Tuskinpa on tulossa +50 % kitkoille. Vakuutusyhtiö varmaankin katsoo tilastoista, että esimerkiksi talvikelissä kitkoilla on ajettu vain 6,0 % kuolonkolareista 2010-2020, vaikka niiden osuus oli 12-20 % samaan aikaan. Kitkoillehan voisi tuon perusteella antaa pientä alennusta vakuutusmaksuista. Kitkojen ansiosta tiet urautuvat ja kuluvat vähemmän, mikä vähentää vakuutuksesta korvattavia vesiliirtosuistumisia/-kolareita ja yhtiön muiden vakuutuksien alla korvattavia hengityselinsairauskäyntejä ja korvattavia astmalääkityskuluja. Tripla-alennus kitkailijoille?
Kirjoitit:
"jarrutusmatkoista alla kun testivoittajakitka versus wanha alahyllyn käytetty nastarengas"
En nähnyt videolla mitään jarrutusmatkoista. Siinä ajettiin luisteluun kelpaavalla jäällä ympyrää. Nastoilla pääsi kolme kierrosta siinä ajassa kun kitkoilla ehti vain kaksi. Nopeudet olivat karkeasti 30 km/h vs. 20 km/h.
Kaikkien pyörien ohjaava kitkavoima on yhteensä m * v ^ 2 / r. Nastoilla v oli 1,5-kertainen, joten sen "kitkakerroin" oli 2,25-kertainen. Suurempi pito on hyvä asia, mutta toisaalta videolla nastoilla oli nopeuttakin enemmän. Entä jos taivaalta olisi tipahtanut lapsi eteen? Kumpi jyräisi yli ja kuinka suurella nopeudella, nastat vai kitkat?
Kirjoitit nimittäin myös:
"kitkoilla on hyvä vetää jarrutusmatkat 20 metriä pitkäksi ja saada olla osa onnettomuutta, siinä missä nastarenkailla olisi pysähtynyt ajoissa ja mitään ei olisi tapahtunut"
Lasketaan pysähtymismatka 1,5 s reaktioajalla.
Molemmilla on täsmälleen sama jarrutusmatka, sillä nastojen 2,25-kertainen pito menee päittäin sen 1,5-kertaisen alkunopeuden kanssa. Sovitaan molempien jarrutusmatkoiksi 10 m.
Pysähtymismatkat:
Kitkoilla 1,5 s * 20 / 3,6 + 10 m = 18,33 m
Nastoilla 1,5 s * 30 / 3,6 + 10 m = 22,50 m
Jos lapsi olisi tupsahtanut videon jääympyrää ajaneiden eteen 19 m päässä, niin kitkoilla olisi pysähtynyt hieman ennen lasta, mutta nastoilla olisi liukunut lapsen yli, jos hän ei kykenisi hyppäämään alta pois.
Jos lapsi olisi tupsahtanut eteen 10 m päässä, niin kumpikaan ei olisi ehtinyt juurikaan hidastaa nopeuttaan (kitkoilla olisi ehtinyt jarruttaa vain 1,67 m ja nastoilla jarrua painetaan vasta 12,5 m kohdalla, eli 2,5 m lapsen jälkeen). Molempien nopeudet olisivat siis karkeasti 19 km/h ja 30 km/h, joista nastailijan 30 km/h aiheuttaisi vakavampia vammoja lapselle.
Jääympyrässä pidon rajalla ajaminen pakottaa nopeuserot noin suureksi, että nastakuski häviää aina jarrutuksen. Liikenteessä on suorempaa tietä, jolloin kitkakuski voisi halutessaan ajaa yhtä nopeasti kuin nastoilla, jolloin kitkakuski häviäisi jarrutusmatkassa yhtä paljon kuin rengastesteistä on luettavissa. Jos olisi noin liukasta kuin videon jääympyrässä, niin harva uskaltaisi ajaa kitkoilla yhtä lujaa kuin nastoilla, mikä parantaa kitkojen tilannetta. Ei nastakuskitkaan jääkelillä aja yhtä reippaasti mutkiin ja risteyksiin kuin kesäkelillä.
Jos joku joutuu ajamaan merkittävän osan ajoistaan vastaavalla pinnalla kuin videon jääympyrä, niin nastat ovat hyvinkin tarpeen. Joillain taas tulee vastaavaa eteen kerran vuodessa/vuosikymmenessä/ei koskaan, niin kitkoillakin voi olla mahdollista autoilla turvallisesti koko elämänsä. Ennakoiva ja kelin huomioiva ajonopeus vaikuttaa paljon paljon enemmän turvallisuuteen kuin rengastyyppi.
Itse ajoin 90-luvulla aivan saippuaksi kovettuneilla Hakkapeliitta 10:eillä (1989). Hävisin lumella ja jäällä kiihdytykset kaverin nastattomille. Joskus 1998 vaihdoin uudet nastat ja pito parani huimasti. Vuonna 2004 auto vaihtui ja renkaina olivat 1999 Hakkapeliitta 1:t. Alkuun ne olivat ok, mutta 2006 alkoi harmittamaan niiden liukkaus. Vuonna 2007 ostin ensimmäiset kitkat (RSi tai CVC). Niiden pito oli huima parannus vs. muoviset 1999 HKPL 1. Kitkat olivat nelisen vuotta hyvät, mutta pidin niitä kuitenkin 2016 asti. Silloin vaihtui auto ja siihen otin uudet Hakkapeliitta R2-kitkat. Ajoin niillä 2025 asti, eli yhdeksän vuotta. Pito säilyi loppuun asti, mitä en ole millään talvirenkaalla ennen kokenut. Lamelleissa oli hiushalkeamia, mikä saattoi lisätä pitoa, eikä kumilaatukaan ollut muuttunut liukkaaksi muoviksi. Toisessa autossa oli viisi vuotta tuoreemmat HKPL R3-kitkat, jotka eivät juuri sen pitävämmät olleet.
Nyt jatkan Contin kitkoilla, mutta liukkaalla en ole vielä ajanut. Kitkoilla ajettujen 18 vuoden saldo on:
-0 kolaria
-0 ulosajoa
-0 kanttariosumaa
-0 risteystä pitkäksi suojatielle (tai yli)
-1 krt lapiohommia auraamattomalla metsäautotiellä
-Muutamia pihaylämäkiä joutunut peruuttamaan etuvetoisella
-kerran pysähdyin epähuomiossa liikevaloissa ylämäkeen jäisiin uriin, eikä lähtenyt suoraan liikkeelle, vaan piti ohjata urien sivuun pitävämmälle
Nastoilla ajettujen 10+ vuoden saldo on:
-0 kolaria
-2 ulosajoa (ensimmäisessä valui pakkaslumen peittämällä jäällä paikaltaan lähtien mäessä perä edellä ojaan, toinen on tuo alempi kanttariosuma)
-1 kanttariosumaa (takavedolla tyhjällä teollisuusalueella kanttari oli pakkasnietoksen alla piilossa lähempänä kuin luulin)
-1 risteys metrin verran pitkäksi suojatielle (tyhjälle)
-10 krt lapiohommia auraamattomalla parkkipaikalla tai mökkitiellä
-Muutamia pihaylämäkiä joutunut peruuttamaan etuvetoisella
-muutamia kertoja pysähdyin epähuomiossa liikennevaloissa ylämäkeen jäisiin uriin, eikä lähtenyt suoraan liikkeelle, vaan piti peruutella ja ohjata urien sivuun pitävämmälle
Nastoilla tuli ajettua nuorempana, joten noista saldoistakin voi päätellä, että kuskin ajotapa ja kokemus vaikuttavat enemmän kuin rengastyyppi.
www.fintraffic.fi