Kyllä mulle kokonaisuus sujuvasta kaupankäynnistä ratkaisee. Mun mielestä useiden päivien viestittely sillointällöin ei ole millään muotoa sujuvaa kaupankäyntiä, kun tuon kaiken voi hoitaa parissa minuutissa pois alta, kun kaupoista on päästy sopuun.
Useiden päivien viestittely on mielestäni ihan ok, jos kauppoja ei ole lyöty lukkoon. Tässäkin casessa ostaja halusi postilla ja Toridiilillä, jota ei ollut edes ilmoituksessa.
Sitten, kun kaupat on solmittu, niin ainakin Toridiilissä on ihan aikaraja, jossa pitää saada postiin.
--
Itsellä ainakin on parempaa tekemistä, kun vastailla renkaanpotkijoille torissa. Jos tarjouksesi ei miellytä, en vastaa. Jos olet ostamassa, tarjoa. Kuinka vaikeaa tämä on? Kuinka vaikeaksi tämä pitää tehdä?
Eli vituttaa kyllä suunnattomasti tuo nykypäivän aikuisiakin riivava oman elämänsä boheemius, että koko maailma saa odottaa sitä hetkeä, kun itselle sattuu sopimaan omaan fiilikseen parhaiten se viestin lähettäminen.
Siinä on vaan se, että olen yksityishenkilö - en asiakaspalvelija.
Jos on paljon ostajia, enkä kerkeä kaikille vastaamaan , poimin vaan rusinat pullasta ja myyn parhaille.
Jos ei ole yhtään ostajaa ja viestejä tulee harvakseltaan, niin vastailen huonompiinkin tarjouksiin, mutta en edelleenkään hinta -40% tyylisiin, joita tulee ainakin yksi joka kerta.
Enkä halua siis viestiä ostajan kanssa ummet ja lammet. Sovitaan kauppasumma ja tuotteen haku/postitus. Tämäkin on joillekin hirveän vaikeaa. Ja sitten tänään Ahmad teki uuden ennätyksen: lähetti vähemmän viestejä kuin minä ja saatiin sovittua kaupat, vaikka selvästi suomi ei ole ykköskieli.