Me "wanhat" ja pelaaminen (+30v)

[emagdnim]

Itse näkisin että on vähintään yhtä hyvää kuin lukeminen koska motoriikka ja silmän ja käden yhteistyö. Saattaapi olla pelaaminen tosin 50 vuoden päästä siinä pisteessä että onnistuu neliraajahalvaantuneeltakin.

Tarkoitin lähinnä, että lukeminen vaatii aivoilta enemmän, kuin vaikkapa leffan katsominen. Toki joku marion pelaaminenki on enemmän kuin toi (no ehkä ei), mut rpg peleissä joutuu jo oikeesti vähän lukemisen lisäksi keskittyyn muuhunkin.

 

[Nrvs]

Ite olen hieman sitä fossiiliosastoa, jolle parhaat pelit ovat tasoa Final Fantasy 7, Baldur's Gate 1 ja pitkään tuli kohtalaisella vuoden 2016 mopokoneella pärjättyä. Varsinkin kun pelilistalla oli Final Fantasyt 1-12, Faster Than Light ja Europa Universalis 4. Final Fantasy 7 Remaken kanssa sai hetken miettiä, että vieläkö pärjää, mutta itselleni riittävän hyvin sekin vielä raksutti.

Vasta Clair Obscur uudemmista peleistä sai aikaan sen, että piti panostaa uuteen PC rautaan. Tai ainakin uudempaan ja kyllähän tuo peli lunasti odotukset.

Ei se toki samalla tavalla ole mullistava kokemus kuin FF7 aikanaan, mutta voinee johtua siitä, että pelaajakin on pykälän verran vanhempi nykyään. Nuorempana sitä kuitenkin kokee kaiken helposti voimakkaammin, joten nostalgialasit ovat vahvasti mukana. Veikkaisin, että Clair Obscurin kokeminen saman ikäisenä kuin FF7:n aikaan saisi huomattavasti isompaa vaikutusta aikaiseksi.

 

[emagdnim]

Ite olen hieman sitä fossiiliosastoa, jolle parhaat pelit ovat tasoa Final Fantasy 7, Baldur's Gate 1 ja pitkään tuli kohtalaisella vuoden 2016 mopokoneella pärjättyä. Varsinkin kun pelilistalla oli Final Fantasyt 1-12, Faster Than Light ja Europa Universalis 4. Final Fantasy 7 Remaken kanssa sai hetken miettiä, että vieläkö pärjää, mutta itselleni riittävän hyvin sekin vielä raksutti.

Vasta Clair Obscur uudemmista peleistä sai aikaan sen, että piti panostaa uuteen PC rautaan. Tai ainakin uudempaan ja kyllähän tuo peli lunasti odotukset.

Ei se toki samalla tavalla ole mullistava kokemus kuin FF7 aikanaan, mutta voinee johtua siitä, että pelaajakin on pykälän verran vanhempi nykyään. Nuorempana sitä kuitenkin kokee kaiken helposti voimakkaammin, joten nostalgialasit ovat vahvasti mukana. Veikkaisin, että Clair Obscurin kokeminen saman ikäisenä kuin FF7:n aikaan saisi huomattavasti isompaa vaikutusta aikaiseksi.

Ite -85 syntyneenä koin monet uudet pelit siten, että hitto mitkä grafiikat Nykyää kaikki on iha samaa ja enemmän kiinnostaa se sisältö. Toki vielä nykyäänki ensisilmäyksellä ne fotorealistiset ammuskelupelit saa aikaan wow-efektiä, mut varmaa äkkii kyllästyis.

 

[Taneli-]

Ite -85 syntyneenä koin monet uudet pelit siten, että hitto mitkä grafiikat Nykyää kaikki on iha samaa ja enemmän kiinnostaa se sisältö. Toki vielä nykyäänki ensisilmäyksellä ne fotorealistiset ammuskelupelit saa aikaan wow-efektiä, mut varmaa äkkii kyllästyis.

Juu, itse -73 syntyneenä Baldur's Gate näkeminen kaverin pelaamana (oli perjantai ja lupasi että olisi polttanut sen CD:ille maanantaina) loksautti leuat niin pahasti että piti samantien mennä kauppaan ja ostaa se. Moni puheli että kyseinen peli aiheutti jopa viivästystä koulussa kun oli pari viikkoa "kipeänä" tms. ja vaan pelasi sitä.

Myös jonkun Far Cry 1 muistan että oli "lähes fotorealistisen kaunista" (mitä ei varmaan enää olisi sen asentaisi DVD:ltä)

 

[Hellsinki]

Ite löysin stat citizen rymästä niin muksvaa peliseuraa , että en uskonut koskaan löytäväni. No nyt etelän teissu vähän sitä vaikeutti mitta palaan 1009% astiaan kun kotiin jodun. Terveisiä kanarialts!

 

[mshine]

Jouluaatto, perhe mennyt jo nukkumaan. Vihdoin hyvä tilaisuus korkata Ocarina of Time. Siinä taisikin mennä koko yö taionomaisessa tunnelmassa. Oi niitä aikoja...

Moni peli on säväyttänyt ennen ja jälkeen mutta noita lapsuuden kokemuksia ei taida voittaa mikään.

 

[jefreitteri]

On tässä kaikenlaista tullut pelailtua. Jotenkin nuo Dying Light 1 ja 2 oli omaan makuun mainioita. Kai se Dying Light the Beast pitää vielä ostella… Jos tuo oma SER-kone sitä edes jaksaa pyörittää välttävästi.

Listalla on paljon pelaamattomiakin. Kaikki Mafiat, kaikki xcomit (jos ei lasketa yli 10v sitten pelailuja), witcherit, muutama Tomb Raider ja jotain muuta. Niin ja RDR2, kun se oli jotenkin niin kankea pelattava, että ei vaan pystynyt.

Kiistattomassa kärjessä on kuitenkin Red Alert 2 / Yuri’s Revenge. Yli tuplat seuraavaksi eniten pelattuun, joka on Skyrim. Odotan kuin kuuta nousevaa, että tulisi RA2 remasteroituna, mutta ei taida tapahtua.

 

[emagdnim]

Jouluaatto, perhe mennyt jo nukkumaan. Vihdoin hyvä tilaisuus korkata Ocarina of Time. Siinä taisikin mennä koko yö taionomaisessa tunnelmassa. Oi niitä aikoja...

Moni peli on säväyttänyt ennen ja jälkeen mutta noita lapsuuden kokemuksia ei taida voittaa mikään.

Ens joulua sit odotellessa

Kiistattomassa kärjessä on kuitenkin Red Alert 2 / Yuri’s Revenge

Ai että.. c&c sarja + noi red alertit tais olla ekoja, jotka toi iha näyttelijät peleihin? Ehkä vikakin Sen jälkee vaa ääninäyttelijöitä ja animaatiota. Toki myös näyttelijöitä puvut päällä digitoitavaksi, mut ei suoraa näyttelemistä kameralle.

 

[perato]

Ens joulua sit odotellessa



Ai että.. c&c sarja + noi red alertit tais olla ekoja, jotka toi iha näyttelijät peleihin? Ehkä vikakin Sen jälkee vaa ääninäyttelijöitä ja animaatiota. Toki myös näyttelijöitä puvut päällä digitoitavaksi, mut ei suoraa näyttelemistä kameralle.

Quantum Breakissa nyt ainakin.

 

[Hellsinki]

Quantum Breakissa nyt ainakin.

Privateer 2 the darkening oli hieno välivideot. Kuin leffaa kattoisi

 

[emagdnim]

No kerpele, onhan noita sittenki vielä