tjkoo
Tukijäsen
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 4 021
Mites ihan perinteinen "laimentaa"?
Museosanasto...
- Keskustelun aloittaja Memory
- Aloitettu
Mites ihan perinteinen "laimentaa"?
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 2 837
aahh, niinhän tuo olikin. olin aivan unohtanut tuon.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 996
Lantrata lantrinki, eli sekoittaa juomasekoitus.
Lantrata (vanhahtava muoto blantrata) on muunnos verbistä blandata, mikä taas tulee ruotsinkielisestä verbistä blanda (=sekoittaa). Jos lantraa, eli sekoittaa, väkevämpää mehua/alkoholia veteen/mehuun, on tuloksena laimeampi lantrinki.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 787
Laimentaa/sekoittaa. Mahdollisesti myös lainasanana kävisi "miksata", mutta menee enemmän cocktail-osastoon...
Edit. Olikohan minulla sivu päivitettämättä
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 183
Ainakin meillä päin tarkoittaa raahaamista. Poliisi voi retuuttaa juoppoa putkaan ja toisaalta painavaa matlalaukkua voi retuuttaa perässä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 356
Esim se mitä monet koirat tekee leluille; ravistelee purulelu hampaissa. Tai sitten yllämainittua raahaamista
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 361
Tulee tulee ruotsin sanasta spåare > povari. Johtuu verbistä spå, ennustaa.
Tosin venäjälläkin pogadat tarkoittaa ennustamista, josta olisi helposti johdettavissa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 429
En ole missään muualla kuullut käytettävän, kuin enoni vaimon sanomana, että "pannaan ramppa kalkattamaan". Hän käytti tätä autoillessa, kun autolla tehtiin reilumpi kiihdytys vaikkapa ohitustilanteessa tai moottoritien rampilta liikennevirtaan kiihdytettäessä.
Myöhemmin olen saanut selville, että on vanhan hevosvetoisen niittokoneen osan nimi on ramppa ja kyseinen osa pitää kuulemma kalkattavaa ääntä.
Wikipedia:
fi.wikipedia.org
Myöhemmin olen saanut selville, että on vanhan hevosvetoisen niittokoneen osan nimi on ramppa ja kyseinen osa pitää kuulemma kalkattavaa ääntä.
Wikipedia:
Niittokone – Wikipedia
- Liittynyt
- 07.07.2021
- Viestejä
- 2 364
Tästä sitten varmaan myös johtuu sana "rampata", kulkea edestakaisin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 586
Näin on. Ramppa on tällaisen koneen eräänlaisen kiertokangen varsi. Vastaavia niittokoneita käytettiin myös traktorivetoisena, kuten koneellisen maanviljelyn alkuaikoina muutenkin kaikenlaisista hevosvetoisista koneista tehtiin suoraan traktorivetoisia versioita. Uudet paremmin sopivat ratkaisut syrjäyttivät niitä vasta jälkeenpäin. Kotitilallanikin oli vielä suht äskettäin ennen rautaromuksi myymistä ruosteiset jäänteet tällaisen koneen metalliosista. Ramppa oli tietysti muuttunut koiranputkeksi jo aikoja sitten, sellaisia olen nähnyt vain retrotapahtumissa.En ole missään muualla kuullut käytettävän, kuin enoni vaimon sanomana, että "pannaan ramppa kalkattamaan". Hän käytti tätä autoillessa, kun autolla tehtiin reilumpi kiihdytys vaikkapa ohitustilanteessa tai moottoritien rampilta liikennevirtaan kiihdytettäessä.
Myöhemmin olen saanut selville, että on vanhan hevosvetoisen niittokoneen osan nimi on ramppa ja kyseinen osa pitää kuulemma kalkattavaa ääntä.
Wikipedia:
Niittokone – Wikipedia
Tämän on selkeästi oltava toisinpäin. Trampa, stampfen - polkea, talloa. Suomeksi rampata tarkoitti ruotsin kielen vaikutuspiirissä murteellisesti jotain samantapaista edestakaista liikettä. Ramppa on täten saanut nimensä siitä, että se on edestakaisin liikkuva osa. Ramppa ramppaa koneen liikkuessa kun vetopyörä pyörii ja teräpalkki nylkyttää, ja voisin kuvitella että tuollaisen muinaiskoneen ääni on hyvinkin kalkattava.
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 429
Tuli käytyä eilen Turussa Luostarinmäen käsityöläismuseossa. Sieltä näyttelytauluista jäi pari sanaa mieleen tänne laitettavaksi.
Tupa.
Olen itse aina mieltänyt tuvan kokonaiseksi taloksi, pieneksi mökiksi. Lähtökohtaisesti kyseessä on kuitenkin tietyn huonetyypin nimitys, vaikkakin tuvalla voidaan tarkoittaa myös asuinrakennusta kokonaisuudessaan.
Näyttelytaulussa kerrottiin hirsirunkoisista taloista seuraavaa: "Perhe rakensi itselleen ensin tuvan, usein myös kamarin. Ihanteena oli laajentaa koti tälaisesta yksittäistuvasta parituvaksi, jossa oli talon levyinen huone eteisen molemmin puolin." Wikipediasta löytyy lisää tupa-tietoutta: Tupa – Wikipedia
Riivata.
Minä ymmärrän riivaamisen tarkoittavan likimain synonyymejä vainota, painostaa, ei jätä rauhaan. Jos joku on riivattu, hänet on noiduttu, loitsuttu, demonisoitu. Jos taas jotakuta riivaa, niin hän on vihainen, pahalla päällä.
Näyttelytaulun mukaan riivaaminen on myös vanhaan maalintekoon liittyvä verbi: "Työpöydällä on maalikivi, jonka päällä oppipojat hiersivät eli riivasivat hierinkivillä maaväreistä ja pellavaöljystä väritahnaa sisämaalaustöihin." Tämä sopii siten myös nykyaikaan: "Mikä sinua riivaa=hiertää(, kun olet noin vihainen)?".
Tupa.
Olen itse aina mieltänyt tuvan kokonaiseksi taloksi, pieneksi mökiksi. Lähtökohtaisesti kyseessä on kuitenkin tietyn huonetyypin nimitys, vaikkakin tuvalla voidaan tarkoittaa myös asuinrakennusta kokonaisuudessaan.
Näyttelytaulussa kerrottiin hirsirunkoisista taloista seuraavaa: "Perhe rakensi itselleen ensin tuvan, usein myös kamarin. Ihanteena oli laajentaa koti tälaisesta yksittäistuvasta parituvaksi, jossa oli talon levyinen huone eteisen molemmin puolin." Wikipediasta löytyy lisää tupa-tietoutta: Tupa – Wikipedia
Riivata.
Minä ymmärrän riivaamisen tarkoittavan likimain synonyymejä vainota, painostaa, ei jätä rauhaan. Jos joku on riivattu, hänet on noiduttu, loitsuttu, demonisoitu. Jos taas jotakuta riivaa, niin hän on vihainen, pahalla päällä.
Näyttelytaulun mukaan riivaaminen on myös vanhaan maalintekoon liittyvä verbi: "Työpöydällä on maalikivi, jonka päällä oppipojat hiersivät eli riivasivat hierinkivillä maaväreistä ja pellavaöljystä väritahnaa sisämaalaustöihin." Tämä sopii siten myös nykyaikaan: "Mikä sinua riivaa=hiertää(, kun olet noin vihainen)?".
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 2 837
Minulle tuli wanha sana vastaan "Jälkeenjäänyt"
En käsitä tuota haukkuma-sanaksi vaan on ihan virallinen sana wanhasta ajasta.
vrt. simppeli, yksinkertainen.
ei ymmärrä häveliäisyyden ja hyvän tavan että käytöksen "rajoja"
Ei ole sama asia kuin "autistinen"
En käsitä tuota haukkuma-sanaksi vaan on ihan virallinen sana wanhasta ajasta.
vrt. simppeli, yksinkertainen.
ei ymmärrä häveliäisyyden ja hyvän tavan että käytöksen "rajoja"
Ei ole sama asia kuin "autistinen"
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 586
Varsinaisesti tuon merkityksen mukainen jälkeenjäänyt on nykyään (älyllisesti) kehitysvammainen. Vanhaa sanaa ei tässäkään pidetä sopivana, hyvin samaan tapaan kuin n-sanaa.
Jälkeenjäänyt saattoi olla myös leski tai muu puheena olevan vainajan lähipiirin elossa oleva henkilö.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 13 484
Mitä tarkoitat tällä tarkennuksella? Ei tietenkään ole eikä kuulu mitenkään rinnastettavaksi noiden sanojen kanssa.
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 2 837
Sitä vaan että sanontana "nerous ja hulluus kulkee käsi kädessä" on monille tuttu, enkä viittaa siihen ottamatta mitään kantaa.
Itse en katsoisi noin, sillä broidilla on yksi kehitysvammainen poika ja toinen autistinen, autisteilla on yleensä jonkinlaiset "spesiaali-kyvyt" kuten broidinkin pojalla joka osaa tehdä 3d animaatiota paremmin mitä minä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 586
Tarkoitin vain sitä, että "jälkeenjäänyt" on ollut jokseenkin synonyymi älyllisesti kehitysvammaiselle tai vapaammin käytettynä yleisesti tyhmälle. Tämä ei liity siihen, että jotkut autistit ovat älykkäitä, erityislahjakkaita tai molempia. Niinikään monet kehitysvammaiset taas ovat älyllisesti ja muutenkin henkisesti aivan normaaleja vammaisuuden ollessa vain ruumiillista.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 356
Niinkin syvän sivistävästä lähteestä, kuin Aku Ankasta tänään aamulla bongasin jo ainakin itseltä käytöstä poistuneen sanan "kolkkapoika." Liittyy siis partio-toimintaan ja nykyisten sudenpentujen vanha nimitys josta enimmäkseen luovuttiin seisköötluvulla. Tulee kolkkanuolesta, ei maailmankolkasta...
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 787
Nykyisin kolkkapojat pyörivät ryhmissä steissin ympäristössä
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 356
Aina valmiina, mutta vähän eri painotuksella?Nykyisin kolkkapojat pyörivät ryhmissä steissin ympäristössä
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 13 484
Aku Ankoissa ärsyttänyt sanan "parahultainen" käyttö "sopivan" sijasta, kuulostaa nii kummalta esim. Akun sukulaispoikien suusta 
Onko toi sana arkikielessä käytössä jossain?
Esim. Tupu, Hupu ja Lupu löytää telttapaikan: "Tämä on parahultainen paikka teltalle".
www.kotus.fi
fi.wiktionary.org
Onko toi sana arkikielessä käytössä jossain?Esim. Tupu, Hupu ja Lupu löytää telttapaikan: "Tämä on parahultainen paikka teltalle".
Sanojen alkuperä
Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuilla on tietoa sanojen etymologiasta.
www.kotus.fi
parahultainen – Wikisanakirja
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 356
En kyllä muista arkipuheessa kuulleeni kenenkään käyttäneen. Enkä nyt oikein usko että olisin itsekään käyttänyt vaikka Akkaria tuleekin luettua...Aku Ankoissa ärsyttänyt sanan "parahultainen" käyttö "sopivan" sijasta
Esim. Tupu, Hupu ja Lupu löytää telttapaikan: "Tämä on parahultainen paikka teltalle".
- Liittynyt
- 06.12.2016
- Viestejä
- 1 690
Aku Ankassa minun mielestäni parasta on juurikin suomen kekseliäs käyttö ja hieman epätavalliset sanat. En olisi yllättynyt jos joku laiskempi opiskelija olisi sitä tutkinutkin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 356
Ainakin Helsingin yliopiston suomen kielen laitos on palkinnut Akkarin toimituksen. Ja varmaan vuosien varrella muitakin kunnianosoituksia kielen monipuolisesta käytöstä.
Vereksen lisäksi myös verski on käytössä. Sama merkitys.
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 2 837
Meillä ollut 70-luvulta saakka sanonta vanna, taikka amme.
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 429
Kööri = joukko, porukka. Tämä voi olla murteellinen tai alueellinen, en tiedä.
Sanan "museomaisuus" tuli esille perjantaina, kun olin siskon lasten, iät 10...16 v., kanssa pelaamassa frisbeegolfia ja takaa tuli meitä nopeammin radalla edennyt seurue. Päästettiin takaa tulleet ohi ja sanoin heille, että he ovat varmasti nopeampia kahdestaan, kuin meidän neljän hengen kööri. Lapset ihmettelivät käyttämääni sanaa ja kysyivät, mitä se tarkoittaa.
Sanan "museomaisuus" tuli esille perjantaina, kun olin siskon lasten, iät 10...16 v., kanssa pelaamassa frisbeegolfia ja takaa tuli meitä nopeammin radalla edennyt seurue. Päästettiin takaa tulleet ohi ja sanoin heille, että he ovat varmasti nopeampia kahdestaan, kuin meidän neljän hengen kööri. Lapset ihmettelivät käyttämääni sanaa ja kysyivät, mitä se tarkoittaa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 586
Sana on tuttu mutta en aktiivisesti käytä ainakaan sellaisenaan. Useammin tähän törmää jonkin lisämääreen kera. Olen kuullut puhuttavan esimerkiksi mölykööristä häiritsevää känniporukkaa tarkoittaen ja mannekööristä kun viitataan sopimattomaan sävyyn romaniseurueeseen.
Seurue puolestaan on median kielenkäytön kautta eriytynyt tarkoittamaan nimenomaan romaniseuruetta.
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 429
Nyt, kun asian noin sanoit, niin ehkä köörillä on vähän negatiivinen kalskahdus. Tunnistan nuo mainitsemasi tilanteet, joissa kööriä voi hyvinkin käyttää.
Ja meidän pelitilanteessa takaa tullut nopeampi seurue ei ollut the seurue.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 787
Itselleni kööri ei ole mitenkään negatiivinen, samaa tasoa kuin "porukka" . Sanahan on lähtöisin (ruotsin) kuorosta, ei kai negatiivisesti
- Liittynyt
- 10.07.2017
- Viestejä
- 2 535
Sehän meni tuhannen pillun päreiksi.
Vanhaan aikaan, kun ei ollut peflettejä ja hygieniahommat muutenkin vähän niin ja näin naiset käyttivät puista pärettä suojaamaan alapäätä saunassa, ettei tartu hiivat ja muut epämiellyttävät taudit.
Tällöin isosta puusta voitiin sanoa, että tuosta riittää tuhannen pillun päreiksi. Toisaalta taas jos jokin esine tai asia hajoaa moneen osaan, niin se on mennyt tuhannen pillun päreiksi.
Vanhaan aikaan, kun ei ollut peflettejä ja hygieniahommat muutenkin vähän niin ja näin naiset käyttivät puista pärettä suojaamaan alapäätä saunassa, ettei tartu hiivat ja muut epämiellyttävät taudit.
Tällöin isosta puusta voitiin sanoa, että tuosta riittää tuhannen pillun päreiksi. Toisaalta taas jos jokin esine tai asia hajoaa moneen osaan, niin se on mennyt tuhannen pillun päreiksi.
Eikös se ollutkaan niin, ettei sotketa lauteita menkkaverellä? Tämmöisen selityksen minä olen kuullut. Ei kai siihen aikoihin kauheasti hiivasta ja muista taudeista edes sen kummemmin tiedetty.
- Liittynyt
- 06.06.2023
- Viestejä
- 179
Konsonanttiin päättyviä yhdyssanoja ei kirjoiteta väliviivalla. Eli tuusannuuska.
Näin siis opetettiin 80-luvulla. Nykyisissä käytännöissä ilmeisesti samaan kirjaimeen päättyvät jne.
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 2 837
Kiitos tiedosta, itsellä äikkä peruskoulussa viitonen niin hyvä että edes lauseenjäsnennys onnistui
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 586
Hygienia on ollut monessa kulttuurissa tärkeää vaikka taudinaiheuttajista ei tiedetty mitään. Sitä on vain harjoitettu taikauskoisesti tai jopa maagisesti. Muinaissuomalaisten tapauksessa tietääkseni kyseessä on ollut ns. vitun väki jonka pelosta ja kunnioituksesta noudatettiin sellaisia tapoja, joiden todellisena seurauksena on ollut typerien neuroosien lisäksi parempaa terveyttä.
Jos paskaisessa saunassa käyttää pärepeflettiä typerästä syystä, se voi silti olla hyväksi alapääterveydelle. Jos naiset välttävät kävelemästä työkalujen yli tai kovin läheltä jottei terä tylsy kun se näkee pillun, on siitä silti se hyöty että vältetään likaisia haavoja jotka olivat silloin hengenvaarallisia.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 356
Ja jos halutaan tietyn tyyppistä pullaa, niin sitten leetaa (pullapitko) pöytään.
- Liittynyt
- 28.12.2016
- Viestejä
- 2 837
Pakko lainata juttua, jopa orginal Suomen Ruottalainen 4vuotiaasta saakka puhunu Ruottii niin sama kun 1982 ylä-asteella mainostettiin sämlaa, eli sämpylä.
Nooh, porukat menee Tukholmaan "2 kaffe och 2 sämla med skincka tack"
hah, saat vähäsen hauskat katseet.
Muistakseni oikein Sveduissa toi on laskiaspulla kinkun kera
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 702
Luulen tuon sanan olevan melko yleisesti käytössä. Sana juontunee ruotsin kör-sanasta, joka on puolestaan lainaa ranskan kielen kuoroa tarkoittavasta sanasta chœur, jonka vokaali ääntyy myös ö:nä. Chœur ja kuoro ovat molemmat johdettavissa latinan sanaan chorus.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 586
Tämä kuulostaa siltä, että tuo olisi oikea ruotsalainen ruokalaji.Muistakseni oikein Sveduissa toi on laskiaspulla kinkun kera
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 183
Tuleeko oikeasti ruotsista? Agricola käänsi raamattua kai Kreikasta, jolla sana oli psalmos. Käännös syntyi saksassa ja saksan kielen sana psalmen on myös paljon lähempänä kuin ruotsin sana.
Uutiset
-
io-tech kustantaa lasten tietokirjan Tekniikkaseikkailu: Näin rakennetaan tietokone – Nyt ennakkomyynnissä
3.11.2025 12:17
-
Nothing julkaisi 299 euron Phone (3a) Lite -älypuhelimen
31.10.2025 22:25
-
AVI löi Verkkokauppa.com Oyj:lle 540 000 euron seuraamusmaksun rahapesulain noudattamisen laiminlyönneistä
31.10.2025 13:44
-
Intel julkaisi uudet ajurit Arc-näytönohjaimilleen (32.0.101.8247)
30.10.2025 20:45
-
AMD julkaisi AMD Software 25.10.2-ajurit näytönohjaimilleen ja prosessoreilleen
29.10.2025 22:42
Uusimmat viestit
-
-
-
-
DDR5-muistit - kellotukset ja kokemukset- Viimeisin: speedjani
