla.

 

[Tonnin Seteli]

heittää vaikkapa 10-50k€ jollekin paikalliselle spurgulle, niin se ottaa kämppäsi mielellään omiin nimiin.

Näitähän on ajan saatossa paljon tapahtunut, eikä siinä noin isoja rahoja ymmärtääkseni liikutella.

Taitaa kuitenkin lopulta olla aika pieni väestönosa, joka oikeasti tekisi noin. Täytyy olla paitsi tarpeeksi rikollinen luonteenlaatu, myös todella runsaasti kehtaamista, eikä ainakaan selvästi pelkoa siitä että tulee nenä kipeäksi.

Vai voiko kovin moni ketjun lukija oikeasti kuvitella ratkaisevansa arvottoman asunnon ongelmaa myymällä eurolla puliukolle jolle antaa tonnin käteistä? Juu, ei ole ihan normaalin perheenisän, insinöörin tai rehdin suomalaisen yrittäjän stereotyyppi. Vielä kun muistetaan että yleensä kämppä ei ole randomi jostain mistälie jossa on hädin tuskin käynyt, vaan tyypillisesti joku oman edesmenneen perheenjäsenen osake jonka naapureitakin perinnönsaaja tuntee. Enemmän hevosmiesten, ulkomaisen mafian tai mopoilijoiden touhulta kuulostaa kuin maaseudun tavoilta. Varmaan isomman kaupungin lähiöihmisille mahdollisempi ajatuskulku, mutta vähemmistöpäätös tuollainen olisi koko Suomen valtaväestön keskuudessa.

Joku pikkukaupunki taas institutionaalisena toimijana helposti myy jonkun uimahallihuoneiston taloyhtiöstä eurolla varattomalle. Kun ennalta valikoitu joukko käsittelee yhteisiä rahoja, ei kunnollisuus tunnu riittävän kunniallisuuteen saakka edes Suomessa, edes maalla. Kunnallispolitiikka voi olla välillä ihan äärimmäisen roistomaista, eikä tämä tunnu riippuvan kaupungin koosta.

 

[popeda]

Mielestäni paras paikka asua on pieni kaupunki lähellä isoa kaupunkia. Pienessä kaupungissa asuminen on huomattavasti halvempaa verrattuna isoon kaupunkiin. Miinuksena isot poltoainekulut, jos työpaikka on isossa kaupungissa. Toisaalta omalla alallani töitä on mahdollista suorittaa paljon myös etänä.

 

[Taneli-]

Kuinka vanhoihin pitää mennä ?

Se riippuu missä haluaa asua?
Nykyisin kun monesti ne haluttavat tontit siellä kasvukunnissa ja niiden liepeillä ovat vuokratontteja ja niitä mitä on sattunut jäämään jäljelle.

Muistan miten esim. ylöjärveltä sai markan neliömetri ostaa maata 80-luvulla kunhan järkevässä ajassa siihen rakensi sitten asuntoa. Nyt uutisessa näyttää olleen "uuden ykkösalueen yhtiömuotoiset tontit vuokrata tai ostaa lähes miljoonan euron hinnalla". En näe lukea koko juttua mutta laitan pääni pantiksi ettei siinä ole kuudenmiljoonan neliömetrin tonttia..

Eli katsomalla ympärille onko vuokratonttia, tulviiko kesäisin, onko rauhallinen ja hiljainen ympäristö asua jne. minkä jälkeen katsoo koska on rakennettu saa vastausta tuohon.

Mitä suurempi kaupunki ja mitä lähempänä keskustaa haluaa asua sen vaikeampi on löytää ostettavaa tyhjää tonttia mihin rakentaa joten täytyy sitten tyytyä siihen mitä on joskus rakennettu ja mahdollisesti vuokratonttiin..

Oikeastaan se mitä ylempänä sanottiin on oikein hyvä neuvo. Jos haluaa mahdolliset mukavuudet ja jopa bussi/rautatie/raitiovaunu jne. yhteydet kannattaa katsoa Turun/Helsingin/Tampereen ympäröiviä kaupunkeja ja harkita niitä vs yrittää ostaa siitä isosta paikasta (missä luultavasti on myös työtä koska niihin kaikki nyt tuntuvat siirtyvän) sellaista asuntoa / tonttia kuin haluaa.