Donutin mukaan akku toimii turvallisesti -30...100 asteen lämpötilassa. Seuraavaksi sama pikalataustesti 100-asteisessa lämpökaapissa?
Donut ei ole tainnut ilmoittaa, päästäänkö ilmoitettuihin spekseihin yhtä aikaa, vaan selviääkö se kustakin kohdasta vain jollain tietyillä reunaehdoilla. Tästä pikalataustestistä selvisi pari sykliä järeästi jäähdytettynä.
Nykyisillä litium-ioni akuilla itse asiassa saatetaan päästä Donutin ilmoittamiin spekseihin, kun säädetään olosuhteet ja testaustavat kuhunkin testiin optimaalisiksi.
Onko missään muuten kerrottu, että tehdäänkö nämä kaikki VTT:n testit samalla akulla vai toimitetaanko joka testiin uusi akku? Jos eri testeihin päästään käyttämään aina eri akkua, voidaan niihin luonnollisesti valita parhaiten juuri siihen testiin soveltuva akkukemia ja saada homma näyttämään siltä, että tässä olisi mullistava ihmeakku, jossa kaikki olisi loistavasti, vaikka todellisuudessa testeihin toimitettaisiin aina eri akku, joka sopii juuri siihen testiin parhaiten.
Donutin mukaan akku toimii turvallisesti -30...100 asteen lämpötilassa. Seuraavaksi sama pikalataustesti 100-asteisessa lämpökaapissa?
Donut ei ole tainnut ilmoittaa, päästäänkö ilmoitettuihin spekseihin yhtä aikaa, vaan selviääkö se kustakin kohdasta vain jollain tietyillä reunaehdoilla. Tästä pikalataustestistä selvisi pari sykliä järeästi jäähdytettynä.
Nykyisillä litium-ioni akuilla itse asiassa saatetaan päästä Donutin ilmoittamiin spekseihin, kun säädetään olosuhteet ja testaustavat kuhunkin testiin optimaalisiksi.
Tässähän ei nimenomaan ollut mitään oikeaa/järkevää jäähdytystä, mitä oikeissa akkupaleteissa on. Testeillä imitoitiin juurikin huonoa tilannetta, missä akulla on puutteellinen jäähdytys.
Aion seuraavassa kiinnittää huomiota mikä akku on kyseessä. Nyt on "DL3" ja kaikki testit ovat tehty juuri nimenomaan tälle pussille. Seuraavat testit ovat todennäköisesti "DL1" tai "DL2" tai muu vastaava. Näitä testejä ei tehdä samalle paketille kaikkia.
Lukee jo tossa raportissa:
The aim of the project was to conduct independent charging performance tests on the energy
storage devices supplied by the customer, which the customer identified as solid-state battery
cells. The specification of the device under test is presented in Table 1. All tests described in this
report were carried out on the same cell, following the customer’s test plan.
Eli vain tuo "DL3" testattu eikä muihin voinu koskea. Oma veikkaus on, että sinne on lähetetty ainakin 3 erilaista akkua jota testataan niin saadaan kaikki tulokset miellyttäväksi. Testissä sanotaan myös että niille annettu "test plan".
Niin no, toki on ihan mahdollista, että jokaista testiä varten on ollut tarjolla oma kasansa, josta ovat saaneet ottaa "satunnaisesti" yhden.
Voi sanoa että kennot on valittu satunnaisesti, eikä tarvitse edes valehdella. Mutta tosiaan jos muissa testeissä ei käytetä samoja kennoja, niin sitten nousee kyllä taas uusia punaisia lippuja salkoon.
Edit.
Tällainen huomio testin tilaajatiedoista:
Jossakin Lehtimäki taisi sanoa, että kennojen valmistaja ei ole Nordic Nano Group (NNG), mutta viimeistään tuon myötä on varmaa, että joku melko syvä yhteys tuossa kuitenkin on.
Aion seuraavassa kiinnittää huomiota mikä akku on kyseessä. Nyt on "DL3" ja kaikki testit ovat tehty juuri nimenomaan tälle pussille. Seuraavat testit ovat todennäköisesti "DL1" tai "DL2" tai muu vastaava. Näitä testejä ei tehdä samalle paketille kaikkia.
Lukee jo tossa raportissa:
The aim of the project was to conduct independent charging performance tests on the energy
storage devices supplied by the customer, which the customer identified as solid-state battery
cells. The specification of the device under test is presented in Table 1. All tests described in this
report were carried out on the same cell, following the customer’s test plan.
Eli vain tuo "DL3" testattu eikä muihin voinu koskea. Oma veikkaus on, että sinne on lähetetty ainakin 3 erilaista akkua jota testataan niin saadaan kaikki tulokset miellyttäväksi. Testissä sanotaan myös että niille annettu "test plan".
Justhan tossa ylempänä oli, että VTT on ihan itse satunnaisesti valinnut ne kennot. Eli ei ole ainakaan mitään erilaisia kennoja lähetetty. Toki voi olla, että tehdään vaan 1 testi per kenno, jolloin kokonaiskuva yhden kennon osalta jää pimentoon.
Eikös Uros kuitenkin ollut alkuaikoina ihan legitti firma vuosikausien ajan ja tuo rahat Sveitsiin exit tapahtui sitten viimeisinä hetkinä kun bisnekset ei enää luistaneet? En kyllä muista enää tarkasti.
Sillä oli tuote, ihan oikea tuote, ja tuotekehitystä. Se jäi hämärän peittoon miksi touhu lähti lappasesta, eikä jutut menestyneet ja piti maximoida exitti, oliko omaa rahaa palannut liikaa.
Tekijöiden historia oli sen verran "värikäs" että joo, henkilökohtaista taloudellista menestystä matkalla, mutta hälytyskellot soit.
Tämä donits tuonut monelle mieleen tuon, pienimutoisempana, pieni onnistunut exitti, jotain oikeaa tuotetta alla, sitten nopea siirtyminen ihan uusille urille, no nyt se ero että toinen oli tehnyt liikevaihtoa ja mukana paperi puljausta. ja rahastusta yritettiin tehdä tutkanalla , Uros areena oli liikaa.
Yksi seikka joka oman, ei-asiantuntijan, käsityksen mukaan ei täsmää tavalliseen litium kemiaan on verrattain heikko coulombinen hyötysuhde (lataus-purkuenergioiden suhde) suht pienelläkin (vrt. luvatut minuuttiluokan latausnopeudet) virralla: Raportissa referenssilataus 1*C = 26 A virralla tuottaa noin 90 prosentin hyötysuhteen ja olen uskossa, että "tavallisella" kaupallisella litium-ioni kennolla puhutaan >99 prosentin hyötysuhteesta normaaliolosuhteissa? 5*C virralla sitten hyötysuhde 85 % ja 11* C virralla luokkaa 83 %.
Varaus, se virta (Ah)mikä pistetään akkuu, sen sieltä saa pihallekkin, jos ei itse purkaa. Eli se hyötysuhde on korkea Li-Ion akuissa.
Energiahyötysuhde on eriasia, eli jos ladataan 100Wh, niin mitä saadaan pihalle, niin se vaihtelu väli on isompi, 0,1C, vs 1C, saati 10C. Jos Li-Ion akku ladataan enintään 1C ja puretaan pienellä virralla, vs se että lataat sen 10C.
Ja tässä tarinassa mikään tuollainen havainto ei ole todiste siitä että tarina olisi totta.
Tässä tarinassa lupaukset myöhemmin julkaistavista todisteista ei ole todisteita että tarina olisi totta.
Justhan tossa ylempänä oli, että VTT on ihan itse satunnaisesti valinnut ne kennot. Eli ei ole ainakaan mitään erilaisia kennoja lähetetty. Toki voi olla, että tehdään vaan 1 testi per kenno, jolloin kokonaiskuva yhden kennon osalta jää pimentoon.
On mahdollista että teetetty toisenkinlaisia testejä, Esim lähetetty muutama akku testiin, tilattu lataus testi, tilattu purku testi, tilattu olosuhde testi. Jos tuossa julkaistussa raportissa jokainen testi oli tehty samalla akulla, niin ehkä haluttu sitten joku toinen testi tehdä jollain toisella.
Odotan että julkaistaan ainakin purkutesti. samoin joku olosuhde testi.
Justhan tossa ylempänä oli, että VTT on ihan itse satunnaisesti valinnut ne kennot. Eli ei ole ainakaan mitään erilaisia kennoja lähetetty. Toki voi olla, että tehdään vaan 1 testi per kenno, jolloin kokonaiskuva yhden kennon osalta jää pimentoon.
Ei ainakaan raportissa ole sanallakaan siitä, että olisi heidän satunnainen valinta vaan eritoten korostetaan, että testit tehty vain yhdelle kennolle asiakkaan antamien ohjeiden mukaan.
Kai tuossa nyt on ihan normaalisti käytetty metodia että testin tilaaja toimittaa vaikka 10 akkua ja testaaja sitten valitsee siitä samasta kasasta ensimmäiseen testiin vaikka akun numero 3, seuraavaan testiin vaikka numeron 9, seuraavaan testiin vaikkapa numero 2 jne. Eikä tuon valinnan aikana tilaaja voi vaikuttaa millään tavoin mitkä yksilöt testaaja valitsee koekaniineiksi ja kaikki otetaan samasta kasasta.
Varaus, se virta (Ah)mikä pistetään akkuu, sen sieltä saa pihallekkin, jos ei itse purkaa. Eli se hyötysuhde on korkea Li-Ion akuissa.
Energiahyötysuhde on eriasia, eli jos ladataan 100Wh, niin mitä saadaan pihalle, niin se vaihtelu väli on isompi, 0,1C, vs 1C, saati 10C. Jos Li-Ion akku ladataan enintään 1C ja puretaan pienellä virralla, vs se että lataat sen 10C.
Toden totta, näinhän se on kun hetkeä pidempää asiaa ajattelee; puhuin puuta heinää! Korjattuna: Donitsiakunkin coulombinen hyötysuhde on erittäin hyvä, yli 99 %, joten siitä ei voi vetää johtopäätöstä jonka tein!
Eikös Uros kuitenkin ollut alkuaikoina ihan legitti firma vuosikausien ajan ja tuo rahat Sveitsiin exit tapahtui sitten viimeisinä hetkinä kun bisnekset ei enää luistaneet? En kyllä muista enää tarkasti.
Kyllä. Samoin näillä vesseleillä on myös ihan legitti tuote näiden ikiliikkuja-wincapita-sunnycarcenter-jurasepark-juttujen ohessa.
Eri juttu tietysti onko eksoottisen näköisten akkusähköisten cafe racer-prätkien myynnissä samaa markkinapotentiaalia kuin roaminginvälttelymokkuloilla ym. joskus oli.
Ei ainakaan raportissa ole sanallakaan siitä, että olisi heidän satunnainen valinta vaan eritoten korostetaan, että testit tehty vain yhdelle kennolle asiakkaan antamien ohjeiden mukaan.
Copy pasteen tähän sen aiemman lähteen
Mitä lieneen tuolla tarkoittanut, seitsemän testikö siinä raportissa oli, en nyt usko että joka ajo tehty eri akulla, itse testissä ja mielikuva että kuvailtiin että samaa akkua käytettin ainakin osassa testejä.
Marko kirjoittaa kennosta, akku kysymykseen, oletan että puhutaan kuitenkin kaikki samasta asiasta
Jos ei nyt ihan pehmoisia puhu, niin veikkaan että tuossa puhuu siitä että tilattu useampi testi, ja VTTlle viety useampi kenno/akku , sovittu että jokainen testi tehdään eri akulla/kennolla, jotta esim tämä lataus testi ei vaikuta purkutestin tuloksiin.
Vaihtoehtosiesti sinne on viety useampi akku varalle, jos sattuu akku testissä vaurioituun. Oli kumpi oli, niin ei ole sovittu millä yksilöllä mitäkin testataan.
Senverran huomiota firma saanut, niin VTTllä varmaan vähän katsellaan miten raporteilla markkinodaan, ja ei suin päin mennä miinaan.
Copy pasteen tähän sen aiemman lähteen
Mitä lieneen tuolla tarkoittanut, seitsemän testikö siinä raportissa oli, en nyt usko että joka ajo tehty eri akulla, itse testissä ja mielikuva että kuvailtiin että samaa akkua käytettin ainakin osassa testejä.
Marko kirjoittaa kennosta, akku kysymykseen, oletan että puhutaan kuitenkin kaikki samasta asiasta
Jos ei nyt ihan pehmoisia puhu, niin veikkaan että tuossa puhuu siitä että tilattu useampi testi, ja VTTlle viety useampi kenno/akku , sovittu että jokainen testi tehdään eri akulla/kennolla, jotta esim tämä lataus testi ei vaikuta purkutestin tuloksiin.
Vaihtoehtosiesti sinne on viety useampi akku varalle, jos sattuu akku testissä vaurioituun. Oli kumpi oli, niin ei ole sovittu millä yksilöllä mitäkin testataan.
Senverran huomiota firma saanut, niin VTTllä varmaan vähän katsellaan miten raporteilla markkinodaan, ja ei suin päin mennä miinaan.
En pidä vain hyvänä merkkinä edes sitä, että parin nopean latauksen syklin jälkeen samalla kennolla ei voi testata enää mitään muuta, koska se ei enää suoriudu niin kuin pitää? Jos jokaiseen testiin pitää aina olla uusi kenno, ei se kerro mitään siitä kuinka hyvin tämä toimii vaan siitä, että se voidaan kerran rääkätä ja se ei ihan sula käteen.
Muutenkin outoa, että heillä on maailmaa mullistava teknologia käsissä jota valmistavat itse ja skaalaavat tuotantoa hirveällä kiireellä, mutta heillä on aikaa kirjoitella hölynpölyä LinkedIniin ja järjestää tälläisiä sirkuksia. Mitä he eivät näytä kuitenkaan tarviivan on yhtään työvoimaa. En ainakaan löydä yhtään hakemusta, että halusivat insinöörejä tai mitään muutakaan asiaan liittyvää töihin.
Koska kyseessä ei ole tieteellinen julkaisu, niin VTT kirjoittaa raporttiin juuri niin paljon tai niin vähän kuin asiakas haluaa ja loput on luottamuksellista. VTT ei toisaalta kirjoita raporttiin epätosia asioita. Koska testimenetelmän osalta ei ole viitattu mihinkään tiettyyn metodiin tai standardiin, niin aika paljon perussettiä voidaan jättää pois, mikä yleensä vaaditaan uskottavassa tutkimusraportissa. Jos VTT:lle on ok että testataan yksittäisiä koekappaleita, niin ei siinä mitään. Kirjoitetaan vaan, että testattiin kuvatulla testiasetelmalla asiakkaan toimittama foliopaketti, joka asiakkaan ilmoittaman tiedon mukaan on ss-kenno. Ei enempää. Vastuu johtopäätöksistä on lukijalla. VTT:llä ei toisaalta ole mitään velvollisuutta saati oikeutta tutkia pakettia enempää, jos asiakas ei halua.
Koska tietoa ei ole, eli mitään ei haluta kertoa, on täysin turha spekuloida yhtään mitään koekappalemääristä tai otannasta. Pullapatteripulju ei vaan halua jostain syystä kertoa edes tuollaista näennäisesti triviaalia faktaa.
Veikkauksia, saadaanko seuraavista raporteista enemmän vastauksia, vai lisää uusia kysymyksiä?
Ainakaan se ei selviä, että mitä tarkoitusta tämän tyyppinen julkisuusstrategia palvelee? Kuten on toisteltu: jos on keksitty jotain mullistavaa, jonka IPR:n voi suojata (l. patentoida), niin rahaa löytyy (ja paljon) muualtakin kuin somekäyttäjiltä. Toisaalta kun tekniikkaa hyödyntävä lopputuote toimitetaan asiakkaalle Q1:llä, eli muutaman viikon sisään, niin innovaation suojaaminen vaikeutuu tämän jälkeen merkittävästi. Mikä idea tässä touhussa on?
