Jos oikeasti tarvitsee rahaa ja meinaa kusettamalla sitä saada kun vielä on luottotiedot tallella, niin paras keino on ottaa pikavipit maksimiin kaikista pikavippifirmoista ja päälle vielä nostaa luottokortilta lainaa maksimit ja sen jälkeen kaikki tämä käteiseksi ja kätkee ne asuntoon tai jos pelkää kotietsintää, niin jonnekkin maastoon.
En kehoita ketään tekemään tätä, mutta luottotietoisena on suorastaan typerää kusettaa pikkusummia jollain muutaman satkun kuulokkeilla, kun pikavippifirmat myötää vähintään 2000 € per firma.
Ja jos elämä on muutenkin väriltään urean keltaista et voi alkaa lypsää muiden rahoja omaan taskuun, suosittelen tekemään asialle jotain ennen kuin poliisiasemalla mietitään yhdessä virkavallanedustajan kanssa et missä kohtaa elämää meni pieleen.
Jos helppo raha houkuttaa, kannattaa ensin kokeilla luontoarpaa ja jos tämäkään kortti ei vedä, niin sitten vermon ravirataa. Jos tälläkään tempulla ei tilille ilmesty helppoa rahaa niin että voi vaikka vastaantulijoille jaella, voi toki kokeilla kovaa työntekoa, mitä aika moni muukin lippalakin kuluttuja tällä telluksella harrastaa, ihan vain ajan kuluksi.
Tai jos raha näyttelee elämässä aivan liian isoa roolia, voihan sitä aina kokeilla muuttaa omaa arvomaailmaa ja miettiä muitakin arvoja omalle elämälleen. Ei aina ehkä elämäntarkoitus olekkaan saada tilille niin isoa numeroa että pitää ostaa laajakuva tv et näkee koko summan yhdellä rivillä, vaan voihan sitä löytää iloa monesta muustakin asiasta. Ja tässä tullaan asian ytimeen, joka on ahneus. Kun tämä ikävä piirre juureutuu sinne sydämen perukoihin, se saa aikaan ikäviä asiota. Kun mikään ei riitä ja aina pitää saada lisää vaikka itsellä olisikin jo asiat ihan mukavasti, on lopputulema aina surullinen. Mulla oli jo miljoona mut kun kaveril on kaks joten ois kiva et mul olis kolme, ja et saan sen kolme, ei haittaa vaik siinä rytäkässä muutama vähän kärsii, eiks je.
Ei oo je, siinä kohtaa kun napsahtaa siihen kuuluisaan omaan nilkkaan. Ei se haittaa jos jossain Australian erämaassa jonkun random kengurumakkaran paistajan nilkkaan napsahtaa, mut jos osuu omalle kohdalle, sit alkaa haittaamaan. Ja tää ajattelu kalvaa montaa ihmistä tällä planeetalla, ei se mitään jos joku muu jossain kärsii, mut jos itel ja omil kavereil on asiat hyvin, se riittää.
Ja tässä päästään toiseen pääkohtaan, itsekkyys.
Itsekkyys ja ahneus on peri syyt kusettamisen taustalla. Jos näihin ominaisuuksiin ei voida millään vaikuttaa, jälkipyykki on luettavissa eri lähteistä.
Tilastot tosin kertoo karua kieltään et nää piirteet on kasvussa ja tästä kärsii kaikki. Kiva on varmaan vedättää mut vedättäjästäkään ei tunnu kivalta jos häntä vedätetään, joten tarinan voi kiteyttää yhteen lauseseen: tee muille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.
Varkaaltakin voi varastaa mutta ei se hänestä hyvältä tunnu, mutta tätä hän ei ajattele siinä kohtaa kun ajaa lähimmäisen jopoa pois kovaa kyytiä takapihalta kohti villiä vapautta ja uutta elämää.
Loppu tsempit,
varkaat, älkää enää varastako vaan tehkää kovasti töitä saadaksenne itsellenne ansiota.
Epärehelliset ihmiset, toimikaa jatkossa toisin. Ei ole kivaa saada nyrkistä naamaan sen takia että kusetitkin väärää ihmistä, joka ei siitä pitänyt ja joka on tottunut käsittelemään ikävät asiat nyrkein. Säästyy kaunis nenä ja on kivempi mennä kauppaan arkisin kun ei tarvi pohtii alituiseen että tuleekohan se Jukka vastaan sieltä kulman takaa jolta kössin 3 egee kun myin villasukat joita ei ollutkaan olemassa..