Taas jokunen leffa tullut kateltua, mutta muuton takia vähän hetkeksi hiljeni kun telkku lähti käveleen ja uutta piti odotella muuton jälkeen. #150 alkaa lähestyä tälle vuodelle. Saa nähä saako 100 uutta elokuvaa nähtyä, siitä on vielä 17 leffan päässä. Osa näistä alkaa olla jo kuukauden takaa niin ei enää tarkassa muistissa.
Ant-Man and the Wasp: Quantumania
Ei enää niin hyvä Ant-Man, menee jo melkoseksi fantasiaksi tämä. Toki oli ihan hyvä että tämä tuli katsottua, heräsi lievästi mielenkiinto sitä seuraavaa Avengersia kohtaan, joskin en tiedä jaksaako noita nyt sit katella vielä lisempää ennen sitä.
Armageddon
Tämä nyt ei myöskään niin hyvin aikaa ole kestänyt. Ihan jees kuitenkin tämmösenä puolikoomisena rymistelynä, mutta paljolti tuli tuhahteltua tolle ylidramaattiselle tuotannolle ja turhalle pituuelle. 40min pois nii olis ollut parempi.
Encanto
Pääsihän tässä uusi telkka sit oikeuksiinsakin. Värikylläinen Disney musikaali. Valitettavasti laulujen puolesta mieleen jäi tasan yksi korvamato ja yksi vähän erikoisempi. Tuli silti fiilis jotenkin, että tässä tehdään Frozenia uudella ympäristöllä, en tiedä miksi. Itse tarina ei jotenkin lähtenyt käyntiin ollenkaan omasta mielestä ja sit ratkaisukin oli semmonen "mennään tohon istumaan nii johan ratkesi".
TRON
Olipa vaan erikoinen leffa. On niin aikansa näkönen. En nyt voi sanoa että tämän parissa jotenki olis kuitenkaan hirveesti viihtynyt. Ensimmäistä kertaa tätä nyt kattelen vaikka toki leffasta ollut tietoinen pienestä naperosta lähtien(Aku Ankan sisäkansissa tästä joskus puhuttiin). Vähän semmonen "kulttileffa" fiilis tuli, että kökköydellään kerännee uusia faneja varmaan vieläkin.
The Mighty Ducks
Luulin aina nähneeni tämän leffan, mutta joku vuosi takaperin tajusin että olin nähnyt vain sen kolmannen. Vähän tämmönen leffa mitä vois katella sit lasten kanssa jouluna, vaikka ehkä nykypäivän mittapuussa semisti vanhentunut. Aika perus 90-luvun lastenleffa.
A Haunting in Venice
Tän kirjan luin jo aiemmin syksyllä kun tiesin että leffalippuja pitää tuhlata. No ei kannattanut lukea kirjaa, eikä kyl kattoa leffaakaan. Kirjalla ja elokuvalla ei juuri toistensa kanssa ollut mitään tekemistä, mainittiin siellä vissiin omenat jossain vaiheessa ja Halloween. Kuten tuolla ylempänä joku kirjaili, niin aika outo ratkaisu tehdä tästä tämmönen 'semikauhu' yliluonnollisilla elementeillä joita sit selitellään auki Poirotin järjen kanssa ihan loogisiksi tapahtumiksi. Jotenki näyttelijäsuoritukset ei iskeneet tässä.
Tron: Legacy
Mysteerielokuva, jotenkin tarpeeton jatko-osa. Daft Punkista plussaa sekä joidenkin kohtausten ulkonäöstä, muuten kyl melko latteat fiilikset jäi. Ei nyt mitään suurta myötähäpeää ja toisaalta kun edellinen on niin ikääntynyt, niin ei tätä tarpeettomaksi upgradeksikaan voi sanoa. Otettiin tarpeellisia vapauksia vanhasta leffasta ja tehtiin niistä moderni. Kuitenkin niin moderni, että tuntui juuri siltä, modernilta scifiltä ilman suurta sydäntä.
65
Paska elokuva.
Banshees of Inisherin
Elämästä johtuen tämä piti palastella pariin osaseen, mutta oli silti kyl hyvä elokuva. Näyttelijäsuoritukset aivan timangia. Voishan tästä yrittää jotain tulkintoja tehdä, mutta taidan jättää tekemättä kun ei tuo Irlannin historia niin tuttua ole. Ei ehkä semmonen elokuva että tätä hyllyyn ostaisin isolla rahalla, mutta aivan hyvin semmonen että vois kattoa vielä elämän aikana pari kolme kertaa.
Master and Commander: The Far Side of the World
Joku tässä leffassa iskee edelleen. Ehkä jotenki se rytmi, jota tämmönen laivasotaleffa tarvitseekin. Ei aina oo kiire tekemään jotain ja kaikki ei päädy isoon pumpum taisteluun, välillä vaan soudetaan ja välillä ollaan tuulen armoilla. Sit poristaan ja tehdään jotain muuta. Pienessä laivassa hahmot tulee tutuksi ja jäävät jopa jollain tavalla mieleenkin.
Independence Day
Tätäkään ei varmaan ole nähnyt 2000-luvun vaihteen jälkeen. Yllättäen tämän parissa viihtyi jopa karvan verran paremmin kuin Armageddonin ja oli yllättäen vähemmän jenkkipatriotismia tässä nimestä ja tapahtumista huolimatta. Onhan sitä tässäkin turhan paljon hahmoja ja tapahtumia ja hyvin vois ottaa sen puoli tuntisen tästäkin pois. Will Smith ei vallota vielä koko ruutua, menee varmaan 30min ennen ku edes koko hahmoa näkyy. Mainittakoon että kaksoistornit pysyivät pystyssä Alienien tuhosäteen tieltä. Efektit oli vielä ihan siedettävät.
Independence Day Resurgence
Turha jatko-osa.
Death on the Nile
Toinen näistä Poirot elokuvista mitä näin. Myös tän kirjan luin ennen leffaa. Tämänkin vuoksi alko särähtää yhä enemmän miten outoja nämä elokuvat on. Tämäkin sijoittuu johonkin pseudohistorialliseen aikaan eikä sisällä kirjasta kovin paljoa muuta kuin karkean juonen ja joitakin hahmoja. Poirot ei ole kirjojen Poirot ja muutenkin näytteilijäsuoritukset tuntuu joltain B-luokan leffalta. Gal Gadot ei toimi rikkaana perijättärenä ja oikeastaan ainoan hyvän roolityön tekee Emma Mackey. En oo nyt oikeen vakuuttunut että näitä tekemässä on oikea tiimi. Kaikki tuntuu kovin muoviselta, hahmot vähän kesäteatterilta ja kaikki muutokset kirjoihin nähden täysin tarpeettomilta ja joskus jopa juonta haittaavilta. En tykkää Poirotin hahmosta kirjoissa mutta on se parempi kuin näissä leffoissa. Branaghin Poirotit jää auttamatta kakkoseksi noihin Knives Out leffoihin verrattuna
Starship Troopers
Tämäkin tullut nähtyä varmasti kerran vuosikymmenessä ja joka kerta tästä saanee irti jotain erilaista kun maailmankuva muuttuu. Lapsena tämä oli supersiistiä avaruusjuttua, vähän teinimpänä tissejä ja väkivaltaa. Nyt naureskelee tolle yhteiskunnalle ja hahmoille sekä pienille epäloogisuuksille, jotka kuitenki jotenki toimii kokonaisuutena. Pitäs saada kirja käsiin ja lukea se, siitä kun kuulee vähän kahenlaista mielipidettä, joko fasismin ilosanomaa tai sit sitä kritisoivaa.
6.2 | Biography, Crime, Drama
