Metsänhoito

Itse en metsää omista, mutta tonttia on hehtaari ja vähän yli. Melkoista mäntytukkia siinä kasvaa, ja pitäisi muutamia jo kaadella kun paikoin tontin kiinteistöjen ylläpitoa häiritsee. Miten noista saisi parhaan hyödyn, jottei ihan hyvätekeväisyydestä käy? Ehkä kymmenkunta isoa petäjää saisi kaadella pois, ehkä enemmänkin jos ottaa skooppiin koko tontin alueen, eikä vain kiinteistejön lähistöltä.

Riippuen vähän missä asut, niin polttopuina taitaa tulla paras hinta.
 
Riippuen vähän missä asut, niin polttopuina taitaa tulla paras hinta.
No vähän sääli kyllä kunnon tukkeja olisi taivaalle tuprutella. Ja eikös sitä polttopuina yleensä suosita ennemmin koivu - tai kuusipuuta? Niitä olen itse tontilta raivaillut polttopuiksi omaan käyttöön.
 
No vähän sääli kyllä kunnon tukkeja olisi taivaalle tuprutella. Ja eikös sitä polttopuina yleensä suosita ennemmin koivu - tai kuusipuuta? Niitä olen itse tontilta raivaillut polttopuiksi omaan käyttöön.

Ei noin pientä määrää ole järkevä metsäkoneella hakkuuttaa. Tonttipuissa 100m3 kiintokuutiota alkaa olla minimi hakkuukertymä, että joku sen tulee tekemään ja siitä jää jotain käteen metsänomistajalle. Metsurityönä tulisi myös kalliiksi 10 puun kaataminen ja myyminen, jos ulkopuolinen metsuri tulee. Koivu se toki on paras polttopuu, mutta eiköhän mäntykin mene kaupaksi polttopuuksi.
 
Tänä kesänä on ollut hyönteistuhoja runsaasti metsissä ympäri Suomen. Kirjanpainajien joukkoesiintymien jäljet alkavat näkyä metsissä
Suosittelen käymään nyt viimeistään tarkastuskäynnillä omassa metsässä kuolleiden puiden varalta. (Saatte mahdollisen kirjanpainaja epidemian hallintaan ennen seuraavaa kesää) ArcGIS Dashboards
Varsinkin jos oma metsäpalsta sijaitsee jonkun tuhohakkuualueen vieressä. Muistakaa myös puukauppaa tehdessänne vaatia kesäaikana puutavaran nopeaa kuljetusta pois. Laki puutavaran varastoinnista Metsää koskevia säädöksiä
 
Kysymys puista tietäville, liippaa ehkä läheltä vähän tuota yllä olevaa viestiäkin...

Pihakuusen rungon alaosan kaarnaa olen katsellut, että onkohan siihen voinut iskeä kirjanpainaja tai joku muu tauti/tuholainen. Lähimetsässä on useita pystyyn kuolleita kuusia, epäilen olisiko sama meidän tontilla. Osaako joku sanoa mitään näiden kuvien perusteella puun voinnista?

20221009_162338[1].jpg
20221009_162449[1].jpg
 
Kysymys puista tietäville, liippaa ehkä läheltä vähän tuota yllä olevaa viestiäkin...

Pihakuusen rungon alaosan kaarnaa olen katsellut, että onkohan siihen voinut iskeä kirjanpainaja tai joku muu tauti/tuholainen. Lähimetsässä on useita pystyyn kuolleita kuusia, epäilen olisiko sama meidän tontilla. Osaako joku sanoa mitään näiden kuvien perusteella puun voinnista?

20221009_162338[1].jpg
20221009_162449[1].jpg
Terveeltä omaan silmään näyttää.
Onko latvus/neulaset vihreitä?
Kirjanpainaja jättää jälkeensä runkoon reikiä ja ruskeaa purua.
 
Terveeltä omaan silmään näyttää.
Onko latvus/neulaset vihreitä?
Kirjanpainaja jättää jälkeensä runkoon reikiä ja ruskeaa purua.
Puu on normaalin vihreä neulasista ja latvuksesta. Jos ei toukka, niin mikä tuon kaarnan käpristymisen/irtoamisen saa aikaan?
 
Puu on normaalin vihreä neulasista ja latvuksesta. Jos ei toukka, niin mikä tuon kaarnan käpristymisen/irtoamisen saa aikaan?
Ihan normaali ikääntyminen? Ei yksittäisestä pihkapisarastakaan kannata olla huolissaan, kuuluu asiaan.

Linkki joku kartta, niin se tärkein, miten sen saa hallintaan? Hakkaamalla metsä ensitalvena ?
Mielellään jo nyt syksyllä :lol:.
 
Kuusi on yleensä aika ankea pihapuu. Kannattaa ensi tilassa suunnitella, mitä puita istuttaa tilalle ja mihin, sekä toteuttaa tämä jo ensi keväänä. Sitten on paljon kivempaa miettiä kuusen poistamista. Toki mikään ei viittaa siihen, että asialla olisi kiire.

Kaikki harkitsemattomiin paikkoihin istutetut pihapuut kannattaa kaataa ennen kuin ovat liian isoja helposti poistettaviksi.

Koivu ja mänty ovat jo paljon kivempia puita pihaan. Valitettavan yleiset vaahterat ja pihlajat ovat perseestä. Suosittelen jalompia puita, metsäkasveihin tonteilla kyllästyneenä.
 
Tänä kesänä on ollut hyönteistuhoja runsaasti metsissä ympäri Suomen. Kirjanpainajien joukkoesiintymien jäljet alkavat näkyä metsissä
Suosittelen käymään nyt viimeistään tarkastuskäynnillä omassa metsässä kuolleiden puiden varalta. (Saatte mahdollisen kirjanpainaja epidemian hallintaan ennen seuraavaa kesää) ArcGIS Dashboards
Varsinkin jos oma metsäpalsta sijaitsee jonkun tuhohakkuualueen vieressä. Muistakaa myös puukauppaa tehdessänne vaatia kesäaikana puutavaran nopeaa kuljetusta pois. Laki puutavaran varastoinnista Metsää koskevia säädöksiä

Jos yksittäisiä kuolleita puita on niin ei syytä huoleen. (Kyseessä voi olla silloin myös aitomonikirjaaja, joka ei ole läheskään yhtä haitallinen kuin kirjanpainaja). Jos huomaat, että vuodessa on kuollut reilusti yli 10 puuta, niin suosittelen avohakkaamaan kuolleiden puiden vieressä olevat kuuset pois muutaman kymmenen metrin säteeltä.

Toki kannattaa käyttää omaa harkintaa. Jos kyseessä on jo niin vanha kuusikko, että sen kasvu on hidastunut merkittävästi, niin silloin matalalla kynnyksellä avohakkaisin. Tai jos on tiedossa, että alueella on paljon maannousemaa. Kirjanpainaja iskee erityisesti maannouseman heikentämiin puihin.

Lisäyksenä vielä se, että kirjanpainajien tappamia kuusia ei kannata kerätä pois. Ne lahoavat ja kirjanpainajat ovat levinneet jo viereisten puiden juuriin. Kuollut puu kannattaa jättää metsään, koska puussa elää kirjanpainajan luontaisia vihollisia ja tämä voi hillitä epidemiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos yksittäisiä kuolleita puita on niin ei syytä huoleen. (Kyseessä voi olla silloin myös aitomonikirjaaja, joka ei ole läheskään yhtä haitallinen kuin kirjanpainaja). Jos huomaat, että vuodessa on kuollut reilusti yli 10 puuta, niin suosittelen avohakkaamaan kuolleiden puiden vieressä olevat kuuset pois muutaman kymmenen metrin säteeltä.

Toki kannattaa käyttää omaa harkintaa. Jos kyseessä on jo niin vanha kuusikko, että sen kasvu on hidastunut merkittävästi, niin silloin matalalla kynnyksellä avohakkaisin. Tai jos on tiedossa, että alueella on paljon maannousemaa. Kirjanpainaja iskee erityisesti maannouseman heikentämiin puihin.

Lisäyksenä vielä se, että kirjanpainajien tappamia kuusia ei kannata kerätä pois. Ne lahoavat ja kirjanpainajat ovat levinneet jo viereisten puiden juuriin. Kuollut puu kannattaa jättää metsään, koska puussa elää kirjanpainajan luontaisia vihollisia ja tämä voi hillitä epidemiaa.
Tämä tärkeä viesti, jos viitsit niin sen voisi kopsata(lainata) alkuperäiseen postatukseen.
 
Harvennusleimikoiden hinta nousee nyt vauhdilla. Kuitupuusta ja energiapuusta on kova pula. Jos olette ensiharvennuksia myymässä, niin ei kannata tuohon metsälehden n. 15€/m3 tyytyä. 20€ alkaa olla jo lähempänä todellisuutta. Eli suosittelen kilpailuttamaan.
 
Onkos meillä tekkiläisissä metsänhoidon asiantuntijoita tai muita kokemusasiantuntijoita?

Tilanne on se, että on eräs niemen nokka jossa metsäpalstalta on lohkottu muutama rantatontti aikanaan ja myyty, ja siellä on nyt pari hienoa mökkiä.

Niemi ja tonttien väliset alueet on nyt tulleet isolta osin päätehakkuukypsään ikään. Koko noin n. 3ha ja puuston kokonaisarvo viisi numeroinen summa.

Pahaa tekee mökkiläisten puolesta ajatus siitä, että tulisi parturoitua niemi valtaosin, ja istuttaa taimikkoa vaikka mikään tuota ei kai estäkään. Onko mielipiteitä, kannattaisiko tuota tarjota mökkiläisille ostettavaksi, ja paljonko puuston arvon ja maapohjan arvon lisäksi voisi hinnoitella ekstraa jolla mökkiläiset saisivat mielenrauhan? Tottakai hinta on se mitä siitä maksettaisiin, mutta ei tietenkään haluttaisi sitä myydä säilyttämisen sijaan ns. normihinnalla kun ei sellaisia aikeita ole. Eli jos tuohon ei ole ns. valmiutta maksaa maisemalisää niin sitten pidetään ja hoidetaan. Muuten tuon alueen metsänhoitotöiden lykkääminen ei ole intresseissä toisten mökkimaiseman säilyttämiseksi, ja omaakin historiaa siihen palstaan liittyy.

Vai onko tällaisia järkevää edes miettiä, sen kun vaan tekee metsänhoitotöitä kuten parhaaksi näkee? Mielipiteitä? Mielellään antaisin mökkiläisten kuitenkin vaikuttaa asiaan, kun aikanaan yksi heistä ostattelikin palstaa pilkkahintaan todennäköisesti tätä hetkeä peläten.
 
Vai onko tällaisia järkevää edes miettiä, sen kun vaan tekee metsänhoitotöitä kuten parhaaksi näkee? Mielipiteitä?
Bisnes on bisnes, mooses on mooses. Kun on ammatillisesti ja liiketaloudellisesti järkevää hakata, hakataan.

Luonnollisesti toimitaan kohteliaasti ja huomaavaisesti naapureita kohtaan. Tähän ei sisälly se, että esitetään vaatimuksia siitä, miten naapuri saa elinkeinoaan harjoittaa. Hakataan.

Toteutetaan työ tapauskohtaisesti siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa mihinkään, mukaanlukien naapureille. Ei myydä millekään amatööreille, vilunkivilleille, maaston rässijöille ja numeroina parhaan tarjouksen tekijöille, vaan luotettavalle ostajalle joka käyttää hyvämaineista urakoitsijaa.
Mielellään antaisin mökkiläisten kuitenkin vaikuttaa asiaan, kun aikanaan yksi heistä ostattelikin palstaa pilkkahintaan todennäköisesti tätä hetkeä peläten.
En tiedä ymmärsinkö, mutta jos käsitin oikein toisessa päässä ei ole oikein viestintäkulttuuria ja sieltä on tullut vittuilumielessä alihintainen tarjous. Sehän ei tietysti paranna heidän asemaansa, mutta en katsoisi että sen tulisi sitä huonontaakaan.

päätehakkuukypsään ikään
viisi numeroinen summa
Kommenttiraitana mainittakoon keskustelua seuraaville, että tässä yhteydessä viisinumeroinen summa ei tarkoita että ylittää nelinumeroisen vaan että alittaa kuusinumeroisen.

Lisäksi kauppaa tehdessä kannattaa nykyään huomioida, että energiapuun hinta on korkea, monella tarjouksen tekijällä pian toisena tukkipuulajien jälkeen, ja kuitu menee edelleen suht ilmaiseksi. Kuivamätäpaskasta maksetaan siis enemmän kuin priimasellusta, kunhan se paska on runkoa. Tästä johtuen kannattaa tietenkin huomata, että jos ostaja ei lainkaan osta tai osta kohtuulliseen hintaan joitakin tavaralajeja, on mahdollista rajoittaa pystykauppasopimusta siten, että urakoitsija tekee osan puusta maanomistajan pinoon ja laskuttaa siitä, sillä varauksella että tietenkin laskutetaan työstä eli surkeasta pikkukepistä joutuu antamaan oikeasti rahaa. Tällöin voi kuitenkin energiapuun myydä muulle ostajalle, joka maksaa siitä järkevän hinnan. Kunhan sitä kertyy ja se on tien varressa, kauppa käy.

Sama pätee soveltuvin osin runkohinnoitteluun, joka yleensä koskee vain ainespuuta eikä ehkä niinkään koske päätehakkuuta. Jos ostaja ei ole sopeutumiskykyinen, voi valita eri ostajan. Niitä on rivissä muna kädessä.

Onko mielipiteitä, kannattaisiko tuota tarjota mökkiläisille ostettavaksi, ja paljonko puuston arvon ja maapohjan arvon lisäksi voisi hinnoitella ekstraa jolla mökkiläiset saisivat mielenrauhan?
TIetenkin kannattaa ja on reilua myydä, jos maksavat siitä oikeasti rahaa. Voi vaan keskimäärin olla aika hiljaista.
 
Viimeksi muokattu:
Bisnes on bisnes, mooses on mooses. Kun on ammatillisesti ja liiketaloudellisesti järkevää hakata, hakataan.

Luonnollisesti toimitaan kohteliaasti ja huomaavaisesti naapureita kohtaan. Tähän ei sisälly se, että esitetään vaatimuksia siitä, miten naapuri saa elinkeinoaan harjoittaa. Hakataan.

Toteutetaan työ tapauskohtaisesti siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa mihinkään, mukaanlukien naapureille. Ei myydä millekään amatööreille, vilunkivilleille, maaston rässijöille ja numeroina parhaan tarjouksen tekijöille, vaan luotettavalle ostajalle joka käyttää hyvämaineista urakoitsijaa.

En tiedä ymmärsinkö, mutta jos käsitin oikein toisessa päässä ei ole oikein viestintäkulttuuria ja sieltä on tullut vittuilumielessä alihintainen tarjous. Sehän ei tietysti paranna heidän asemaansa, mutta en katsoisi että sen tulisi sitä huonontaakaan.




Kommenttiraitana mainittakoon keskustelua seuraaville, että tässä yhteydessä viisinumeroinen summa ei tarkoita että ylittää nelinumeroisen vaan että alittaa kuusinumeroisen.

Lisäksi kauppaa tehdessä kannattaa nykyään huomioida, että energiapuun hinta on korkea, monella tarjouksen tekijällä pian toisena tukkipuulajien jälkeen, ja kuitu menee edelleen suht ilmaiseksi. Kuivamätäpaskasta maksetaan siis enemmän kuin priimasellusta, kunhan se paska on runkoa. Tästä johtuen kannattaa tietenkin huomata, että jos ostaja ei lainkaan osta tai osta kohtuulliseen hintaan joitakin tavaralajeja, on mahdollista rajoittaa pystykauppasopimusta siten, että urakoitsija tekee osan puusta maanomistajan pinoon ja laskuttaa siitä, sillä varauksella että tietenkin laskutetaan työstä eli surkeasta pikkukepistä joutuu antamaan oikeasti rahaa. Tällöin voi kuitenkin energiapuun myydä muulle ostajalle, joka maksaa siitä järkevän hinnan. Kunhan sitä kertyy ja se on tien varressa, kauppa käy.

Sama pätee soveltuvin osin runkohinnoitteluun, joka yleensä koskee vain ainespuuta eikä ehkä niinkään koske päätehakkuuta. Jos ostaja ei ole sopeutumiskykyinen, voi valita eri ostajan. Niitä on rivissä muna kädessä.


TIetenkin kannattaa ja on reilua myydä, jos maksavat siitä oikeasti rahaa. Voi vaan keskimäärin olla aika hiljaista.

Kiitos kommenteista, tosiaan kymmenen vuotta sitten tässä oli perinnönjako jonka yhteydessä yksi mökkitontillinen ja paikallinen suurtilallinen oli kärppänä ostamassa palstaa tarjoten noin puolta mhy:n metsäarvion puuston arvosta.

Vinkkisi oli hyviä, ehkäpä tässä voisi informoida asukkeja suunnitelmista, ja kertoa että voivat esittää tarjouksia myös palstan ostosta jos siinä on huomioitu se, että ainoa syy myynnille olisi heidän mökkimaisemansa säilyttäminen niin ei tarvitse sitten vauva lehden foorumilla kirota ahneita metsän omistajia. Jos pätäkkää ei löydy tai pääse sopuun, niin sitten tehdään hakkuut mahdollisimman nätisti tottakai.

En ole erityisen aktiivinen metsänhoidon suhteen, on edetty suositusten mukaan, joten en ole kovin syvällä noissa metsänhoitokoukeroissa. Liittyykö rantaan rajoittuvaan palstaan jotain rajoituksia hakkuissa, pitääkö esim. Rantaan tai naapuritonttien rajalle jättää maisemapuita tms. Vai meneekö hakkuut ihan samoin kuin millä tahansa muullakin palstalla?
 
Onkos meillä tekkiläisissä metsänhoidon asiantuntijoita tai muita kokemusasiantuntijoita?

Tilanne on se, että on eräs niemen nokka jossa metsäpalstalta on lohkottu muutama rantatontti aikanaan ja myyty, ja siellä on nyt pari hienoa mökkiä.

Niemi ja tonttien väliset alueet on nyt tulleet isolta osin päätehakkuukypsään ikään. Koko noin n. 3ha ja puuston kokonaisarvo viisi numeroinen summa.

Pahaa tekee mökkiläisten puolesta ajatus siitä, että tulisi parturoitua niemi valtaosin, ja istuttaa taimikkoa vaikka mikään tuota ei kai estäkään. Onko mielipiteitä, kannattaisiko tuota tarjota mökkiläisille ostettavaksi, ja paljonko puuston arvon ja maapohjan arvon lisäksi voisi hinnoitella ekstraa jolla mökkiläiset saisivat mielenrauhan? Tottakai hinta on se mitä siitä maksettaisiin, mutta ei tietenkään haluttaisi sitä myydä säilyttämisen sijaan ns. normihinnalla kun ei sellaisia aikeita ole. Eli jos tuohon ei ole ns. valmiutta maksaa maisemalisää niin sitten pidetään ja hoidetaan. Muuten tuon alueen metsänhoitotöiden lykkääminen ei ole intresseissä toisten mökkimaiseman säilyttämiseksi, ja omaakin historiaa siihen palstaan liittyy.

Vai onko tällaisia järkevää edes miettiä, sen kun vaan tekee metsänhoitotöitä kuten parhaaksi näkee? Mielipiteitä? Mielellään antaisin mökkiläisten kuitenkin vaikuttaa asiaan, kun aikanaan yksi heistä ostattelikin palstaa pilkkahintaan todennäköisesti tätä hetkeä peläten.
Kohteliasta olisi kertoa mökkiläisille hakkuuaikeista ja kysellä ovatko halukkaita säilyttämään maiseman ja ostamaan metsäpalstan itselle. Kohtuuhinta voisi olla käypä arvox2.
Jos eivät ole niin ei muutaku leimikko puunostajille tarjouskierrokselle.
Jos ei ole puukaupasta/metsänhoidosta kokemusta niin suosittelisin kääntymään asiassa paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puoleen: tekevät puunmyyntisuunnitelman, kysyvät ja vertailevat puukauppatarjoukset, hoitavat korjuun valvonnan, metsäveroilmoituksen ym.
Suojakaistoista vesistöihin, säästöpuuryhmistä ym. huolehtii puun ostaja.
 
Minulla on mökkitontilla lähellä rakennusta 15-2x kpl isoja tai isohkoja mäntyjä jotka joutaisi pois. Rungon halkaisija rinnan korkeudella 25-35cm. Tilaa on kaadella moneen suuntaan, mutta mitään motoa en mieluusti ottaisi pihamaata mylläämään. Metsänhoidon asiantuntijat varmaan osaa kertoa kuinka noiden kanssa olisi paras toimia? Voin toki itsekin kaadella esim yhden vuodessa ja pistää polttopuiksi, mutta on tuossa tontilla polttopuuksi kelpaavaa harvennusmetsääkin ihan riittämiin.
 
Minulla on mökkitontilla lähellä rakennusta 15-2x kpl isoja tai isohkoja mäntyjä jotka joutaisi pois. Rungon halkaisija rinnan korkeudella 25-35cm. Tilaa on kaadella moneen suuntaan, mutta mitään motoa en mieluusti ottaisi pihamaata mylläämään. Metsänhoidon asiantuntijat varmaan osaa kertoa kuinka noiden kanssa olisi paras toimia? Voin toki itsekin kaadella esim yhden vuodessa ja pistää polttopuiksi, mutta on tuossa tontilla polttopuuksi kelpaavaa harvennusmetsääkin ihan riittämiin.
Yleisesti sanoen tällaisessa tapauksessa pitää tilata paikalle arboristi. Käytännöllisemmin sanottuna isoja, vaarallisia ja pahassa paikassa olevia puita kaatamaan tarvitaan mieluiten joku, jolla on hyvät
  • taidot
  • vehkeet
  • vakuutus
Kun taas kysymyksen detaljien perusteella ei ole siitä kiinni ja pystyy oikeasti ne itse kaatamaan, voi laittaa puut pinoon tien varteen ja myydä erän vaikka energiapuuksi josta saa nykyään ihan rahaa ja menee yhtenä tavaralajina. Kysymys on lähinnä määrästä, ja pitää ne tietysti jaksaa tehdä ja viedä paikkaan josta ne saa ajettua. Ostajat vaativat yleensä jotain minimierää kuten vaikka 20-30 m^3. PIenempien erien helppoon hukkaamiseen tarvitaan mielellään joku paikallinen tai muu henkilökohtainen kontakti.

Yleensähän moto ei virallisesti edes tule lähelle rakennuksia, epävirallisemmin saattaa tullakin jos on etukäteen juonittu urakoitsijan kanssa, paikka ei ole ihan kamala ja kuski suostuu. Tuoreeltaan itse oikeaan suuntaan kaadettu saattaa myös kelvata koneella tehtäväksi, tai sitten oikein virallista kautta kauppaan kuuluu että ostaja hommaa tontille moton lisäksi metsurin, mikä syö tilityshintaa ellei hakkuu ole valtava. Tällaiset viritykset siis siinä tapauksessa, että teet jonkin oikean hakkuun siinä vieressä ja yrität samalla kertaa myrkyttää pihapuita mukaan kauppaan.

Liittyykö rantaan rajoittuvaan palstaan jotain rajoituksia hakkuissa
Paikasta riippuen on tai ei. Kauppaa suunniteltaessa maastokäynnillä metsäammattilainen osaa kertoa asiasta ja sopia myyjän kanssa, minkä tyyppinen laillinen toteutus tulee. Jos vesistön lähellä on metsälain mukaisia ympäristöjä, se rajoittaa tai estää metsän käyttöä rannan suojakaistalla. Miksei muuallakin kuin veden lähellä, jos on havaittavissa metsälain tarkoittama luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen erityisen tärkeä elinympäristö. Jos on vaikka isoja kiviä, märkä läntti, virtaavaa vettä tai reikiä maassa. Mitä näitä nyt on.

Lain vaatimusten lisäksi hakkuun toteutusta rajoittaa käytettävä sertifikaatti, ja tämä riippuu siitä kenelle on myymässä ja jossain määrin siitä mitä itse haluaa tehdä. PEFC yleensä ok, FSC riistoa.

Hakkuissa jätetään nykyaikaisessa systeemissä kuitenkin säästöpuuryhmiä, joten sellaiset kiintiötkin tulee luontevasti samalla täytettyä jos jossain reunassa on muusta syystä jätettävä puita koskematta.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on ollut pari vuotta näkyvissä kaikille puukauppoja tehneille metsänomistajille. Selvästi pienempi osuus menee nykyään tukkipuuksi. Jos ei ole toteutuneita kauppoja omalla kohdalla viimeisen parin vuoden sisään, käy Facebookin Metsänomistajat-ryhmästä lukaisemassa. Aiheesta on siellä avauksia kuukausittain useita.
Lainasin tärkeää aihetta toisesta ketjusta, koska tämähän ei enää ole niinkään poliittinen vaan kaupallinen tai tekninen asia. En ole FB-ihmisiä joten se lähde jää valitettavasti näkemättä. En tyrmää edellä esitettyjä havaintoja, vaikka varmaankin alla kyseenalaistan asioiden kausaalisia yhteyksiä. Onko sinulla jokin oma näkemys tai teoria?

Onko tässä nyt kysymys niinkin simppelistä jutusta kuin hyönteistuhojen ja pystykuivien yleistymisestä päätehakkuuleimikoissa, jolloin tukkimittaista tyveä tosiaan menee energiapuupinoon ja tukin saanto hakkuilta laskee? Tällöinhän ei ole kysymys tukin polttamisesta.

Kuitenkin aihe laajemmin on sinänsä ikivanha. Siitä alkaen kun pystykauppoja on yleisesti tehty, on puhuttu katkonnan intressiristiriidasta ja aina välillä epäilty(ja varmasti tehty) erilaista vilunkia tai ainakin epäreilua käytäntöä. Ilman vilppiä voi käydä niin, että raaka-ainetarpeen vuoksi katkotaan vähemmän tukiksi kuin olisi mahdollista tai myyjän toiveissa ja tilitys pienenee. Tämäkään ei tarkoita tukin polttamista tai edes varsinaisesti tukin kuiduttamista, vaikka tukin saanto laskee.

Samoin viime vuosina on alettu puhua enemmän runkohinnoittelusta/ainespuun yhdestä hinnasta, koska sitä on alettu yleisemmin käyttää. Tällöin tietysti myyjän näkökulmasta asiaa pintapuolisesti katsoen tukin myynti on vähentynyt - runkohinnoitellulta harvennukselta kun ei tilitetä euron jeniä tukista, koska tukki ja priima kuitu ovat siinä diilissä saman hintaista ainespuuta. Tukkia kertyy nolla kuutiometriä samoin kuin kuitua, ja ainespuuta näiden vaihtoehtoista summaa vastaava määrä hakkuun ollessa samanlainen.

Todettakoon, että runkohinnoittelu asettaa maallikkomyyjän aiempaa huonompaan neuvotteluasemaan jo siitäkin syystä, että hinnoitteluperuste on uppo-outo tavaralajien hintoihin tottuneelle. Toisaalta katkonnan eturistiriita katoaa siltä osin, minkä kokoista tukkia tai paljonko kuitua ostaja haluaa katkontaohjeella manipuloida kertymäksi.

Eri tyyppisten hakkuiden ja eri ikäluokan metsien osuudet tietysti ajan saatossa muuttuvat, kun tietynlaista metsätaloutta on harjoitettu esimerkiksi kokonaisen kasvatuskierron ajan tai vaikkapa harvennusiästä uudistamisikään. Tällöin tukkiprosentti muuttuisi siinäkin tapauksessa, että tietynlaisen metsän hakkuutapa säilyisi ihan samana.

Samoin tukin hinnan noustessa viivästettyjä päätehakkuita toteutetaan ja suunniteltuja voidaan joskus aikaistaa. Tällaisten vuosien jälkeen seuraa luonnostaan päätehakkuumäärän vähentyminen muutamaksi vuodeksi. Tällöin on ihan ymmärrettävää että tukkiprosentti kaikesta korjatusta puusta saattaa ensin nousta mutta etenkin sen jälkeen laskee. Asiaan vaikuttaa vieläpä myyjien käytös sitäkin kautta, että kun on vähemmän uudistusmahdollisuuksia, keskitytään innokkaammin hoitokohteisiin, kun työpanosta ei mene päätehakkuiden valmisteluun ja jotta saadaan edes jotain myyntituloa.

Se logiikka ei tosin minulle avaudu, mitä juuri omista kaupoista pitäisi huomata. En nimittäin ole huomannut mitään erityistä trendiä. Oikeastaan ainoa uusi juttu on siinä, että viime vuosina harvennuksia on tehty runkohintaisina.

Mikään tästä ei mielestäni osoita, että tukkipuuta päätyisi enenevässä määrin polttoon. En kiistä etteikö niin kävisi tai olisi käynyt ja olen tainnut itse jossain yhteydessä olla se, joka huomauttaa logistisen oikomisen arvopuuhävikistä. Sitä voi päätyä sinne, mutta en osaa tästä aiheesta sitä päätellä. Tukkia kyllä menee selluun ja sitä en lainkaan ihmettele - ellei sitten määrä ja osuus kasva ihan älyttömäksi. Toistaiseksi pitän varmana, että paljon enemmän kuin tukkia polttoon, menee Suomessa tukkia selluun ja kuitua polttoon.

Jos taas epäily kohdistuu siihen, että joku energiapuun suurostaja laittoi energiakriisin aikana leimikoita kokonaisuutena ja sellaisenaan energiaksi, niin sehän voi olla. Se ei kuitenkaan ole uusi normaali vaan tilapäinen häiriö joka taisi jo mennä ohi. Joskus talvella yksi tällainen ostaja kuulosti olevan ostokiellossa, mistä voisin päätellä ettei tällä hetkellä ihan munat huurussa tukkia polteta. Lahoa ja kuivaa tukin näköistä paskapuuta siis pitäisi tien varresta hävittää, kun sitä on hakkuiden yhteydessä kertynyt(tällöin ostaja tarjosi useammalle kaupalle jämälaaduista niin vähän, että ne jätettiin omaan varastoon). Eiköhän ne kohta osta jollain siedettävällä rahalla, kun talven aikana on biopolttoaineita kulunut.

Polttokattilat puretaan pikkuhiljaa pois ja lopulta puuta - klapeja ja kotihakehommia ei lasketa - polttavat vain jäljelle jäävät metsäalan laitokset, joilla on tarpeeksi roskia poltettavaksi. Voi mennä energiapuun myyntitulot, mutta eipä tarvitse enää pelätä tukin polttoa. Tosin eipä energiapuusta ennenkään juuri mitään maksettu, vain tilapäisesti energiakriisin aikaan ja silloinkin se oli hoidetun metsän päätehakkuissa aika sivuosassa. Se oli toki friikki tilanne, että energiapuufirmat maksoivat paskalahosta selvästi enemmän kuin tukinhamstraajat hyvästä kuitupuusta.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
300 785
Viestejä
5 134 867
Jäsenet
81 856
Uusin jäsen
Tonjskoff

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom