Me "wanhat" ja pelaaminen (+30v)

[perato]

Itellä taas parin vuoden hidastumisen jälkeen eletään uutta renesanssia, alko jo ennen uuden koneen hankintaa sillä, et listaili ensin pelejä/pelisarjoja joista vois ottaa uudelleenkierrokset. Sit kaikki pelit jotka haluais pelata paremmilla graffoilla(aka uudella koneella) ja sit yövuoroissakin alko pelaileen aamuyön hiljaisilla tunneilla nii on kyl tullut pelattua ajanpuutteesta huolimatta paljon enemmän viimisen vuoden aikana. Toki sit muut harrastukset kärsii, leffat jää kattomatta ja kirjoja saa hädin tuskin yhden kuukauteen luettua.

 

[Dzekoo]

Tai no, jos NHL sarjaa tehtäisiin taas PC:lle (köh köh EA!) niin hakkaisin sitä innolla.

Ja pelaisin NHL:ää myös...

En kyl oo varma pitäisitkö..NHL 25:ssa kai suurinosa maaleista tulee one-timerilla..kaipa sit muullakin tapaa,en oo varmaku en omista..

 

[mikkelson]

NHL:stä puheen ollen koitin pari vuotta sitten pelata sitä Xbox -konsolilla. NHL oli parasta vielä silloin 90-luvulla ja 2000-luvun alussa, mutta nykyajan NHL:n kontrollit ei jotenkin istu ollenkaan omaan pelityyliin, eikä sen pelaaminen tunnu hauskalta. Tuntuu että siitä pelistä on tekemällä tehty paljon monimutkaisempi kuin sen tarvisi olla, ihan vaan sen takia että saadaan joka vuosi tuotua siihen jotain uutta.

Mitä tulee omaan pelaamiseen näin melkein nelikymppisenä, niin mielenkiinto sitä kohtaan ei ole ollenkaan vähentynyt. Sen sijaan on tullut vain lisää innostusta retropelien muodossa. Tuli myös pelitietokoneen kaveriksi hankittua Asuksen ROG Ally käsitietokone, nyt sitten voi vaikka iltasin sängyssäkin ja lomalla jatkaa pelaamista. Hyvä pelitarjonta tuntuu vuosi vuodelta vain kasvavan ja sitä haaveilee, että pääsisi kaikkea kokeilemaan, mutta käytännössä niille ei koskaan löydy tarpeeksi aikaa. Vanhempia pelejä tulee kerättyä tarjouksista ja ostettua backlogiin ihan vain ostamisen ilosta kun niitä kaikkia ei kuitenkaan ehdi pelaamaan.

 

[Dzekoo]

NHL:stä puheen ollen koitin pari vuotta sitten pelata sitä Xbox -konsolilla. NHL oli parasta vielä silloin 90-luvulla ja 2000-luvun alussa, mutta nykyajan NHL:n kontrollit ei jotenkin istu ollenkaan omaan pelityyliin, eikä sen pelaaminen tunnu hauskalta. Tuntuu että siitä pelistä on tekemällä tehty paljon monimutkaisempi kuin sen tarvisi olla, ihan vaan sen takia että saadaan joka vuosi tuotua siihen jotain uutta.

Mitä tulee omaan pelaamiseen näin melkein nelikymppisenä, niin mielenkiinto sitä kohtaan ei ole ollenkaan vähentynyt. Sen sijaan on tullut vain lisää innostusta retropelien muodossa. Tuli myös pelitietokoneen kaveriksi hankittua Asuksen ROG Ally käsitietokone, nyt sitten voi vaikka iltasin sängyssäkin ja lomalla jatkaa pelaamista. Hyvä pelitarjonta tuntuu vuosi vuodelta vain kasvavan ja sitä haaveilee, että pääsisi kaikkea kokeilemaan, mutta käytännössä niille ei koskaan löydy tarpeeksi aikaa. Vanhempia pelejä tulee kerättyä tarjouksista ja ostettua backlogiin ihan vain ostamisen ilosta kun niitä kaikkia ei kuitenkaan ehdi pelaamaan.

Mä en osaa Skill-Stickii täysin sisäistäny,mutta Hybrideillä olis luullu NHL 24:ssa pärjäävän..mutta ei tullu maaleja ku joku pari per matsi..CPU teki joku 5..

 

[j1m2]

Olisi aikaa pelata mutta kun nykyään tulee harvakseltaan mielenkiintoisia yksinpelejä niin on jäänyt vähemmälle pelaaminen,eikä ole ollut intoa päivittää konettakaan (8700K ja 3080) tuolla kuitenkin pyörii siedettävästi pelit,moninpelit ei ole koskaan kiinnostanut.Viimeksi tullut pelattua CP 2077 ,AW 2,Stalker 2 ja AC shadows joka on vielä kesken kun ei ole oikein jaksanut jatkaa.

 

[VanhaVihtahousu]

Juurikin kiinnostuksen puutteesta tuleekin pelattua paljon jotain vanhoja hyväksi todettuja pelejä.
Niitä oikeasti hyviä pelejä on kirjasto pullollaan että kun aloittaa uuden kierroksen niin on kerinnyt jo muistikuvat hämärtymään sopivasti.
Nyt on menossa uusinta kierroksella Baldurs gate 3 ja seuraavaksi ajettelin toista Larianin pitkää klassikkoa Divinity original sin kakkosta alkaa vääntämään.
Kyllä näissä tovi menee kun odotteleen jotain oikeasti kiinnostavaa uutta peliä.

 

[jk72]

Uutta mafiaa odotan kuin kuuta taivaalta.Katotaan jos vielä 4k 240hz näytön saisi päiviteltyä lomien aikaan.Voi kyllä olla et ei tästä kaarevasta näytöstä osaa enään luopua.

 

[AsiJu]

En kyl oo varma pitäisitkö..NHL 25:ssa kai suurinosa maaleista tulee one-timerilla..kaipa sit muullakin tapaa,en oo varmaku en omista..

NHL:stä puheen ollen koitin pari vuotta sitten pelata sitä Xbox -konsolilla. NHL oli parasta vielä silloin 90-luvulla ja 2000-luvun alussa, mutta nykyajan NHL:n kontrollit ei jotenkin istu ollenkaan omaan pelityyliin, eikä sen pelaaminen tunnu hauskalta. Tuntuu että siitä pelistä on tekemällä tehty paljon monimutkaisempi kuin sen tarvisi olla, ihan vaan sen takia että saadaan joka vuosi tuotua siihen jotain uutta.

Mitä tulee omaan pelaamiseen näin melkein nelikymppisenä, niin mielenkiinto sitä kohtaan ei ole ollenkaan vähentynyt. Sen sijaan on tullut vain lisää innostusta retropelien muodossa. Tuli myös pelitietokoneen kaveriksi hankittua Asuksen ROG Ally käsitietokone, nyt sitten voi vaikka iltasin sängyssäkin ja lomalla jatkaa pelaamista. Hyvä pelitarjonta tuntuu vuosi vuodelta vain kasvavan ja sitä haaveilee, että pääsisi kaikkea kokeilemaan, mutta käytännössä niille ei koskaan löydy tarpeeksi aikaa. Vanhempia pelejä tulee kerättyä tarjouksista ja ostettua backlogiin ihan vain ostamisen ilosta kun niitä kaikkia ei kuitenkaan ehdi pelaamaan.

Itselle PS3 ajan myötä skill stick yms. kuviot tuli tutuiksi ja NHL 17 ainakin maistui vielä ihan hyvin.

Pidän modernimmasta änäristä jopa enemmän kuin vanhemmista.

Oma pelityyli on aina ollut vahvasti syöttöpeliin perustuva ja tuntuu, että modernimmissa peleissä sillä on enemmän merkitystä.
Omalta alueelta lähdetään lyhyillä terävillä syötöillä ja sitä rataa, minun puolesta on parempikin jos ei aina pysty vaan jalalla nostamaan kun kiekon saa.

Ei nämä uudemmat ole ongelmattomia missään nimessä, mutta mieluummin pelaan PS3 / PS4 änärejä kuin vanhempia.

NHL 93 on tietysti klassikko, se ei muutu

 

[Ylijumala]

Ei ole kyllä hetkeen tullut pelattua oikeastaan mitään, uusi työ vie kaiken energian ja tuntuu, että kun aikaa olisikin niin ei oikein nappaa ja tekee jotain muuta mieluummin.

Silloinkin kun tulee joskus jotain vähän pelattua niin ei se jotenkin isompaa fiilistä tuo enää saati tunnu siltä, että pääsisi irti hetkeksi arjesta.

En tiedä... liekö tämä harrastus tulossa tiensä päähän. Jo hyvän aikaa aiemmin kaikenlainen koneen päivittäminen lakkasi kiinnostamasta.
Asiaan vaikuttaa kyllä paljon nykypelit ja niiden tila sekä komponenttien hinnat, pitää olla 3000 eur näytönohjain, jotta saat skaalaus ja framegeneraatio päällä jotenkin järkevän fps lukeman (liioittelua, mutta ymmärrätte pointin).
Ei yksinkertaisesti ole varaa enää, perkele.

Olikos tällä postauksella joku pointti? No ei oikein, kai lähinnä lätisen lämpimikseni.

Pari vuotta tässä välissä kiinnosti mekaaniset näppäimistöt, mutta eipä nekään enää mitään ihmeempää fiilistä tuo, tai korkeintaan ärsytyksen siitä paljonko niihinkin käytti rahaa.
Vaikkei mistään massiivisista summista puhutakaan, mutta olisi senkin rahan voinut säästää!

2014 päivitin edellisen kerran tietokonetta, sittemmin tullut siirryttyä täysin konsolipelaajaksi. Lähinnä juuri tuon takia, että PC-puolella halusi aina ostaa ne parhaat osat koneeseen ja rahaa paloi ihan älyttömiä summia. Nykyään pelailee tyytyväisenä Playstation 5:lla tietämättä kuinka paljon paremmalta peli voisi näyttää PC:llä.

 

[AsiJu]

Juurikin kiinnostuksen puutteesta tuleekin pelattua paljon jotain vanhoja hyväksi todettuja pelejä.

Siinäpä se kun huomasin tässä hiljan, että nekään ei enää meinaa maistua.
Mitään uutta peliä en ole hankkinut tai odottanut pitkään aikaan.

Poikkeuksena Oblivion Remaster, mutta se olikin lähinnä hetken mielijohteesta hankittu eikä muutaman tunnin jälkeen sen kummempia intohimoja herättänyt.

Uusi Doom pitäisi olla minulle ns. pakkohankinta, vaan eipä ole tullut hankittua enkä tunne siihen tarvettakaan.
Tämä nyt ei johdu siitä, että se on erilainen, ei vaan nyt innosta.

Eternal on varmaan oma suosikkipeli kuunaan vaikka originaalin kanssa kasvoinkin.

Aiheeseen liittyen minä en ymmärrä sitä lähtökohtaa, että "jos tykkäsit originaalista et voi tykätä Eternalista", höpö höpö.
Eternal ravisteli mukavasti kaavoja.

Jos haluan lisää vanhaa Doomia, pelaan sitä. Uudemmat pelit sen sijaan saa ihan mielellään keksiä pyörää uudelleen.

 

[Jätesäkki]

Oma ikä alkaa jo vitosella eli onhan tässä kerennyt pelailla. Ensimmäiset kokemukset joskus kasarin puolessa välissä kaverin C64:lla. Ensimmäinen oma laite oli NES ja sillä sitten mariot, zeldat, punchoutit ym. kolusi läpi. Sitten kun "aikuistui" 90-luvun alussa ja muutti omilleen, niin aluksi SNES ja vähän myöhemmin PS1 olivat ne pelilaitteet. Samoihin aikoihin tuli ensimmäistä kosketusta PC:hen kun pelaili WC2:sta kaverin luona ja lopulta 1997 sain sitten ensimmäisen oman PC:n. Se oli valmiskone, mutta sen jälkeen olen aina kasannut koneen itse. Jossain välissä tuli hankittua PS3, mutta ei sitten kovin montaa peliä sillä tullut pelattua.
Nykyään PC ainoa pelikone jolla pelaan. Pääasiassa pelailen seikkailu, rpg, rts pelejä. Näistä Age of Empires 2 on pysynyt kuvioissa jo 25 vuotta eli ekan kerran pelailin joskus vuonna 2000 ja edelleen kerran pari kuussa tulee kavereiden kanssa pelattua. Muina kiinnostavina peleinä voisi luetella vaikka Witcherit, KCD, Yakuza-sarja (Kiryu ftw), GTA5, RDR2, Indiana Jones, erilaiset japsi rpg:t, Sniper elitet jne. jne.
Steamin, GoGin ja Xbox pc gamepassin kautta näitä yleensä pelaan. Viimeinen fyysinen peli jonka ostin oli vuonna 2015 Witcher3.

 

[Dzekoo]

Itselle PS3 ajan myötä skill stick yms. kuviot tuli tutuiksi ja NHL 17 ainakin maistui vielä ihan hyvin.

Pidän modernimmasta änäristä jopa enemmän kuin vanhemmista.

Oma pelityyli on aina ollut vahvasti syöttöpeliin perustuva ja tuntuu, että modernimmissa peleissä sillä on enemmän merkitystä.
Omalta alueelta lähdetään lyhyillä terävillä syötöillä ja sitä rataa, minun puolesta on parempikin jos ei aina pysty vaan jalalla nostamaan kun kiekon saa.

Ei nämä uudemmat ole ongelmattomia missään nimessä, mutta mieluummin pelaan PS3 / PS4 änärejä kuin vanhempia.

NHL 93 on tietysti klassikko, se ei muutu

Mites jalkapallo? Itellä on eFootball 2021 ja se on vissii viiminen hankinta,on muute ihan hyvä..FIFA:sta en tykkää!

 

[AsiJu]

Mites jalkapallo? Itellä on eFootball 2021 ja se on vissii viiminen hankinta,on muute ihan hyvä..FIFA:sta en tykkää!

Olen yrittänyt pelata PES:siä eli eFootballin edeltäjää ja FIFAa aina välillä, maistuu pätkissä, mutta ei pidemmän päälle.
Minulla oli joskus PES 2008 muistaakseni ja muistan sen olleen raivostuttavan vaikea välillä.
FIFA 11 ja FIFA 17 taisi olla myös. Ne maistui paremmin, mutta ei pitkään nekään.

Tosin voisi kokeilla tuota uudempaa eFootballia joskus mikäpä ettei.

 

[Dzekoo]

Olen yrittänyt pelata PES:siä eli eFootballin edeltäjää ja FIFAa aina välillä, maistuu pätkissä, mutta ei pidemmän päälle.
Minulla oli joskus PES 2008 muistaakseni ja muistan sen olleen raivostuttavan vaikea välillä.
FIFA 11 ja FIFA 17 taisi olla myös. Ne maistui paremmin, mutta ei pitkään nekään.

Tosin voisi kokeilla tuota uudempaa eFootballia joskus mikäpä ettei.

Prässääminen on tehokas ase PES:seissä..

 

[jk72]

Max Payne ja Operation Flashpoint oli mun ekat pelit mitkä oikeassti osui ja upposi.Serious Sam oli kanssa hauska peli.

 

[Janssoninkiusaus]

Vanhaksi tässä on tullut, enää ei riitä refleksit edes Rocket Leagueen. Sitä kuitenkin sen 10v jo tässä pelannut. Yksinpeli action rpg:t maistuu kyllä edelleen. Viimeisimpänä Cyberpunk joka menee kyllä omissa kirjoissa varmaankin top5 peleihin. Amigalla tuli aloiteltua pelaaminen ja on kyllä ollut hienoa nähdä tämä pelialan kehitys, varsinkin 90 luvun loppu kun 3d alkoi iskemään kunnolla päälle. Half Life oli aivan uskomaton kokemus julkaisupäivänä. Enää ei samanlaisia wau-fiiliksiä ole tullut ainakaan vuosikymmeneen. Silti pelaaminen maistuu varmasti hautaan asti!

 

[Puhelinkoppi]

Vanhaksi tässä on tullut, enää ei riitä refleksit edes Rocket Leagueen. Sitä kuitenkin sen 10v jo tässä pelannut. Yksinpeli action rpg:t maistuu kyllä edelleen. Viimeisimpänä Cyberpunk joka menee kyllä omissa kirjoissa varmaankin top5 peleihin. Amigalla tuli aloiteltua pelaaminen ja on kyllä ollut hienoa nähdä tämä pelialan kehitys, varsinkin 90 luvun loppu kun 3d alkoi iskemään kunnolla päälle. Half Life oli aivan uskomaton kokemus julkaisupäivänä. Enää ei samanlaisia wau-fiiliksiä ole tullut ainakaan vuosikymmeneen. Silti pelaaminen maistuu varmasti hautaan asti!

Doom on eittämätön pioneeri 3d peleissä, mutta sen idea on tapa kaikki. Itselle kovin 90 luvun peli oli System Shock, jota pelattiin kaverin 50Mhz 486:lla. Se oli omassa genressään myös pioneeri, sen remake on omasta mielestä todella hieno. Tykkään pelailla myös Quake 1/2, joista on tehty runsaasti lisäkenttiä ja hienot versiot uusilla pelimoottoreilla. Ja tietysti Max Payne on peli, joka tulee pelattua silloin tällöin läpi. Uudesta Doomista tuli kyllä wau efekti. Jotenkin sen ympäristöt ja maisemat vetoavat, ja niitä tulee fiilisteltyä örkkien telomisen lomassa.

 

[miksu8]

Doom(2), HL, Duke Nukem, Max Payne, Serious Samit, SW Jedi Knightit, SW Kotor - nuo toi mulle jotain uutta FPS-peleihin.

 

[draco76]

Muistettavimmat fps:t on minulla olleet Doom (se oli lisäksi eka verkkopeli minulle), Operation Flashpoint ja Half Life Alyx.

Civilization 1 oli aikoinaan todella hyvä, jaksan yhä pelata sen uudempia versioita. XP oli aikoinaan tajunnan räjäyttävä VR:llä pelattuna ja olen yhä koukussa VR-lentämiseen.

 

[aaämdee]

Ei nämä nykyajan pelit oikein jaksa usein kiinnostaa. Ei ole sellaista kehityskaarta tapahtunut niin kuin kasarilla sekä ysärillä ja 2000-luvun alussa kehittyi nettipelaaminen. Voisinpa sanoa, että 2010 luvulta lähtien ei ole oikein paljoakaan kuin joku GTA 5 ja Skyrim jossain määrin kiinnostanut. Ehkä FF7 Remake sitten kun on valmis. Sama kaava jatkuu eli odottelen GTA 6 ja Witcher 4 ja Skyrimin seuraajaa mikä sitten onkaan. Mitään järkeä päivittää konetta tässä vaiheessa kun ei tiedä vaatimuksia. Tavoite kuitenkin, että täysillä asetuksilla pitäisi pyöriä pois lukien ray tracing tai vastaavat marginaalitehosteet, jotka vaativat järjetöntä rautaa sulavaan kokemukseen. Jätän suosiolla muutaman tonnin kokoonpanot kauppaan.

 

[vindicator rapeto]

Ei nämä nykyajan pelit oikein jaksa usein kiinnostaa. Ei ole sellaista kehityskaarta tapahtunut niin kuin kasarilla sekä ysärillä ja 2000-luvun alussa kehittyi nettipelaaminen. Voisinpa sanoa, että 2010 luvulta lähtien ei ole oikein paljoakaan kuin joku GTA 5 ja Skyrim jossain määrin kiinnostanut. Ehkä FF7 Remake sitten kun on valmis. Sama kaava jatkuu eli odottelen GTA 6 ja Witcher 4 ja Skyrimin seuraajaa mikä sitten onkaan. Mitään järkeä päivittää konetta tässä vaiheessa kun ei tiedä vaatimuksia. Tavoite kuitenkin, että täysillä asetuksilla pitäisi pyöriä pois lukien ray tracing tai vastaavat marginaalitehosteet, jotka vaativat järjetöntä rautaa sulavaan kokemukseen. Jätän suosiolla muutaman tonnin kokoonpanot kauppaan.

PC.n "ultra/max high" asetukset ovat erilaiset kuin joskus vielä vuonna 2000 tai jopa 2010. Aikoinaan low- asetukset tarkoitti aika kirjaimellisesti joko palikkagrafiikkaa tai ainakin ihan todella olematonta tekstuureja, draw distancea ja mahdollisesti radikaalia heikennystä pelimaailman objektien resoluutioon. Pelistä tuli pääsosin low- asetuksilla kirjaimellisesti ruma.

Nykyisin ultra-asetukset vetävät kyllä koneen polvilleen, mutta (varmaan pelistä riippuen) vaikutus ulkonäköön on vähäisempi.

Itsekin odottelen vielä tovin että PC:n päivittelen, tai oikeammin kasailen oikean pelikoneen peliläpyskän tilalle. Oma mielikuva on se että aina uuden konsoligeneraation saapuessa laitevaatimukset kasvavat peleillä myös PC:llä. Esimerkkinä vaikkapa Watch Doges joskus PS4:n saapumisen aikoihin, jonka laitevaatimukset olivat mielestäni aivan hirvittävät vuonna 2013/14. Olikohan PS5:n saapumisen aikoihin samanlaista havaittavissa?

PC on kuitenkin se paras pelikone, monipuolisin monella eri mittarilla joten vaikka aina joku pelikonsoli niin PC pitää olla myöskin., ja onhan näitä näyttisrevikoita sun muita prossutestejä mukava lueskella vaikkei ihan heti olisi ostamassakaan.

 

[colaton]

Itellä ikä lähestyy 50v. Vielä tulee pelailtua randomisti. Ikuinen nörtti.
"Peli" koneesta löytyy Ryzen 5600, 32Gb ramia ja Rtx4060. Monitorina perus TV , 1080p resolla.
Uusin hankinta on Wreckfest steamin alesta. Ennestään tullut jo pelailtua bugbearin pelejä : Rally Trophy ja Flatout. Helppo oli päästä sisään tähän. Pelailen padillä jos vaan peli tukee .



Näihin peleihin tullut enchanced versiot ja löytyy omasta kirjastosta niin tässä on ainakin hetkeksi pelailtavaa.
GTA V
Stalker : shadow of chenobyl
Stalker : Clear sky
Stalker: Call of Pripyat

Hyvä näissä vanhemmissa peleissä on että saa järki hintaan alesta tai peräti ilmaiseksi. Myös suurimmat bugit on korjattu ja ei tarvitse olla uusinta rautaa että pääsee pelaamaan hyvillä fps.

 

[Kurja]

Heitetäänpäs tänne tällainen täky.

Koko ikäni pelannut enemmän ja vähemmän. Jostain syystä steamit ja muut on hiljentyntyt, ihmiset kasvaneet ja alkaneet pelata pelkkää golffia ja muuta sontaa. Välillä olisi mukava pelailla porukalla. Sattuuko esim tällä porukalla olemaan discord/steam group tai muuta keskittymää mistä voisi löytää porukkaa pelaamaan sitä tai tätä kun aikaa sattuu olemaan?

Itsellä löytyy pelikelpoinen tietokone sekä PS5. Pääasiassa yksinpelejä ja VR kikkailuja tullut lähiaikoina pelailtua. Gamepass/PS+ on nykyisin se uudempien pelien alusta, ei juuri ole tullut mitään ostamisen arvoista vastaan.

Samalla nickillä löydyn steamista, saa heittää kutsua! Tai YV.

 

[Dunlop]

Itellä ikä lähestyy 50v. Vielä tulee pelailtua randomisti. Ikuinen nörtti.
"Peli" koneesta löytyy Ryzen 5600, 32Gb ramia ja Rtx4060. Monitorina perus TV , 1080p resolla.
Uusin hankinta on Wreckfest steamin alesta. Ennestään tullut jo pelailtua bugbearin pelejä : Rally Trophy ja Flatout. Helppo oli päästä sisään tähän. Pelailen padillä jos vaan peli tukee .



Näihin peleihin tullut enchanced versiot ja löytyy omasta kirjastosta niin tässä on ainakin hetkeksi pelailtavaa.
GTA V
Stalker : shadow of chenobyl
Stalker : Clear sky
Stalker: Call of Pripyat

Hyvä näissä vanhemmissa peleissä on että saa järki hintaan alesta tai peräti ilmaiseksi. Myös suurimmat bugit on korjattu ja ei tarvitse olla uusinta rautaa että pääsee pelaamaan hyvillä fps.

Stalkkerin suurena fanina suosittelen Anomaly Gamma modia, tekee pelistä käytännössä uuden lisäten paljon ominaisuuksia ja silti on täysi tarina pelattavissa.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Ariakos]

Melkein aloitin pelaamaan Ghost of Tsushimaa, mutta selvisin tunnin kokeilulla. Takaisin Medieval Dynastyn pariin, unohdetaan ne tusina muutakin peliä jotka vasta ostin Steamin kesäalesta.

Mita enemmän ikää tulee, sen enemmän houkuttaa kaikenlaiset näpertelypelit. Ei ihme, että nämä "Simulator"-pelit ovat yleistyneet. On paljon leppoisampaa rakennella kitaroita Guitar Shop Simulatorissa, rempata taloa House Flipperissä tai kasata pelikone PC Building Simulatorissa kuin (yrittää) tehdä samaa tosielämässä. Mulle suurinta hupia ja rentoutusta tuleekin juuri siitä että pistän taustalle Youtubesta pyörimään jonkun keskiaikaisdokumentin kuulokkeisiin ja käynnistän Medieval Dynastyn. Kiva rakennella omaa keskiaikaiskylää ja kuunnella toisella korvalla millaista elo oli historiallisesti samoihin aikoihin.

 

[Maklaitti]

Melkein aloitin pelaamaan Ghost of Tsushimaa, mutta selvisin tunnin kokeilulla. Takaisin Medieval Dynastyn pariin, unohdetaan ne tusina muutakin peliä jotka vasta ostin Steamin kesäalesta.

Mita enemmän ikää tulee, sen enemmän houkuttaa kaikenlaiset näpertelypelit. Ei ihme, että nämä "Simulator"-pelit ovat yleistyneet. On paljon leppoisampaa rakennella kitaroita Guitar Shop Simulatorissa, rempata taloa House Flipperissä tai kasata pelikone PC Building Simulatorissa kuin (yrittää) tehdä samaa tosielämässä. Mulle suurinta hupia ja rentoutusta tuleekin juuri siitä että pistän taustalle Youtubesta pyörimään jonkun keskiaikaisdokumentin kuulokkeisiin ja käynnistän Medieval Dynastyn. Kiva rakennella omaa keskiaikaiskylää ja kuunnella toisella korvalla millaista elo oli historiallisesti samoihin aikoihin.

Tjoo pystyn kyllä ihan täysin allekirjoittamaan tämän. Päivittelin alkuvuodesta koneen ja nyt on näyttistä myöten vimosen päälle vehkeet, mutta huomaan pelaavani juurikin pääosin kaikennäkösiä simuja, jotka pyörivät täysin jopa läppärillä.

Sinänsä ojaan ei ole astuttu, koska tuo päivityskin oli tiedostettu kokemus rakennella top of the line peli-pc, mutta kyllä sen olemassaolo tietynlaisia kysymysmerkkejä herättää nyt realistisen käytön suhteen. Kiva sitä oli väkertää -lause on tähän asti saanut epäilykset vielä pitämään loitolla, mutta ei kokonaan poissa.

Samaa paskaa, mitä autojen kanssa: se ei ole harrastus jos siihen ei mene kaikki omat ja mahdollisesti myös "muiden" rahat.

 

[tenux]

Ite pistin tässä keväällä "uuden" pelikoneen, käytännössä prossu uusiksi ja näyttis oli ostettu jo pari vuotta sitten, eli 9800x3D ja 4090. Silti ei innostu noista uusista graafisista peleistä, vaan enemmänkin tulee pelattua joko vanhoja pelejä, tai sitten tosi paljon sellaisia pelejä, jotka on tosi hyviä, mutta suht vanhoja (tai todella vanhoja skyrim, FO4).
Toki uusiakin tulee, uutena innostuksena nämä uudehkot survival/indie/EA pelit, esim valheim ja nyt palworld, joihin uppoaa helposti tunteja ihan yön pikkutunneille saakka.

Toki cyberpunk, kun kerran kova kone niin sitäkin pelattu, mutta aina tulee se kyllästymispiste, joko peli jää tai joskus innostuu uudestaan, jos esim savet jää kesken tms ja aika monikin peli jää kesken eikä tule koskaan pelattua läpi, huoh mass effectit... josko joskus. Joskus taas tuntuu mukavalta pelata joku lyhyt hyvä tarina/graafinen peli läpi, jos se on hyvä, mutta noita kävelysimulaattoreja ei aina jaksa.

Aika harva peli enää innostaa suuresti ja pelien backlogi steam aleista yms on todella pitkä jo. ja ikäähän on jo himpun yli 50v, silti pelaaminen vielä maistuu.

 

[Durbasauna]

Itse hankin tuossa taannoin puoliherätteenä Odin 2 Portalin ja en hirveästi liioittele, jos väitän sen herättäneen pelaamisen ilon aivan täysin. Enää ei tarvitse istua koneen ääreen pelaamaan, vaan voin löhötä vaikka pihalla terassilla. 1080p 7" 120Hz OLED (vaikkakin pieni) on vielä hienompi katsoa ja käyttää kuin pöytänäyttöni. Ja jos en tietäisi, että streamaan sitä koneelta, niin minuun menisi ainakin täydestä, että pelit pyörii natiivisti.

Tällä vempeleellä olen nyt pelaillut kaikennäköisiä yksinpelejä ja olen jo tässä muutaman kuukauden aikana pelannut enemmän pelejä lävitse kuin viimeisen viiden vuoden aikana. Myös se, että sillä ei tule lähdettyä niin helposti netin selaamiseen, vaan keskittyy pelaamiseen, on varmasti tekemistä asian kanssa. Löhöily tuulettimen alla ja sohvalla, versus perse kiinni hitsautuneena tietokonepöydän ääressä, niin valinta on aika helppo

 

[sorvaaja]

Viime vuodet menneet pleikkarin kanssa takkahuoneen nurkassa. Jouluna tuli ostettua nuoremmille lapsille käytettynä pc, mutta eivät oikeen innostuneet. Ostin steamin alesta rdr2 ja ihmettelen miten on jäänytkin välistä koko peli. Vanhin muksuista (17) pelannut jo pitkään koneella mutta en vaan pysy nuorison mukana enää fps..

 

[draco76]

Viime vuodet menneet pleikkarin kanssa takkahuoneen nurkassa. Jouluna tuli ostettua nuoremmille lapsille käytettynä pc, mutta eivät oikeen innostuneet. Ostin steamin alesta rdr2 ja ihmettelen miten on jäänytkin välistä koko peli. Vanhin muksuista (17) pelannut jo pitkään koneella mutta en vaan pysy nuorison mukana enää fps..

RDR2 oli kieltämättä hyvä. Jaksoi jopa pelata kokonaan ja mielenkiinto säilyi koko ajan. Detroit Become Human sekä Until Dawn ovat kanssa upeita vanhemmalle väellekin. Minä olen jo siinä vaiheessa, ettei haittaa pelata helpoimmalla vaikeustasolla.

 

[sorvaaja]

RDR2 oli kieltämättä hyvä. Jaksoi jopa pelata kokonaan ja mielenkiinto säilyi koko ajan. Detroit Become Human sekä Until Dawn ovat kanssa upeita vanhemmalle väellekin. Minä olen jo siinä vaiheessa, ettei haittaa pelata helpoimmalla vaikeustasolla.

Onko tossa jotain vaikeustaso vaihtoehtoa? Tälläsiä pelejä tykkään kyllä pelailla missä voi omaan rytmiin mennä. Skyrimin pelailin sillon kun tuli ja nyt myöhemmin pleikalla horizonit läpi.

 

[draco76]

Onko tossa jotain vaikeustaso vaihtoehtoa? Tälläsiä pelejä tykkään kyllä pelailla missä voi omaan rytmiin mennä. Skyrimin pelailin sillon kun tuli ja nyt myöhemmin pleikalla horizonit läpi.

RDR2 ei tainnut olla. Noissa muissa muistaakseni oli, mutta peluusta on jo aikaa.

 

[ympyr]

Onko tossa jotain vaikeustaso vaihtoehtoa? Tälläsiä pelejä tykkään kyllä pelailla missä voi omaan rytmiin mennä. Skyrimin pelailin sillon kun tuli ja nyt myöhemmin pleikalla horizonit läpi.

Omaa läpipeluuta varten väänsin Rdr:n autoaimin täysille kun halusin pelailla ohjaimella, mutta ei siinä muistaakseni mitään varsinaista vaikeustasoa ole. Ei ole kyllä erityisen hankala peli muutenkaan.

 

[HK_Blues]

Keski-ikä lähestyy ja omassa pelaamisessa huomannut sen, että uudet pelit ei oikein maistu enää ja tulee pelailtua lähinnä vanhojen klassikoiden uudelleenjulkaisuja. BG3:stakin olisin halunnut tykätä ja onhan se hyvä, mutta jotenkin ei vaan uppoa samaan tapaan kuin vanhat hyvät.

En tiedä sitten johtuuko siitä, että nykypelit ei vaan ole hyviä vai onko se nostalgiapärinä sit vaan niin kova.

Nykypeleistä varmaan parasta antia olleet se BG3, Cyberpunk 2077 (silti pettymys tämäkin) ja RDR2, vaikka tämänkin combat oli tylsää.

Pelejä joiden remastereita/remakeja/HD editioneja/jne tulee edelleen pelailtua:

Age of Empires 1 & 2
Command and Conquer & Red Alert
Heroes of Might and Magic 2 & 3
BG1&2
Planescape Torment
Neverwinter Nights
Sitten Xboxilla vielä Halot, näistäkin eniten ykköstä

NWN2:sta kai julkastiin remasteri, pitäisi varmaan se katsastaa.

 

[perato]

Näin iän myötä huomannut että jossain tossa 50h jälkeen jokainen peli menettää sen jonkin hohdon ja sitä alkaa miettimään enemmän et mikä tässä pelissä vielä viehättää ja kannattaisko vetää nyt kiireellä loppuun vai vieläkö tekee sivutehtäviä. Vaikea sanoa onko se raja aina ollut tossa kohtaa.

 

[hänk_]

Näin iän myötä huomannut että jossain tossa 50h jälkeen jokainen peli menettää sen jonkin hohdon ja sitä alkaa miettimään enemmän et mikä tässä pelissä vielä viehättää ja kannattaisko vetää nyt kiireellä loppuun vai vieläkö tekee sivutehtäviä. Vaikea sanoa onko se raja aina ollut tossa kohtaa.

Oman kuolevaisuuden rajat tulee vastaan ja rupeaa puntaroimaan mitä kaikkea muutakin sillä ajalla voisi tehdä ja jääkö taas yksi projekti puolitiehen

 

[perato]

Oman kuolevaisuuden rajat tulee vastaan ja rupeaa puntaroimaan mitä kaikkea muutakin sillä ajalla voisi tehdä ja jääkö taas yksi projekti puolitiehen

Ihtellä ei jää pelit vieläkään usein kesken, mutta se suorittamisaspekti on vähentynyt ja vaikka olis alusta asti hinkutellut kysymysmerkkejö kartalta pois, nii sen voi lopettaa jotta tarinan saa maaliin ennen ku pahin kyllästyminen iskee. Sit voi tehdä sivukauhtaa jos kokee itse pelillisen aspektin mielekkääksi. Esim Hogwarts oli kuitenkin pelillisesti ihan hauskaa nii niistä sivukeräilyistä sai vielä hetken syytä tutkia loppuja paikkoja ja taistella. Sama Cyberpunkissa.

 

[xarot]

Tuntuu viime vuosilta että mitä vähemmän aikaa on käytettävissä pelaamiseen ja koko päivä pelkkää suorittamista aamusta iltaan, niin ne pelihetket on niin nopeita hetkiä ettei läpipelatuista peleistä oikein enää edes muista mitä niissä tapahtui. Toisaalta sitten muistaa varmaan vieläkin juonen joistain lähemmäs 30 vuotta sitten pelatuista peleistä. Käsittämätöntä kyllä tulee silti vuodessa pelattua monta peliä läpi, osa jopa Horizon FW:n kaltaisia eepoksia.

Tuntuu että kun katsoo kiinnostavat -pelilistaa niin siellä on kyllä niin isoja kokonaisuuksia että niiden läpäisy lähentelee isoa projektia. Tai sitten pelejä joiden odottaa jo olevan niin vaikeita etten oikein tiedä pystyykö niistä edes nauttimaan, tai pelejä joihin sisään pääseminen kestää kauan. Nykyisellään sopiikin itselle parhaiten 5-15 tunnin AA-pelit missä ei tarvitse käyttää kuukausia yhden pelin läpäisyyn. Onneksi seikkailupeligenre käy ja kukkuu taas ja näiden pelaaminen onnistuu hienosti käsikonsolillakin missä tahansa. Pelin pystyy usein helposti myös keskeyttämään ja pulmia voi miettiä pelin ulkopuolellakin.

Toisaalta joskus käynyt mielessä onko harrastusta järkeä jatkaa, jos siihen ei oikein ole aikaa. Tosin eipä ole mihinkään muuhunkaan...