Mua mietityttää tuossa sh-palkkakeskustelussa muutama asia:
1) miksi näitä lisiä ei voi laskea palkaksi vaan ovat ”haittakorvausta”? Olen itse ollut keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, eikä tullut mieleenkään ajatella omaa peruspalkkaa, se kun oli täysin irrelevantti asia. KTA huiteli n. 5€ peruspalkan yläpuolella.
2) miksi sh palkka koetaan huonona? Sosionomi tienaa vähemmän, lastentarhaopettaja about saman. Keskiverto tradenomi saman.
3) Jos nostetaan peruspalkkaa vaikka 10% (250€), niin miten merkittävästi se parantaa sh:n työoloja? Niitä ja kiirettä kun moititaan sen minkä huonolta palkalta ehditään.
4) Jos kerran palkka on huono, miksi sitä työtä tehdään ja sille alalle kouluttaudutaan?
5) Se kuntatalous ei oikeasti kestä. Ei edes ilman koronaa. Kuntatalous on aika pitkälti kädestä suuhun. Tosin oma kuntani teki juuri ylijäämäisen tuloksen. Mistä leikataan, jotta saadaan sh palkat ylös? Kasvatetaanko ryhmäkokoja varhaiskasvatuksessa ja koululuokilla? Nostetaanko veroja? Nostetaanko terveyskeskusmaksuja, liikuntapaikkamaksuja? Lakkautetaanko kirjastoja?
Ei ole olemassa helppoa ratkaisua. Eikä kyse ole siitä, etteikö hoitajia arvostettaisi.
Pari ajatusta aiheesta.
1) Ehkä koska sote-alallakin taitaa lopulta vaan se n. 30% henkilöstöstä tehdä vuorotyötä (sh-osuutta siitä en tiedä)
2) Ne sairaanhoitajathan vertaa alaspäin lähäreihin ja ylöspäin lääkäreihin, eikö? Liian pieni ero alas ja liian iso ylös. Mutta oot kyllä oikeassa ainakin siinä, että myös yliopistokoulutetun lastentarhanopettajan (tai nykyisin varhaiskavattajan) liksa on aivan häpeällisen matala.
3) Tuskin mitenkään. Se on kokonaan toinen kysymys. Jota taidetaan aina neuvotteluissa myös vääntää.
4) Suurin syy voisi kenties olla varmat työpaikat. Alalla ei käytännössä ole ollut työttömyyttä 90-luvun jälkeen. Työtä löytyy, jos on valmis edes jonkinlaisiin työmatkoihin ja edes hieman joustava työnkuvan suhteen. Tähän on syynä tietysti väestön ikääntyminen.
Hoitajat kyllä harkitsevat usein alanvaihtoa, mutta vain hyvin harvoin vaihtavat alaa.
Etenkin sairaanhoitajat ovat 2010-luvulla kouluttautuneet uudelleen tai vaihtaneet alaa keskimääräistä harvemmin. Asiaa selvitti Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkonen.
www.hs.fi
5) Sote on toki siirtymässä kunnilta maakunnille, joten kuntatalous ei ole pitkällä tähtäimellä se kysymys.
Mutta nykytilanteesta. Kuntatalous on monimutkainen kysymys, missä sote-alan palkat on vain yksi kysymys. Käytännössä kuntatalous on päätösperustainen, eli Suomessa valtio (lue hallitus, kansanedustajat) päättää kuntien taloudellisen kantokyvyn. Meidän järjestelmässä rahaa, lainaan nyt Isokalliota ”kirnutaan”, eli kuntalaisilta, yrityksiltä ja taloudellisesta aktiviteetista poimitaan veroilla ja veroluonteisilla maksuilla rahaa, jota sitten toisilla kriteereillä palautetaan kuntiin ja mekanismia hienosäätää VM poliitikkojen tahdon mukaan (toivottavasti ei siitä huolimatta).
Toki kunnilla on verotusoikeus, mutta toisaalta valtio säätää vähennykset ja on ollut tilanteita, missä kunnallisveron nosto ei olekaan tuonut lisätuloja kuntaan. Joka tapauksessa, mitä paremmin kunnalla menee, sitä vähemmän sille rahaa annetaan (kalenterivuoden viiveellä). Helsingillä kun menee hyvin, se kantaa valtavan määrän muita kuntia, mistä h:ki poliitikot ja virkamiehet myös jaksaa aina muita muistuttaa.
Esim. edellinen hallitus kuppasi Kikylla rahaa kunnilta, mitä nykyhallitus sitten joutui sinne hätäisesti palauttamaan siltikin, vaikka Kiky loppuu. Joka tapauksessa tämä kuntien rahoitus on monimutkainen kysymys ja oikeastaan ennemmin pitäisi keskustella julkisen sektorin rahoituksesta kokonaisuutena. Mutta varsinkin jos/kun sote siirtyy maakunnille, tulee eteen kuntien tehtävien ja rahoituksen uudelleenjärjestely, kenties myös kasa kuntaliitoksia.